Meneillään oleva työelämän murros hävittää nykyistä työtä ja synnyttää uusia työtehtäviä ja ammatteja. OECD:n tutkimus vuodelta 2012 osoittaa, että suomalaiset aikuiset ovat maailman osaavimpia. Tästä huolimatta miljoonalla suomalaisella on ongelmia tietotekniikan kanssa. 400 000 kansalaisella on heikot luku-, kirjoitus- ja numerotaidot.
- Pelkkä perehdyttäminen ei riitä. Uusi ammatti tai uudet työtehtävät vaativat rekrytoitavalta henkilöltä uutta osaamista. Neljännen teollisen vallankumouksen ongelma ei ole työpaikkojen tuho vaan kyvyttömyytemme kouluttaa työttömäksi jääneitä syntyviin uusiin töihin, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEn toimitusjohtaja Petri Lempinen sanoo.
Digitalisaation myötä työmarkkinat ja sitä kautta järjestöt ovat Lempisen mukaan suuressa muutoksessa.
- Nykyinen järjestörakenne jää nopeasti reliikiksi, jäänteeksi, Petri Lempinen sanoo.
Hän on työskennellyt aiemmin mm. toimihenkilöiden keskusjärjestössä STTK:ssa ja tuntee työmarkkinamaailmaa. Lempinen panostaisi osaamiseen. Hän on miettinyt mm. suositun museokortin kaltaisia ratkaisuja kuten osaamiskorttia, jolla voisi piipahtaa oppimassa uutta. Myös muutaman vuoden välein tehtävät osaamiskatsastukset toimisivat tietotaitojen kartoituksena.
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineelle kaikki uusi on aina myös mahdollisuus, vaikka digitalisaatio muuttaa työn tekemisen tapoja. Myös johtamistavat muuttuvat. Siivoustehtävissä tai kodinhoidossa työnjohto käyttää jo paljon mobiililaitteita.
- Osaamisen päivittämisellä on todella väliä. Miksi sitten juuri nyt leikataan koulutuksesta, Päivi Niemi-Laine kysyy.
Niemi-Laine korostaa, että osaamisen laadusta on pidettävä kiinni. Digitalisaatiosta on tässäkin hyötyä, kun oppimismahdollisuudet tulevat lähelle verkko-opiskelun kautta.
Olennaista Päivi Niemi-Laineen mukaan on, että yksilön oikeudet turvataan digiajan työelämässä.
- Tasa-arvoisen sopimisen kulttuuria on vahvistettava, kun neuvotellaan esimerkiksi joustoista, Niemi-Laine sanoo.
Työelämän kehittämistä tehdään jo työmarkkinaosapuolten keskinäisellä yhteistyöllä. Kokeiluja on mm. finanssialalla.
- Tessien sääntelemä työ ei ole jatkossa itsestäänselvyys eikä edes kaikille haluttu päämäärä, Palvelualojen työnantajien Paltan ryhmäpäällikkö Anu Sajavaara sanoo.
Kahdeksasta-neljään-maailma on Sajavaaran mukaan mennyttä. Nyt mitataan lopputulosta. Työelämä odottaa työntekijöiltä valmiutta muuttaa suuntaa nopeasti. Tekoäly ja analysointi vaativat osaajia ja heitä ei ole Sajavaaran mukaan koulutettu tarpeeksi. Ihmisten omasta vastuusta kehittää osaamistaan keskustellaan ammattiliittojen kanssa.
Petri Lempinen, Päivi Niemi-Laine ja Anu Sajavaara puhuivat Työväen Sivistysliiton edustajiston kokouksessa Helsingissä. Työväen Sivistysliitto TSL on työväenliikkeen arvopohjaan sitoutunut järjestöjen oppilaitos, jonka hallituksen puheenjohtaja on kansanedustaja Ilkka Kantola.
Linkki Aikamerkissä olevaan Lempisen Näkökulmaan.
Lisätietoja: Jouko Muuri, TSL:n pääsihteeri 040 553 9565, tai Merja Leskinen, viestinnän asiantuntija 040 567 3208