Pe 17. helmikuuta 2017, klo 12.00, Mattilanniemi, Agora, Lea Pulkkisen sali
FM Sophie Alix Capdevillen soveltavan kielitieteen väitöskirjan "L'histoire du livre saami en Finlande: ses racines et son développement de 1820 à 1920" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Håkan Rydving (Bergenin yliopisto, Norja) ja kustoksena professori Outi Merisalo (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuudessa käytetään suomea ja ranskaa.
Tutkimus tarkastelee ensimmäisten Suomessa julkaistujen saamenkielisten teosten historiaa. Capdeville soveltaa ranskalaisten kirjahistorioitsijoiden monitieteistä lähestymistapaa ns. pienen kirjakulttuurin tutkimukseen. Ote mahdollistaa kirjahistorian tutkimisen Ruotsin vallan ajalta itsenäisyyden alkuvuosiin saakka (1820–1920) ja suhteuttaa saamen kirjahistoriaa suomalaisen yhteiskunnan kehityskaariin ja enemmistön kirjahistoriaan.
Suurin osa ajanjakson saamenkielisistä painetuista teoksista oli käännöksiä. Vaikka ensimmäiset saamenkieliset teokset julkaistiin jo1619, ne eivät soveltuneet käyttöön kaikkialla Ruotsissa, sillä alueella oli käytössä useita eri saamen kieliä. Tuolloin ehdotettiin myös käännösten tekemistä useammalle saamen kielelle, mutta tämä ehdotus sivuutettiin. Muutamat papit yrittivät myös jo 1700-luvun alussa tukea saamen kielen käyttöä katekismuksen opetuksessa, mutta Kemin Lapin papisto kielsi tämän 1760-luvulla.
Saamenkielisen kirjallisuuden julkaiseminen kehittyikin varsin hitaasti ja katkonaisesti. Suomen puolella ensimmäiset kirjat ilmestyivät vasta 1825. Samaan aikaan kun suomenkielinen kirjallisuus kehittyi huomattavasti 1800-luvun mittaan, saamenkielisen kirjakulttuurin kehittymiselle ei löytynyt tukea – huolimatta muutamien harvojen kirkonmiesten sitä puolustavasta kannasta.
Saamen kirjakulttuuri alkoikin kehittyä vasta siinä mielenkiintoisessa vaiheessa, jolloin uudet liikkeet ja aatteet voimistuivat suomalaisessa yhteiskunnassa. Fennomaanit saivat yhä enemmän kannatusta ja samalla kehitettiin uusia tutkimusalueita. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura perustettiin 1831 ja Suomalais–ugrilainen Seura vuonna1883. Molemmat seurat edesauttoivat omalla tavallaan saamen kirjakulttuurin kehitystä. Kotiseutututkimus käynnistyi 1890-luvulla ja kehittyi edelleen 1900-luvun alussa. Myös se avasi kanavia uusille aatteille ja tuntemattomille kulttuureille, esimerkiksi saamelaisuudelle.
Väitöskirjassa esitellään saamenkielisten teosten eri lajeja ja saamenkielisen kirjahistorian tekijöitä: kääntäjiä – jotka useimmiten olivat pappeja – ja heidän kielimestareitaan. Tutkimuksessa tarkastellaan myös teosten painajia ja kustantajia. Papit ja heidän saamelaiset avustajansa esitellään erikseen ja näin pyritään osoittamaan saamelaisten keskeinen rooli.
Väitöskirjassa sovelletaan Deleuzen ja Guattarin pienen kirjallisuuden teoriaa ja siihen pohjautuvaa Gobard’in tetralingvistista lähestymistapaa. Tutkimuksessa hahmotellaan saamen kirjahistorian vaiheita: historia alkaa ulkomailla käytössä olleiden teosten käännöksistä, mutta siirtyy hitaasti Suomessa painettujen teosten saamennoksiin. Samalla osoitetaan, miten muutamien harvojen saamelaisten ääni nousee kuuluviin ja miten he ottavat kantaa aikansa kirjakulttuurin ongelmiin.
Lisätietoja:
Sophie Alix Capdeville, soalcapd@jyu.fi, 050 462 7264
tiedottaja Anitta Kananen tiedotus@jyu.fi, puh. +358 40 805 4142
Sophie Alix Capdeville valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi vuonna 1991 INALCOssa (Pariisi) pääaineenaan suomen kieli ja kulttuuri (Diplôme supérieur de finnois). Filosofian maisteriksi hän valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1995 pääaineenaan kotimainen (suomalainen) kirjallisuus.
Capdeville työskenteli Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen kirjastossa vuonna 1995 ja kielten laitosten kirjastossa 2001–2002. Hän opiskeli pohjoissaamea Kautokeinon saamelaisessa korkeakoulussa kesinä 2001 ja 2002. Lisäksi hän on toimittanut Fellmanin suvun Lapponica-kokoelman luettelon vuonna 2001 ja osallistunut Venäjän Lapin alueella kirjoitettujen matkakirjojen käsikirjoitusten julkaisuprojektiin. Käsikirjoitukset ilmestyivät 2005.
Julkaisutiedot
Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 304, 367 s., University of Jyväskylä, ISSN 459-4323, ISBN 978-951-39-6945-5, ISBN 978-951-39-6946-2 (pdf). Linkki väitöskirjan PDF-versioon: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6946-2