Kansainvälisten tutkimusten mukaan merkittävä osa hoidon komplikaatiosta olisi vältettävissä. Parhaimpia keinoja ehkäistä potilasvahinkoja on edistää potilasturvallisuuskulttuuria. Yksilöiden syyttämisen sijaan on pyrittävä rakenteisiin ja toimintamalleihin, joilla ehkäistään vahinkojen syntymistä tulevaisuudessa. Haittatapahtumista puhumiseen tulee kannustaa, sillä niiden systemaattinen käsittely mahdollistaa turvallisuuspuutteiden havaitsemisen ja korvaavien toimenpiteiden suorittamisen. Vahvassa potilasturvallisuuskulttuurissa myös potilas ja hänen läheisensä rohkenevat nostaa esille havaitsemiaan puutteita. Vahinkojen taustasyitä tulee tarkastella ja pyrkiä tunnistamaan toimintakulttuurin tekijät, jotka altistavat vahinkojen syntymiselle. (lähde: potilasturvallisuuslääkäri Maiju Wellingin katsaus "Potilasvahingot" Duodecim 2018;134:2111-9)
- Toimistomme kokemuksen mukaan kynnys potilasvahinkoilmoisten tekemiselle on yleisesti liian korkea. Ilmoitetut vahingot ovat vain jäävuoren huippu. Asiat voidaan kuitenkin selvittää vain, jos epäillyistä vahingoista ilmoitetaan mahdollisimman usein, ja tapahtumat selvitetään rehellisesti ja avoimesti. Sama koskee vahingoista oppimista, toteaa varatuomari Joni Siikavirta lakiasiaintoimisto Suomen Potilasvahinkoavusta.
- Sekä potilaiden että terveydenhuollon ammattihenkilöiden on syytä tietää, että potilasvahinkoilmoitus ei ole syyte tai moite hoitavaa henkilökuntaa kohtaan, vaan kyse on ainoastaan potilaan oikeudesta selvittää, onko hänellä mahdollisesti oikeus vakuutuskorvauksiin kärsimänsä vahingon johdosta. Potilaan ei koskaan tulisi jättää vahinkoilmoitusta tekemättä siinä pelossa, että hän saa sen jälkeen huonompaa hoitoa tai kohtelua. Jos näin tapahtuu, on potilasvakuutuksen tarkoitus ymmärretty hoitavan henkilökunnan keskuudessa olennaisesti väärin.
- Toimistomme kokemuksen mukaan potilasvahinkoilmoitusten tarkoitus ei ole aina hoitavan henkilökunnan tiedossa, vaan vahinkoilmoitukset koetaan henkilökohtaisiksi moitteiksi. Pahimmassa tapauksessa virheitä pyritään vähättelemään tai jopa peittelemään, jatkaa Siikavirta.
- On selvää, ettei virheistä voida oppia, jos niitä ei selvitetä avoimesti. Potilasvahingoiksi todettujen tapausten pohjalta tulisi organisoidusti miettiä, miten vastaavia voidaan jatkossa ennalta ehkäistä. Terveydenhuollon ammattihenkilöille tulisi jakaa aiheesta laajasti tietoa ja vahinkotapauksia tulisi käsitellä systemaattisesti sairaaloissa koko henkilökunnan kesken.