Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry on erittäin huolissaan ammatillisen toisen asteen opiskelijoiden kielitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä. SUKOL vaatii lausunnolla olevien opetussuunnitelmien uudelleen arviointia.
Ammatillisen koulutuksen reformin yksi perusajatus on vahvistaa osaamisen hankkimista työelämässä. Koulutussopimus-periaate ei saa johtaa siihen, että kielitaidon opetuksen ja arvioinnin painopiste siirtyy työpaikoille.
SUKOLin mielestä erityisen huolestuttava on trendi, jossa ammatillisiin tutkinnonosiin sisältyneistä kielitaitovaatimuksista on luovuttu tai niitä on kavennettu. Elinkeinoelämä edellyttää valmistuneilta yhä enemmän kieli- ja kulttuuriosaamista kaikissa työtehtävissä. ”Siksi kielitaitovaatimuksista luopuminen tai niiden madaltaminen ei ole linjassa reformin työelämälähtöisten periaatteiden kanssa”, SUKOLin puheenjohtaja Sanna Karppanen sanoo. SUKOL edellyttää, että kielitaito edelleen kirjataan ammattitaitovaatimuksiin ja että opetusta ei vähennetä.
”Ruotsia opiskellaan vain yksi opintopiste, jonka aikana ei saavuteta asetettuja tavoitteita eli sellaista kielitaitoa, jolla voisi selviytyä työhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa”, Karppanen toteaa. Tutkinnon suorittajien jatko-opintovalmiudet ovat niin ikään vaarassa. Tämä koskee myös vieraan kielen opintoja mutta korostuu ruotsin kohdalla, kun otetaan huomioon opiskelijoiden lähtötaso ja motivaatio.
Yrkessidans reform betyder slutet för språkstudierna
Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf är mycket bekymrat över hur yrkesstuderande på andra stadiet ska upprätthålla och utveckla sina språkkunskaper. SUKOL kräver en ny bedömning av läroplanerna som är under utlåtande.
En grundtanke i reformen av yrkesstudierna är att stärka det att man skaffar sig kunnande i arbetslivet. Skolningsavtalsprincipen får inte leda till att tyngdpunkten i språkundervisningen och utvärderingen av språkkunskaper flyttas till arbetsplatserna.
SUKOL anser att det är en synnerligen oroväckande trend, att man helt frångått eller minskat på de språkkunskapskrav som har ingått i delar av yrkesexamina. Näringslivet förutsätter av dem som utexaminerats allt mera språk- och kulturkunnande i alla arbetsuppgifter. ”Därför är det inte i linje med principerna för reformen, som utgått från arbetslivet, att frångå språkkunskapskraven eller sänka dessa”, säger SUKOLs ordförande Sanna Karppanen. SUKOL förutsätter att språkkunskap fortfarande skrivs som ett yrkeskunskapskrav och att undervisningen inte minskar.
”Svenska studeras bara en studiepoäng och under denna tid uppnås inte det uppställda målet, alltså en sådan språkkunskap, som man klarar sig med i jobbrelaterad växelverkan”, konstaterar Karppanen. De som avlägger examina har dessutom svårare att klara fortsatta studier. Detta gäller också studier i främmande språk, men accentueras för svenskans del, när man beaktar studerandenas utgångsläge och motivation.