Keskiviikkona 29. maaliskuuta klo 12, Ylistönrinne, Kem1
TaM Johanna Silvennoisen kognitiotieteen väitöskirjan ”Apperceiving Visual Elements in Human-technology Interaction Design” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Paul Hekkert (Delft University of Technology, Alankomaat) ja kustoksena Pertti Saariluoma (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Silvennoinen keskittyy väitöskirjassaan selvittämään sitä, millaisia merkityksiä annamme teknologisen tuotteen visuaalisille elementeille. Teknologisten tuotteiden visuaalinen suunnittelu vaikuttaa olennaisesti siihen, miten ihmiset tuotteen kokevat. Tuotteen ominaisuudet, kuten muoto ja väri, voivat herättää tunteita ja moniaistisia kokemuksia. Katsomalla tuotetta teemme päätelmiä myös muille aisteille suunnitelluista tuotteen ominaisuuksista, kuten siitä, miten näköhavainnon kautta miellämme materiaalisia kokemuksia. Ihmisen ja teknologian välisessä vuorovaikutuksessa voidaan kokea myös niin sanottuja ei-havaittavia ominaisuuksia, kuten mielikuvia ajattomuudesta, kestävyydestä ja eleganssista.
Ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimuksessa vähemmälle huomiolle on jäänyt teknologiakokemuksen muotoutuminen tiedon ja tunteen tasolla sekä se, kuinka näkyvät elementit teknologiatuotteissa vaikuttavat käyttäjien kokemiin merkityssisältöihin. Kuvalliset kokonaisuudet, rakentuvat visuaalisista elementeistä, kuten pinnoista, muodoista ja symmetriasta. Jotta ymmärrettäviä ja kokemuksellisia teknologisia tuotteita voidaan suunnitella, tarvitaan tietoa siitä, miten visuaaliset elementit koetaan ja miten ne tulisi käyttöliittymissä toteuttaa.
Kokemussisältöjen suunnittelun monimutkaisuus luo tarpeen argumentoivalle, tutkimustietoon perustuvalle suunnittelustrategialle.
– Miten esimerkiksi perustelisimme erilaisten mobiilisovellusten ikonien suunnitteluratkaisut ilman ymmärrystä kuvallisten elementtien mahdollisuuksista herättää erilaisia kokemussisältöjä tai tietoa visuaalisista teknologiakokemuksen prosesseista ja kokemukseen vaikuttavista tekijöistä, kysyy Silvennoinen.
Silvennoinen määrittää visuaalista teknologiakokemusta visuaalisen käytettävyyden, koetun esteettisyyden ja moniaististen kokemussisältöjen avulla. Väitöstutkimuksen mukaan olennaista on selittää kokemusta mieltämisprosessina, jossa kohdatut elementit nähdään jonakin, esimerkiksi miellyttävinä tai ajatuksia herättävinä.
Lisätietoja:
Johanna Silvennoinen, puh. 040 749 4467, johanna.silvennoinen@jyu.fi
Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi
Johanna Silvennoinen valmistui vuonna 1999 ylioppilaaksi Jyväskylän Cygnaeus-lukiosta, metalliartesaaniksi vuonna 2002 Keski-Suomen käsi-ja taideteollisuusoppilaitoksesta. Humanististen tieteiden kandidaatiksi hän valmistui vuonna 2007 Jyväskylän yliopistosta ja taiteiden maisteriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2011 (sisältäen opettajan pedagogiset opinnot). Silvennoinen on työskennellyt visuaalisten aineiden opettajana 2000-luvun alusta useissa eri oppilaitoksissa ja opettaa tällä hetkellä myös Jyväskylän yliopistossa ihmisen ja teknologian välistä vuorovaikutussuunnittelua. Lisäksi Silvennoinen toimii tutkimusvastaavana RmUE (Rich Multisensory User Experience) –projektissa Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa kognitiotieteen oppiaineessa.
Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Computing numerona 261, 83 s. (+ included articles), Jyväskylä 2017, ISSN: 1456-5390;261, ISBN: 978-951-39-7001-7 (nid.), ISBN: 978-951-39-7002-4 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7002-4
[Kuva: Mikko Jäppinen]