Helsingin nuorisoasiainkeskus & Nuorisotutkimusverkosto
Koulujärjestelmämme on ollut kiivaan keskustelun kohteena, kun oppimistulosten on todettu heikentyneen, eriarvoistuminen on lisääntynyt ja toiselle asteelle siirtyminen takkuilee. Kaikki käy koulua -toimintamallin tyttö- ja poikaryhmät ovat yksi käytännön keino puuttua näihin huolta herättäviin kehityskulkuihin.
Helsingistä jo useisiin kaupunkeihin levinneessä Kaikki käy koulua -toimintamallissa menestyksen resepti on yksinkertainen. Kouluajalla valinnaisaineena kokoontuvissa tyttö- ja poikaryhmissä nuori pyritään huomioimaan yksilönä ja näkemään myönteisessä valossa. Ryhmät tarjoavat kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisille nuorille tasa-arvoisesti keskustelevan ympäristön, jossa tukea saadaan ja annetaan. Nuori voi halutessaan muuttaa omaa toimintaansa ja samalla toimia vertaistukena muille ryhmän nuorille. Nuorista välittämässä on nuoriso-ohjaaja ja opettaja, joskus myös oppilashuollon edustaja.
Juuri valmistuneen arviointitutkimuksen perusteella toiminta on onnistunutta. Nuorten koulumotivaatio on kohentunut ja pärjäämiskyky kasvanut. Nuorten erilaisiin elämäntilanteisiin on löytynyt ratkaisuja tai ryhmä on muutoin pitänyt yllä nuoren hyvinvointia vaikeissa elämäntilanteissa. Muutosta ei kuitenkaan tapahdu vain nuorissa: aikuisten taito kohdata nuoria on toiminnan myötä kehittynyt. Ohjaajana toimiminen ja virastojen yhteistyö lisäävät ymmärrystä niin nuoria kuin toisten ammattikuntien työtä kohtaan. Lisäksi ryhmän nuoret ovat saaneet mahdollisuuksia näkyä aiempaa positiivisemmassa valossa niin kouluyhteisöissä kuin laajemminkin asuinalueilla, kun nuorten kanssa työskentelevien lähitoimijoiden yhteistyö on kehittynyt.
Onnistuneessakin toiminnassa on varaa parannuksille. Jatkossa tulee huolehtia siitä, että nuoret voivat hakeutua ryhmiin mahdollisimman monilla tavoilla ja toimintaa esitellään kattavasti kaikille kouluyhteisön jäsenille. Ryhmien keskustelujen käynnistämistä ja vastavuoroisuutta voi edelleen kehittää. Apu kohdistuisi nuorille entistä paremmin myös lisäämällä ohjaajan ja nuoren välisiä yksilökeskusteluja. Nuoret pääsisivät helpommin muutoksiin toiminnassaan, jos kannustava ote välittyisi heille koko kouluyhteisöltä, myös ryhmien ulkopuolelta. Nyt kehitetyt toiminnan seurannan välineet auttavat toiminnan laadun ylläpidossa myös toiminnan vaikeissa kohdissa.
Syksyllä 2015 alkaneessa kehittävässä arviointitutkimuksessa arvioitiin ryhmien toiminnan onnistuneisuutta ja päivitettiin toiminnan seurannan välineitä. Tutkimuksessa haastateltiin 21 Helsingissä eri aikoina toiminnassa mukana ollutta nuorta. Lisäksi toteutettiin ryhmäkeskustelut ohjaajille sekä kyseistä toimintaa kehittäville ja johtaville tahoille nuorisoasiainkeskuksessa sekä opetus- ja sosiaalivirastossa. Tutkimuksen rahoittivat Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja opetus- ja kulttuuriministeriö.
Anu Gretschel & Noora Hästbacka: Onnistunut monialainen nuorten kohtaamisen malli – Arviointi Kaikki käy koulua -toiminnan vaikutuksista
Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, julkaisuja 1/2016 &
Nuorisotutkimusverkosto | Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 109
ISBN 978-951-9245-35-5 (painettu), ISBN 978-951-9245-36-2 (pdf)
Helsinki 2016, 68 s., nid, 12 euroa.
Verkkojulkaisu on vapaasti ladattavissa osoitteista:
http://www.hel.fi/www/nk/fi/Tietoa+meista/Julkaisut-ja-esitteet/
http://www.nuorisotutkimusseura.fi/verkkokauppa/verkkojulkaisut
Painettuna julkaisun voi tilata osoitteesta http://www.nuorisotutkimusseura.fi/verkkokauppa/kirjat.
Lisätietoa:
Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus, Kaikki Käy Koulua -toimintamalli
Kouluttaja Paula Määttä, 040 1604067, paula.maatta@hel.fi
Suunnittelija Päivi Anunti, 050 5591725, paivi.anunti@hel.fi
Arviointitutkimuksen toteutti Nuorisotutkimusverkosto:
Anu Gretschel, erikoistutkija, FT, anu.gretschel@nuorisotutkimus.fi, puh. 040 516 91 89
Noora Hästbacka, tutkija, VTM, noora.hastbacka@nuorisotutkimus.fi