Kirkon akateemiset: Kirkon virkasuhdeturva aikansa elänyttä

Kirkon virkamiesoikeus tarvitsee uudistuksia

Kirkon viranhaltijan virkasuhteesta tulisi säätää kirkkolain sijasta kirkon omassa viranhaltijalaissa. Nyt kirkon viranhaltijat joutuvat odottamaan muille työntekijäryhmille tulevia uudistuksia vähintään vuoden kauemmin.

– Esimerkiksi juuri viime viikolla ilmeni, että Kirkkohallitus ei ole edes aloittanut kilpailukykysopimuksen edellyttämän muutosturvan järjestämiseksi tarvittavaa lainvalmistelua. Eduskunnan tulisi voida käsitellä kirkon viranhaltijaa koskeva sääntely samassa aikataulussa kuin työsopimuslain taikka kunnan ja valtion virkasuhteisia koskevien lakien muutokset, sanoo AKIn toiminnanjohtaja Jussi Junni.

Virkasuhde tulisi jatkossakin säilyttää hengellisen työn palvelussuhteen muotona, toisin kuin Kirkon tulevaisuuskomitea esittää. Lisäksi seurakuntapastorin virka tulisi siirtää täytettäväksi samanlaisella hakumenettelyllä kuin muutkin seurakunnan virat. Nyt virkaan ilmoittautunut ei voi millään tavalla hakea muutosta epäasiallisesta hakumenettelystä.

– Kirkolliskokous päätti viime viikolla pyyhkiä pöytää seurakuntapastorin viranhakijan oikeusturvalla. Perustelut viranhakijan syrjivän kohtelun jatkamiselle ontuvat pahasti, Junni kiteyttää.

Kirkko tarvitsee lisäksi oman yhteistoimintalain. Nyt kirkon työpaikkojen yhteistoimintaa säädellään työmarkkinasopimuksella, josta puuttuvat muita yhteiskunnan työnantajia kannustavat sanktiot. Myös kirkon viranhaltijan työtaisteluoikeutta koskevat rajoitukset tulee uudistaa. Lisäksi työn tarjoamisvelvoitteen laajentamista samaan seurakuntayhtymään kuuluvissa seurakunnissa tulee selvittää.

– Yhteistoiminnasta säädetään kaikkien muiden työpaikkojen osalta lain tasolla, ja kirkosta puuttuu näiden lakien määräykset hyvityksistä ja vahingonkorvauksesta, jos työnantaja ei lakia noudata.  On myös perustuslain vastaista velvoittaa viranhaltijaa tekemään valtaosa virkatehtävistä työtaistelun aikana, kun kyse ei ole henkeen ja turvallisuuteen perustuvasta suojelutyöstä, Junni jatkaa.

Parannuksia koulutukseen ja työvoiman sääntelyyn

AKIn valtuusto päätti myös koulutusta ja työvoiman sääntelyä koskevista linjauksista.  Koko ajan entistä vaativammat työtehtävät edellyttävät myös yhä monipuolisempaa koulutusta. Perustutkintojen tulee tarjota nykyistä enemmän työelämän edellyttämiä vuorovaikutuksen ja itsensä johtamisen taitoja sekä projektien ja talouden hallinnan osaamista. Sekä teologian että kirkkomusiikin aloilla on paljon opiskelijoita, joilla on takanaan aiempia opintoja ja työkokemusta. Aiemmin hankittu osaaminen tulee voida sisällyttää tutkintoon ja siirtymämahdollisuuksia alalta toiselle kehittää.

Työttömien mahdollisuuksia oman osaamisen päivittämiseen tulee laajentaa. Työttömän työnhakijan tulisi voida opiskella ilman että häneltä evätään työttömyysturva.  Teologian alan heikentynyt työllisyystilanne edellyttää tämän lisäksi teologian alan sisäänoton maltillista supistamista. 

– Pahinta nykylainsäädännössä on työttömän passivoiminen. Maan hallituksen esittämät työttömien aktivointitoimet eivät hyödytä ylempiä toimihenkilöitä, jotka eivät työllisty tekemällä keikkaa vaan joiden työtehtävät edellyttävät osaamisen hankkimista joko itse työssä tai etukäteen, Junni toteaa.

Vuorotteluvapaajärjestelmä tulisi palauttaa aikaisempaan, työllistymistä ja työnkiertoa edistävään laajuuteensa. Opintososiaaliset etuudet tulisi saattaa yhdenvertaiseksi muiden väestöryhmien kanssa.

– On käsittämätöntä, että yhteiskunnassa voidaan perusturva järjestää jonkin ikäryhmän osalta räikeästi huonompana kuin muilla. Mitään muuta ryhmää kuin opiskelijoita ei edellytetä ottamaan velkaa ennen toimeentulotuen myöntämistä, Junni kommentoi.

AKIn  valtuuston hyväksymät kirkkopoliittiset sekä koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset ovat tämän tiedotteen liitteenä.

Lisätietoja

Eija Nivala
puheenjohtaja
050 576 2110
eija.nivala(at)evl.fi

Jussi Junni
toiminnanjohtaja
09 4270 1507
jussi.junni(at)akiliitot.fi