Kela on esittänyt vammaisten tulkkauspalveluiden kilpailutuksen palvelukuvauksiin muutoksia, jotka koskevat tulkkien työehtoja ja työnkuvaa. Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) on laatinut aiheesta 29.5. kannanoton, jonka mukaan uudet kilpailutusehdot heikentävät valmistuvien tulkkien työllistymismahdollisuuksia, vaikeuttavat tulkkausalan opiskelua sekä syövät alan elinvoimaisuutta.
Tulkkauspalvelut siirtyivät Kelalle vuonna 2010, ja siitä lähtien lähes kaikki tulkkaustoimeksiannot ovat kulkeneet Kelan keskitetyn järjestelmän kautta. Kolmas kilpailutuskausi alkaa vuonna 2018.
Diakin kannanoton mukaan uudet kilpailutusehdot vaikeuttavat erityisesti uusien tulkkien sijoittumista ja mahdollisuuksia saada heille sopivia työtehtäviä. 31.10.2017 jälkeen valmistuvien tulkkien työllistymismahdollisuudet Kelan välittämiin tilauksiin ovat uusien ehtojen mukaan mahdollisesti vain sijaisuuksia. Valmistuva tulkki voi jäädä työttömäksi useaksi vuodeksi, jolloin ammattitaidon ylläpitäminen ilman alan työpaikkaa on hyvin vaikeaa ja epämotivoivaa.
Ehdot vaikuttavat myös siihen, millaista työtä jo työelämässä oleva tulkki voi tehdä. Kela rajoittaa kilpailutuksen ehdoissaan kokopäiväisten tulkkien osaamisen käyttöä riippumatta tulkin pätevyydestä. Käytännössä tulkin pitää valita mihin kahteen osa-alueeseen hän tarjoaa tulkkausta – puhevammaisille, kuulovammaisille vai kirjoitustulkkaukseen – vaikka hänelle olisi koulutus ja osaaminen niihin kaikkiin. Osa-aikaiset tulkit voivat valita näistä kolmesta vain yhden.
– Diakista valmistuneet tulkit ovat työllistyneet hyvin, ja yritykset ovat vastaanottaneet uudet tulkit kentälle hyvin esimerkiksi harjoittelujaksoille. Koska Kela on nyt vähentämässä tulkkauspalvelun määrää, on odotettavissa, että opiskelijoiden harjoittelupaikat vähenevät ja heidän opintonsa vaikeutuvat. Uudet ehdot uhkaavat tulkkausalan elinkelpoisuutta, sanoo toimitusjohtaja, rehtori Tapio Kujala kannanotossa.
Lisäksi ehdot heikentävät työelämässä olevien tulkkien motivaatiota täydentää osaamistaan.
– Tulkin taidot taantuvat, jos hän ei pysty harjoittamaan ammattiosaamistaan kaikissa niissä tulkkauksen lajeissa, joissa hän on pätevä. Tähän saakka tulkit ovat olleet erittäin kiinnostuneita täydennyskoulutuksesta, mikä on kehittänyt koko tulkkauskenttää. Nyt kun osaamisen käyttämistä rajoitetaan, lisäkouluttautumisen mielekkyys katoaa, Kujala sanoo.
Koko kannanotto on liitteenä.
Lisätiedot:
Raija Roslöf; koulutuspäällikkö, tulkkausala, kielet ja viestintä; Diakonia-ammattikorkeakoulu
raija.roslof@diak.fi
040 706 3803