Perjantaina 17.3. klo 12:00 Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212
PsL Henna Penttisen psykologian väitöskirjan ”Socially phobic clients' self-descriptions, treatment progress and reflexivity in short-term cognitive-constructivist group psychotherapy” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti Klaus Ranta (Turun yliopisto) ja kustoksena emeritusprofessori Jarl Wahlström (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Penttinen tarkasteli väitöstutkimuksessaan sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivien terapia-asiakkaiden itseen liittyviä kuvailuja ryhmäterapiatilanteessa. Lisäksi hän tutki erilaisia jännityksen kompensaatiokeinoja käyttävien asiakkaiden terapeuttista muutosprosessia sekä niitä tekijöitä, jotka tukivat myönteistä muutosta.
Tarkastelluissa minäkuvailuissa ilmeni kolme pääasiallista tapaa, jotka kuvasivat asiakkaiden erilaisia kompensaatiokeinoja eli pyrkimyksiä selviytyä oman jännittämisongelmansa kanssa. Nämä olivat eristäytyminen ja sosiaalisten tilanteiden välttely, korostunut muiden ihmisten miellyttäminen sekä täydellisyyden tavoittelu.
Terapeutilta kaivataan yksilöllistä, empaattista kohtaamista
Penttinen havaitsi, että asiakkaiden tyypillisesti käyttämistä jännityksen kompensaatiokeinojen tavasta huolimatta suurin osa hyötyi lyhytkestoisesta ryhmämuotoisesta terapiasta. Jännittämisongelman helpottuminen oli epävarminta niillä asiakkailla, joiden pääasiallinen kompensaatiokeino oli eristäytyminen ja sosiaalisten tilanteiden välttely.
Tästä huolimatta eristäytymään taipuvaiset asiakkaat hyötyivät ryhmäterapiasta, jos terapeutti onnistui huomioimaan asiakkaan yksilölliset tarpeet. Tämä on terapeutille haastavaa ryhmäterapeuttisessa tilanteessa, jossa on samanaikaisesti läsnä monta asiakasta, joiden terapeuttiset tarpeet vaihtelevat.
Terapian alkuvaiheessa asiakkaat tarvitsevat terapeutilta varsinkin empatiaa ja myötätuntoa kertoessaan kipeiksi ja häpeällisiksi koetuista jännittämiskokemuksistaan. Vasta tämän jälkeen asiakas on valmis havainnoimaan omia ajattelu- ja toimintatapojaan, joilla hän mahdollisesti ylläpitää omaa ahdistuskokemustaan.
Tutkimustietoa hoidon kehittämiseksi
Sosiaalisten tilanteiden pelko on yksi yleisimmistä ahdistushäiriöiden muodoista, joka aiheuttaa ihmiselle merkittävää psyykkistä pahaa oloa. Hoitamattomana se saattaa johtaa opiskelu- tai työelämästä sekä sosiaalisista suhteista syrjäytymiseen.
– Tämän vuoksi on tärkeää kehittää ja tutkia sen hoitoa sekä turvata mahdollisimman aikainen ja matalakynnyksinen hoitoon pääsy. Tutkimuksen tulokset tarjoavat tärkeää tietoa sosiaalisten tilanteiden pelkoa kokevien kanssa työskenteleville psykoterapeuteille ja hoitoalan ammattilaisille. Ryhmämuotoinen terapiahoito on taloudellinen tapa hoitaa psyykkisistä ongelmista kärsiviä henkilöitä, minkä vuoksi tutkimustieto niiden toimivuudesta on tärkeää, Penttinen sanoo.
Lisätietoja:
Henna Penttinen, puh. 040 736 4758 , henna.o.penttinen@jyu.fi
Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi
Henna Penttinen työskentelee osa-aikaisena psykologina Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Laukaan psykiatrian poliklinikalla sekä pitää omaa yksityistä psykoterapiavastaanottoa Jyväskylässä. Lisäksi hän toimii psykoterapeuttikouluttajana ja työnohjaajana. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän Voionmaan lukiosta vuonna 1993, ja suorittanut psykologian maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa vuonna 1999. Hän on valmistunut psykoterapian erikoispsykologiksi (PsL) ja psykoterapeutiksi vuonna 2011 ja psykoterapeuttikouluttajaksi vuonna 2015.
Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 580, 65 s., Jyväskylä 2017, ISSN 0075-4625; 580, ISBN 978-951-39-6985-1 (nid.), ISBN 978-951-39-6986-8 PDF. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6986-8