1. Uusia julkaisuja
Amisbarometri julkaistu avoimena datana
Erityinen polku tulevaisuuteen - Selvitys koulutus- ja urapoluista henkilöiltä, joilla on ADHD tai Aspergerin oireyhtymä julkaistaan 5.10.
Kolme näkökulmaa koulutuksen valikoituvuuteen - Nuorten koulutusvalinnat tilastojen ja kertomusten valossa julkaistaan viikolla 42
2. Uudet tutkimushankkeet
Korkeakoulujen saavutettavuus
Koulutuksen tasa-arvoindikaattori
Koulutuksen alueellinen segregaatio
3. Tarvitsetko tietoa opiskelijoista? Opiskelijabarometri vastaa.
*****
1. Uusia julkaisuja
Amisbarometri julkaistu avoimena datana
Kauan odotettu Amisbarometri on nyt julkaistu! Avointa dataa tuottavan kyselyn aineisto ja tulokset ovat kokonaisuudessaan kaikkien saatavilla osoitteessa amisbarometri.fi. Voit myös tutustua keskeisimpiin tutkijoiden poimintoihin tuloksista osoitteessa https://drive.google.com/file/d/0B9L1fvjudy3GMjliTEJPc3l4VmM/view?usp=sharing. Tuloksista selviää muun muassa, mitä mieltä ammattiin opiskelevat ovat esimerkiksi koulutuksensa valinnasta:
Suomen laajin amiskysely keräsi tietoa ammattiin opiskelevien koulutuksesta ja hyvinvoinnista. Amisbarometri on valtakunnallinen ja kokonaisotantaan perustuva kysely, johon vastasi lähes 21 000 ammattiin opiskelevaa kaikilta koulutusaloilta.
#amisbarometri #aitoamis #avoidata
https://www.facebook.com/amisbarometri
Lisätietoja: Elina Lavikainen (elina.lavikainen[at]otus.fi), Janne Mikkonen (janne.mikkonen[at]otus.fi), Tuukka Salminen (tuukka.salminen[at]otus.fi)
Erityinen polku tulevaisuuteen - Selvitys koulutus- ja urapoluista henkilöiltä, joilla on ADHD tai Aspergerin oireyhtymä
Erityinen polku tulevaisuuteen -hankkeen selvitysraportti julkaistaan 5.10.!
Selvityksestä löytyy vastauksia seuraavanlaisiin kysymyksiin: Millaisia haastateltujen ADHD:n tai Aspergerin oireyhtymän omaavien henkilöiden koulutus- ja työpolut ovat yleisilmeeltään? Miten kyseiset henkilöt ovat tehneet koulutukseen ja työhön liittyviä valintojaan? Millaisia kokemuksia heillä on opintojen ja työn sujumisesta? Miten he ovat kokeneet diagnoosin ja saadun tuen merkitykset koulutus- ja urapoluillaan? Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia heillä on? Tulosten pohjalta on koostettu julkaisuun myös kehitysehdotuksia alan asiantuntijoiden työn tueksi.
5.10. julkaistavan laajan selvityksen lisäksi hankkeessa on julkaistu Erityisiä uratarinoita - Kertomuksia opinnoista ja työelämästä henkilöiltä, joilla on ADHD tai Aspergerin oireyhtymä. Julkaisussa pureudutaan yksilöllisiin koulutus- ja työpolkuihin haastateltujen itsensä näkökulmasta, ja se on tilattavissa painettuna versiona allekirjoittaneilta sekä vapaasti ladattavissa osoitteessa: https://erityiseturatarinat.wordpress.com/
***
Erityinen polku tulevaisuuteen -hankkeessa on kartoitettu ADHD- ja Asperger-henkilöiden koulutus- ja urapolkuja. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti, millaiset tukitoimet ovat auttaneet mielekkään koulutuspolun löytymisessä, miten omat erityispiirteet näkyvät arjessa ja millä tavoin ne mahdollisesti ovat vaikuttaneet valikoituneisiin koulutus- ja urapolkuihin.
https://www.facebook.com/erityiseturatarinat
Lisätietoja: Tiia Villa (tiia.villa[at]otus.fi), Elina Lavikainen (elina.lavikainen[at]otus.fi)
Kolme näkökulmaa koulutuksen valikoituvuuteen - Nuorten koulutusvalinnat tilastojen ja kertomusten valossa
Kolme näkökulmaa koulutuksen valikoituvuuteen julkaistaan viikolla 42!
Tutkimuksessa on kysytty muun muassa: Kuinka suuri osuus koulutusvalinnoista on selitettävissä vanhempien taustalla? Kuinka usein vanhempien valitsema koulutusala periytyy? Mitä aloja tietynlaisen sosio-ekonomisen taustan omaavat suosivat ja välttelevät? Mitkä alat ovat sellaisia, joiden perässä muutetaan? Millaisia kulttuurimuotoja korkeakouluopiskelijoiden lapsuuden kotiympäristössä on löydettävissä ja onko niillä yhteyttä koulutusvalintoihin?
Pian julkaistavista tuloksista selviää muun muassa, että lukiokoulutuksen suhteellinen suosio paikkakunnilla on hyvin vahvasti yhteydessä paikkakuntien vanhempien sosio-ekonomiseen taustaan:
Kuviossa on esitetty 50 suurimman paikkakunnan toisen asteen opiskelijoiden vanhempien sosioekonomisen taustan keskiarvo (6-portainen indeksi, jossa nuori saa ”pisteen” jokaisesta korkeakoulutetusta, ylemmästä toimihenklö- sekä suurituloisesta vanhemmasta) sekä lukioväylän valinneiden osuus paikkakunnalla. Regressiosuoran selitysaste R²~0,831, mikä on suuri.
***
Tutkimuksessa selvitettiin toisen asteen koulutusväylän valikoivuutta vanhempien sosioekonomisen taustan, äidinkielen sekä sukupuolen suhteen. Myös alueellista kontekstia tutkittiin paikkakuntatason vertailulla, jossa hyödynnettiin paikkakunnalla opintonsa aloittaneiden vanhempien työmarkkina-asemaa, koulutus- sekä tulotasoa koskevaa tilastotietoa.
Lisätietoja: Juhani Saari (juhani.saari[at]otus.fi), Leo Aarnio (leo.aarnio[at]otus.fi)
2. Uudet tutkimushankkeet
Syyskuussa on alkanut kolme opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa uutta tutkimushanketta, joiden on määrä valmistua vuoden 2015 loppuun mennessä.
Korkeakoulujen saavutettavuus
Millainen on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen saavutettavuuden nykytila opiskelijoiden näkökulmasta? Miten saavutettavuus on edistynyt vuoden 2011 jälkeen? Miten korkeakoulujen saavutettavuutta olisi edelleen tarpeen kehittää?
Korkeakoulujen saavutettavuus -hankkeessa selvitetään korkeakoulujen saavutettavuutta sosiaalisista, fyysisistä ja psyykkisistä näkökulmista. Saavutettavuutta on edellisen kerran selvitetty valtakunnallisesti opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta vuonna 2011 (Penttilä 2012) ja tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa seurantatietoa sekä tuoda keskusteluun uusia ajankohtaisia näkökulmia saavutettavuuden nykytilasta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Selvityksessä kiinnitetään huomiota erityisesti saavutettavuuden sosiaaliseen ulottuvuuteen: korkeakoulujen asennekulttuuriin, opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen, opiskeluyhteisöön kiinnittymiseen, opiskelun yhteisöllisyyteen ja vertaistukeen sekä opetuksen ja opiskelun erityisjärjestelyihin.
Tutkimus kohdennetaan kaikille korkeakouluopiskelijoille, mutta osallistujiksi tavoitellaan erikseen myös erityisryhmiin kuuluvia opiskelijoita, joilla on jokin oppimista vaikeuttava vamma, sairaus tai haitta, joihin tutkimuksessa luetaan esimerkiksi lukivaikeus, Aspergerin oireyhtymä, tarkkaavaisuushäiriöt, näkövamma tai kuulovamma.
Tutkimusta varten kerätään kvalitatiivisesti painottunut valtakunnallinen kyselyaineisto, jonka muotoilemisen tukena on kuultu erityisryhmien parissa työskenteleviä asiantuntijoita. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään soveltuvin osin Erityinen polku tulevaisuuteen -hankkeen tuloksia sekä Opiskelijabarometria.
Lisätietoja: Tiia Villa (tiia.vil[at]otus.fi)
Koulutuksen tasa-arvoindikaattori
Koulutuksen tasa-arvoindikaattori -hankkeen tavoitteina on 1) rakentaa monipuolinen, helppokäyttöinen ja luotettava seurantaindikaattori korkeakoulutuksen tasa-arvosta sen edistämiseen liittyvän poliittisen päätöksenteon tueksi; 2) selvittää, miten indikaattoriin tarvittavat tiedot kyetään keräämään olemassa olevista tietokannoista sekä; 3) pohtia miten indikaattorin tuottamia tuloksia tulisi raportoida ja seurata.
Hankkeen tuloksena syntyy suomalaisen korkeakoulutuksen tasa-arvon tilaa reaaliaikaisesti seuraava tilastoindikaattori sekä tämän indikaattorin tietojen tarkoituksenmukaiseen keräämiseen, kokoamiseen ja raportointiin tarvittavat ohjeet. Seurantaindikaattorin perustelut ja käyttöohjeet julkaistaan erillisenä, 50 – 100 sivun mittaisena sähköisenä ja painettuna hankeraporttina viimeistään maaliskuussa 2016. Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutuksena on korkeakoulutuksen tasa-arvon edistymisen seurannan mahdollistaminen; pitkän aikavälin vaikutuksena ovat puolestaan tehokkaammat, oikeudenmukaisemmat, uskottavammat sekä läpinäkyvämmät korkeakoulutuksen tasa-arvoa edistävät politiikkatoimenpiteet.
Hankkeessa on tarkoitus arvioida tutkimuskirjallisuudessa esiintyviä sekä Suomessa ja muissa maissa koulutuksen tasa-arvon seurantaan käytettyjä mittareita sekä kyetä yhdistämään näissä esiintyneet näkökulmat tilastollisesti ja mittausteoreettisesti validiin indikaattoriin.
Lisätietoja: Juhani Saari (juhani.saari[at]otus.fi), Tuukka Salminen (tuukka.salminen[at]otus.fi)
KASTE Koulutuksen alueellinen segregaatio
Onko nuoren asuinpaikalla vaikutusta koulutuksellisiin valintoihin keskiasteen jälkeen, ja jos on, niin mitkä alueelliset tekijät vaikuttavat koulutusvalintaan? Mitä ovat koulutuksen alueelliseen segregaatioon vaikuttavat keskeiset alueelliset selittäjät? Miten ne vaikuttavat koulutusvalintoihin? Mitkä alueellisiin eroihin paikantuvat tekijät ovat koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta keskeisiä?
Tutkimuksessa hyödynnetään jo olemassa olevia opetus- ja kulttuuriministeriön ja mahdollisesti Tilastokeskuksen aineistoja. Hankkeessa tutkitaan koulutukseen hakeutumista alueellisten veto- ja työntövaikutusten suhteen hyödyntäen Vipunen-tietokannan aineistoa, joka pitää sisällään vuosina 2009-2011 toisen ja korkea-asteen opiskelijavalintoja koskevaa dataa opiskelijan koulutusvalinnasta niin, että yksittäisen opiskelijan vanhempien koulutustausta ja työmarkkina-asema ovat yhdistettävissä alueellisiin elinkeino-, koulutustarjonta- sekä muihin tilastoaineistoihin. Koulutusvalintoja koskevaa Vipunen-tilastoaineistoa analysoidaan alueellisten selitystekijöiden vaikutusta estimoivalla monitasomallinnuksella, jossa pyritään erottamaan alueellisten koulutukseen hakeutumisen ns. “työntö- ja vetovaikutusten” osuus muista selitystekijöistä (näitä ovat mm. nuorten sosio-ekonominen tausta, äidinkieli ja sukupuoli).
Lisätietoja: Juhani Saari (juhani.saari[at]otus.fi), Alina Inkinen (alina.inkinen[at]otus.fi), Janne Mikkonen (janne.mikkonen[at]otus.fi)
3. Tarvitsetko tietoa opiskelijoista? Opiskelijabarometri vastaa.
Tarvitsetko tutkittua tietoa opiskelijoista? Onko teillä käynnissä kehittämishanke, johon tarvitsette vastauksia esimerkiksi seuraavista aiheista:
Mitä opiskelijanne ajattelevat korkeakoulunne opetuksesta? Miten heidän opiskelutaitonsa ovat yhteydessä heidän ajankäyttöönsä, työntekoonsa ja etenemiseensä opinnoissa? Mistä taustoista eri koulutusalojenne opiskelijat tulevat ja mistä heidän toimeentulonsa koostuu?
Opiskelijabarometri vastaa!
Opiskelijabarometri on valtakunnallisesti kattava korkeakouluopiskelijoiden kyselyaineisto, joka tarjoaa tietoa opetuksesta ja ohjauksesta, opintojen etenemisestä, opintoihin kiinnittymisestä, hyvinvoinnista, toimeentulosta ja työssäkäynnistä sekä arjen ja opintojen yhteensovittamisesta. Vastaukset on yhdistettävissä esimerkiksi eri opiskelualoihin, opintojen vaiheeseen ja sukupuoleen.
Kun tarvitsette tietoa opiskelijoistanne, saatte tutkitun tiedon meiltä nopeasti ja edulliseen hintaan! Ottakaa yhteyttä: Laura Valkeasuo (laura.valkeasuo[at]otus.fi, p. 050 345 4024
***
Ensimmäinen Opiskelijabarometri kerättiin vuonna 2012 ja kysely toistetaan kahden vuoden välein. Opiskelijabarometri kattaa kaikki yliopistot ja ammattikorkeakoulut (Maanpuolustuskorkeakoulua ja Arcada-ammattikorkeakoulua lukuun ottamatta).
*****
Mikäli ette toivo jatkossa vastaanottavanne Otuksen kuukausipostia, ilmoitattehan siitä osoitteeseen posti[at]otus.fi.