Quantcast
Channel: Koulutus - ePressi
Viewing all articles
Browse latest Browse all 16553

Väitös 9.6.2017: Kyborgi on muutakin kuin koneihminen (Pursiainen)

$
0
0

Perjantaina 9. kesäkuuta 2017, klo 12, Seminaarinmäki, Seminarium S212

YTM Mimosa Pursiaisen filosofian väitöskirjan ”On the Aestheticization of Technologized Bodies. A Portrait of a Cyborg(ed) Form of Agency" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Jessica Wiskus (Duquesne University / Aarhus University) ja kustoksena professori Mikko Yrjönsuuri (Jyväskylän yliopisto). Väitös on englanniksi.

Mimosa Pursiainen haastaa väitöskirjassaan syvään juurtuneita käsityksiä ihmisen konemaistumisesta. Tavanomaisesti kyborgi ymmärretään koneen ja ihmisen sekoituksena eli jonkinlaisena koneihmisenä, mutta tämä käsitys on Pursiaisen mukaan rajoittunut. Mikäli keskustelussa ei tavoiteta kyborgin esteettisiä ulottuvuuksia, käsitys nykyilmiöstä jää vajaaksi.

Pursiainen tarjoaa kyborgi-teemaan uuden, filosofisen näkökulman, jossa ilmiötä lähestytään estetiikan ja teknologian välisen yhteyden kautta.

– Jos teollisen yhteiskunnan ilmentymänä pidetään liukuhihnaa, niin jälkiteollisen informaatioyhteiskunnan muotoa taas ilmentävät pinkkiin puetut tietokoneet, jotka ovat merkkinä esteettisen ja teknologisen uudesta liitosta.

Pursiaisen mukaan elämme yhteiskunnassa, jossa kaunistavat käytännöt yhdistyvät tehokkuuteen ja kontrolliin. Nykyinen toimijuus tulisikin ymmärtää tehokkaiden ja kauniiden, kontrollia ja nautintoja lisäävien koneiden valossa.

– Osaksi arkipäivää ovat tulleet esimerkiksi korumaiset aktiivisuusrannekkeet ja sormenjälkitunnistimella varustetut älypuhelimet, joille voi ostaa asusteita, Pursiainen toteaa.

Teknologisoivat käytänteet ovat viime aikoina voimistuneet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kyborginen toimijuus olisi vain ihmiskoneen päivitetty versio.

– Elämme aikaa, jossa taide ja elämä ovat tiukasti kietoutuneita toisiinsa. Meillä on terveydenhuoltofirmoja, jotka eivät suinkaan mainosta ruumiin olevan kone, jonka pumppua pitäisi käydä huoltamassa, vaan että ruumis on taideteos, joka vaatii kokonaisvaltaista hoivaa, Pursiainen kertoo.

Olemisen estetisointi onkin jatkuvasti läsnä arjessa.

– Se on läsnä kun liikumme napit korvissa kaduilla maustaen arkeamme musiikilla, joka voi muuttaa latteat hetket taidehelmiksi. Se on läsnä, kun julkaisemme selfieitä, tai kun valitsemme kahvin, ruokavalion tai liikunnan, joka vastaa tyyliämme, Pursiainen toteaa.

Lisätietoja:

Mimosa Pursiainen, mimosakatariina@gmail.com, +358503622607
Viestintäharjoittelija Anni Laine, anni.l.k.laine@jyu.fi, +358504965141

Mimosa Pursiainen valmistui ylioppilaaksi Leppävirran lukiosta vuonna 1997. Hän aloitti saman vuonna opinnot Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella, pääaineenaan filosofia. Väitöstutkimuksensa Pursiainen aloitti valmistuttuaan yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2003. 

Pursiainen on työskennellyt Suomen akatemian rahoittamissa projekteissa “Human and Animal Minds” sekä “Limits of Personhood”. Lisäksi tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahaston keskurahasto ja Keski-Suomen rahasto sekä Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 319. 219 s. Jyväskylä 2017, ISSN 1459-4323 (nid.), ISSN 1459-4331(PDF), ISBN 978-951-39-7085-7 (nid.), ISBN 978-951-39-7086-4 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7086-4


Viewing all articles
Browse latest Browse all 16553

Trending Articles