Työelämän huonontuminen ja epävarmuuden kasvu hallitsevat nykypäivän keskustelua työstä. Pasi Pyöriän toimittama Työelämän myytit ja todellisuus osoittaa, että monia ilmiöitä on liioiteltu ja suurimmalla osalla ihmisistä menee työelämässä hyvin. Eriarvoistaviin tekijöihin, kuten syrjimiseen sekä nuorten ja yrittäjien tilanteeseen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota.
Työn pirstaloituminen, epävarmuus ja pitkien työsuhteiden katoaminen hallitsevat julkista keskustelua, mutta ilmiöt eivät saa tukea tilastoista. Pitkät työsuhteet ja keskimääräisen työsuhteen pituus ovat vain kasvaneet viime vuosikymmenten aikana. Vastoin oletuksia työmarkkinat eivät näyttäydy erityisen hauraina, ja korkea koulutus osoittautuu edelleen kannattavaksi niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin.
Myös työhön sitoutumisesta ja nuorten heikkenevästä työmoraalista puhutaan paljon, mutta huolet ovat pitkälti perusteettomia. Työn arvostus vaikuttaa riippuvan ennemminkin taloustilanteesta ja sitoutuminen oman työn saamasta arvostuksesta. Työtaistelut ja epätyypilliset työajatkin ovat vähentyneet 2000-luvulla. Työelämässä riittää silti parannettavaa. Työpaikoilla esiintyy syrjimistä, nuorisotyöttömyys on yleistynyt, tietotyöläiset kärsivät kiireestä ja monet pienituloiset yrittäjät toimeentuloon liittyvästä epävarmuudesta.
Työelämän myytit ja todellisuus -teoksessa asiantuntijat ravistelevat työstä vallitsevia uskomuksia ja selvittävät niiden todenperäisyyttä uusimman tutkimustiedon avulla. Teos osoittaa, että enemmistö palkansaajista ja yrittäjistä voi hyvin ja on tyytyväisiä työhönsä. Nykyiset työmarkkinat aiheuttavat silti myös pysyvää huono-osaisuutta. Eriarvoistaviin ilmiöihin puuttumalla voidaan helpottaa nuorten pääsyä työelämään, puuttua yksinyrittäjien ja pätkätyöläisten ongelmiin ja ehkäistä työhön liittyvää syrjintää.
Pienyrittäjien asemaa tulisi parantaa niin, ettei yrittäminen olisi kenellekään sosiaalinen riski
”Monet yhteiskunnalliset muutokset ovat lisänneet työssä ja kodissa vietetyn ajan määrittelyn ja rajaamisen tarvetta. Erityisesti naiset kokevat työn henkisen rasittavuuden ja kiireen lisääntyneen: Suomalaiset naispalkansaajat ovatkin Euroopassa kärkisijoilla työn kiireisyyden kokemuksissa. Työn kiireisyys ja vaativuus näkyvät esimerkiksi töiden jatkamisena kotona palkattomana ylityönä.” Mia Tammelin & Armi Mustosmäki
”Pienyrittäjien asemaa tulisi parantaa niin, ettei yrittäminen olisi kenellekään suoranainen sosiaalinen riski. Lisäksi toimeentulon turvaamiseksi ei pitäisi joutua tekemään yli kahdeksan tunnin päiviä. Kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan lepoa ja kahdeksan vapaa-aikaa tulisi olla mahdollista sekä yrittäjälle että palkansaajalle.” Satu Ojala, Pasi Pyöriä, Hanna-Mari Ikonen & Tuija Koivunen
”Suomessa keskustelu pätkätöistä yleistyi 1990-luvulla, jolloin ilmiö myös vakiintui tilastokategoriaksi. Tätä ei kuitenkaan voi tulkita niin, etteikö pätkätöitä olisi tehty aiemmin. Toisin kuin julkisuudessa joskus oletetaan, edeltäviltä vuosikymmeniltäkään ei voida osoittaa aikaa, jolloin kaikilla työntekijöillä olisi ollut toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet. Näin ollen on vähintäänkin hätiköityä väittää, että pätkätyöt olisivat leimallisesti nykyajan ilmiö.” Pekka Virtanen, Antti Saloniemi & Jouko Nätti
”Palkkatyö yhteiskunnallisen järjestyksen muotona ei ole kaikista kriiseistään huolimatta suinkaan väistymässä. Myös työsuhdetyypin nostaminen työelämän laadun ja hyvinvoinnin keskeiseksi määrittäjäksi on ongelmallista, koska määräaikaisuus ei yksiselitteisesti merkitse huono-osaisuutta.” Pekka Virtanen, Antti Saloniemi & Jouko Nätti
”Aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna 2000-luvun työtaisteluiden määrä on jäänyt pysyvästi matalammalle tasolle, vaikka taloussuhdanteet ovat tällä vuosituhannella nousseet ja laskeneet. Eri alojen palkkakehitys on yhtenäistynyt, palkkaliukumat ovat supistuneet ja työrauha on parantunut. Paikalliset kiistat ratkeavat aiempaa useammin neuvottelupöydässä ilman työtaistelun uhkaa tai villejä lakkoja.” Tapio Bergholm
Työelämän myytit ja todellisuus -keskustelutilaisuus ti 4.4. klo 14:00
Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki
Tilaisuudessa teoksen toimittaja Pasi Pyöriä esittelee uutuuskirjan keskeisiä teemoja ja kommentoimassa on valtakunnansovittelija Minna Helle. Keskustelua teoksen aiheista johtaa SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm. Vapaa pääsy, tervetuloa!
Pasi Pyöriä (toim.)
Työelämän myytit ja todellisuus
ISBN 978-952-495-424-2
Gaudeamus 2017
Toimittaja
Pasi Pyöriä, YTT, on Tampereen yliopiston sosiologian dosentti ja yliopistonlehtori.
Lisätietoa kirjan aiheesta ja haastattelupyynnöt:
pasi.pyoria@uta.fi / p. 040 5013 097
Lisätietoa teoksesta (mm. sisällys ja muut kirjoittajat) Gaudeamuksen verkkosivuilta.
Arvostelukappaleet:
outi.kitti@gaudeamus.fi
p. 050 540 1299
