Suomessa opiskelee noin 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa, joista noin 2800 valmistuu vuosittain. Tästä määrästä kuitenkin vain 45,5% työllistyy Suomeen vuosi valmistumisensa jälkeen. Vuosi on kuitenkin lyhyt tarkasteluaika ja esimerkiksi Tanskasta on näyttöä, että tämä määrä putoaa merkittävästi pidemmällä tarkasteluvälillä. Tästä syksystä alkaen yliopistot ja ammattikorkeakoulut alkavat periä lukukausimaksuja EU:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, joka on jo vaikuttanut hakijamäärien merkittävään vähenemiseen. Kuitenkin ulkomaalaisia opiskelijoita saapuu edelleen, ja olisi kaikkien edun mukaista, että he myös työllistyisivät.
Yleisin mainittu ja koettu työllistymisen este on edelleen suomen kielen taidon puuttuminen. Itse pidän tätä perustelua kummallisena. Tietenkin, mikäli yrityksen on tarkoitus toimia ainoastaan Suomessa, palvella ainoastaan syntyperäisiä suomalaisia ja ainoastaan suomeksi, niin tämä perustelu pätee. Kuitenkin, nykyajan työpaikoilla tulisi pärjätä suomen lisäksi ainakin myös englanniksi, etenkin kun kasvava osa väestöä on muualla kuin Suomessa syntyneitä ja puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Suomen rajojen ulkopuolella sijaitsevat myös suurimmat markkinat, joissa suomen osaamisesta ei ole lainkaan hyötyä. Oikeampi syy saattaakin olla erilaisten kulttuurien aiheuttamat haasteet. Tästä ollaan onneksi pääsemässä yli, ”härmäläisyys” on väistymässä kansainvälisyyden tieltä. Aikaisempia sukupolvia suuremmat osat nuoria ovat kasvaneet aiempaa kansainvälisemmässä ympäristössä, jossa ymmärrystä erilaisille tavoille on saatu jo varhain.
Kun kansainvälisyys kuitenkin koetaan kilpailuvaltiksi yrityksissä ja ulkomaalaisia osaajia haetaan ja palkataan kovalla rahalla, miksi Suomen erinomaisesta koululaitoksesta valmistuneille suomalaista kulttuuria jo ymmärtäville ei löydy paikkoja? En usko, että kyseessä on tietoinen vastustus ulkomaalaisia kohtaan, joten voisiko syynä olla ymmärryksen ja kokemuksen puute siitä, kuinka ulkomaalaisia opiskelijoita otetaan töihin? Opiskelijoita hakeutuu etenkin startuppeihin, kenties uuden innoittamana. Startupeilla ei kuitenkaan useinkaan ole resursseja maksaa erityisasiantuntijuuden perusteella myönnettävän oleskeluluvan edellyttämää palkkaa. Startup-oleskelulupa taas on toistaiseksi vasta kehitysasteella.
Yritysten on kuitenkin melko helppo työllistää Suomessa tutkinnon suorittanut opiskelija. Suomessa suoritettu tutkinto antaa tällä hetkellä oikeuden hakea oleskelulupaa työn (ei kuitenkaan työnhaun) perusteella ilman takarajaa, vaikka henkilö olisi joutunut lähtemään Suomesta edellisen oleskeluluvan umpeuduttua. Mikäli opiskelija on työskennellyt jo opiskeluidensa aikana, saa valmistunut opiskelija jatkaa töitä tai jopa aloittaa uuden työsuhteen ennen kuin uusi oleskelulupa on myönnetty. Työsopimuksen on toki noudatettava alan työehtosopimusta tai vakiintuneita käytäntöjä, mikäli alalla ei ole sovellettavaa työehtosopimusta.
Onkin kysyttävä, onko yrityksillä osaamista tai ymmärrystä ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden palkkaamiseen? Onko tietoisuutta lisättävä?