Lappeenrannan kaupunki isännöi parhaillaan eli 9.–12. elokuuta pohjoismaista ystävyyskaupunkitapaamista. Yhteensä 20 vierasta saapui eilen Lappeenrantaan sen ystävyyskaupungeista eli Ruotsin Örebrosta, Tanskan Koldingista, Norjan Drammenista ja Islannin Stykkisholmurista. Joukko koostuu kaupunkien valtuutetuista ja johtavista virkamiehistä. He viipyvät Lappeenrannassa 12. elokuuta asti, ja osa heistä vierailee myös Viipurissa.
Pohjoismaisten ystävyyskaupunkien edustajille esitellään Lappeenrannan korkeakoulutusta, kestävää kehitystä ja puhdasta teknologiaa, maahanmuuttaja- ja nuorisoasioita sekä Saimaata ja Linnoitusta.
– Lappeenrannan vihreät teot ja yliopiston innovaatiot ovat vahvasti vierailulla esillä. Vieraat saavat kuulla muun muassa LUT:n Soletair-pilotista, joka tuottaa uusiutuvaa polttoainetta ilmasta kaapatusta hiilidioksidista. Osa vieraista myös tutustuu Kivisalmen pumppaamoon ja Lappeenrannan hulevesikosteikkoihin, kertoo kaupungin kansainvälisten asioiden koordinaattori Kati Korhonen.
Yksi vieraista on islantilainen Hafdís Bjarnadóttir, Stykkisholmurin valtuuston puheenjohtaja. Stykkiholmur on pieni 1150 asukkaan paikkakunta, jossa järjestetään seuraava ystävyyskaupunkitapaaminen.
– Tässä maailmantilanteessa pohjoismaiden on tiivistettävä yhteistyötään. Näiden tapaamisten vahvuus on se, että näkee, miten samanlaisten haasteiden kanssa painimme, esimerkiksi turismin, maahanmuuton ja koulutuksen suhteen. Minua kiinnostaa myös erityisesti Lappeenrannan uusiutuvan energian asiat, koska luontoarvot ovat hyvin tärkeitä meillekin.
– Lappeenrannassa on paljon puita. Se on vaikuttavaa, koska meillä niitä on vähän. Odotan innokkaasti myös lauantaista matkaa Viipuriin ja haluan yrittää ymmärtää, miten Venäjä on vaikuttanut kulttuuriinne, Bjarnadóttir jatkaa.
Historiaa
Pohjoismaisten ystävyyskaupunkien edustajat tapaavat perinteisesti kahden vuoden välein. Yleisesti ottaen tapaamisten aikana lujitetaan suhteita ja keskustellaan kaupunkien ajankohtaisista asioista. Tapaamisten teemat sovitaan aina edellisellä tapaamiskerralla.
– Ohjelma on toiveesta rakennettu nyt niin, että vieraat pääsevät tutustumaan eri puolille Lappeenrantaa eri paikkoihin sen sijaan, että istuttaisiin kuuntelemassa esityksiä luentosalissa, Kati Korhonen sanoo.
Pohjoismaisten kaupunkien ystävyys ja yhteistoiminta juontaa vuosikymmenien taa, vuoteen 1940 ja Suomen talvisotaan, jolloin ruotsalainen Örebron kaupunki otti Lappeenrannan kummikaupungikseen. Örebron ehdotuksesta Lappeenrannan kaupunki sai vuosina 1947–1948 kaksi uutta ystäväkaupunkia: tanskalaisen Koldingin ja Norjassa sijaitsevan Drammenin. Pohjoismainen ystävyyskaupunkiryhmä täydentyi vielä vuonna 1980 Islannilla, kun Lappeenranta ja Stykkisholmur solmivat ystävyyskaupunkisuhteen.
Kaupunkien yhteistyö perustuu keskinäiseen vuorovaikutukseen. Virallisten delegaatioiden tapaamisten ohella painopiste on kulttuuri-, urheilu- ja nuoriso- ja koulutusyhteistyössä.
– Parhaimmillaan ystävyyskaupunkivaihto tuo eri kaupunkien asukkaita lähemmäksi toisiaan yhteisprojektin tai kaikelle kansalle avoimen tapahtuman muodossa. Toivomme, että pystymme laajentamaan toimintaa myös elinkeinopoliittisen yhteistyön puolelle, niin että voimme avata ovia myös yritysyhteistyölle, sanoo Korhonen.
Lisätietoja:
Lappeenrannan kaupungin kansainvälisten asioiden koordinaattori Kati Korhonen, p. 040 354 2799, kati.m.korhonen@lappeenranta.fi
Kuva 1: Ystävyyskaupunkien ja Lappeenrannan kaupungin edustajia Lappeenrannassa 9. elokuuta. Kuva: Kati Korhonen.
Kuva 2: Islantilainen Hafdís Bjarnadóttir sanoo, että pohjoismaalaiset ovat yhtä suurta perhettä kulttuuriyhtäläisyyksien vuoksi. Kuva: Laura Tikkanen.