[Kuvassa Juhani Vaskuri. Kuvaaja: Paula Westerlund]
Perjantaina 24. maaliskuuta 2017, klo 12.00, Ylistönrinne, Kem 4
FL Juhani Vaskurin kemian opetuksen alan väitöskirjan ”Oppiennätyksistä opetussuunnitelman perusteisiin – lukion kemian kansallisen opetussuunnitelman kehittyminen Suomessa vuosina 1918–2016” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Jari Lavonen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jan Lundell (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Väitöksessä tutkitaan lukion kemian opetussuunnitelman kehittymistä Suomessa itsenäisyyden alusta tähän päivään. Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään eri oppimiskäsityksiä ja opetussuunnitelmamalleja. Väitöskirjassa esitellään myös eri maiden tilannetta ja niiden vastaavia malleja 1800-luvulta lähtien. Näitä kartoituksia vasten tutkimuksessa peilataan itsenäisen Suomen eri aikojen opetussuunnitelmia ja niiden perusteita.
Kemiasta tuli itsenäinen oppiaine vuonna 1918. Lukion opetusohjelmaan se otettiin kuitenkin vasta 1941. Valtakunnan hallinto vastasi suunnitelmien laatimisesta aina 1980-luvun puoliväliin, jonka jälkeen Koulu- ja Opetushallitus ovat antaneet valtakunnalliset perusteet koulutuksen järjestäjien laatimien opetussuunnitelmien pohjaksi.
Kemian opetuksen kehittyminen Suomessa ilmenee selkeimmin oppimiskäsityksen ja opetusmenetelmien muutoksissa. Opettajalähtöisestä opetuksesta on siirrytty opiskelijalähtöisyyteen. Myös kokeellisuus ja tiedon prosessointi ovat tulleet keskeisiksi uuden tiedon omaksumisessa.
Erityiseksi käännekohdaksi lukion kemian kansallisessa historiassa voidaan nostaa vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteet. Niissä otettiin käyttöön uusi konstruktivistinen oppimiskäsitys, jonka mukaan kemian opetuksessa nojauduttiin kokeelliseen tietoon. Pyrittiin siihen, että opiskelijat etsivät tietoa tekemällä havaintoja ja mittauksia, joita he käyttävät perustana käsitteiden, mallien ja lakien oppimisessa.
Vaskurin väitöskirja tuo uutta ymmärrystä kemian opetussuunnitelman ja opetuksen kehittämiseen. Väitöskirjatutkimuksen tarjoama tieto ja ymmärrys ovat erityisen tärkeitä nyt, kun nuorten kiinnostus kemian opiskelua kohtaan on hiipumassa. Kiinnostuksen vähentymistä osoittavat esimerkiksi PISA-tutkimuksen tulokset (2016), joiden mukaan luonnontieteiden osaamisen taso on pudonnut.
Väitöskirja palvelee paitsi koulumaailman kehittämistä, myös kemian ja luonnontieteiden opettajakoulutusta. Se avaa näkökulmia tulevaisuuden opettajankoulutuksen suunnittelemiseen. Opettajaopiskelijoille väitöskirjatutkimus soveltuu myös oppimateriaaliksi ja lähdeteokseksi.
Lisätietoja:
Juhani Vaskuri, puh. 0400 684091, jvaskuri@gmail.com
Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi
Juhani Vaskuri on valmistunut ylioppilaaksi Ruukin lukiosta vuonna 1968, filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta vuonna 1976 pääaineena kemia (fysikaalisen kemian linja) ja filosofian lisensiaatiksi Oulun yliopistosta vuonna 1983 pääaineena kemia (fysikaalisen kemian linja). Vuosina 1977–1980 hän toimi opettajana ensin Pulkkilan lukiossa ja sitten Ylivieskan lukiossa.
Vuosina 1980–1986 Vaskuri toimi Oulun yliopiston kemian laitoksen assistenttina. Vuoden 1986 syksystä lähtien hän työskenteli Oulun normaalikoulun matemaattisten aineiden lehtorina, lukion vararehtorina ja rehtorina vuoteen 2012, jolloin hän jäi eläkkeelle. Työn ohessa vuosina 1999–2002 Vaskuri oli työryhmässä, joka kirjoitti lukion kemian oppikirjasarjaa Mooli. Vuodesta 2013 lähtien hän on ollut tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella.
Teos on julkaistu Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen väitöskirjasarjassa numerolla 201/2017 (314 s.), ISSN: 0357-346X, ISBN: 978-951-39-6981-3 (nid.), ISBN: 978-951-39-6982-0 (pdf). Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6982-0