Teknologian tutkimuskeskus VTT:n pääjohtaja Antti Vasara uskoo, ettei Suomella tai yrityksillä ole muuta mahdollisuutta saada talouskasvua kuin innovoimalla. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta on kuitenkin leikattu rankalla kädellä. VTT:henkin on osunut.
Vasara ei kuitenkaan lähde suoralta kädeltä leimaamaan kaikkia leikkaustoimia virheiksi, vaan sanoo ymmärtävänsä valtion tiukan taloustilanteen tuomat vaatimukset. Hän kuitenkin toivoo, että tki-toiminta nähtäisiin pitkän tähtäimen investointina eikä lyhyen tähtäimen kuluna.
Vasara pelkää Teknologiateollisuuden sidosryhmälehden Vision haastattelussa, että kun tki-rahoituksesta säästetään, samalla rakennetaan tulevavaisuuteen innovaatiovelkaa, joka tulee joskus maksettavaksi.
Kun kotimainen rahoitus supistuu, on VTT:n saatava enemmän rahaa EU:sta. Vasara kuitenkin muistuttaa, että kaikkialla maailmassa on sama ongelma tki-rahoituksen niukkuuden suhteen. Siksi myös EU-raha on erittäin kilpailtua. Silti hän kannustaa myös yrityksiä hakemaan EU-rahoitusta.
Palkankorostus hyvästä työstä
On työntekijän ja yrityksen etu, jos hyvin tehdystä työstä voidaan palkita, toteaa GE Healthcare Oy:n henkilöstöjohtaja Nina Jankola-Väntär Vision haastattelussa.
GE Healthcaressa yrityskohtaisen palkkapolitiikan lähtölaukaus oli, kun ylemmistä toimihenkilöistä 65 prosenttia ilmoitti kyselyssä kannattavansa paikallista ratkaisua. Sen jälkeen luottamusmiesten kanssa käydyissä neuvotteluissa toimintamallista päästiin sopimukseen. Vuodesta 2011 lähtien ylemmät toimihenkilöt ovat olleet yrityskohtaisen sopimuksen piirissä.
Myös toimihenkilöiden ja työntekijöiden kanssa on keskusteltu yrityskohtaisuuden käyttöönotosta. Toimihenkilöt olivat jo tulossa mukaan paikalliseen ratkaisuun, mutta valitettavasti Pro ei hyväksynyt sitä.
Jankola-Väntärin mukaan olisi hienoa, jos kaikille ryhmille olisi samanlaiset käytännöt. Se selkeyttäisi henkilöstöpolitiikkaa ja kaikilla olisi samanlainen kohtelu. Hän oudoksuu väitteitä, että paikallisella sopimisella haluttaisiin polkea työntekijöiden oikeuksia.
– Eihän sellainen kanna! Meidän on toimittava pitkäjänteisesti niin, että ihmiset viihtyvät täällä töissä. Ei yrityksenkään olisi järkevää tehdä sopimusta, joka ei olisi työntekijöille hyvä. Etu on yhtäläinen, siksi olemme onnistuneet löytämään yhteisen sävelen ylempien toimihenkilöiden edustajien kanssa.
Kilpailukykysopimus kääntäisi Suomen suunnan
Kilpailukykysopimus kääntäisi Suomen suunnan ylös, Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen uskoo.
Se parantaisi suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja toisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Toivon että sen myötä vienti lähtisi vetämään, Inkeroinen toteaa Visiossa.
Inkeroisen mukaan prosessi kuitenkin osoitti, että neuvotteluihin kasaantui taas aivan liikaa ratkottavia kysymyksiä. Tulevaisuudessa neuvottelut on oikein hajauttaa vientivetoisesti liittotasolla käytäviksi. Maan hallituksen poliittinen valta ja työehtosopimukset pitää eriyttää.
Visio verkkoon
Visio siirtyi nyt digiaikaan, kun neljä kertaa vuodessa ilmestynyt printti muuttui yhdeksän kertaa vuodessa ilmestyväksi verkkolehdeksi.
Teknologia-alalla on huikeita menestystarinoita niin yrityksistä kuin ihmisistäkin. Visio haluaa kertoa niistä entistä laajemmalle lukijakunnalle. Vision lukijaksi pääset osoitteessa http://visiolehti.fi/.