Lappeenrannan kaupungin taloudesta ja toiminnasta 1.1.–30.6.2016 on laadittu puolivuosikatsaus, jonka perusteella kaikki kaupungin toimialat näyttäisivät pysyvän talousarvioraameissaan. Ainoastaan kulttuurin toimialalla ennakoidaan talousarvion ylitystä, mikäli kulttuuripalvelujen myynti ei käänny nousuun loppuvuoden aikana. Mahdollinen ylitys pystytään osittain kattamaan aiempina talousohjelmavuosina kertyneillä säästöillä.
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva arvioi, että koko maan sekä kuntien talouden vaimeudesta huolimatta valtuuston vuosille 2014–2016 hyväksymä talousohjelma pystytään toteuttamaan suunnitellusti.
– Kaupungin velkaantuminen on tasaantumassa ja voi jopa pienentyä kuluvan vuoden aikana. Vuoden lopun lainamäärään vaikuttaa investointihankkeiden ajoitus. Lähivuosina toteutettavien investointien takia lainakanta kasvaa ainakin tilapäisesti, Jarva ennakoi.
Valtakunnallisten talousennusteiden mukaan Suomen talous alkaisi hiljalleen kääntyä kasvuun kolmen taantumavuoden jälkeen.
– Kuluvan vuoden aikana kaupunki on tehostanut työllistämistoimiaan työllistämisprojekteilla ja yrityslisällä, joilla edistetään nuorten sekä pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Jos talous alkaa elpyä, kaupungin työllistämistoimien vaikutus tehostuu, kaupunginjohtaja Jarva ennakoi.
Valtuustokauden verorahoitus arvion mukainen
Jos tarkastellaan koko valtuustokautta, verorahoitus näyttäisi muodostuvan arvioidun suuruiseksi. Lähivuosien verotulot ovat kuitenkin laskussa, koska kilpailukykysopimus supistaa merkittävästi veronalaisia tuloja.
Vuoden 2016 rahoituspohja näyttäisi toteutuvan lähes odotusten mukaisesti. Verotulot putoavat viimeisimmän ennusteen mukaan jonkin verran enemmän kuin talousarviota laadittaessa arvioitiin, mutta hiukan odotettua paremmat valtionosuudet sekä matalat korot tasoittavat verotulojen putoamista. Lisäksi kaupungin kiinteistöjen myynti on onnistunut ennakoitua paremmin.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) talous näyttää toteutuvan huomattavasti kuntayhtymän talousarviota parempana.
Kaupunkikonsernin yhtiöt ovat kautta linjan pääsemässä taloudellisiin tavoitteisiinsa ja konsernin tulos tulee olemaan budjetoitua huomattavasti parempi johtuen Eksoten arvioitua paremmasta tuloksesta ja Energia-konsernin kertaluontoisesta, verkonrakennusyhtiön järjestelyihin liittyvästä myyntivoittokirjauksesta. Energian myyntivoittokirjaus on kuitenkin vain tekninen ja kertaluontoinen tuloslaskelmaan vaikuttava kirjaus.
Valtuusto linjasi kesäkuun kokouksessaan kaupungin omista toiminnoista 4,4 miljoonan euron säästöt talousarvion suunnitteluvuosille 2017–2018. Maakunnallisista toiminnoista tulisi löytää Lappeenrannan maksuosuuksien osalta vielä 7,6 miljoonan säästöt vastaavalle ajalle.
Tämänhetkisten lakiesitysten valossa näyttää siltä, että kuntayhtymään jäävät varat ja velat siirtyvät sellaisenaan uudelle maakuntahallinnolle vuoden 2019 alusta. Kaupungin on syksyn aikana muodostettava näkemyksensä siihen, miten se aikoo toimia ja ohjaako se kuntayhtymiä käyttämään jääviä varoja toimintaansa vai ottaako se ne oman säästöohjelmansa katteeksi.
Kimmo Jarva muistuttaa, että kaupungin rahoituspohjassa lähivuosille on vielä runsaasti epävarmuustekijöitä, koska kilpailukykysopimuksen lopullinen vaikutus kuntiin ei ole vielä täysin selvillä. Kilpailukykysopimuksen vaikutus verotuloihin ja päivitetty valtionosuusennuste selviää valtioneuvoston budjettiriihen jälkeen.
Työttömyys edelleen haasteena
Työttömyysasteen kehityksessä on talouden taantuman johdosta jääty strategiassa asetetusta tavoitteesta. Suurten kaupunkien vertailuryhmässä Lappeenrannan työttömyystilanne on kuitenkin hieman keskimääräistä parempi.
Lappeenrannan työttömyysaste oli vuoden 2015 kesäkuussa 15,7 prosenttia ja vuoden 2016 kesäkuussa 15,9 prosenttia. Vastaavat luvut koko maassa olivat 14 prosenttia vuonna 2015 ja 13,9 prosenttia vuonna 2016.
Kesäkuussa 2016 Lappeenrannassa oli työttömiä työnhakijoita yhteensä 5511. Työttömien määrä oli samansuuruinen kuin vuonna 2014. Pitkäaikaistyöttömien määrä oli kasvanut 1705 työttömään, mikä on 380 työtöntä enemmän kuin vuoden 2014 kesällä. Nuorisotyöttömiä oli 909, jossa lisäystä edelliskesään oli 20 nuorta, kun lisäys kesäkuussa 2015 vuoteen 2014 verrattuna oli 65 nuorta.
Heinäkuussa ensimmäistä kertaa kolmen vuoden seurantajaksolla työttömyys kääntyi kuitenkin lievään laskuun: työttömiä oli Lappeenrannassa heinäkuussa yksi prosentti vähemmän kuin edellisvuonna. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä laski noin viidellä prosentilla. Pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin jatkanut kasvua koko maassa.
TE-toimiston, kaupungin ja Kelan Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) aloitti toiminnan alkuvuodesta. Palvelussa on kesän aikana käyty läpi kaikki TE-toimiston listoilla olevat yli 300 päivää työttömänä olleet.
Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natusen mukaan työllistämisen edistäminen sekä pitkäaikaistyöttömien palveluiden kehittäminen vaatii ripeitä parannuksia. Tämä edellyttää muun muassa eri toimijoiden roolien täsmentämistä.
Kaupunki selvittää yhdessä Eksoten kanssa yhteiskunnallisen yrityksen toimintaedellytyksiä ESR-rauhoitteisessa Yhdessä yrittäen -hankkeessa.
– Vuoden 2017 alussa käynnistyy kokeilu, jossa 30 vaikeassa työmarkkina-asemassa olevaa työllistetään sekä julkiselta sektorilta että yksityiseltä sektorilta löytyvän niin sanotun silpputyön tekemiseen. Kesällä tehtiin puhelinhaastattelut 100 yritykselle. Tekemätöntä työtä löytyy ja yritykset voivat edelleen ilmoittautua kokeiluun mukaan, Sanna Natunen kannustaa.
Oman palkkatukityöllistämisen ja kuntouttavan työtoiminnan lisäksi kaupunki on tukenut yhdistyksiä ja järjestöjä pitkäaikaistyöttömien palkkauksessa. Helmikuusta lähtien yrityksille suunnattiin niin sanottu Lappeenrannan yrityslisä, jossa yritys saa 1500 euron palkkion nuoren tai noin vuoden työttömänä olleen palkkaamisesta. Yrityslisää on tähän mennessä hakenut 24 yritystä ja uusia hakemuksia otetaan edelleen vastaan.
Lappeenrannan kaupunki on panostanut erityisesti nuorten työllistymisen ja koulutuksen edistämiseen. Muun muassa Monarilla toimivassa Etelä-Karjalan Ohjaamossa kartoitetaan mahdollisuuksia ja annetaan ohjausta, jotta nuori sijoittuisi koulutukseen ja työelämään.
Entistä suurempi osa Lappeenrannassa valmistuvista opiskelijoista muuttaa maakunnan ulkopuolelle parempien työllistymismahdollisuuksien perässä. Tämä ilmiö on näkynyt kahden viimeisen vuoden ajan myös kaupungin väkiluvun kehityksessä.
Vuoden 2016 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Lappeenrannan kaupungin väkiluku on kasvanut 21 henkilöllä verrattuna vuoden 2015 vastaavaan ajankohtaan. Kaupungin asukasluku oli 72 450 asukasta kesäkuussa 2016. Syyskaudella väestönkasvu on yleensä alkuvuotta voimakkaampaa.
Eksote ja toimialat pysynevät talousarvioraameissaan
Koko kaupungin toimintakatteen kasvu ilman kiinteistöjen myyntiä on kaksi prosenttia.
Eksote on todennut pysyvänsä sille laaditun alijäämän kattamisohjelman tahdissa ja se saavutettaneen etuajassa.
Kaupungin omat toimialat eivät ole kulttuuritoimea lukuun ottamatta ennakoineet ylityksiä. Uusi teatteri ei ole päässyt ensimmäisenä toimintavuotenaan sille asetettuihin tavoitteisiin.
Kaupungin palvelut on tuotettu asukkaiden tarpeita vastaavina. Hoitotakuusta ja sosiaalipalvelujen palvelutakuusta on pääsääntöisesti voitu pitää kiinni.
Talonrakennuksen osalta merkittävistä investointihankkeista on valmistunut länsialueen paloasema ja Myllymäen päiväkotikoulu. Liikenneväylien osalta pääpaino on ollut keskustan suurissa liikennejärjestelyissä, kuten esimerkiksi keskussairaalan ympäristössä.
Keskustan kehittämisen kuuluva Marian aukion rakentaminen valmistuu pääosin syksyllä.
Lappeenrannan Energia valmistautuu jätevesi-suurinvestointiin.
Kasvatus- ja opetustoimessa lukioverkon supistuminen neljästä lukiosta kahteen on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Suurimpana haasteena toimialalla ovat koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat. Akuuteimpana ratkaisuna hyödynnetään parakkeja ja muita väistötiloja ennen varsinaisten investointien valmistumista. Länsialueen palveluverkosta tehtiin periaatepäätös kahden koulun mallin pohjalta täydennettynä Kuusimäen koulun 1. ja 2. luokilla.
Kaupunki ja Wirma Lappeenranta Oy ovat olleet tukemassa 21 uuden yrityksen sijoittumista ja 90 uuden työpaikan luomista Lappeenrantaan alkuvuoden aikana.
KUVATEKSTI: Ilmakuva Lappeenrannan keskustasta, kuva Raimo Suomela
Lisätietoja
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva
puh. 040 844 2000
kimmo.jarva@lappeenranta.fi
Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen
puh. 040 512 1580
olli.naukkarinen@lappeenranta.fi
Hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen
puh. 040 522 9373
sanna.natunen@lappeenranta.fi