Perjantaina 24.2.2017 klo 12:00, Seminaarinmäki, Vanha juhlasali S212
PsM Laura Pesun psykologian väitöskirjan "The role of parents' and teachers' child-related competence beliefs in the development of students self-concept of ability'' (Vanhempien ja opettajien lapsen taitoja koskevien uskomusten yhteydet lapsen oppijaminäkuvan kehitykseen) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Hannu Räty (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Kaisa Aunola (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Pesu tutki väitöskirjassaan, miten vanhempien ja opettajien lasta koskevat uskomukset ovat yhteydessä lapsen oppijaminäkuvan kehitykseen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että taidoiltaan hyvät ja heikot lapset hyötyvät eri tavalla vanhempien ja opettajien lapsen taitoja koskevista myönteisistä uskomuksista. Mitä enemmän vanhempi tai opettaja uskoi lapsen taitoihin, sitä myönteisempi oli lapsen myöhempi oppijaminäkuva taidoiltaan hyvillä lapsilla. Taidoiltaan heikommat lapset eivät vastaavassa määrin hyötyneet vanhempien ja opettajien myönteisistä uskomuksista. Vanhempien ja opettajien uskomuksilla oli samanlainen rooli tyttöjen ja poikien oppijaminäkuvan kehitykselle.
Lapselle muodostuu jo ensimmäisten kouluvuosien aikana käsitys omista taidoistaan ja kyvyistään eri oppiaineissa. Tätä käsitystä kutsutaan oppijaminäkuvaksi. Oppijaminäkuva liittyy merkittävästi lapsen käyttäytymiseen, koulussa suoriutumiseen ja koulunkäyntiin liittyviin valintoihin kuten kurssivalintoihin.
Pesun väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittivat, että ensimmäisellä luokalla olevilla oppilailla opettajien uskomukset olivat myönteisesti yhteydessä taidoiltaan hyvien oppilaiden oppijaminäkuvan kehitykseen, mutta eivät taidoiltaan heikkojen oppilaiden oppijaminäkuvan kehitykseen. Vanhempien uskomukset eivät ennustaneet oppijaminäkuvan kehitystä ensimmäisellä luokalla olevilla oppilailla. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että oppilailla, jotka olivat siirtymässä alakoulusta yläkouluun, eli kuudes- ja seitsemäsluokkalaisilla, sekä yläkouluikäisillä oppilailla, äitien uskomukset olivat myönteisesti yhteydessä erityisesti taidoiltaan hyvien oppilaiden oppijaminäkuvan kehitykseen. Taitotasoltaan heikot lapset eivät vastaavassa määrin hyötyneet äitien myönteisistä uskomuksista.
– On tärkeää, että vanhemmille ja opettajille välitettäisiin tietoa heidän olennaisesta roolistaan lasten oppijaminäkuvan kehittymisessä. Mietittäessä keinoja tukea lasten ja nuorten oppijaminäkuvan kehitystä olisi syytä huomioida, että koulussa heikosti ja hyvin menestyvät lapset hyötyvät mahdollisesti erilaisesta tuesta, Pesu korostaa.
Tutkimuksessa käytettiin Jyväskylän yliopistossa kerättyjä Vanhemmat, lapset ja oppiminen, Koulutaidot ja motivaatio sekä TIKAPUU -pitkittäisaineistoja. Tutkittavat olivat suomalaisia koululaisia. Oppijaminäkuvaa ja vanhempien ja opettajien lasta koskevia uskomuksia tutkittiin kyselylomakkeilla.
Lisätietoja:
Laura Pesu, puh. 040 024 7988, laura.a.pesu@jyu.fi
Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi
Laura Pesu on kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän Cygnaeus-lukiosta vuonna 2003 ja valmistunut psykologian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010. Valmistuttuaan hän työskenteli Jyväskylän yliopistossa koordinointitehtävissä eri tutkimuksissa ennen tohtoriopintojen aloittamista. Hän on ollut tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella psykologian tutkijakoulun ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tukemana.
Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 579, 48 s., Jyväskylä 2017, ISSN 0075-4625; 579, ISBN 978-951-39-6974-5 (nid.), ISBN 978-951-39-6975-2 (PDF). Kirjaa myyvät yliopistokauppa Soppi puh. 040 805 3825; 040 805 3978 tai myynti@.jyu.fi ja yliopiston verkkokauppa. Teos luettavissa JYX-arkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6975-2