Uudenmaan alueella on tapahtunut lähiviikkoina useita tuhopolttoja tai niiksi epäiltyjä tulipaloja. Esimerkiksi Vantaan Hakunilassa tapahtui neljä autopaloa perjantain ja lauantain välisenä yönä 20.–21.10.2017 [1]. Viikon sisällä on palanut myös Helsingin Hakuninmaalla sähkötön autiotalo sekä Tapiolan hylätty tapettitehdas – molemmissa on poliisin mukaan viitteitä tuhopoltosta [2–3].
”Suomessa tapahtuu noin viisi (5,2) tuhopolttoa päivittäin", toteaa Pelastusopiston tutkimusjohtaja Esa Kokki. Tieto perustuu pelastustoimen onnettomuustilastoon (Pronto), jonka aineisto muodostuu alueellisten pelastuslaitosten ylläpitämistä toimenpiderekistereistä. "Alueellisesti tarkasteltuna voidaan todeta, että esimerkiksi vuonna 2017 pääkaupunkiseudun tulipaloista reilu viidennes (22 %) on ollut tahallisesti sytytettyjä. Tämä on merkittävä määrä, kun mietitään, että keskimäärin tulipaloja tapahtuu pääkaupunkiseudulla yli 2000 kappaletta vuosittain", jatkaa Kokki.
Tuhopolttoja voidaan ennaltaehkäistä
Tuhopolttojen taustatekijät ovat usein moniselitteisiä, mutta jokainen meistä voi pienentää tuhopolton riskiä yksinkertaisilla teknisillä ja rakenteellisilla ratkaisuilla. Etenkin valaistukseen, palavan materiaalin sijoitteluun ja tilojen lukituksiin kannattaa kiinnittää huomiota.
Tuhopoltot tapahtuvat useimmiten paikoissa, joissa tekijä pystyy liikkumaan huomaamattomasti. Hyvä valaistus piha-alueella kasvattaa tekijän kiinnijäämisriskiä, mikä vähentää osaltaan tuhopolton todennäköisyyttä.
Tuhopolttoriskiin vaikuttaa palavan materiaalin saatavuus. Tästä syystä on erittäin tärkeää, ettei rakennuksen seinustoilla säilytetä palavaa materiaalia. Esimerkiksi jätesäiliöt on sijoitettava turvallisen etäisyyden päähän rakennuksesta, mieluiten lukittaviin katoksiin, jolloin tuhotyöhön otollista palavaa materiaalia ei ole helposti saatavilla. Myöskään kerrostalojen rappukäytävillä ja eteisissä ei saa säilyttää pelastuslain mukaan palavaa materiaalia.
Rakennuksen sisätiloissa sytytettyihin tuhopolttoihin voidaan vaikuttaa huolehtimalla lukituksista ja muista murtosuojauksen keinoista, joilla estetään luvaton pääsy tiloihin. Huomioi myös oviaukkojen lisäksi muiden kulkureittien suojaus, joita voidaan käyttää tiloihin tunkeutumiseen. Esimerkiksi ikkunoiden murtosuojaus saattaa olla tarpeellinen osassa rakennuksia.
Lisätietoja antaa mielellään
Mikko Poutala
Koulutuspäällikkö
Puh. 044 7225112
mikko.poutala@sppl.fi
Lähteet:
[1] Helsingin Uutiset. 21.10.2017. Hakunilassa syttyi yöllä neljä autoa palamaan – Pelastuslaitos epäilee tahallaan sytytetyiksi. Saatavissa: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/572160-hakunilassa-syttyi-yolla-nelja-autoa-palamaan-pelastuslaitos-epailee-tahallaan
[2] Pia Lindroos. 23.10.2017. Liekit löivät rakennuksen ikkunasta ulos - Tulipaloon ei vaikuta olevan muuta syytä kuin ihmisen toiminta. Iltalehti. Saatavissa: http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710232200481565_u0.shtml
[3] Paula Tiainen. 18.10.2017. Poliisi epäilee: Tapanilan tehdaspalo sytytettiin tahallaan. Yle Uutiset. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-9888962
Muokattu 26.10.2017 klo 15.38.
Lähdeviittaus kohdassa kaksi on korjattu Hakuninmaalla 23.10.2017 autiotaloa koskevaan tulipaloon. Alkuperäinen lähdeviittaus on ollut virheellinen.