Ammatillisen koulutuksen vientiä vauhditetaan 14 koulutuksen järjestäjän yhteishankkeella. Tavoitteena on muun muassa valjastaa Suomen 360 ammatillista tutkintoa osaksi koulutuspalvelujen vientiä. 3.9. pidetyssä hankkeen tilaisuudessa päästiin yksimielisyyteen siitä, että nykyiset viennin esteet tulee poistaa ja ammatillisen toisen asteen sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkintotavoitteisen koulutuksen vienti tulee myös mahdollistaa. Tilaisuudessa oli mukana muun muassa sivistysvaliokunnan, Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen OAJ:n, CIMOn, AMKEn ja opiskelijajärjestöjen edustajia.
Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että ammatillisen koulutusviennin suurimpia esteitä ovat rahoituksen saannin vaikeus sekä lainsäädäntö, joka tekee mahdottomaksi tutkintomyynnin ulkomaille.Esteitä purkamalla koulutusviennistä on mahdollista saada aidosti kannattavaa liiketoimintaa.
- Markkinat suomalaiselle koulutusosaamiselle ovat valtavat, joten tarvitsemme koulutuksen järjestäjien ja yritysten välistä yhteistyötä. Kouluttamalla osaavaa paikallista henkilökuntaa suomalaisille yrityksille ulkomailla, rakennamme samalla Suomi-brändiä maailmalla, visioi Omnian oppimiskumppanuuksien johtaja Mervi Jansson.
Mitä koulutusvienti on?
Tilaisuudessa määriteltiin koulutusviennin olevan Suomen ulkopuolelle myytävää, osaamisen kehittämiseen tähtäävää toimintaa, kuten esimerkiksi tutkintojen ja niiden osien myyntiä, konsultointia, laajempia kehittämispalveluja jne. Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa verkoston tavoitteena on saada ammatillisen koulutusviennin esteet purettua ja kartoitettua tarvittavat toimenpiteet, joilla mahdollistetaan globaali koulutuspalveluliiketoiminta. Keskustelutilaisuus vahvisti verkoston ehdottamien toimien olevan toivottuja uudistuksia.
Koulutusvientiä ei saa tehdä koulutuksenjärjestäjille myönnetyllä perusrahoituksella, jottei se vaaranna koulutuksenjärjestäjien tarjoamaa perus- ja jatkokoulutusta. Ulkoisen rahoituksen saaminen on julkisille toimijoille vaikeaa. Näin ollen julkisen sektorin toimijoiden tuotekehitykselle ja vientiavauksille tarvitaan lisää rahoitusmahdollisuuksia. Perinteisen teollisuuden tarpeisiin vastaava vientitakuu tulisi myös laajentaa koskevaksi myös koulutusvientipalveluja.
Lainsäädännön purku toisi kasvua
Lainsäädäntö ei suoranaisesti kiellä tutkintomyyntiä, mutta tutkintojen perusteiden asettamat reunaehdot mm. opinto- ja tutkintokielistä tekee sen mahdottomaksi.
- Verrattuna kilpailijoihinsa, suomalaisten toimijoiden kompastuskivi kansainvälisillä markkinoilla on se, etteivät ne voi myöntää virallista tutkintoa myymästään koulutuksesta. Tutkinnot vahvistaisivat Suomen kilpailuasemaa koulutusvientimarkkinoilla ja sen kautta koulutusvienti tukisi paremmin suomalaisten yritysten vienti- ja kasvumahdollisuuksia, kertoo Kirsi Koivunen Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä.
Näiden saavuttamiseksi lainsäädännölliset esteet pitäisi purkaa kaikilta osin. Nyt käynnistyvä lainsäädäntötyö on varsin tarpeellinen askel, mutta vuonna 2018 voimaan tuleva ammatillisen koulutuksen uudistus on liian kaukana liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Koulutuksen järjestäjillä on halua aloittaa kokeilu näyttötutkintoihin tähtäävän koulutuksen myynnistä jo vuonna 2016. Kokeilulla saataisiin käytännön kokemuksia tukemaan lainsäädäntötyötä.
Lisätietoja:
Mervi Jansson, johtaja, oppimiskumppanuudet, Omnia, mervi.jansson@omnia.fi, puh. 043 8200152
Ammatillisen koulutuksen viennin edistämishanke
Ammatillisen koulutuksen viennin edistämishanke toteutetaan Opetushallituksen tuella. Sitä koordinoi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. Kumppaneina ovat Etelä-Savon koulutus Oy, Helmi liiketalousopisto Oy, Helsinki Business College Oy, Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Kiipulasäätio/Kiipulan ammattiopisto, Oulunseudun koulutuskuntayhtymä, Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä, Satakunnan koulutuskuntayhtymä, Savon koulutuskuntayhtymä, Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opiston Säätiö ja Tampereen aikuiskoulutussäätiö.