Lauantaina 27.5.2017 klo 12, Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212
FM Sanna Olkkosen soveltavan kielitieteen väitöskirjan Second and foreign language fluency from a cognitive perspective: Inefficiency and control of attention in lexical access (Toisen ja vieraan kielen sujuvuus kognitiivisesta näkökulmasta: sananhaun tehokkuus ja tarkkaavaisuuden säätely) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä Assistant Professor Patrick Snellings (University of Amsterdam) ja kustoksena FT Lea Nieminen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus pidetään englanniksi.
Vieraan kielen puheen sujuvuutta käytetään usein kielitason arvioinnin välineenä. Siitä ei kuitenkaan ole varmuutta, kuinka paljon puheen sujuvuus loppujen lopuksi kertoo kielitaidon tasosta, selviää Sanna Olkkosen väitöstutkimuksesta.
Olkkonen tarkasteli väitöstutkimuksessaan puheen sujuvuutta ja sitä, miten se suhteutuu kielitaidon tasoon. Tutkimuksessa mitattiin englannin kieltä opiskelevien suomalaisten ja suomea toisena kielenä opiskelevien venäläislasten sanantunnistuksen ja sanan nimeämisen nopeutta ja tarkkuutta. Sekä sanan tunnistuksen että nimeämisen taitojen havaittiin selittävän merkittävästi sekä vieraan kielen että toisen kielen luku- ja kirjoitustaitoja.
– Kielen tuottamisen resurssit ovat rajallisia, ja tästä syystä automaattisesti toimivat alemman tason prosessit, kuten tehokas sanojen haku muistista, vapauttavat resursseja ylemmän tason prosessoinnille, kuten esimerkiksi tekstin ymmärrykselle tai puheen korjaamiselle, Olkkonen kertoo.
Nopeuden lisäksi sanantunnistuksen tarkkuus on tärkeää, sillä nopeaan suoritukseen pyrittäessä myös mahdollisuus virheisiin kasvaa. Näiden kummankin huomioon ottaminen auttaa selittämään laajempaa kielitaitoa paremmin kuin kumpikaan yksin.
– Kaikki virheet tai epäsujuvuudet eivät kuitenkaan liity suoraan kielitaidon puutteeseen, vaan esimerkiksi oman puheen korjaamiseen ei kielen oppimisen alkuvaiheessa ole vielä resursseja eikä taitoja, Olkkonen muistuttaa.
Oman puheen korjaamista esiintyi Olkkosen aineistossa enemmän äidinkielellä kuin vieraalla kielellä. Näin ollen myöskään äidinkielen sanantunnistus ja nimeäminen eivät ole täysin sujuvia, vaan niissä esiintyy virheitä.
– Tämä herättääkin kysymyksen siitä, miten äidinkielen sujuvuutta tulisi määritellä, kun sitä kuitenkin usein pidetään mittarina vieraan kielen taidoille, Olkkonen pohtii.
Puheen sujuvuus on moniulotteinen ilmiö. Kielenkäyttöön vaikuttavat esimerkiksi persoonalliset puhetyylit sekä se, että ihmiset kieltä käyttäessään hyödyntävät erilaisia strategioita ja tietoisesti monitoroivat tuotostaan.
– Tästä syystä puheen sujuvuuden käyttöä suoraviivaisena kielitaidon mittarina pitää harkita tarkkaan, Olkkonen toteaa.
Lisätietoja
Sanna Olkkonen, sanna.olkkonen@jyu.fi, 040 5545013
Viestintäharjoittelija Anni Laine, anni.l.k.laine@jyu.fi, 050-4965 141
Sanna Olkkonen kirjoitti ylioppilaaksi Oulunkylän lukiosta Helsingistä vuonna 1998 ja valmistui filosofian maisteriksi 2007 Turun yliopistosta pääaineenaan yleinen kielitiede. Hän aloitti jatko-opinnot Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa vuonna 2010 ja on toiminut myös suomi toisena kielenä -opettajana eri oppilaitoksissa.
Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopisto ja Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö. Aineisto kerättiin DIALUKI – Toisen ja vieraan kielen lukemisen ja kirjoittamisen diagnosointi –hankkeessa, jota rahoittivat Suomen Akatemia, Jyväskylän yliopisto ja Iso-Britannian Economic and Social Research Councilin (ESRC).
Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä studies in humanities numerona 314, 72s., Jyväskylä 2017, ISSN: 1459-4331, ISBN:978-951-39-7062-8. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7062-8.