Tohtorintutkinnon keston typistäminen kolmeen vuoteen on herättänyt loimulaisilla aloilla vakavia huolia erityisesti tieteen laadun, asiantuntijuuden kehittymisen ja siten myös kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta. Loimun kanta on, että kolmivuotiseksi rajattu tohtorintutkinto ei sovellu tieteellisen tutkimuksen monimuotoiseen kenttään.
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimun yli 11 000 työelämässä olevasta jäsenestä 22 prosenttia on suorittanut tohtorintutkinnon.
Tohtorintutkinnon päätavoite on, että sen suorittaja tuottaa uutta korkeatasoista, omaperäistä tutkimusta, joka edistää tieteenalaa. Tiukkojen aikarajojen painottaminen tieteellisen laadun kustannuksella voi johtaa tieteen laadun heikkenemiseen eli kiireessä valmistuneisiin, pintapuolisiin töihin, jotka eivät vastaa korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen standardeja.
- Kolme vuotta on monilla tieteenaloilla liian lyhyt aika kypsyttää syvällistä ja vaikuttavaa tutkimusta, toteaa Loimun toiminnanjohtaja Mikko Salo. - Yhdenmukaistettu aikaraja ei ota huomioon tutkimusprosessien alakohtaisia vaatimuksia, kuten laboratoriotyötä, kenttätutkimuksia tai monimutkaisten teoreettisten mallien rakentamista. Myös tieteellinen julkaiseminen on hidasta, etenkin laadukkaissa julkaisusarjoissa.
Kansainvälisyys ja kilpailukyky vaarantuvat
Lyhyt tutkintoaika uhkaisi suomalaisen tohtorikoulutuksen kansainvälistä kilpailukykyä ja heikentäisi sen houkuttelevuutta.
- Tohtorintutkinto on kansainvälisen tiedeyhteisön tunnustama ja myöntämä tieteellinen jatkotutkinto, jonka reunaehtoihin ei tulisi poliittisilla päätöksillä puuttua. Suomen tulisi pyrkiä nostamaan koulutuksensa kansainvälistä arvoa eikä asettamaan itseään epäedulliseen asemaan suhteessa muihin maihin, Salo jatkaa. - Tutkintoaikoja koskevissa suosituksissa tulisikin pitää mielessä tieteenalakohtainen kansainvälinen viitekehys, jossa tohtorintutkintoja suoritetaan.
Tohtorikoulutus on yksittäiselle asiantuntijalle paitsi tutkimuksen tekemistä, myös osaamisen syventämistä, laajojen tieteellisten ja ammatillisten verkostojen rakentamista sekä kansalliseen ja kansainväliseen tiedeyhteisöön integroitumista.
- Kolmessa vuodessa näiden tavoitteiden saavuttaminen uhkaa jäädä vajaaksi. Kontaktien luominen ja luottamuksen rakentaminen kansainvälisessä yhteistyössä vaativat aikaa, Salo sanoo.
Loimun kannan mukaan suomalaisessa tohtorikoulutuksessa tulisi korostaa joustavuutta, pitkäjänteisyyttä ja tieteenalakohtaisten erityispiirteiden huomioimista. Tutkintorakenne tulee säilyttää riittävän joustavana ja kansainvälisesti kilpailukykyisenä, jotta tutkijat voivat tuottaa korkeatasoista tutkimusta ja kehittyä asiantuntijoina tieteenalallaan.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Mikko Salo, mikko.salo@loimu.fi ja 041 458 0033
Yliopistosektorin neuvottelupäällikkö Maija Holma, maija.holma@loimu.fi ja 09 6226 8543
Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimuun kuuluu yli 17 000 luonnontieteellisten, ympäristö- ja metsäalojen korkeasti koulutettua asiantuntijaa tai sellaiseksi opiskelevaa. Loimun yli 11 000 työelämässä olevasta jäsenestä yli 2 400:lla on tohtoritutkinto ja jäsenistämme yli 2 000 työskentelee yliopistoissa opetus- ja tutkimustehtävissä.