Tutkijaryhmä huomauttaa syyskuun Aikuiskasvatus-tiedelehdessä, että hoivavastuun siirtyminen julkisen vallan ulkopuolelle vaikuttaa kansalaisille osoitetulta alihankintatehtävältä.
Omaishoidon lisääminen ja hoitajien tekemän työn arvostaminen muodostavat hallituksen kärkihankkeen, jota Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa vuosina 2016–2018. Tehtävänä on vahvistaa kaikenikäisten kansalaisten omahoitoa.
– Kansalaisia halutaan vastuuttaa vanhusten hoivasta ja kehottaa hankkimaan valmiuksia ja koulutusta tähän laajenevaan velvollisuuteen. Ei ole kuitenkaan selvää, mistä he hankkivat tietoa, taitoa ja osaamista, jota omaishoivassa tarvitaan, tutkijat Tarja Aaltonen, Lea Henriksson, Tiina Tiilikka, Heli Valokivi ja Minna Zechner sanovat.
Palvelujärjestelmä on monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä jopa ammatikseen hoivatyötä tekeville. Lisäksi hoivaajien tulee huolehtia omasta jaksamisestaan.
Vastuu keski-ikäisillä ja iäkkäillä naisilla
Hyvinvointitutkimusten mukaan noin 1,2 miljoonaa suomalaista auttaa joskus omaisiaan, tuttaviaan tai ystäviään. Vakituisesti auttajana tai hoivaajana toimivia on arviolta 300 000. Heistä noin kymmenes saa omaishoidon tukea.
– Aikuisilla lapsilla tai edes puolisoilla ei ole lain määrittämää velvoitetta hoivaamiseen. Suomessa moni aikuinen kuitenkin hoivaa toista aikuista. Riittävätkö kansalaisten voimavarat ja osaaminen tämän arvon kasvattamiseen, kysyy tutkijaryhmä.
Omaishoitajista valtaosa on 40–79-vuotiaita naisia, jotka kantavat päävastuun läheistensä hyvinvoinnista, usein palkkatyönsä rinnalla.
Lisää miehiä hoivaajiksi
Tutkijat arvioivat, että tulevaisuudessa omaishoiva muuttunee eläkkeellä olevien keskinäiseksi hoivaksi, sillä naisten työssäkäynti on yleistä, minkä vuoksi Suomessa ei ole tarjolla naisten laajaa hoivareserviä.
– On arvioitu, että naiset ovat yhä harvemmin halukkaita samaistumaan hoivaajan rooliin ja on mahdollista, että tärkein hoivareservi onkin miehissä. Jos näin on, tarvitsevatko miehet hoivan suhteen nykyistä enemmän osaamista, tukea ja sivistystä?
Tutkijaryhmä ehdottaa, että niin sanottuun hoivasivistykseen kouluttaminen ja ohjaaminen tulisi yhdeksi vapaan sivistystyön tehtäväksi. Tämä tarkoittaisi lisäksi mies- ja naiskansalaisten välisen hoivatyönjaon uudistamista.
Nykyisellään vapaa sivistystyö tarkoittaa ennen kaikkea vapaa-ajan harrastustoimintaa esimerkiksi kansalais- ja kansanopistoissa, kesäyliopistoissa sekä liikunnan koulutuskeskuksissa ja opintokeskuksissa.
– Tavoitteena voisi myös olla vastaaminen siihen huoleen, miten omaiset jaksavat huolehtia itsestään.
Vuonna 2013 lähes miljoonasta vapaan sivistystyön koulutukseen osallistuvasta 70 prosenttia oli naisia.
Lisätietoja: toimituspäällikkö Annu Griñan, 040 759 4532, annu.grinan(a)kvs.fi
Aikuiskasvatus-tiedelehdessä kohtaavat kasvatus- ja yhteiskuntatieteilijät, nuoriso- ja työelämätutkijat sekä politiikan ja käytäntöjen tutkijat. Lehteä julkaisevat Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura ATS ry. Aikuiskasvatuksen voit ostaa KVS-kaupasta tai tilata Kulttikiskasta.