Sisällissota, naisten asema, suomalainen koulutusjärjestelmä ja 60-luvun populaarimusiikki ovat esimerkkejä aiheista, joihin kolmeviikkoisella Suomen historian kesäkurssilla syvennytään. 17.7. Jyväskylään saapui 20 suomen kielen opiskelijaa yliopistoista eri puolilta maailmaa. Kielitaidosta on kurssilla hyötyä, sillä kurssin opetuskieli on suomi.
Seminaarinmäen Historica-rakennuksessa käy kuhina. Opetushallituksen rahoittamalle ja Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen järjestämälle Suomen historian kesäkurssille osallistuu opiskelijoita kymmenestä eri maasta. Kaikkia heitä yhdistää se, että he opiskelevat yliopistoissaan suomen kieltä joko pääaineenaan tai sivuaineenaan.
Kurssin tavoitteena on tarjota yleiskatsaus Suomen 1900-luvun historiaan.
– Kurssin myötä opiskelijat oppivat tuntemaan Suomen historian suuret linjat ja ymmärtämään, millaisten prosessien myötä köyhästä ja agraarisesta yhteiskunnasta on tullut sadassa vuodessa hyvin varakas, länsimainen, kouluttautunut, moderni ja liberaali valtio, kertoo kurssin johtajaopettaja Pasi Saarimäki.
– Sisällissota on monelle kiintoisa aihe, samoin toinen maailmansota. Keskustelua on kuitenkin herännyt myös siitä, ettei historia ole pelkkää sotaa. Opiskelijat haluaisivatkin tietää suomalaisesta arjesta, suomalaisista ihmisistä ja kulttuurista, kurssin opettaja Riina Turunen jatkaa.
Perusteellista tietoa väärinkäsitysten välttämiseksi
Turusen ja Saarimäen tavoitteena on saada opiskelijoille täydentyneempi ja jäsentyneempi kuva Suomen historiasta ja toisaalta oikaista mahdollisia väärinymmärryksiä ja ennakko-oletuksia.
– Opiskelijoista osa esimerkiksi hämmästeli suuresti sitä, että sisällissodassa punaiset halusivat Suomeen sosialismin ja kommunismin. Tämähän ei aivan ole sitä, mitä suomalainen historiankirjoitus asiasta kertoo. Ihmetystä on aiheuttanut myös se, miten Suomi saattoi taistella natsi-Saksan rinnalla toisessa maailmansodassa, Turunen kertoo.
– Paljon on myös asioita, jotka ovat liittyneet rinnakkaiseloon Venäjän ja Neuvostoliiton kanssa, Saarimäki jatkaa.
Vaikka pienemmässä mittakaavassa sillä, mitä ulkomailla ajatellaan Suomesta, ei ole kauheasti merkitystä, on suuremmassa mittakaavassa puolestaan hyvä, että Suomesta annetaan perusteellista tietoa.
– Vaikka tässä tapauksessa kyseessä ovatkin yksittäiset opiskelijat, niin uskon, että pienistä puroista kasvaa isoja jokia. Olen yrittänyt tuoda esille sitä, että tapahtumilla on monenlaisia taustoja ja ihmisillä on monenlaisia motiiveja. Kovin putkinäköisesti ei voi mitään asioita menneisyydestä tulkita, eikä varsinkaan nykypäivän näkökulmasta. Täytyy ymmärtää kyseistä aikakautta, Turunen kiteyttää.
Ryhmä täynnä suomen kielen taitureita
Opiskelijat ovat suomen kielessä B1–B2 -tasolla, mikä tarkoittaa, että he ovat opiskelleet suomen kielestä käytännössä kaiken mahdollisen.
– He osoittautuivat vielä paremmiksi kielenkäyttäjiksi, mitä alun perin ajateltiin, Saarimäki kehuu.
Italialainen Rodolfo ja yhdysvaltalainen Sam taitavat suomen kielen kuin vanhat tekijät. Sijapäätteet napsahtavat lähes poikkeuksetta kohdalleen ja jopa äänenpainot kuulostavat siltä, miltä pitääkin.
Rodolfo opiskelee Napolin yliopistossa suomen kieltä pääaineenaan. Suomessa hän on vieraillut jo monesti.
– Kiinnostuin kielten opiskelusta juuri suomen takia, koska se kuulostaa eksoottiselta italialaiselle. Historiassa mä oon erityisen kiinnostunut siitä, miksi Suomesta tuli hyvinvointivaltio ja niin modernisoitu yhteiskunta.
Kysyttäessä mikä Rodolfon mielestä on parasta Suomessa, hän vilkaisee ulos ikkunasta ja naurahtaa.
– Meinasin sanoa, että kesä, mutta… Ainakin se, että on niin rauhallista. Jos haluaa hiljaisuutta, niin sitä saa. Italiassa ei saa hiljaisuutta ollenkaan.
Puoliksi suomalainen Sam opiskelee suomen kieltä ja ohjelmointia Seattlen yliopistossa Yhdysvalloissa.
–Mä oon opiskellut aika vähän Suomen historiasta. Tiesin että on tämä sota ja tämä sota, mutta en mä oikeasti tiennyt mitään siitä, minkälaisia ne olivat. Minun mielestä on tärkeää tietää siitä, kun tämä on mun oma kulttuuri.
Opiskelun ohessa opiskelijoille on tarjolla myös tutoreiden tarjoamaa vapaa-ajan ohjelmaa. Sam nautti erityisesti ensimmäisestä kerrastaan savusaunassa.
– Maanantaina teimme saunamatkan Kiviniemeen. Mun eka kerta savusaunassa, tärkeä suomalainen kokemus. Eilen me menimme Alvar Aallon museoon. Mä en tiennyt kuka hän oli, mutta nyt tiedän. Perjantaina me mennään Leivonmäen kansallispuistoon. Minusta on hyvä, että on kurssitöitä, mutta myös muuta. Pääsee näkemään aktiviteettien kautta suomalaista kulttuuria, Sam toteaa.
Lisätietoja:
Kurssin johtajaopettaja Pasi Saarimäki, pasi.saarimaki@jyu.fi, 040 805 4490
Viestintäharjoittelija Anni Laine, anni.l.k.laine@jyu.fi, 050 4965 141
Kuvat Leevi Sorri, teksti Anni Laine