Mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot ovat yleistyneet, ja viime vuonna sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä saaneiden lukumäärä kasvoi jo ennätyslukemiin.
– Tässä joukossa oli myös monia mielenterveysomaisia eli psyykkisesti sairastuneen läheisiä. Kuormittavat läheistilanteet vievät usein jaksamisen äärirajoille ja heikentävät näin myös työkykyä, muistuttaa mielenterveysomaisjärjestö FinFamin toiminnanjohtaja Tiina Puranen.
Inhimillisten vaikutusten lisäksi sairauspoissaolot aiheuttavat huomattavia taloudellisia kuluja. Vuonna 2023 Kela korvasi 5,4 miljoonaa mielenterveyden häiriöihin perustuvaa sairauspäivärahapäivää, joista koitui etuuskuluja noin 300 miljoonaa euroa. Menetetty työaika oli yli 20 000 henkilötyövuotta. Mielenterveyden häiriöt ovat myös yleinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy.
– Sairauspoissaoloilla ja työkyvyttömyyseläkkeillä on kauaskantoiset seuraukset, sillä ne vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi tulevaisuuden palveluihin ja eläkkeisiin.
Sairauspoissaolojen kasvun taustalla on monia samanaikaisia tekijöitä. Yksi niistä on työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen haasteet ja niiden lisääntyminen.
– Moni työikäinen huolehtii psyykkisesti sairastuneesta läheisestään ansiotyön ohessa. Jos työn ja arjen vaatimukset kasautuvat liikaa, työstä voi tulla kuormittava tekijä.
Vastuu psyykkisesti sairastuneen hoidosta on nyt väärillä harteilla
Joka vuosi noin 20–25 prosenttia suomalaisista sairastaa mielenterveyden häiriötä. Heidän työssäkäyvät läheisensä joutuvat usein tasapainottelemaan työn ja hoitovastuun välillä.
– Kun sairastunut ei saa tarpeenmukaista apua ajoissa, vastuu hänen hoidostaan kaatuu läheisten harteille. Monet heistä uupuvat huolen ja kohtuuttoman vastuun myötä.
Vaikka vaativa läheistilanne vähentää voimavaroja, siitä usein vaietaan peläten muiden asenteita, syrjintää, leimautumista ja erilliskohtelun kohteeksi joutumista. Salailu nostaa huolitaakkaa entisestään.
– On valitettavaa, että kotitilanteen ja jaksamisen haasteet tuodaan usein esiin liian myöhään, mikä voi johtaa esimerkiksi pitkään sairauslomaan.
Työpaikoilla tulee olla keinoja, jotka tukevat työntekijöiden jaksamista ja mielenterveyttä
Ymmärtävä asenneilmapiiri, työjoustot, varhainen tuki ja ennaltaehkäisevät palvelut vahvistavat läheisten jaksamista arjessa ja työelämässä. Samalla ne edistävät organisaation menestystä.
– Työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen on kaikkien etu. Myönteinen asenneilmapiiri ja joustavat työn tekemisen tavat tulisikin olla osa jokaisen työpaikan toimintakulttuuria.
Avainasemassa ovat myötätuntoinen kohtaaminen ja empaattisten esihenkilöiden tuki.
– Kokemus kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta merkitsevät paljon. Esihenkilöiden tuki korostuu lähes aina, kun mielenterveysomaiset avaavat omaa jaksamistaan tukevia tekijöitä.
Kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, joka kuormittaa ja vaikuttaa työssä jaksamiseen. Kun työkaverin jaksaminen huolettaa, on hyvä ottaa huoli puheeksi ja ohjata tarvittaessa avun äärelle.
– Työpaikoilla tulee olla toimivat käytännöt puheeksi ottamiseen, eteenpäin ohjaamiseen ja tukitoimiin. Esimerkiksi FinFami-järjestökenttä tarjoaa tukea sekä työntekijöille että työnantajille kuormittavan läheistilanteen käsittelyyn.
Työ edistää hyvinvointia ja auttaa pitämään arjen raiteillaan
Työ sisältää hyvinvointia ja toipumista edistäviä tekijöitä ja voi siten olla merkittävä voimavara. Se auttaa irrottautumaan yksityiselämän murheista ja on monelle mielenterveysomaiselle olennainen osa elämää.
– Työhön ja omaan uraan halutaan panostaa omien voimavarojen mukaan. Moni mielenterveysomainen kokee työn ’henkireikänä’, joka antaa mahdollisuuden keskittyä muuhun kuin läheisen sairastumiseen.
Erilaisuuden arvostaminen ja ymmärtävä asenneilmapiiri vahvistavat työyhteisön jäsenten välistä luottamusta.
– Jokainen meistä voi vaikuttaa ja toimia paremman työelämän ja myönteisen asenneilmapiirin puolesta.
Valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää eli Ilonan päivää vietetään 9.10. Päivän aikana FinFami nostaa mielenterveysomaisten tilannetta ja tuen tarvetta näkyväksi. Tänä vuonna teemana on työn ja kuormittavan läheistilanteen yhteensovittaminen.