Tieteentekijöiden liiton liittokokous valitsi liiton puheenjohtajaksi kaudelle 2019-2020 filosofian tohtori Maija S. Peltolan. Peltola (44) toimii fonetiikan apulaisprofessorina Turun yliopistossa.
Syysliittokokous käsitteli ja hyväksyi Korkeakoulu- ja tiedepoliittisen ohjelman vuodelle 2019-2023. Ohjelma kattaa koko seuraavan hallituskauden ja keskittyy liiton jäsenkunnan kannalta keskeisiin kysymyksiin.
Korkeakoulu- ja tiederahoituksen pirstaleisuus ja tutkijanuran pätkittäisyys ovat Tieteentekijöiden liiton jäsenten suurimpia ongelmia. Asetusluonnos yliopistojen uudeksi rahoitusmalliksi on paraikaa lausuntokierroksella. Liitto katsoo, että malliin tulee lisätä uusi vakauttavan rahoituksen elementti. Pitkäjänteisen tutkimustyön lisäksi pitää olla mahdollisuus korkealaatuiseen opetukseen ja muihin asiantuntijatehtäviin.
- Hankehumpan tahti on vaan kiihtynyt. Se tulee saada järkeviin mittasuhteisiin. Nykyinen jatkuva rahanhakemisen kierre ei voi olla eduksi, jos Suomen menestys halutaan rakentaa sivistyksen, osaamisen, tieteen ja teknologian varaan, kuten korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030:ssa linjataan, toteaa liiton uusi puheenjohtaja Maija S. Peltola.
Korkeakoulu- ja tiedepoliittisessa ohjelmassaan liitto esittää tutkimus- ja opetushenkilöstölle opetuksesta ja hallintotyöstä vapaita periodeja, jolloin voi keskittyä tutkimiseen.
- Yliopistoihin tulee julkistaa luovan työn rauha. Jokaisella tulee olla mahdollisuus keskittyä työnsä keskeisimpään sisältöön. Korkeakouluvisiossa yliopistoista halutaan tehdä Suomen parhaita työpaikkoja – nyt tästä ajatuksesta ollaan vielä kaukana. Hyvä henkilöstöpolitiikka ei maksa yhtään enempää kuin huonokaan, mutta hyvä henkilöstöpolitiikka johtaa parempaan tulokseen. Tästä on tutkimusnäyttöä, huomauttaa puheenjohtaja Peltola.
Tieteentekijöiden liitto julkisti viime kuussa nuorten tutkijoiden karua tilannetta koskevan raportin. Siinä tuli esille apurahatutkijoiden väliinputoaja-asema monessa mielessä. Liittokokouksen hyväksymässä ohjelmassa Tieteentekijöiden liitto edellyttää, että apurahatutkijoiden aseman parantamiseksi laaditaan kansallinen toimintaohjelma. Heidän terveydenhuoltonsa ja eläkeasiansa tulee saada kuntoon.
- Haluamme saada hallitusohjelmaan kirjauksen siitä, että yleisen tutkijaeläkkeen valmistelu aloitetaan vuonna 2019. Suomessa on edelleen työelämässä tutkijoita, jotka ovat työskennelleet apurahalla ennen MYEL-vakuutusjärjestelmän voimaantuloa ja siksi heillä on todella pieni eläkekertymä. Olisi kohtuullista, että heille myönnettäisiin taiteilijaeläkettä vastaava tutkijaeläke, Peltola linjaa.
Lauantaina Vantaalla koolla ollut syysliittokokous valitsi liiton varapuheenjohtajiksi yliopistonlehtori (ma) Mikko Jakosen Jyväskylän yliopistosta ja tutkimuspäällikkö Tero Karjalaisen Itä-Suomen yliopistosta.
LISÄTIETOJA:
puheenjohtaja (1.1.2019 alkaen) Maija S. Peltola, 0400 645 497;
toiminnanjohtaja Johanna Moisio, 0400 874 135