Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus on julkistanut tänään 11.5.2016 tutkija Aki Niemen, Juhani Saaren ja Aasa Karimon toteuttaman tutkimuksen, jossa on esitelty helppokäyttöinen ja luotettava tilastollinen indikaattori koulutusvalintojen sekä koulutuksiin osallistumisen segregoitumisen seurantaan. Indikaattori mahdollistaa vertailtavuuden eri koulutusasteiden sekä koulutuksen nivelvaiheiden, sukupuolen, opiskelijan sosioekonomisen taustan sekä alueeseen paikantuvan valikoivuuden välillä ajallisesti ja eri nivelvaiheiden mukaan.
Indikaattorin avulla voidaan arvioida muun muassa sitä, kuinka valikoivia eri koulutusalat ovat sosioekonomisen taustan suhteen sekä kuinka muutokset opiskelupaikkojen tarjonnassa tai hakijoiden taustassa näkyvät valikoivuudessa tai joissain sen osakomponenteissa. Sen avulla voidaan myös tarkastella, vaikuttaako muutos aloituspaikoissa enemmän aloittavien opiskelijoiden sukupuolijakaumaan vai sosioekonomiseen taustaan. Tutkimuksessa pureudutaan siihen, millainen on hyvä mittari, joka soveltuu niin pienten kulttuurialan koulutusten valikoivuuden kuin suurten tekniikan ja liiketalouden koulutusohjelmien seurantaan kaikilla koulutusasteilla, ja vielä vuosittain.
Indikaattori perustuu koulutusvalinnoistavuosittain kerättävään rekisteriaineistoon, johon on yhdistetty tietoja hakijoiden taustoista. Indikaattoria laskettaessa valikoivuuden komponentit (esimerkiksisukupuoli, ses-tausta, äidinkieli ja alue) voidaan erottaa toisistaan ja näiden voimakkuutta voidaan vertailla intuitiivisesti tulkittavilla graafeilla ja tunnusluvuilla, jotka huomioivatkoulutuspaikkojen tarjonnassa sekä hakijoiden taustassa tapahtuvat muutokset. Valikoivuuden suuruutta koskevat tulokset ovat myös vertailukelpoisia riippumatta koulutusalan suuruudesta.
Alla esitetty kuvio kuvaa yhtä nyt esitettävän indikaattorin käyttötapaa. Indikaattorilla voidaan luotettavasti kuvata uusien korkeakouluopiskelijoiden taustan vaihtelua haluttujen tekijöiden (tässä sosioekonominen asema, sukupuoli ja kotikunnan tyyppi) suhteen muiden tekijöiden ollessa joko vakioituja tai vakioimattomia (esim.kuinka suurta on alueen vaikutus, kun vanhempien sosioekonominen tausta ja opiskelijan sukupuoli huomioidaan/ ei huomioida) tai verrata vanhempien taustan valikoivuuden voimakkuutta eri alojen ja korkeakoulusektorien välillä. Kuviossa variaatiokerroin kuvaa kunkin alan opiskelijajoukon kokonaisvalikoituneisuutta: Suuremmat arvot kuvaavat eriytynyttä ja pienet diversiä opiskelijajoukkoa (valittujen tekijöiden suhteen).
Kuvio. Vuonna 2009-11 aloittaneiden uusien korkeakouluopiskelijoiden valikoituneisuus koulutusaloittain ja korkeakoulusektoreittain (vain koulutuksissa aloittaneet).
Image may be NSFW.
Clik here to view.
Toinen esitettävä käyttökelpoinen tapa hyödyntää indikaattoria on kuvata koulutuspolkujen eri nivelvaiheiden valikoivuutta samojen taustatekijöiden suhteen rinnakkaisella tarkastelulla, jossa valikoivuuden eri komponenttien voimakkuutta vertaillaan koulutusasteiden välillä saman tilastovuoden sisällä tai ajallisesti eri tilastovuosina (esimerkiksi korkea-asteen alalle hakeutuminen ja sisäänpääsy). Tällaiset tarkastelut tulevat mahdolliseksi sitä mukaa, kun eri koulutuspolun nivelvaiheita kuvaava tilastotieto tulee saataville. Indikaattori yhteismitallistaa valikoivuuden voimakkuuden riippumatta siitä, kuinka pienelle tai suurelle alalle valikoitumisesta ollaan kiinnostuneita, sekä riippumatta siitä, minkälaisia muutoksia eri alojen aloituspaikoissa tai hakijamäärissä tapahtuu.
Indikaattoria esittelevä sähköinen raportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta:
https://drive.google.com/file/d/0B9L1fvjudy3GWDMzbHl1X0JiRlU/view?usp=sharing
Lisätietoja: tutkija Juhani Saari (juhani.saari[at]otus.fi), p. 050 368 1952.