Jyväskylän Lyseon lukion IB-linjan opiskelija Aleksi Kononen edustaa Suomea 16.-24.7. Indonesiassa järjestettävissä fysiikkaolympialaisissa.

Olympialaisissa on sekä teoreettisia että kokeellisia fysiikan kilpailutehtäviä. Osallistujamaita on vuodesta riippuen 80 – 90.

Matkalla olympialaisiin Aleksi Kononen sijoittui toukokuun alussa Tallinnassa pidetyn Pohjoismaiden ja Baltian maiden fysiikkakilpailun suomalaisista kolmanneksi ja kokonaiskilpailun 16:nneksi. Tallinnassa oli kaksi viisituntista kilpailupäivää. Lukion toista vuotta vastaavaa IB1-vuotta opiskelevalle Aleksi Konoselle osa kilpailun teoreettisista kysymyksistä oli täysin uusia.

- Jouduin opiskelemaan kaksi kansallisen fysiikan kurssia itsenäisesti viikossa valmistautuessani Tallinnan kilpailuun, hän kertoo.

Aleksi Kononen pyrkii myös matematiikan olympiavalmennusjoukkueeseen syksyllä 2017. Opiskelupaikkakin hänellä olisi jo valmiina odottamassa Jyväskylän yliopistossa. Aleksi sai sen voitollaan yliopiston lukiolaisille järjestämässä fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailussa. Voitto tuli matematiikan kilpailusta. Vielä hän ei kuitenkaan osaa varmasti sanoa suuntaansa lukion jälkeen.

Lisätiedot

Sinikka Kilpeläinen, matematiikan opettaja, Jyväskylän Lyseon lukio, puh. 040 341 4709
Aleksi Kononen, opiskelija, Jyväskylän Lyseon lukio, 040 088 4185

Mäntyharjun kansalaisopiston kevätnäyttely on 24.5.-28.5.2017 Mediateekissa Kompantie 22:ssa. Päivien aikana voi tutustua talven aikana syntyneisiin kädentaito- ja kuvataidetöihin sekä musiikkiesityksiin. Onpa mukana myös elämänkertateksteistä koottuna paloja, kankaanpainannan työnäytös sekä runoja ja leikkejä viroksi.

Ovet ovat avoinna

ke 24.5.17 klo 18-20.30,
to klo 12-18,
pe klo 14-18
sekä la ja su klo 12-16.

Tarkka ohjelma on osoitteessa https://peda.net/mantyharju/mk/ajankohtaista/km2l 

Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Kevätnäyttelyn lisäksi kuvataiteen töihin voi tutustua koko toukokuun Mäntyharjun kirjastossa. Siellä on esillä maalaus- ja piirustusnäyttely.

Paavolan kampuksen hankesuunnittelu on käynnistynyt niin aikuiskoulutuskeskuksen, muotoiluinstituutin kuin päiväkodinkin kiinteistöjen osalta. Hankesuunnitelmat valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Hankesuunnitelmien hyväksymisestä osaltaan päättävät sivistyslautakunta ja kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto. Hankkeiden ajoitusta ja rahoitusta koskevat päätökset valmistellaan talousarviokäsittelyn yhteydessä.

Paavolan kampuksen hankesuunnittelun etenemistä esiteltiin maanantaina  kampuksen tuleville toimijoille. Esittely- ja keskustelutilaisuuteen kokoontui muun muassa Kannaksen ja Tiirismaan lukioiden, Tiirismaan peruskoulun, Wellamo-opiston sekä Humpulan päiväkodin henkilöstöä.

Tilaisuudessa Lahden Tilakeskuksesta projektipäällikkö Simo Lahtela kertoi kampuksen hankesuunnittelun tämänhetkisestä tilanteesta, ja arkkitehdit esittelivät havainnekuvin tilaratkaisujen periaatteita. Paavolan kampusratkaisu edellyttää liikenteellisesti jatkosuunnittelua sekä kaavamuutosta, mistä kertoi kaavoitusarkkitehti Armi Patrikainen.

Toiminnallisen yhteissuunnittelun tärkeyttä korostivat vastuualuejohtajat Heikki Turunen ja Lassi Kilponen sivistystoimialalta. Valmistelun edetessä rehtorit ja päiväkodinjohtajat käyvät yksityiskohtaisemmin vaiheita läpi, ja toimintaa päästään suunnittelemaan yhdessä henkilökunnan kanssa.  Tärkeää on huolehtia Humpulan päiväkodin ja Tiirismaan peruskoulun kiinteästä yhteistyöstä edelleen myös Harjun ja Lotilan peruskoulujen kanssa.

Paavolan kampusratkaisu on valtuuston päätöksellä valittu keskustan kouluverkkoratkaisun pohjaksi. Valtuuston edellyttämänä Aikuiskoulutuskeskuksen ja kampuksen muiden rakennusten kunto tutkitaan muun muassa sisäilman ja rakenteiden osalta. Näin varmistetaan nykyrakennusten sisäilmaltaan turvallinen remontointi. Selvitykset valmistuvat syksyllä, ja Lahden Tilakeskus tiedottaa niistä erikseen.

Paavolan kampuksen toimijat

Paavolan kampuksessa aikuiskoulutuskeskuksen tiloihin sijoittuvat Tiirismaan yläkoulu ja englanninkielinen opetus 0 - 9 lk.  Sen laajennusosaan on suunniteltu yläkoulun ja englanninkielisten luokkien keittiö- ja ruokailutilat, osa opetustiloista sekä koko kampusalueen yhteiskäytössä oleva 1000 neliön liikuntatila. Kannaksen lukio voi hyödyntää uutta liikuntasalia lisätilana liikunnanopetuksessa ja sähköisten ylioppilaskirjoitusten järjestämisessä.

Muotoiluinstituutin rakennukseen sijoittuvat Tiirismaan lukion ja Wellamo-opiston toiminnot. Rakennuksen yhtä osaa voidaan myös käyttää yläkoulun kädentaitoaineiden opetukseen.

Valitun Paavolan kampusvaihtoehdon mukaan perusopetuksen 1 - 6 -luokkien opetus järjestetään edelleen Harjun ja Lotilan kouluissa. Humpulan päiväkoti toteutuu erillisenä uudisrakennuksena nykyisten väliaikaistilojen läheisyyteen.

Lisätiedustelut
Lahden Tilakeskus
projektipäällikkö Simo Lahtela, puh. 044 416 3850
Lahden sivistystoimiala
vastuualuejohtajat Heikki Turunen, puh. 044 716 1330
ja Lassi Kilponen, puh. 044 716 1328

Suomen joukkue kilpailee syksyllä eri ammattialojen MM-mestaruuksista Abu Dhabissa. Taitaja-tapahtuma oli hyvä tilaisuus harjoitella suureen WorldSkills-kilpailuun.

Suomen ammattitaitomaajoukkueen nuoret nappasivat viime viikolla Helsingin Messukeskuksessa järjestetystä ammattitaidon SM-kilpailusta Taitajasta neljä mitalia. SM-kultaa saivat Vamian Iida Haveri kauneudenhoidossa ja Stadin ammattiopiston Dominic Ortju pelituotannossa. Omnian Miikka Kääntä kilpaili hopealle viherrakentamisessa ja Koulutuskeskus Salpauksen Jere Kuisma pronssille koneenasennus ja kunnossapito -lajissa. Kirsikaksi kakun päälle vaatteenvalmistus-lajin kultamitalin nappasi Suomea viime syksynä ammattitaidon EM-kilpailussa edustanut Katriina Ruokanen Lapin ammattiopistosta.

– Kilpailu oli rankka, mutta palkitseva. Voitto tuli minulle ja kisaparilleni yllätyksenä, vaikka tiesimmekin, että olimme tehneet todella paljon töitä tämän eteen, pelisuunnittelussa kultaa parinsa Tuuli Salmisen kanssa voittanut Dominic Ortju summaa.

Syksyn MM-kilpailussa Ortjun laji on 3D-peligrafiikka, jossa tehtävät ovat täysin erilaiset kuin Taitaja-kilpailussa. Taitajassa Ortju yllätti itsensä nappaamalla parhaat pisteet juuri siitä kilpailun osiosta, jossa hän odotti pärjäävänsä huonoimmin.

– Taitaja-voitto vahvisti uskoa omiin taitoihini. Silti en ihan vieläkään meinaa uskoa, että olen mukana maajoukkueessa, jossa taso on todella kova.

SM-kilpailijoiden lisäksi lajialueilla nähtiin monia joukkueen edustajia tekemässä omia MM-kisatehtäviään. Taitaja-tapahtuman satatuhatpäinen yleisö olikin hyvä treenialusta syksyn suurta MM-kilpailua varten. Joukkueen entisiä ja nykyisiä kilpailijoita tavattiin Taitajassa myös tuomarin tehtävistä, sillä tuomaroiminen antaa hyvin valmiuksia kilpailemiseen.

Ammattitaidon MM-kilpailu WorldSkills järjestetään lokakuussa Arabiemiraattien Abu Dhabissa. Suomesta on mukana 27 kilpailijaa ja 24 tuomaria. Kilpailijoita ja tuomareita on lähettämässä peräti 23 koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Lisää kilpailusta ja joukkueesta: www.ammattitaitomaajoukkue.fi.

Lisätiedot ja kilpailijoiden haastattelupyynnöt:

Viestintäpäällikkö Katja Katajamäki, Skills Finland ry, puh. +358 40 732 0691, katja.katajamaki@skillsfinland.fi

Lähihoitaja-opiskelijat Perttu Viitala ja Ville Numminen voittivat SM-kultaa lähihoitaja-sarjan Helsingin Messukeskuksessa 15.-18.5. järjestetyissä TaitajaPLUS-kilpailussa. Taitaja on Suomen suurin ammattitaitokilpailu. Kilpailun voitto todistaa, ettei näkövamma estä onnistumista lähihoitajan työssä.

Viitala ja Numminen, toisen vuoden lähihoitajaopiskelijat Keskuspuiston ammattiopistosta sairastavat molemmat Leberin tautia. Miehet liikkuvat paikasta toiseen sujuvasti ilman valkoista keppiä, vaikka heidät on luokiteltu sokeiksi. Vain harva on kuitenkaan täysin sokea. Äidiltä pojille periytyvä näköhermon rappeumatauti puhkeaa parikymppisenä ja ilmenee eri ihmisillä hyvin laajalla skaalalla. Sairaudessa sekä lähi- että kaukonäkö ovat sumeita. - Osa tautia sairastavista on täysin sokeita, osa taas hahmottaa esimerkiksi kerrostalon ikkunat, joku taas näkevät melko hyvinkin, miehet kertovat.

TaitajaPLUS finaaliin pääsy on todiste osaamisesta työmarkkinoilla

Opettajan ehdotuksesta Taitaja-kisoihin osallistuneet opiskelijat halusivat kartuttaa kokemusta sekä treenata uusia työskentelytapoja. Tuomareiden ja yleisön valvonnan alla toimiminen sparrasi paineen alla työskentelyyn.

Kilpailijoiden tehtävänä oli toteuttaa kotihoidossa olevan vaikeasti vammaisen lapsen toiminnallisuutta ylläpitävä vuodelepoasento sekä ohjeistaa apuvälineiden käyttämisessä lapsen äitiä. Kilpailuun kuului myös työhaastattelu.

Ennakkoluuloja näkövammaisia lähihoitajia kohtaan on valitettavasti olemassa. Miten sujuu potilastietojen luku? Entä lääkkeiden jakelu? Nuoret miehet ymmärtävät työnantajien huolen ja toteavat, että varmasti itsekin miettisivät samoja kysymyksiä palkatessaan näkövammaisia töihin.

Näiden miesten näkövammaisuutta ei ulkopuolinen huomaisi laisinkaan, ellei tarvitse lukea jotain pientä kirjoitusta. - Apuvälineillä siitä selviää, Numminen kertoo. Nummisen kaulassa roikkuu suurennuslasi, jota hän tarvittaessa käyttää. Viitala käyttää puhelimessaan puhesynteesiohjelmaa (ääneenlukutoimintoa). - Tekstiviestit voidaan sanella ja tietokoneruudun tekstin voi suurentaa, opiskelijat kertovat tekemättä sairaudestaan sen isompaa ongelmaa - itselleen.

Ongelma tuntuukin olevan ulkopuolella. - On todella harmillista, jos ei pääse näyttämään mitä oikeasti osaa ja miten hyvin pärjää. Jos cv:ssä kertoo olevansa heikkonäköinen, päätyy todennäköisesti mappi Ö:hön Numminen miettii. Onneksi meriitti Taitaja-kisojen finaalipaikasta kertoo ammattilaisten osaamisesta. - En näe hyvää syytä olla ottamatta näkövammaista töihin, Viitala mainostaa. Olemme hyvin perehtyneitä asiaan. Ennen kaikkea ammattilaisia. Näkövammaisuus ei saisi määritellä ihmistä, koska työt sujuvat hyvin.

Haastattelu Keskuspuiston ammattiopiston sivuilla:

Näkövamma ei ole este lähihoitajan työssä onnistumiselle - kultamitalistit sen todistivat.

Lisätietoja:
Anne Laitinen
viestintäpäällikkö
040 660 0224
anne.laitinen@invalidisaatio.fi

Kuvat: Joel Virtanen, Skills Finland ja Anne Laitinen, Invalidisäätiö

Turku Game Academyn virallisia avajaisia vietetään sunnuntaina erityisesti elektroniseen urheiluun suunnitellussa pelisalissa Jyrkkälän nuorisotilassa. Tilassa on tuolloin avoimet ovet. TGA:n ideana on tarjota nuorisotyöllinen alusta tavoitteelliselle pelaamiselle.

Turun kaupungin nuorisopalveluiden Turku Game Academy (TGA) sai alkunsa 2016 alkuvuodesta Pelittääkö?-kerhosta. Nopeassa tahdissa se on saanut uusia pelaajia ja nyt TGA:ssa on kuusi joukkuetta: kaksi kilpailevaa joukkuetta Counter Strike: Global Offensive- eli CS:GO-videopelissä (K16), yksi kilpaileva ja yksi harrastajajoukkue League of Legends- eli LoL-pelissä (K13) sekä yksi kilpaileva ja yksi harrastajajoukkue Overwatch-pelissä (K12).

TGA:n CS:GO-pelin kilpajoukkueista molemmissa kaikki pelaajat ovat global elite -tasolla, johon kuuluu noin prosentti maailman kaikista pelaajista.

– Kun meillä oli viimeksi rekry joukkueisiin, saimme yli 200 hakemusta. Valinnoissa on ajatuksena aina saada kuhunkin joukkueeseen samantasoisia pelaajia, jotta mielekkyys pelaamisessa säilyy. Myös elämäntilannetta ja mahdollisuutta sitoutua tavoitteelliseen pelaamiseen arvioidaan, TGA:ssa ohjaajana työskentelevä nuorisotyöntekijä Tanja Kuokkanen Turun nuorisopalveluista kertoo.

TGA järjestää tasaisesti try out -tilaisuuksia ja pop-up-pelitapahtumia, on mukana LAN-tapahtumissa ja järjestämässä niitä sekä osallistuu aktiivisesti eri turnauksiin ja Assemblyihin.

Ergonominen tila
ja monipuolista valmennusta

E-sports, elektroninen urheilu, on monilta osin verrattavissa ammattilaisurheiluun, kun sitä pelataan korkealla tasolla tavoitteellisesti ja säännöllisesti. Valmennus pitää sisällään paitsi pelaamista, myös fyysiset kuntoiluohjelmat, ruokavaliot ja palauttavaa harjoittelua.

– Nyt ohjaajavetoisia lähitreenejä on kerran viikossa, jolloin treeniin kuuluu liikuntaa ja ryhmäyttäviä toimintoja pelaamisen lisäksi. Pari kertaa viikossa on yhteiset etätreenit joiden lisäksi pelaajat treenaavat vielä itsenäisesti. Lähitreenejä tulee lisää, kun valmentajakuviot selviävät, Kuokkanen sanoo.

Elektronisessa urheilussa valmennus toimii usein vapaaehtoisvoimin – pelimaailmassa entiset kilpapelaajat alkavat usein valmentaa uutta polvea kilpapelaajia.

TGA:lla on käytössään myös treenikaavakkeet, jotka täytetään kustakin harjoittelusta. Näin myös jokaisesta etätreenistä saadaan tärkeää tietoa siitä, missä onnistuttiin ja missä ei.

TGA:n peliluola on täysin ergonominen istuinten, pöytien ja näppäimistöjen osalta. Suurten pelinäyttöjen taajuus on myös pelaamiseen ihanteellinen 144 hertziä. Pelihiiriä on tilassa, mutta kilpajoukkueiden pelaajat käyttävät yleensä omia hiiriään.

Kaikkiin peleihin haetaan tällä hetkellä myös uusia pelaajia – niin harrastaja- kuin kilpajoukkueisiinkin.
– Avointa toimintaa kehitetään lisää ja sille on tällä hetkellä suuri tarve. Muilta nuorisotiloilta voisi esimerkiksi koota harrastajia ja tulla porukalla tutustumaan ja lanittamaan – eli pelaamaan yhdessä verkossa –, Kuokkanen ehdottaa.

Avoimet ovet Jyrkkälän nuorisotilan Turku Game Academyssa 28.5. kello 14–18. Paikalla voi kokeilla pelejä, tavata pelaajia ja kysellä paikkoja joukkueista, tutustua e-sportsiin lajina yleisesti ja osallistua TGA:n peliluolan nimiäänestykseen.

Lisätiedot:

ohjaaja Tanja Kuokkanen
tanja.p.kuokkanen@turku.fi
Puh. 040 621 2242
Turun nuorisopalvelut
Turun vapaa-aikatoimiala

Vuolle Setlementin Tuiran toiminnot muuttavat syksyllä Åströmin taloon, osoitteeseen Nahkatehtaankatu 2. Talo sijaitsee Intiön kaupunginosassa, Oulun keskustan välittömässä läheisyydessä. Vuolteen palveluista Tuiran Kaarretie 14:ssa toimivat tällä hetkellä Vuolle-opisto, Vuolteen hyvinvointi- ja yhteisötyön toimintoja sekä Pikku-Syötteen myyntipalvelut. 

– Tavoitteena on, että pääosa Vuolteen toiminnoista käynnistyy Åströmin talossa elokuusta alkaen ja vaiheittain syksyn aikana. Viimeistään vuodenvaihteessa Kaarretien tiloista on muutettu kokonaan, kertoo Vuolle Setlementin toiminnanjohtaja Jussi Kemppainen. 

Åströmin talo on alun perin rakennettu Weljekset Åströmin nahkatehtaaksi. Tehtaan viimeinen toimitusjohtaja Runar Sandelin oli aloitteentekijänä ja perustajajäsenenä oululaiselle setlementtityölle vuonna 1944. Sandelinin miniä aloitti työuransa Oulussa Setlementin kansalaisopiston opettajana. Vuolle Setlementti on nyt tehnyt vuokrasopimuksen Åströmin talon kiinteistöyhtiön toimitusjohtaja Sami Sandelinin kanssa, joka on Runar Sandelinin pojanpoika. 

Tuirassa sijaitsevat Vuolteen koulurakennukset puretaan ensi vuoden alusta lähtien, ja tilalle on suunniteltu asuntorakentamista. 

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Jussi Kemppainen
p. 040 527 2898
jussi.kemppainen@vuolleoulu.fi
www.vuolleoulu.fi

Jyväskylän normaalikoulun projekti Suomen parhaiden joukossa

Tiistaina 23.5. järjestettävässä gaalatilaisuudessa palkitaan kolme parasta projektityötä, joita lapset ja nuoret ympäri maailmaa ovat toteuttaneet. Voitot menevät tiimeille Indonesiassa, Liettuassa sekä Suomessa. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ojentaa palkinnot.

Voittaneissa projekteissa on ideoitu moottoripyöräonnettomuuksien ehkäisyä, roskien lajittelua sekä tutkittu avaruutta ja sääilmiöitä. Tuomaristo on arviointiperusteissaan kiinnittänyt huomioita innovatiivisuuteen ja omaperäisyyteen sekä videolla esiteltyyn työskentelyyn.

Jyväskylän normaalikoulun 2C -luokan oppilaiden Elli Herrasen, Ainu Lehtosen ja Markus Parviaisen suunnittelema Koiranruokintakone palkitaan Tämä toimii! -sarjassa.  Muita palkittavia keskisuomalaisia tähtitiimejä gaalassa ovat lasten sarjassa Rajalan päiväkodin Vihersiiven Hepokatti -ryhmän Aronia-projekti sekä nuorten sarjassa Pihtiputaan Putaanvirran koulun 8.lk + 1.-2.lk oppimisyhteisön toteuttama Metsäretki-projekti. Oppimisyhteisöistä palkitaan Joutsan yhtenäiskoulu sekä Äänekosken Koiviston koulu.

Ensimmäistä kertaa toteutettava International LUMA Start Award –palkintojenjako on yliopistojen tiedekasvatusta hoitavan LUMA-keskus Suomen ideoima.  LUMA-keskuksen StarT-toimintamalliin on osallistunut yli 800 oppimisyhteisöä 36 maasta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on StarTin suojelija.

”Matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian osaaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Nämä oppiaineet ovat avainasemassa monilla tulevaisuuden aloilla. Tämän päivän StarT-osallistujat ovat niitä, jotka huomenna rakentavat yhteistä tulevaisuuttamme”, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

LUMA Start Award- gaalassa palkitaan myös parhaat oppimisyhteisöt, yleisön suosikki sekä aktiivisin maa. Lisäksi jaetaan Suomen kansalliset palkinnot 30 parhaalle tiimille ja 20 oppimisyhteisöille.

Media on lämpimästi tervetullut tiistaina 23.5 klo 13.00 Helsingin yliopiston pääjuhlasalissa järjestettävänä StarT-gaalaan. Se on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017. StarT-juhlagaalan ohjelma löytyy tarkemmin täältä: http://start.luma.fi/start-gaala/  

Palkittavat tähtitiimit

Parhaan tähtitiimin palkinnon eli International LUMA StarT Award 2017 myönnetään seuraaville tiimeille, jotka ovat tässä aakkosjärjestyksessä maan mukaan:

SOS glove project, Semesta Billingual Boarding School, Bryan Tanamas, Fachry Adam El-Yaqien Mucharam, Sultan Gemilang Kemadi, Indonesia

Nature and environment project, Šiaurės licėjaus, Lina Kiliauskait’s kindergarten group, Liettua

Weather ball project, Veikkolan yhtenäiskoulu, Aki Kukkosen johdolla 5A + 5B + 7-9lk oppilaat, Suomi

Yleisön suosikit

Kansainvälisessä verkkoäänestyksessä eniten ääniä saivat 10 ehdokkaasta:

Well being project about bread, National Science and Technology Development Agency, Supranee Sitthipairojsakul’s group, Thaimaa. Linkki videoon: https://youtu.be/YQqR_cxqzCg

Protect & live project, Büyükçekmece Atatürk Anatolian High School, Nilgün Erentay’s and Nejdet Köker’s group, Turkki.  Linkki videoon: https://youtu.be/rRloGwKwBOE

StarTiin aktiivisimmin osallistuneet maat 36 ilmoittautuneesta maasta ovat Turkki ja Liettua. Turkista ja Liettuasta on lähetetty eniten tähtitiimien projektitöitä ehdolle.

Palkittavat oppimisyhteisöt

LUMA StarT Education Award 2017 myönnetään kolmelle innovatiivisimmalle oppimisyhteisölle ja tuomaristo on valinnut voittajiksi seuraavat:

Community outreach, Green group, Khadija Azaitraoui, Marokko

Collaboration of education and teacher training programme through StarT, MTA-SZTE Science Education Research Group, Faculty of Science and Informatics US, Erzsébet Korom, Unkari

Collaboration with several different actors; one collaboration partner was Park Tarabya Kindergarten / İstanbul, Kindergarten Satulaiva, Taipalsaari, Kirsi Rehunen, Suomi

Oppimisyhteisöjen osalta kansainvälisessä yleisöäänestyksessä eniten ääniä sai Energy Project Miroslav Anti primary school, Futog Serbia. Linkki videoon: https://youtu.be/5GWa42__thI?list=PLFAM98ZMjI10NawqqYfXSpqLOI_TfunLl

Tuomariston perustelut voittajista löytyvät täältä:
https://docs.google.com/document/d/1c3aOX1tsa6vW7BQQ6E7qp-e-8yR3_4qouLjt9mXkXVE/edit?usp=sharing

Kuvia kansainvälisistä voittajatiimeistä löytyy täältä: https://drive.google.com/drive/folders/0B1VNhnkyFrqbTnNURWFkZjlvTDg

Kansainvälisesti palkittujen tiimien tuotoksiin voi tutustua katsomalla Youtube-videot. Lisäksi heidän tekemänsä oppimispäiväkirjat löytyvät täältä: http://start.luma.fi/en/ideas/the-best-of-start-2017/

Kansallisen StarTin parhaiden tiimit ja tuotokset:
http://start.luma.fi/mista-kyse/mahdollisuudet/start-parhaat-suomalaiset-projektit/

Kansallisen StarTin innovatiivisimpien oppimisyhteisöjen tuotokset:
http://start.luma.fi/mista-kyse/mahdollisuudet/start-parhaat-suomalaiset-kaytanteet/

Lue lisää StarTista ja arviointikriteereistä osoitteesta: http://www.luma.fi/start/

Lisätietoa:

LUMA-keskus Suomen ja StarT-hankkeen johtaja, professori Maija Aksela, LUMA-keskus Suomi / Helsingin yliopisto, 050 514 1450, maija.aksela@helsinki.fi

Projektipäällikkö, kansalliset asiat, Outi Haatainen, LUMA-keskus Suomi/Helsingin yliopisto, outi.haatainen@helsinki.fi

Projektipäällikkö, kansainväliset asiat, Essi Purhonen, LUMA-keskus Suomi / Helsingin yliopisto, essi.a.purhonen@helsinki.fi

Porin Toukarin koulun vanhempainyhdistys järjestää Lyttylän, Kahaluodon, Noormarkun, Toukarin ja Hyvelän asukkaita palvelleen kyläkoulun kunniaksi juhlatilaisuuden sunnuntaina 28.5.2017 klo 13–16. Juhlaan ovat tervetulleita koulun koko henkilökunta ja oppilaat eri vuosikymmeniltä sekä medioiden edustajat. Juhlaa vietetään Toukarin koulun päärakennuksessa osoitteessa Yrjönkalliontie 5, 28190 Pori.

Lähes 900 Lahden kaupungin päiväkotien ja perhepäivähoidon ammattilaista kokoontuu perjantaina 26.5. Sibeliustalolle. Yhteisen suunnittelupäivän aiheina ovat uuden varhaiskasvatussuunnitelman mukainen pedagogiikka, lapsen kuuleminen, osallisuus ja leikki varhaiskasvatuksessa.

Kouluttajina toimivat kasvatustieteen tohtori Piia Roos sekä varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala. Lisäksi varhaiskasvatussuunnitelmaa tehneet työryhmät esittelevät työstämiään materiaaleja, jotka on tarkoitettu henkilöstön työn tueksi pedagogisen toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä sekä paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamisessa.

Mikä muuttuu uusien suunnitelmien myötä?

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa lasten oppimista tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Varhaiskasvatus on kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus, jossa painottuu pedagogiikka. Se ei ole vain päivähoitoa, vaan tavoitteellisesta ja suunnitelmallista lasten kehitystä ja oppimista tukevaa toimintaa, jota arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti.

Varhaiskasvatus kytkeytyy entistä tiiviimmin osaksi elinikäisen kasvun ja oppimisen polkua. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on muun muassa sisällöllisiä ja tavoitteellisia yhtymäkohtia esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmiin. Tästä esimerkkinä on laaja-alainen osaaminen, jonka ytimessä on se, millaisia tietoja ja taitoja lapsi tarvitsee elämässään ja miten niiden kehittymistä voidaan tukea jo varhaiskasvatuksessa.

Leikin merkitys on aiempaa tärkeämmässä roolissa uusien taitojen oppimisen ohella. Varhaiskasvatuksessa ymmärretään leikin ilo lapselle sekä sen pedagogiset mahdollisuudet hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisessä.

Lahden kaupungin uusi varhaiskasvatussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2017. Suunnitelmaluonnoson ollut laajalla lausuntokierroksella ja etenee sivistyslautakunnan hyväksyttäväksi kokouksessa 23. toukokuuta 2017. Suunnitelmatyö käynnistyi keväällä 2016, ja siihen on osallistunut lapsia, huoltajia ja henkilöstöä.

Lisätiedot
Lahden kaupungin sivistystoimiala, varhaiskasvatuspalvelut
palvelupäällikkö Leena Miettinen, puh. 040 700 2340
Linkki sivistyslautakunnan kokouksen 23.5.2017 kokouksen esityslistaan >>

Tamperelainen Ilsa Summer on vuoden Pikkuyrittäjät-yritys

Alakouluille suunnattu Pikkuyrittäjät-ohjelma huipentui Linnanmäellä järjestettyyn finaaliin, jossa palkittiin aktiivisimpia toimijoita ja kisattiin parhaan Pikkuyrittäjät-yrityksen tittelistä. Kolme finalistiyritystä olivat tiukassa paikassa, sillä heidän tuli esitellä oma liikeideansa tuomareille yli satapäisen yleisön edessä. Lopulta voittajaksi valittiin tamperelainen Ilsa Summer, jonka ovat perustaneet  yrittäjät Ilona Joensuu, 11, ja Saga Hämäläinen, 10.

Tuomariston mielestä tyttöjen liikeidea oli pisimmälle viety, kohderyhmä oli määritelty ja tavoitettu hyvin. Slogan oli naseva (Kesään mennään rusetti päässä!) ja markkinointiin oli panostettu erityisen paljon myös verkossa.

-       Tuntuu uskomattomalta. Olemme tehneet paljon töitä, tytöt hehkuttivat voiton jälkeen.

Myös siilinjärveläinen Kepparivarusteet ja toinen tamperelaisyritys SekaMega esiintyivät upeasti jännittävässä tilanteessa.

Palkintosadetta myös opettajille, yrityskummeille ja pikkuyrittäjämäisimmälle kaupungille

Vuoden opettajina palkittiin Turusta Vähä-Heikkilän koulusta Jasmina Nevari, Vantaan Veromäen koulusta Sini Tarkiainen ja Liperistä Ylämyllyn koulusta Kirsi Koppinen.

Vuoden yrityskummeina palkittiin Päivi Parkkonen Kouvolasta, Mikko Mäki-Rahkola Vihdistä ja Iira Kari Pukkilasta. Vuoden Pikkuyrittäjämäisin kaupunki-palkinto meni Lappeenrantaan.

– Laajamittainen osallistuminen kertoo rehtoreiden, opettajien ja koulunkäynninohjaajien yrittäjämäisestä toimintakulttuurista peruskouluissa. Pikkuyrittäjät on yksi tapa toteuttaa uutta opetussuunnitelmaa, jonka tavoitteisiin työelämätaidot ja yrittäjyys kuuluvat, perusopetusjohtaja Mari Routti Lappeenrannan kaupungilta kommentoi   

Tilaisuuden jälkeen finaaliyritykset luokkakavereineen pääsivät huvittelemaan Linnanmäelle aurinkoisessa säässä.

Pikkuyrittäjät-ohjelmassa lapset perustavat koulussa omat pikkuyrityksensä opettajien avustuksella ja toteuttavat yrityksilleen logon, hissipuheen, sloganin ja myyvät lopulta tuotteitaan tai palveluitaan oikeille asiakkaille oikealla rahalla. Tänä lukuvuonna Pikkuyrittäjät-ohjelmassa on ollut mukana jo yli 11 000 lasta ympäri Suomea. Pikkuyrittäjät on Nuori Yrittäjyys ry:n toimintaa.

www.pikkuyrittajat.fi

Lisätietoja:

Mikko Nurminen

Pikkuyrittäjät, perustaja
040 701 3135

mikko@pikkuyrittajat.fi

(Tiedotetta täydennetty erityisesti LUMA Tiedeluokan tietojen osalta, alkuper. tiedote klo 10.46)

Lahden kaupunki palkitaan aktiivisimpana kuntana LUMA-keskuksen StarT-hankkeessa. Tunnustus luovutetaan StarT-gaalaillallisella tiistaina 23.5. Helsingissä.

StarT-hanke tukee uusien opetussuunnitelman mukaista ilmiöpohjaista ja monialaista oppimista kouluissa. Opettajille tarjotaan materiaalia ja tukea. Ideoita jaetaan myös järjestämällä science fair -tyylisiä alueellisia tapahtumia ympäri Suomen sekä projektivideoiden kautta, joista järjestettiin yleisöäänestys Youtubessa. Tänä lukuvuonna näitä ilmiöpohjaisia projekteja on toteutettu 800 oppimisyhteisössä 36:ssa maassa ympäri maailmaa.

Oppilaat tekivät loistavia projektitöitä

Esimerkiksi Lahden Ahtialan koulun 7c-luokan oppilaat toteuttivat fysiikan ja maantiedon yhteisen oppimiskokonaisuuden StarTin Tähdet ja Avaruus -teemasta. Maailmanloppu- ja Musta aukko -nimiset tiimit tekivät noin 10 minuuttia kestävät videoesitykset omista projektiaiheistaan. Palkitut projektit voittivat ylivoimaisesti myös valtakunnallisen Youtube-äänestyksen.

Ahtialan koulun matemaattisten aineiden opettaja Mika Laitila kertoo, että videot käsittelivät fysiikan ja maantiedon oppisisältöjen mukaisesti avaruutta. Sisällön oppilaat olivat itse omatoimisesti etsineet ja muokanneet videoonsa sopivaksi. 
- Videoiden tekemisessä ryhmät hyödynsivät viestintätaidon ja kuvataiteen tunneilla opittuja kuvaus-, editointi- ja videoanimaatiotaitoja. 
Laitilan mukaan molemmat ryhmät ottivat ennakkoluulottomasti yhteyttä arvostettuihin suomalaisiin avaruustieteilijöihin lisätietoja saadakseen. 
- Ryhmät tekivät myös runsaasti ylimääräistä, oppituntien ulkopuolista työtä projektitöidensä eteen, mikä näkyi loistavina lopputuloksina.

Avaruus-projekti Ahtialan koulusta palkittiin jo huhtikuussa StarT –aluefestivaaleilla lasten sarjan voittajana. Tunnustusta sai myös Jalkarannan ja Länsiharjun koulujen oppilaiden yhteisjuttu Tämä toimii!-liikkuvalelu -sarjassa. Nuorten sarjan voitti Älyvaate Orimattilasta. Festivaaleilla palkittiin myös opettajaryhmiä: hyvä käytänne Ahtialan koulusta sekä LAMK:n ja Salpauksen yhteinen puualan Huippis-hanke. Aluefestivaalin järjesti Päijät-Hämeen LUMA-keskus.

Päijät-Hämeen LUMA-yhteistyö tuottaa tuloksia

Lahdelle nyt myönnettävä LUMA-tunnustus perustuu pitkälti myös Päijät-Hämeen Luma-keskuksen vetämään suunnitelmalliseen yhteistyöhön.  Lahden LUMA-toimintaa on kehitetty vuodesta 2012. Sen yhtenä huipentumana Lahteen Niemen kampukselle Helsingin yliopiston tiloihin avataan syyslukukauden aikana LUMA Tiedeluokka. 
-  Luma Tiedeluokka tulee toimimaan eri kouluasteiden ja yritysmaailman luontevana yhteistyöalustana, keskustelun avaajana ja tiedonvälittäjänä, kertoo Päijät-Hämeen LUMA-keskuksen johtaja Jarkko Lampiselkä.

-  Tiedeluokka tarjoaa niin opettajille, oppilaille, vierailijoille kuin yrityksillekin tukea edetä aina kansainvälisen tason osaajien joukkoon. Lampiselän mukaan myös luonnontieteellis-matemattisten aineiden koulutyön tueksi tarvitaan systemaattista hallinto- ja organisaatiorajat ylittävää valmennustyötä musiikin ja urheilun tapaan.

LUMA Tiedeluokkatoiminnan käynnistymistä tukee myös kaksivuotinen ESR-hanke ”LUMA Tiedeluokka – tukea nuorten koulutusvalintojen tekemiseen". Hankkeen tavoitteena on tukea nuoria valintojen tekemisessä koulutuksen nivelvaiheissa sekä opiskelijoiden, opettajien sekä alueen yritysten yhteistoimintaa.  

StarT-hankkeen International LUMA StarT Award 2017 -palkinnot sekä parhaiden kansallisten projektitiimien palkinnot jaetaan päivägaalassa tiistaina 23.5. Helsingin yliopiston päärakennuksen suuressa juhlasalissa. Kaupungille myönnettävän tunnustuksen vastaanottaa gaalaillallisella vastuualuejohtaja Lassi Kilponen Lahden sivistystoimialalta. StarT-hanke on osa Suomi100 -juhlavuoden toimintaa. 

Lisätiedot 
LUMA Centre Finland
Essi Purhonen, StarT International Project Manager, 050 311 80 15
essi.a.purhonen(at)helsinki.fi
http://start.luma.fi/en/

Lahden kaupunki, Ahtialan peruskoulu
Mika Laitila, matemaattisten aineiden opettaja, puh. 050 387 9691
mika.laitila(at)edu.lahti.fi

PH LUMA-keskuksesta 
Jarkko Lampiselkä, PH LUMA-keskuksen johtaja, Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos, puh. 02941 29570
jarkko.lampiselka(at)helsinki.fi

LUMA Tiedeluokka Tarja Kariola, PH LUMA-keskuksen koordinaattori, Lahden yliopistokampus, puh. 050 448 5801 tarja.kariola(at)helsinki.fi

StarT-aluetoiminnasta Päijät- ja Kanta-Hämeessä Noora Kivikko, PH LUMA-keskus asiantuntija, Lahden yliopistokampus, puh. 050 448 9390, noora.kivikko(at)helsinki.fi

Lauantaina 27.5.2017 klo 12, Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

FM Sanna Olkkosen soveltavan kielitieteen väitöskirjan Second and foreign language fluency from a cognitive perspective: Inefficiency and control of attention in lexical access (Toisen ja vieraan kielen sujuvuus kognitiivisesta näkökulmasta: sananhaun tehokkuus ja tarkkaavaisuuden säätely) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä Assistant Professor Patrick Snellings (University of Amsterdam) ja kustoksena FT Lea Nieminen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus pidetään englanniksi.

Vieraan kielen puheen sujuvuutta käytetään usein kielitason arvioinnin välineenä. Siitä ei kuitenkaan ole varmuutta, kuinka paljon puheen sujuvuus loppujen lopuksi kertoo kielitaidon tasosta, selviää Sanna Olkkosen väitöstutkimuksesta.

Olkkonen tarkasteli väitöstutkimuksessaan puheen sujuvuutta ja sitä, miten se suhteutuu kielitaidon tasoon. Tutkimuksessa mitattiin englannin kieltä opiskelevien suomalaisten ja suomea toisena kielenä opiskelevien venäläislasten sanantunnistuksen ja sanan nimeämisen nopeutta ja tarkkuutta. Sekä sanan tunnistuksen että nimeämisen taitojen havaittiin selittävän merkittävästi sekä vieraan kielen että toisen kielen luku- ja kirjoitustaitoja.

– Kielen tuottamisen resurssit ovat rajallisia, ja tästä syystä automaattisesti toimivat alemman tason prosessit, kuten tehokas sanojen haku muistista, vapauttavat resursseja ylemmän tason prosessoinnille, kuten esimerkiksi tekstin ymmärrykselle tai puheen korjaamiselle, Olkkonen kertoo.

Nopeuden lisäksi sanantunnistuksen tarkkuus on tärkeää, sillä nopeaan suoritukseen pyrittäessä myös mahdollisuus virheisiin kasvaa. Näiden kummankin huomioon ottaminen auttaa selittämään laajempaa kielitaitoa paremmin kuin kumpikaan yksin.

– Kaikki virheet tai epäsujuvuudet eivät kuitenkaan liity suoraan kielitaidon puutteeseen, vaan esimerkiksi oman puheen korjaamiseen ei kielen oppimisen alkuvaiheessa ole vielä resursseja eikä taitoja, Olkkonen muistuttaa.

Oman puheen korjaamista esiintyi Olkkosen aineistossa enemmän äidinkielellä kuin vieraalla kielellä. Näin ollen myöskään äidinkielen sanantunnistus ja nimeäminen eivät ole täysin sujuvia, vaan niissä esiintyy virheitä.

– Tämä herättääkin kysymyksen siitä, miten äidinkielen sujuvuutta tulisi määritellä, kun sitä kuitenkin usein pidetään mittarina vieraan kielen taidoille, Olkkonen pohtii.

Puheen sujuvuus on moniulotteinen ilmiö. Kielenkäyttöön vaikuttavat esimerkiksi persoonalliset puhetyylit sekä se, että ihmiset kieltä käyttäessään hyödyntävät erilaisia strategioita ja tietoisesti monitoroivat tuotostaan.

– Tästä syystä puheen sujuvuuden käyttöä suoraviivaisena kielitaidon mittarina pitää harkita tarkkaan, Olkkonen toteaa. 

Lisätietoja

Sanna Olkkonen, sanna.olkkonen@jyu.fi, 040 5545013
Viestintäharjoittelija Anni Laine, anni.l.k.laine@jyu.fi, 050-4965 141

Sanna Olkkonen kirjoitti ylioppilaaksi Oulunkylän lukiosta Helsingistä vuonna 1998 ja valmistui filosofian maisteriksi 2007 Turun yliopistosta pääaineenaan yleinen kielitiede. Hän aloitti jatko-opinnot Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa vuonna 2010 ja on toiminut myös suomi toisena kielenä -opettajana eri oppilaitoksissa.

Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopisto ja Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö. Aineisto kerättiin DIALUKI – Toisen ja vieraan kielen lukemisen ja kirjoittamisen diagnosointi –hankkeessa, jota rahoittivat Suomen Akatemia, Jyväskylän yliopisto ja Iso-Britannian Economic and Social Research Councilin (ESRC).

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä studies in humanities numerona 314, 72s., Jyväskylä 2017, ISSN: 1459-4331, ISBN:978-951-39-7062-8. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7062-8.

Tuunaajamutsi opastaa käsityöpajoissa kädestä pitäen, kuinka roskasta saa uusia jännittäviä käyttöesineitä. 

Kun erään it-firman henkilöstö sai kuulla, että iltapäivällä tehdään käsitöitä Tuunaajamutsin johdolla, pari-kolmekymppiset koodarit eivät järin onnesta hihkuneet. Veikö uteliaisuus voiton, kun vain yksi jätti osallistumatta?

- Ryhdyimme työstämään vanhasta messumatosta läppärilaukkuja ja pädisuojia. Niittausvaiheessa ennakkoluuloisimmatkin olivat aivan täpinöissään, ensikertalaiset tikkasivat innolla ompelukoneella ja lopputuloksia esiteltiin ylpeinä kollegoille, kertoo Annakaisa Kilpinen, alias Tuunaajamutsi.

Miksi ryhdyin tuumasta toimeen?

- Olin sähköisen liiketoiminnan täydennyskoulutuksessa vuonna 2012, jossa tutustuttiin blogialustoihin. Ryhdyin bloggaamaan tuunausharrastuksestani ja jakamaan kierrätys- ja uusiokäyttöohjeita kanssatuunaajille. Muutaman vuoden jälkeen blogin kävijämäärä räjähti, kun yhtä postausta kävi katsomassa 15.000 kävijää, muistelee Annakaisa.

- Ajattelin, että jos tuunausharrastukseni kiinnostaa näin paljon, miksen ryhtyisi vihdoin tekemään työkseni sitä, mistä eniten pidän. Irtisanouduin it-firmasta ja perustin Tuunaajamutsi-yrityksen jouluna 2015, kertoo harrastuksestaan leipätyön tehnyt nainen.

Tyky-päivään lisää luovuutta

Digitalisoituvassa maailmassa kaivataan käsille muutakin tekemistä kuin näppäimistön naputtelua tai älylaitteen tökkimistä. 

Annakaisan luotsaamissa Tuunaajamutsin työpajoissa tehdään uutta yrityksen omasta poistomateriaalista ja päästetään luovuus lentoon.

- Kun työstetään kertaalleen käytettyä kierrätysmateriaalia, voi täysin ilman paineita kokeilla, mitä omin käsin syntyy, sanoo Annakaisa.

Hän lisää, että tuunaustyöpajat ruokkivat luovaa ongelmanratkaisukykyä, antavat onnistumisen tunteita, rentouttavat, avaavat uusia näkökulmia ja yhdessä tekeminen hitsaa tiimin yhteen. 

Tuunaustyöpajat konkretisoivat myös yrityksen vastuullisuusarvoja ja soveltuvat mainiosti ohjelmaksi asiakastilaisuuteen, henkilökunnan virkistykseksi tai kokouksen kevennykseksi. Osallistujamäärä voi olla 1-40, koko päivän non-stop työpajoissa voi olla jopa useampi sata henkeä.  

Mitä voi tuunata?

Uusiotuotteita voi tehdä lähes mistä vain, vain mielikuvitus on rajana. Tuunaajamutsilla on erilaisia valmiita työpajoja. Niissä tehdään vaikkapa mosaiikkia munakuorista tai kierrätysnahkasta koruja.

Heijastintyöpajassa tehdään kierrätysmateriaalista heijastimia virkkaamalla, punomalla, ompelemalla, leikkaamalla ja liimaamalla. Ne ovat taatusti uniikkeja ja oman maun mukaisia.

Pukumiesten tuunauspajassa konmaritetaan vaatekaapit tai yrityksen liikelahjavarasto ja kootaan vaikka vanhoista mainoskravateista moderni ja miehekäs tekstiiliteos seinälle. Se vaimentaa myös ääntä ja kaikua konttorissa. Pukupaidoista voidaan tuunata uniikkeja tyynyjä asiakassohvalle. 

___________KAINALOON___________________________________________________

Betonipaja

Betonipajassa valetaan säänkestäviä kukkaruukkuja, kulhoja ja kynttilänjalkoja betonista. Muotteina käytetään kierrätysmateriaalia, vaikkapa muovipakkauksia, nestekartonkeja tai suurkeittiön raaka-ainepakkauksia.

Pieniä esineitä voidaan valaa siististi sisätiloissa lähes pölyämättömästä ja parissa tunnissa kuivuvasta askartelubetonista. Rakennusbetonia käytetään, jos tehdään suurempia ruukkuja ja työskentelytilana on varasto tai ulkotila.

________________________________________________________________________

Julkaisija: Tuunaajamutsi

www.tuunajamutsi.fi

blogi: http://tuunaustajatekeleita.blogspot.fi/

annakaisa.kilpinen@tuunaajamutsi.fi  

puh 050 402 7376

Kuvatekstit:

Annakaisa Kilpinen. Kuvaaja Nina Mönkkönen.

- Käsillä tekeminen lisää luovuutta, tietää Tuunaajamutsi eli Annakaisa Kilpinen.

Tisdagen den 30 maj kl. 10, Jyväskylä universitet, Seminaarinmäki, den gamla festsalen, S212

Offentlig granskning av fil.lic. Jaana Kolus doktorsavhandling i svenska ”’Me ollaan mukana tässä experimentissä’” - Lingvistiska resurser och språkpraktiker i tvåspråkiga ungdomssamtal i Haparanda, Stockholm och Helsingfors”. Opponent professor Jarmo Lainio (Stockholms universitet) ja kustos professor Åsa Palviainen (Jyväskylä universitet). Språk: svenska

Tvåspråkiga ungdomar använder inte två skilda språk enligt principen ”ett språk åt gången”, utan språkresurserna bildar snarare en integrerad tvåspråkig kod där ungdomarna väljer vissa språkdrag med principen ”man tager vad man haver”. I den enhetliga koden uppfattas finskans och svenskans ordförråd och grammatiska mönster inte som separata system utan som en gemensam språkrepertoar, framgår av Jaana Kolus avhandling.

Kolu har i sin avhandling i svenska studerat lediga ungdomssamtal mellan tvåspråkiga 13−15-åriga ungdomar i tre olika språkmiljöer: Haparanda, Stockholm och Helsingfors. Av resultaten framgår att tvåspråkiga ungdomars kommunikationspraktiker är komplexa och dynamiska företeelser, och det finns alltid flera faktorer som påverkar språkbruket, t.ex. den sociala situationen, samtalsämnet och samtalsdeltagarna (t.ex. språklig bakgrund).

En viktig faktor är också den språkliga omgivningen i skolan och i samhället. Syftet med studien är att utöka kunskapen om tvåspråkiga ungdomars kommunikationsstilar och att utreda hur ungdomarna utnyttjar sina språkresurser i vardagliga samtal med varandra utanför lektionerna. 

I Haparanda är samtalets huvudspråk vanligen finska, där talarna blandar in svenska ord.

– Över hälften av de inbäddade svenska orden är substantiv som böjs enligt finskans grammatik, t.ex. föräldramötestä ’från föräldramötet’. Även verben följer finskans verbböjning: mysata ’mysa’, pluggasin ’pluggade’, konstaterar Kolu.

De inbäddade adjektiven böjs dock enligt svenskt mönster: ”meidän piti puhua vaan normalt” ’vi skulle tala bara normalt’. Även svenskans typ har lånats in i finskan, t.ex. ”täällä käydään typ adjektiiveja läpi” ’här går man igenom typ adjektiv’.

I de två sverigefinska skolorna i Stockholm använder de tvåspråkiga ungdomarna huvudsakligen svenska med varandra. Ungdomarna tyr sig även till svenska ord om de använder finska med varandra, inte så mycket tvärtom.

– De sverigefinska ungdomarna i Stockholm böjer då orden på samma sätt som Haparandaungdomarna, men inflytandet från svenska i deras finska är större, menar Kolu.  

I den svenskspråkiga skolan i Helsingfors utgör svenska huvudspråket i samtalen. Ungdomarna bäddar dock finska ord i sin svenska och böjer orden enligt finskans grammatik, t.ex. han sku ha sulanu ’hän olis sulanu’. Det finns därför skäl att tro att de finska språkresurserna är aktiverade samtidigt hos den tvåspråkiga talaren.

Ungdomarnas språkbruk och användning av de multipla språkresurserna skiljer sig åt på de tre orterna: I Haparanda och Stockholm hänvisar ungdomarna till olika företeelser i skolan och det omgivande samhället på skolans och samhällets majoritetsspråk, dvs. svenska. De citerar även det hörda på originalspråket: svenska. Däremot i Helsingfors, som är dominerande finskspråkigt, citerar ungdomarna det hörda på finska. Dessutom syftar ungdomarna på fenomen utanför skolan på finska. Skolan är dock svenskspråkig och ungdomarna har därför inget behov av att byta till finska när de talar om skolteman.

– De tvåspråkiga ungdomarnas språkbruk och utnyttjande av de multipla språkresurserna påverkas förutom av talarna själva även av samtalsämnen och den språkliga och kulturella miljön, sammanfattar Kolu sina forskningsresultat.

Närmare upplysningar:

Jaana Kolu, jaana.kolu@jyu.fi, +358-45-8820690
Kommunikationsansvarig, praktikant Anni Laine, anni.l.k.laine@jyu.fi, +358-50-4965141

Jaana Kolu har blivit student vid Keminmaa gymnasium 1985. Hon har avlagt filosofie magister examen i svenska 2001 och filosofie licentiat examen 2007. För närvarande arbetar Kolu som universitetslärare vid Jyväskylä universitet.

Avhandlingen har publicerats i serien Jyväskylä Studies in Humanities 317, 116 s., Jyväskylä 2017, ISSN 1459-4323; 317 (vol.) ISSN 1459-4331; 317 (PDF), ISBN 978-951-39-7075-8 (print) ,ISBN 978-951-39-7076-5 (PDF). Avhandlingen säljes av Soppi  vid Jyväskylä universitet tel. 040 805 3825 eller myynti@library.jyu.fi och Jyväskylä universitets nätbutik. Avhandlingen finns tillgänglig i elektronisk form i: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7076-5

Espoon työväenopisto ja Esbo arbetarinstitut juhlivat vuonna 2017 perustamisensa 60-vuotista yhteistä taivalta kaksikielisessä Espoossa. Yhteistä juhlaa vietettiin Omnian kampuksella tiistaina 23.5.2017 kesäisissä tunnelmissa. Kuntayhtymän johtaja Sampo Suihko, Espoon kaupungin opetustoimen johtaja Aulis Pitkälä, Espoon kaupungin ruotsinkielisen sivistystyön johtaja Barbro Högström sekä opetusneuvos Martti Hellström puhuivat kaikki vapaan sivistystyön merkityksestä, itsensä kehittämisen tarpeesta ja elinikäisestä oppimisesta. Läheiset ihmissuhteet ovat Högströmin mukaan avain onneen ja terveyteen.

Vuonna 1957 maailma oli kovin erinäköinen; vauhti oli hitaampi. Työväenopiston ensimmäinen kanslia toimi rehtori Raili Kilven keittiössä. Nykyään Espoon työväenopisto on osa Omnia Koulutusta, joka kokoaa aikuiskoulutuksen yhdeltä luukulta toimivaksi aikuiskoulutuksen aarrearkuksi, jossa yhdistyvät aikuislukio, ammatillinen koulutus ja vapaa sivistystyö.

Vuonna 1957 oli tärkeää osata konekirjoitusta, nykyään sen on korvannut robotiikka.

Yhä edelleen työväenopisto tarjoaa espoolaisille vapaan sivistystyön koulutuspalveluita. Työväenopisto tarjoaa iloa, ehkäisee syrjäytymistä, avaa uusia polkuja kulkijoilleen, tukee vieraskielisen väestön kotoutumista, varmistaa kaikkien pysymisen mukana. Espoon työväenopisto kulkee tiiviisti ihmisen arjessa mukana ja kehittää tiedollisia, taidollisia ja sivistyksellisiä tarpeita.

Opetustunnit ja asiakasmäärät ovat kasvaneet vauhdilla yhdessä Espoon kaupungin kasvun kanssa. Vuonna 1957 tunteja oli 1672, 60 vuotta myöhemmin vapaan sivistystyön opetuksen tuntimäärä on 63 800. Kursseilla kävijöitä on yli 50 000. Myös vapaa sivistystyö on isossa muutoksessa, toimintaa ohjaa laki vapaasta sivistystyöstä, jonka tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.

Tilaisuudessa palkittiin Omnia Koulutuksen tutkimuspäällikkö, FT Tarja Lang Kansalaisopistojen liiton kultaisella ansiomerkillä kahdenkymmenen vuoden palveluksesta vapaassa sivistystyössä. Tarja Langilla on vankka ja ansiokas kokemus vapaan sivistystyön kehittämisestä.

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen maisteriohjelmaan kuuluvan Reuse of Buildings -kurssin opiskelijat ovat ideoineet Lappeenrannan perinteikkään Rakuunamäen kasarmirakennuksille uusia käyttötarkoituksia. Suunnitelmista on koottu näyttely, joka on yleisölle avoinna Lappeenrannan kaupungintalon 01-kerroksen aulassa 25.5.–6.6.2017.  

Kansainväliselle Reuse of Buildings -kurssille etsitään joka vuosi harjoitustyön aiheeksi jokin 1900-luvulla rakennettu, olemassa oleva rakennus, jonka käyttötarkoitus muuttuu. Kevään 2017 kohteena on ollut kaksi vanhaa kasarmirakennusta Lappeenrannan Rakuunamäellä.  

Toinen Rakuunamäen kohteista on 1910-luvulla venäläisille joukoille rakennettu kaksikerroksinen tiilikasarmi alueen kaakkoisosassa, Suonionkadun päätteenä. Sen luoteispuolella sijaitsee toinen kohde, joka on arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelema, 1889–1893 välisenä aikana rakennettu, tiilinen, osittain kolmikerroksinen miehistökasarmi. Se on itäisin kolmesta eskadroonarakennuksesta.

Senaatti-kiinteistöjen omistama Rakuunamäen ydinalue ja varuskuntasairaalan alue vapautuvat uuteen käyttöön, koska Puolustusvoimat on keskittämässä Lappeenrannan toimintojaan Leirikentän alueelle ja luopuu Rakuunamäen rakennuksistaan.

Professori Mikko Summanen Aalto-yliopistosta kertoo, että kurssilla villitkin ideat ovat olleet sallittuja.

– Todellisuuspohjaa suunnitelmiin on sisällytetty ohjauksessa, jossa on syvennytty myös rakenteisiin ja talotekniikkaan. Opiskelijoille uusi asia oli tilaohjelman kehittäminen, mikä tuntui haastavalta erityisesti suurempaan kasarmirakennukseen. Omat ideat alkoivat kuitenkin konkretisoitua, kun ensin käytiin paikalla ja analysoitiin rakennusten ympäristöä ja ominaispiirteitä, Summanen kertoo.

Hän kuvailee, että jokainen opiskelijatyö on yksilöllinen ja ideoidut käyttötarkoitukset poikkeavat huomattavasti toisistaan.  Esimerkiksi hotellia, museota, rokkiklubia ja nuorisokeskusta on ehdotettu, ja erilaisia asumisen muotoja lofteista opiskelija-asuntoihin on tutkittu useassa ehdotuksessa.

Lappeenrannan kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä kertoo, että Lappeenrannan keskustan tuntumassa sijaitseva Rakuunamäki muuttuu tulevina vuosina nykyistä avoimemmaksi, toiminnoiltaan monipuolisemmaksi ja liittyy yhä tiiviimmin osaksi kaupungin keskustaa.

– 1880-luvun lopulla ratsuväelle rakennettu Rakuunamäen varuskunta-alue rakennuksineen on poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Nykyisin alueelle on kehittymässä toiminnoiltaan monipuolinen alue, mutta vielä parikymmentä vuotta sitten kaikki alueen käyttötarkoitukset sen porttien sisäpuolella liittyivät Puolustusvoimien toimintaan.  Rakuunamäki on kaupunkiympäristönä ainutlaatuinen ja se sisältää merkittävää kehittämispotentiaalia, Pimiä arvioi.

LIITTEET

Tekijät ja työt,
Laura Laso Bucetan työn esittely,
Yizhao Zhaon työn esittely,
Kasperi Kuusennon työn esittely

Liitteiden kuvat:

Laura Laso Buceta: The Flea House, Activity Hub
Yizhou Zhao: Hybrid Housing for Artists

LISÄTIETOJA

Aalto yliopisto

Professori Mikko Summanen, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos
puh. 040 762 5265

Lappeenrannan kaupunki

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi,
puh. 040 653 0745

Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori, etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi,
puh. 040 660 5662

Karelia-ammattikorkeakoulu on valinnut vuoden 2016 parhaat opinnäytetyöt. Vuoden opinnäytetöiden tekijät palkittiin 24.5.2017 stipendeillä, joita oli jakamassa Karelia-amk:n rehtori Petri Raivo. Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönä palkittiin media-alan koulutuksesta valmistuneen medianomi (AMK) Suvi Hakkaraisen opinnäytetyö. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönä palkittiin insinööri (ylempi AMK) Harri Turusen teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelmassa tekemä liiketoiminnan kehityssuunnitelma.                      

Medianomi (AMK) Suvi Hakkaraisen toiminnallisessa opinnäytetyössä toteutettiin toimeksiannosta vuoden 2015 Kuninkuusravien mobiilisovellus, joka oli käytössä tapahtumassa. Toimeksianto oli vaativa, mutta Suvi Hakkarainen onnistui erinomaisesti toteuttamaan monipuolisen mobiilisovelluksen massatapahtuman yleisön käyttöön. Toteutettu sovellus osoittautui onnistuneeksi ja toimivaksi, ja samalla syntyi toimiva malli vastaavien tapahtumien sähköisen viestinnän kehittämiseen. Sovellus osoittaa tekijän monipuolisen osaamisen mobiilisovellusten suunnittelussa ja toteutuksessa.

Suvi Hakkarainen taustoitti työtään vertailemalla useita erilaisia suurtapahtumien mobiilisovelluksia, ja hän hyödynsi havaintojaan onnistuneesti omassa toteutuksessaan. Sovellus testattiin Joensuun Kuninkuusraveissa aidoilla käyttäjillä, se ladattiin 2500 kertaa. Käyttäjiltä saadun palautteen perusteella Hakkarainen nosti esille perusteltuja kehitysideoita. Erityisen arvokkaaksi opinnäytetyön tekee myös se, että Suvi Hakkarainen analysoi palautteen keruuta kriittisesti ja esittää analyysin pohjalta, miten ja millainen kysely voisi palvella tuotekehitystä entistä paremmin.

Insinööri (ylempi AMK) Harri Turusen opinnäytetyön aiheena oli liiketoiminnan kehityssuunnitelma pienelle yritykselle. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehitystyönä. Kehittämistyö jakautui neljään osakokonaisuuteen: liiketoiminnan nykytilan kartoitukseen, henkilöstön osaamiskartoitukseen, liiketoimintamallin ideointiin ja vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottamiseen strategisten valintojen tueksi. Turunen on käyttänyt asianmukaisia tutkimusmenetelmiä asianmukaisesti, kriittisesti ja luovasti työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen.

Tuloksena Harri Turunen on löytänyt toimivia ratkaisuja henkilöstöresurssien tasapainottamiseen ja yrityksen kasvuun. Lisäksi hänen työnsä kirkasti yrityksen visiota, ja sen avulla löytyivät liiketoiminnan kehityksen strategiset painopistealueet. Tulokset ja johtopäätökset olivat merkittäviä työelämän kehittämisen kannalta, ja sovellettavissa pk-yrityksissä.

Karelia-ammattikorkeakoulun vuoden opinnäytetyöt valitsi raati, jossa olivat yliopettajat Pirjo Vesa, Kari Mönkkönen ja Heikki Immonen. Raadin puheenjohtajana toimi yliopettaja Tarja Kupiainen.

Perinteiset alakoulujen Viestikarnevaalit juostaan Paavo Nurmen stadionilla ja Karikon lenkillä tiistaina 30.5. klo 9 alkaen.

Viestikarnevaaleissa on mukana 1 380 sukkulaviestijuoksijaa kaikilta alakoulun luokilta. Joukkuemaastojuoksijoita on ilmoittautunut mukaan 705 oppilasta 235:sta joukkueesta. Lisäksi koulujen välillä käydään kannustuskisa, johon kaikki pääsevät osallistumaan.

Tapahtuma aloitetaan Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi tehdyllä Koko Suomi tanssii -koreografialla, jolla haastetaan kaikki Varsinais-Suomen peruskoulut mukaan tanssimaan. Tiedot haasteesta löytyvät sivulta suomitanssii.fi.

Viestikarnevaalit on kaikille avoin tapahtuma, jota voi tulla seuraamaan Paavo Nurmen stadionille. Samalla pääsee nauttimaan liikunnan riemusta!

Yhteistyössä on voimaa! Tapahtuman toteutuksessa saamme apuja : Aarnen tallilaisilta, Kouluvaareilta, Turun Urheiluliiton yleisurheilutoimitsijoilta, Tilastopajan työntekijöiltä, Puropellon koulun liikuntaluokkien, Luostarivuoren koulun Martin yksikön ja Pääskyvuoren koulun oppilailta, sivistystoimialan hallinnon työntekijöiltä sekä iltapäiväkerho-ohjaajilta ja tietenkin suurelta joukolta opettajiamme.

Viestikarnevaalien ja joukkuemaastojuoksujen aikataulut liitetiedostona.

Lisätiedot:

Pikita Lempiainen-Koponen
pikita.lempiainen-koponen@turku.fi
puh.+358 50 516 72 09