Yliopistoihin ja tutkimukseen kohdistuvat rahoitusleikkaukset pitää lopettaa. Yliopisto- ja tutkimussektori ovat jo tehneet osansa – ja ylikin – säästötalkoista. Maan hallitus kokoontuu kehysriiheen ensi viikon alkupuolella.
- Koulutus- ja tutkimusleikkaukset vaikuttavat kielteisesti talouskasvuun. On käsittämätöntä, miksi hallitus toimii tässä asiassa päinvastoin kuin keskeiset asiantuntijat yksimielisesti viestittävät, toteavat Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto kannanotossaan.
Talouspolitiikan arviointineuvosto totesi tammikuun lopussa julkistetussa raportissaan: ”Koulutuksen laatuun ja tutkimukseen kohdistuvat menojen leikkaukset vaikuttavat negatiivisesti tuottavuuteen ja tulevaan kasvuun. Tällaisia leikkauksia pitäisikin siksi välttää.”
OECD katsoi tammikuun lopun maaraportissaan, että mittavat leikkaukset varsinkin tutkimuksesta, tuotekehittelystä ja koulutuksesta eivät ole perusteltuja. Leikkauksilla heikennetään tulevan kasvun edellytyksiä. Tätä toistivat Suomessa vieraillessaan myös OECD:n pääsihteeri Angel Gurria ja apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi. He varoittivat, että leikkaukset voivat vaarantaa koulutuksen ja tutkimuksen laatua. OECD:n vuonna 2015 julkistama Future Productivity julkilausuma korosti julkisen perustutkimusrahoituksen merkitystä innovaatioiden syntymiselle.
Euroopan Unionin komissio totesi helmikuun lopun maaraportissaan Suomen poikkeavan EU:n yleisestä suuntauksesta, jossa työvoimasta on tulossa yhä korkeammin koulutettua. Komissio ennustaa korkea-asteen koulutuksen saaneen työvoiman osuuden laskevan Suomessa ainakin vuoteen 2025 asti. Tämä on selvässä ristiriidassa Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoitteen kanssa, jonka mukaan ”suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa”.
Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos totesi ennusteessaan (17.3.): ”Leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat heikentäneet Suomen tulevan talouskasvun edellytyksiä. Vaikutukset tulevaisuuden tuotantopotentiaaliin voivat olla merkittäviä”.
Hallitus päätti ohjelmassaan jäädyttää yliopistoindeksin koko hallituskaudeksi. Tämä vie yliopistojen rahoituksesta 175 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä. Kaikkiaan yliopistojen ja tutkimuksen rahoitus vähenee hallituskauden aikana 500 miljoonalla eurolla. Tilastokeskuksen helmikuisen tilastojulkistuksen mukaan valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus on tänä vuonna reaalisesti 9,4 prosenttia viimevuotista pienempi.
Mittavat leikkaukset ovat ajaneet yliopistot ja tutkimuslaitokset väen vähentämiseen johtavien yt-neuvottelujen kierteeseen.
Osa pätevistä tutkijoista jää työttömiksi, osa on lähtenyt niihin maihin, joissa tutkimukseen ja osaamiseen panostetaan enemmän.
- On järkyttävää ajatella Suomen tutkimuksen tulevaisuutta, kun professorikollegoita irtisanotaan, toteaa Professoriliiton puheenjohtaja Kaarle Hämeri.
- Rahoitusleikkaukset ovat heikentäneet tutkimuksen edellytyksiä sekä yleistä ilmapiiriä. Näköalattomuus vaivaa monia ja aivovuoto tuntuu kiihtyvän, sanoo Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.
Koulutusta ja osaamista on pidetty Suomen keskeisenä kilpailuetuna. Tätä on pahasti murennettu hallitusohjelmassa päätetyillä leikkauksilla. Nyt kehysriihessä on viimeinen mahdollisuus kääntää kelkka myönteisempään suuntaan.
- Yhtään lisäleikkauksia yliopistot ja tutkimus eivät enää kestä. Hallituksen on korkea aika valita toisin, Professorit ja Tieteentekijät korostavat.
LISÄTIETOJA:
puheenjohtaja Kaarle Hämeri (Professoriliitto), 040 568 4487;
puheenjohtaja Petri Koikkalainen (Tieteentekijöiden liitto), 050 544 7442
↧
Yliopistot ja tutkimus eivät kestä lisäleikkauksia
↧