Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja maahanmuuttajien osaamisohjelma korjaavia toimenpiteitä, joita pitää jatkaa.
Työikäisiä ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa on suomalaisista yli puoli miljoonaa. On sekä yksilöllisten urien että kansantalouden vakaan kehityksen näkökulmasta tärkeää, että heillä on tosiasialliset mahdollisuudet kehittää ammatillista osaamistaan. Ammatillisen koulutuksen reformi ei edelleenkään ota huomioon Nuorten aikuisten osaamisohjelman ja Maahanmuuttajien osaamisohjelman tyyppisiä kohderyhmiä.
Osana nuorisotakuuta käynnistetyllä Nuorten aikuisten osaamisohjelmalla (NAO) on pyritty saamaan tutkintoa vailla oleville nuorille (20-29-vuotiaat) tutkinto alkuun tai valmiiksi. Määräaikaisena toteutettava ohjelma alkoi vuonna 2013 ja loppui vuonna 2017, mutta aloitettujen koulutusten loppuunsaattamiselle on varattu aikaa vuoden 2018 loppuun. Rahaa ohjelmaan on näinä vuosina budjetoitu yhteensä 183 miljoonaa euroa. Ohjelmalla pystyttiin kattamaan noin 1/3 kohderyhmästä eli edelleen jää 2/3 kohderyhmän nuorista aikuisista vaille tutkintoa. Tämä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjelma on Amiedussa osoittautunut toimivaksi ja tärkeäksi ja sitä pitää jatkaa.
Samoin maahanmuuttajien osaamisohjelmaa, eli MAO:a on Amiedussa toteutettu useammalla alalla. Esimerkiksi rakennus- ja kiinteistöalan, kaupan alan ja hoiva-alan yritykset ovat päässeet hyötymään osaamisohjelmasta. Tässä tarkoituksena on vastata pääkaupunkiseudun juuri niiden alojen tarpeisiin, joihin kohdistuu työvoiman saatavuuden kannalta eniten ongelmia.
Edellä mainituille ohjelmille asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu, mutta yhteiskunnallisesti ne ovat koulutusjärjestelmää korjaavia toimenpiteitä. Osaamisohjelmia ei tässä laajuudessa tarvittaisi, mikäli ammatillisen koulutuksen rahoitus huomioisi myös nämä kohderyhmät.
Tutkintotarjonnan kaventuminen rahoituksellisista syistä ei voi olla suomalaisen elinkeinoelämän tai työllisyyden etu
Amiedu ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjänä, työvoimapoliittisen koulutuksen tuottajana ja työelämän kehittäjänä näkee, että ammatillisen koulutuksen reformi tulee lisäämään perustutkintopainotteisuutta ja muokkaamaan koulutuksen järjestäjien tarjontaa sekä koulutusten järjestelyjä. Reformi ajaa koulutuksen järjestäjiä kannattavuuden nimissä painottamaan perustutkintoja, jolloin kysynnän ja tarjonnan tasapaino ei välttämättä toteudu.
Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat juuri niitä keinoja, joilla on nopeasti kyetty vastaamaan esimerkiksi ammatinvaihdon tarpeisiin sekä yksilöiden urakehitykseen ja tuettu elinkeinoelämän rakennemuutosta.
Edellä esitettyjen ohjelmien toteutuksessa vallinnut hyvä operatiivinen yhteistyö koulutuksen järjestäjien sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja OPH:n kanssa on osoittanut, että asiakkaalle tuotettavan palvelun laadun ja vaikuttavuuden tulee olla aina toiminnan kehittämisen keskiössä. Kukaan yksittäinen koulutuksen järjestäjä ei olisi voinut saada aikaan yllä mainituille kohderyhmille merkittävää palveluasteen kasvua ilman hyvää verkostoa ja yhteistyötä järjestäjien välillä.
9.10.-10.10.2017 järjestetään Taitotalon kongressikeskuksessa Verkostosta voimaa -seminaari, jossa on aiheena muun muassa yhteenveto ohjelmien toteutuksista.
Nuorten aikuisten osaamisohjelma (NAO):https://www.amiedu.fi/Henkilöasiakkaat/Opiskelijaksi-Amieduun/Nuorten-aikuisten-osaamisohjelma
Maahanmuuttajien osaamisohjelma (MAO): https://www.amiedu.fi/Henkilöasiakkaat/Opiskelijaksi-Amieduun/Maahanmuuttajien-osaamisohjelma-MAO
Lisätietoja:
Timo Karkola, Ami-säätiön johtaja ja Amiedun rehtori, p. 020 7461 438
Keijo Honkonen, palvelujohtaja, Amiedu, p. 020 7461 466