Liikunta-aktiivisuuden muutokset nuorella aikuisiällä näkyvät vyötärönympäryksessä, ja vähäinen liikunta kolmekymppisenä on yhteydessä suurempaan vatsaontelonsisäisen rasvan kertymiseen perinnöllisestä taipumuksesta riippumatta, selviää Mirva Rottensteinerin väitöskirjasta.
Vyötärölihavuus, jossa vatsaonteloon kertynyt rasvakudos laajentaa vyötäröä, lisää riskiä moniin kansantauteihin kuten sydän- ja verisuonisairauksiin ja tyypin 2 diabetekseen. Vyötärölihavuus on yhä yleisempää aikuisväestössä, ja siksi keinojen löytäminen sen ehkäisyyn on kansanterveydellisesti tärkeää. Rottensteiner tutki väitöskirjassaan vapaa-ajan liikuntatottumusten ja keskivartalon rasvoittumisen yhteyksiä nuorilla aikuisilla kaksosilla.
Liikunnalla mahdollisuus jarruttaa vyötärön kasvua
Tutkimuksessa nähtiin, että nuorten aikuisten vyötärönympärys kasvoi 10 vuoden seuranta-aikana. Vähiten se kasvoi niillä, jotka lisäsivät liikuntaa tai pysyivät liikunnallisesti aktiivisina. Liikuntaa vähentäneillä vyötärö suureni yhtä paljon kuin alun perinkin vain vähän liikkuneilla.
-Tarkasteltaessa pelkästään geneettisesti identtisiä kaksospareja, joissa toinen parin jäsen oli lisännyt ja toinen vähentänyt liikunta-aktiivisuutta, havaittiin selvä ero siinä, paljonko vyötärö kasvoi, Rottensteiner kertoo.
Lisäksi poikkileikkaustutkimuksessa havaittiin, että kolmekymppisten vyötärö oli sitä pienempi mitä useampaa liikuntalajia he kertoivat harrastavansa. Yhteys säilyi, vaikka tuloksissa huomioitiin liikunnan kokonaismäärä ja ruokavalion terveellisyys.
-Monipuolinen liikunta voi siis olla hyödyllistä myös painonhallinnan kannalta, toteaa Rottensteiner.
Muutokset eivät aina näy ulospäin
Väitöskirjassa tutkittiin myös tarkemmin kymmentä 32–36-vuotiasta geneettisesti identtistä mieskaksosparia, joissa kaksoset erosivat toisistaan vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuden suhteen viimeisen kolmen vuoden ajan, mutta ei vielä nuoruudessa.
-Näin voidaan ainutlaatuisella tavalla minimoida perintötekijöiden vaikutus tutkimustuloksiin, kertoo Rottensteiner.
Tulokset osoittivat, että vähemmän liikkuville kaksosille oli kertynyt selkeästi enemmän vatsaontelonsisäistä rasvaa kuin heidän perimältään identtisille mutta liikunnallisesti aktiivisille veljille. Kaksosveljien välillä ei kuitenkaan ollut eroa painoindeksissä. Vatsaontelonsisäisen rasvan määrä oli myös yhteydessä sokeriaineenvaihduntaa kuvaaviin muuttujiin näillä terveillä miehillä. Kaksosveljillä ei havaittu eroa ravitsemuksessa.
-Kolmekymppisillä aikuisilla perhe- ja työelämään liittyvät kiireet voivat vaikuttaa liikuntatottumuksiin. Koska liikunnan vähentäminen näyttäisi kytkeytyvän terveyttä ajatellen epäedullisiin muutoksiin, olisi sairauksien ehkäisyn ja hyvinvoinnin lisäämisen näkökulmasta tärkeää tukea myös tämän ikäluokan liikunta-aktiivisuutta, Rottensteiner pohtii.
Väitöskirjatutkimukset perustuvat Nuorten Kaksosten Terveystutkimuksen aineistoon ja kliiniseen FITFATTWIN-tutkimukseen, jotka ovat toteutettu yhteistyössä Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen kanssa.
TtM Mirva Rottensteinerin liikuntalääketieteen väitöskirjan "Leisure-time physical activity habits and abdominal adiposity in young adulthood - Twin cohort and co-twin control studies” tarkastustilaisuus perjantaina 29.6. klo 12, paikka Seminaarinmäki, yliopiston vanha juhlasali S212. Vastaväittäjänä professori Raija Korpelainen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Urho Kujala (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Lisätietoja:
Mirva Rottensteiner, puh. 050 340 9311, mirva.rottensteiner@jyu.fi
Tiedottaja Martta Walker, puh. 040 805 4717, martta.a.walker@jyu.fi
Mirva Rottensteiner kirjoitti ylioppilaaksi Salpausselän urheilulukiosta Lahdesta vuonna 1998, ja valmistui sairaanhoitajaksi Lahden ammattikorkeakoulusta vuonna 2002. Terveystieteiden maisteriksi liikuntalääketiede pääaineenaan hän valmistui vuonna 2009 Jyväskylän yliopistosta. Sen jälkeen Rottensteiner on työskennellyt liikuntalääketieteen assistenttina, tohtorikoulutettavana ja apurahatutkijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa.
Väitöskirjatutkimusta ja laajempia kaksostutkimushankkeita, joihin se pohjautuu, ovat rahoittaneet mm. Jyväskylän yliopisto, Juho Vainion Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia ja EU (Metapredict).
Teos on julkaistu sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health, University of Jyväskylä, 2018, 113 p., ISSN: 0356-1070; 271, ISBN: 978-951-39-7471-8 (nid.), ISBN 978-951-39-7472-5 (pdf) Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7472-5
