Vapaaehtoisleiriläiset säilyttämässä
maailmanperintöä Suomenlinnassa

Suomenlinnassa on tällä viikolla alkanut kaksi viikkoa kestävä Unescon kansainvälinen vapaaehtoistyöleiri. Kolmatta kertaa Suomenlinnassa järjestettävälle World Heritage Volunteers -leirille osallistuu 13 vapaaehtoista seitsemästä eri maasta mm. Turkista, Japanista ja Espanjasta. Leirin osallistujat ovat iältään 18–32 -vuotiaita kulttuuriperinnöstä kiinnostuneita nuoria.  

Vastaavia Unescon vapaaehtoisohjelmaan kuuluvia leirejä järjestetään tänä vuonna 30 maassa ympäri maailmaa. Leirien tarkoituksena on jakaa tietoa maailmanperinnöstä, tarjota nuorille konkreettisia mahdollisuuksia osallistua maailmanperinnön suojeluun ja säilyttämiseen sekä mahdollisuuden kansainväliseen verkostoitumiseen muiden vapaaehtoisten kanssa. Suomenlinnan leiri on ainoa Pohjoismaissa järjestettävä Unescon vapaaehtoisleiri vuonna 2017.

Leiriläiset keskittyvät ensimmäisellä viikolla linnoituksen kunnossapitoon ja maisemanhoitoon. Toisella viikolla ohjelmassa on matkailuneuvontaa. Leiriläiset pääsevät myös tutustumaan Suomenlinnassa työskentelevien arkeen sekä asukkaiden ja yrittäjien elämään linnoituksessa. Vapaaehtoisilla on hyvin monipuolisia odotuksia leiriviikoille. ”Odotan, että pääsen tekemään töitä maailmanperintökohteen hyväksi ja tutustumaan Suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin. Haluan päästä ulos mukavuusalueeltani ja palata kotimaahani paljon uusia asioita oppineena” – sanoo ranskalainen vapaaehtoinen Laetitia.

Open Camp Day 16.8.2017

Leirin toisella viikolla, keskiviikkona 16.8. järjestetään Open Camp Day -talkoopäivä, jolloin leiriläisten kanssa maisemanhoitotyöhön osallistuu ryhmä Helsingin kaupungin puistokummeja sekä Suomenlinnan asukkaiden edustajia. Päivän aikana vapaaehtoiset pääsevät vaihtamaan kuulumisia vapaaehtoistyöstä ja oppivat monipuolisista vapaaehtoistyön mahdollisuuksista maailmanperintökohteessa. Toimittajat kutsutaan osallistumaan Open Camp Day -päivään. Ilmoittautumiset paula.lappalainen@suomenlinna.fi.  

Leirin suojelija on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki. Leirin järjestävät Suomenlinnan hoitokunta ja Allianssin nuorisovaihto yhteistyökumppaneidensa kanssa.
Leiri jatkuu Suomenlinnassa perjantaihin 18.8. saakka.

Lisätietoja 2017 leiristä ja leiriläisten haastattelupyynnöt:
Paula Lappalainen, tapahtumakoordinaattori, Suomenlinnan hoitokunta
paula.lappalainen@suomenlinna.fi tai p 0295 338 335.

Lisätietoja vapaaehtoistyöstä Suomenlinnassa:
www.suomenlinna.fi/maailmanperinto/vapaaehtoistyo-suomenlinnassa   

Lisätietoa muista kansainvälisistä vapaaehtoistyöleireistä Unescon maailmanperintökohteissa: whc.unesco.org/en/whvolunteers

Tervetuloa WWF:n uuden mobiilioppimateriaalin julkaisutilaisuuteen Lohjanjärven rannalle tiistaina 15.8. klo 9:30. WWF julkaisee kouluille maksuttoman mobiilisovelluksen, jonka tavoitteena on parantaa oppimistuloksia ja innostaa peruskouluikäisiä tutkimusretkille ainutlaatuisten vesistöjemme rannoille. WWF:n mobiilisovelluksen kaltaiset uudet oppimisympäristöt ja opetuksen digitalisaatio ovat hallituksen kärkihankkeita.

Tilaisuudessa tiedostusvälineet pääsevät seuraamaan Rauhalan koulun 6. luokan oppituntia Lohjanjärven rannalla. Oppitunnin aikana oppilaat tutustuvat järven eliöstöön, elinpaikkoihin ja vedenlaatuun uuden mobiilisovelluksen avulla. Oppilaita voi kuvata ja haastatella.

Opettaja Päivi Paulin ja WWF:n ympäristökasvatuksen asiantuntija Essi Aarnio-Linnanvuori kertovat tilaisuudessa oppimateriaalin kehittämisestä ja digioppimisesta.

Lämpimästi tervetuloa!

Ilmoittautumiset Antti Haavistolle: antti.haavisto@wwf.fi, puh. 040-8456842.

Aika: tiistai 15.8. klo 09:30-10:30

Paikka: Pähkinäniemen uimaranta Lohjan Virkkalassa. Paikalle on opastus Pähkinäniemen puistotien päässä olevalta parkkipaikalta.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

WWF:n mobiilioppimateriaali on toteutettu osana Euroopan komission Freshabit LIFE IP -hanketta. 

Lappeenrannan Lyseon lukio täyttää 125 vuotta. Lyseo perustettiin reaali- ja porvarikouluksi 1.9.1892, viisi vuotta myöhemmin valmistui nykyinen Lyseon päärakennus. Upeaa merkkivuotta juhlistetaan 1.–3.9.2017. 

Lyseon rakentaminen oli kaupunkilaisille merkittävä taloudellinen ponnistus. Koulu oli huomattava tapaus myös siksi, että sivistykselle pyhitettiin oma, komea rakennus aikana, jolloin lukutaito ei ollut itsestäänselvyys Suomessa. Lyseon lukion rehtori Mika Luukkosen mielestä Lyseosta puhutaan useasti pelkästään koulurakennuksena, sillä se on seisonut samalla paikalla uljaasti toistasataa vuotta. 

– Rakennusta tärkeämpiä ovat kuitenkin ne ihmiset, jotka ovat opiskelleet ja työskennelleet Lyseolla. Opiskelu- ja työaika on synnyttänyt koko eliniän kantavia muistoja, jotka koulurakennus palauttaa yhä elävästi mieleen. 

Ajan myötä Lyseon lukio on muovautunut perinteisestä moderniksi ja paikallisesta kansainvälisemmäksi. Nykyhetken Lyseo on nykyaikainen, moniääninen yhteisö ja kohtaamispaikka, jonka kaiken toiminnan keskiössä ovat opiskelijat. Luukkosen mukaan lukion vahvuudet ovat luonnontieteissä ja taideaineissa sekä ainutlaatuisessa, energisessä ja iloisessa yhteishengessä. 

– Vanha koulu ei voi kantaa kaikkea mukanaan ja toimia museona, vaan pitää kulkea ajassa eteenpäin. Nykyinen Lyseo on arvokas, rento ja rohkea klassikko, joka on valmis kokeilemaan ja haastamaan itseään. Välittämisen kulttuuri on vahvasti läsnä – iso koulu voi huolehtia isällisesti ja äidillisesti nuorten hyvinvoinnista. Meillä on aikuismainen oppimisympäristö ja tapa toimia sekä hyvät, näkyvät tulokset esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten ja lukioteatterin muodossa. 

Lyseon tavoitteena on opiskelijoiden menestyminen päättökokeessa, sillä tulosten merkitys jatko-opintojen kannalta on kasvamassa. Arjessa painotetaan puolestaan entistä ponnekkaammin motivointia, tavoitteellista tekemistä, hyvinvoinnin ja ponnistelun tasapainoa sekä onnellisuutta. Luukkonen mieltää lähitulevaisuuden yhdeksi keskeiseksi asiaksi ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen korostamisen. 

– Näemme oppimisen osana nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia, johon kuuluu hyvä lepo, ravinto ja liikkuminen. On tärkeää myös mahdollistaa nykyisiä yksilöllisiä oppimispolkuja nykyistä moninaisemmin. Lisäksi haluamme tiivistää ja monipuolistaa yhteistyötä yliopiston, ammattikorkeakoulun ja työelämän kanssa. 

Lyseo on mukana kaupungin Avoimien ovien päivässä keskiviikkona 30.8., jolloin sen toimintaan voi tulla tutustumaan opastetuin kierroksin klo 10, 11, 13 ja 14. Yleisöllä on Lyseon juhlavuoden kunniaksi mahdollisuus tutustua Lyseon tavalliseen koulupäivään myös perjantaina 1.9., jolloin koulu on avoinna vierailijoille. 

Varsinainen merkkivuoden juhlapäivä on lauantai 2.9., jolloin vietetään kaikille avointa pääjuhlaa klo 14 Lappeenranta-salissa. Sitä edeltävät tervehdysten vastaanotto ja kahvitilaisuus Lappeenranta-salin lämpiössä klo 13 alkaen. 

Lauantaisen juhlapäivän aikana Lyseon tilat ovat käytettävissä luokkakokouksia varten. Yleisöllä on myös mahdollisuus tulla seuraamaan legendaarisen Raimo Seppäsen matikkakerhoa. Juhlia jatketaan Kehruuhuoneella järjestettävässä iltajuhlassa klo 19. Sunnuntaina 3.9. järjestetään vielä juhlajumalanpalvelus klo 10 Lappeenrannan kirkossa.

Lyseon verkkosivustolla voi ilmoittautua mukaan päiväjuhlaan, pitämään luokkakokouksia, matikkakerhoon ja tutustumaan Lyseon arkeen. Rehtori Mika Luukkonen toivottaa kaikki tervetulleiksi juhlistamaan 125-vuotiasta Lyseota. 

– On valtava määrä ihmisiä, joilla on muistoja Lyseosta ja niitä, jotka ovat muuten kiinnostuneita toiminnastamme. Juhlallisuuksissa ei ole kyse vain menneisyyden muistelusta, vaan mukaan mahtuu myös nuorta energiaa ja katseita tulevaisuuteen. Yhteisöllisyydelle on nykypäivänä entistä enemmän tarvetta. Tervetuloa juhlistamaan lukiomme 125-vuotista taivalta ja tulevaa!

Lisätietoa juhlasta ja ilmoittautumiset: http://bit.ly/2vAf3bB 

Kuva: Lyseon lukio täyttää 125 vuotta syyskuun alussa. 

Lisätietoja: 

Lyseon lukion rehtori
Mika Luukkonen
puh. 040 514 7615, mika.luukkonen@lappeenranta.fi

Kansalais- ja työväenopistojen syyslukukausi alkaa jälleen kautta maan. Kurssi-ilmoittautuminen on monissa opistoissa käynnissä tai käynnistymäisillään – nyt on siis oiva hetki valita itselleen uusi harrastus, päivittää oma tietotekniikkaosaaminen ajan tasalle tai vaikkapa verestää aiemmin hankittua kielitaitoa.                                                

Kansalaisopistojen kestohitteihin lukeutuvat muun muassa monipuoliset liikunnan ja kädentaitojen kurssit. Viime vuosina suosiotaan ovat vahvistaneet erilaiset mielen- ja kehonhallintaan, elämäntaitoihin sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvät kurssit. Moni kansalaisopisto tarjoaa lähiopetuksen ohessa enenevässä määrin myös esimerkiksi kieltenopetusta verkossa sekä kokonaista lukukautta lyhyempiä yhden tai kahden kokoontumiskerran tai viikonlopun kursseja. Myös aikuisille ja lapsille on tarjolla aiempaa enemmän yhteisiä kursseja.

Ajan trendit näkyvät niin ikään perinteisemmillä kursseilla: esimerkiksi kädentaidoissa panostetaan kierrätykseen ja uusiokäyttöön, kun taas kotitalouskursseilla erilaiset erityisruokavaliot, lähiluonnon antimet sekä kasvisruoka tulevat tutuiksi. Suomen 100-vuotisjuhlavuosi näkyy puolestaan monen opiston opetustarjonnassa retrokurssien ja historiasta ammentavien aiheiden muodossa.

Kansalais- ja työväenopistoissa on enemmän opiskelijoita kuin missään muussa oppilaitosmuodossa Suomessa. Kurssit ovat kaikille avoimia ja vuosittain opetukseen osallistuu reilusti yli puoli miljoonaa kansalaista, jotka hakevat kansalaisopiston kursseilta niin virkistystä vapaa-aikaan ja vastapainoa hektiseen arkeen kuin tietoja ja taitoja työelämän tueksi. Kansalaisopisto tarjoaa myös monen seniorin arkeen yhteisöllisyyttä ja mielekästä tekemistä. Opistot suunnittelevat kurssiohjelmansa itse, lähialueen asukkaiden tarpeiden ja usein myös toiveiden mukaisesti. Ainealoittain kursseja järjestetään eniten kädentaidoissa, musiikissa ja kielissä. Kansalais- ja työväenopistot ovat osa suomalaista vapaata sivistystyötä.

Monen opiston alkavan lukuvuoden kurssiesite jaetaan postin välityksellä lähialueen kotitalouksiin. Kurssitarjontaan voi tutustua myös opiston nettisivuilla. Kursseille ilmoittaudutaan suoraan oman alueen opistoon joko netissä, puhelimitse tai paikan päällä. Kaikkien Suomen 184 kansalais- ja työväenopiston yhteystiedot sekä lisätietoa kansalaisopistoissa opiskelusta löytyy osoitteesta www.kansalaisopistot.fi. 

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Projekti- ja viestintäkoordinaattori Lauramaija Hurme
p. 044 761 0700, lauramaija.hurme@kansalaisopistojenliitto.fi

Kansalaisopistojen liitto KoL – Medborgarinstitutens förbund Mif ry
www.kansalaisopistojenliitto.fi

Tämän syksyn viimeiset opiskelupaikat Lapin ammattikorkeakouluun jaetaan kesähakuun osallistuneiden kesken. Haku päättyi maanantaina 7. elokuuta. Valintakokeet järjestetään nopealla aikataululla, jotta kaikki valitut ehtivät lukuvuoden aloitukseen.

Kesän lisähaussa oli mukana 15 koulutusohjelmaa, joihin oli jäämässä aloituspaikkoja. Lapin AMKiin haki kolmen viikkoa kestäneen haun aikana jollain hakutoivesijalla 640 hakijaa. Hakijoista 400 hakee Lapin AMKiin ykköstoiveenaan.

Samoihin koulutusohjelmiin haki kevään yhteishaussa ykköstoiveenaan 459 hakijaa, mikä merkitsee sitä, että osaan koulutusohjelmista oli kesähaussa jopa enemmän hakijoita kuin kevään varsinaisessa yhteishaussa.

Tornion liiketalouden ja kuvataiteen ohjelmat ja insinöörikoulutukset Kemissä ja Rovaniemellä ovat tyypillisesti olleet kesähakujen suosikkeja. Syytä tähän ei ammattikorkeakoululla osata tarkkaan eritellä, mutta ainakin ensikertalaiskiintiön on arveltu lykkäävän hakupäätösten tekohetkeä.

Vaihtelu eri koulutusohjelmien avoimissa paikoissa on suurta. Eniten on vielä vapaata tietojenkäsittelyn tradenomikoulutuksessa ja insinöörien päiväkoulutuksissa. Vapaita paikkoja on eri ohjelmissa parista paikasta viiteentoista. Yhteensä paikkoja on vielä vähintään 107 opiskelijalle.

Valintakokeita järjestetään 9.–16.8. Valintakokeista kerrotaan lisää ammattikorkeakoulun verkkosivulla www.lapinamk.fi/kesahaku.

Kesähaussa mukana olleiden koulutusten hakijamäärät kevään ja kesän hauissa vuonna 2017

Aiheesta aiemmin
• Kesähaussa täytetään viimeiset opiskelupaikat (Lapin AMKin uutinen 28.6.2017)
• Hakijamäärä Lapin AMKiin kasvoi (Lapin AMKin uutinen 7.4.2017)
• Kesähaku oikaisi yhteishaun tulosta (Lapin AMKin uutinen 2.8.2016)


Lisätietoja
vararehtori Reijo Tolppi, reijo.tolppi, p. 040 537 5815

Tiedekeskus Heurekan kävijöillä oli heinäkuun aikana mahdollisuus osallistua Silminnäkijä-testiin, jossa tutkittiin luotettavan silminnäkijätunnistuksen etäisyyksiä. Heurekan ja Åbo Akademin Silminnäkijä-testiin osallistui neljän viikon aikana yhteensä 1640 kävijää. Heistä 60 prosenttia oli naisia. Ahkerimmin tutkimukseen osallistuivat lapset, mutta mukana oli myös muutamia yli 80-vuotiaita osallistujia.

Osallistujille esitettiin lyhyesti neljä eri etäisyyden päässä olevaa henkilöä. Etäisyydet vaihtelivat 5 ja 110 metrin välillä. Jokaisen henkilön jälkeen osallistujille näytettiin kahdeksan valokuvaa, joissa esitetty henkilö joko oli tai ei ollut mukana. Tyypillisimmin testin tehneet tunnistivat vain yhden henkilön neljästä oikein. Joukossa oli muutamia osallistujia, jotka saivat testissä kaikki oikein.

Alustavien tulosten mukaan vain vähän yli puolet testatuista pystyi tunnistamaan koehenkilön lyhyen etäisyyden päästä. Kun etäisyys koehenkilöön oli 5–10 metriä, 55 prosenttia testin tehneistä valitsi oikean henkilön kahdeksan valokuvan joukosta.

­– Tulos ei yllättänyt, sillä mukana oli eri ikäisiä ihmisiä ja erityisen paljon lapsia. Testi vahvistaa silminnäkijätunnistuksiin liittyvän todella suuren virhemahdollisuuden, toteaa tutkimusryhmässä työskentelevä Åbo Akademin professori Pekka Santtila.

Pidemmillä etäisyyksillä virheellisiä havaintoja tehtiin vielä enemmän. Santtilan mukaan yllättävää oli se, että Heurekassa tehdyn testin mukaan tunnistukset ovat erittäin epäluotettavia jo 50 metrin etäisyydeltä. 50 metrin päästä tehdyt tunnistukset olivat oikeita vain 19 prosentilla osallistujista.

– Tämä on vain hieman parempi tulos kuin mihin pelkkä arvaus johtaisi. Arvaamalla osallistujien olisi tullut saada 12,5 prosenttia eli yhden kahdeksasta oikein. Sadan metrin päässä ollutta henkilöä osallistujat eivät pystyneet enää tunnistamaan.

Nyt tutkimusryhmä jatkaa tulosten tarkempaa analysointia. Tutkijat selvittävät muun muassa osallistujien iän, näkökyvyn ja tunnistusvarmuuden yhteyttä heidän tunnistuskykyynsä. Tulokset julkaistaan myöhemmin kansainvälisissä tiedelehdissä. 

Tuloksista tulee olemaan hyötyä tuomioistuinten arvioidessa tunnistusten luotettavuutta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää luotettavan silminnäkijätunnistuksen rajat, joihin voitaisiin jatkossa nojata oikeusprosesseissa ympäri maailman.

Santtilan mukaan jo alustavien tulosten perusteella voidaan sanoa, että silminnäkijähavaintoihin on syytä suhtautua varauksella.

– Tunnistustilanne tulee tehdä riittävän huolellisesti. Heurekassa tehdyn testin tunnistusrivistöissä oli aina yksi epäilty ja seitsemän syyttömäksi tiedettyä henkilöä. Rikostutkinnassakin pitäisi käyttää rivistöjä, joissa syyttömiksi tiedetyt ovat epäillyn kanssa tarpeeksi samannäköisiä, jotta tunnistuksen uskottavuus kasvaa, Santtila sanoo.

Lisätiedot:

Professori Pekka Santtila, Åbo Akademi, pekka.santtila@abo.fi, puh. 02 215 3632

Uusissa peruskoulun opetussuunnitelmissa kiinnitetään huomiota oppimisen iloon. Iloisen meiningin toivomme näkyvän myös kouluruokailussa. Suomalainen kouluruokailu on ainutlaatuista maailmassa. Suomen lisäksi vain Ruotsissa koululounas tarjotaan maksuttomasti kaikille oppilaille. Kouluateria onkin mitä tärkein sosiaalisen tasa-arvon edistäjä ja yksi koulupäivän kohokohdista.

Puheet koululounaan muuttamisesta maksulliseksi voidaan saman tien unohtaa. Yksi hyvinvointivaltion mittareista on, miten oikeudenmukaisesti se kohtelee elämänsä alkutaipaleella olevia, aikuisten tuen ja kannustuksen varassa eläviä tulevia veronmaksajia.

Kaikille kouluruoka ei kuitenkaan maistu. Selvitysten mukaan yläasteikäisistä varsin moni jättää koululounaan väliin. Syitä voi olla monia: kaverien painostus, kioskin läheisyys, turhat ennakkoluulot ja joskus myös vanhempien kielteiset asenteet ja tiedonpuute tai ruokakasvatuksen puuttuminen. Jos yhdessä syömiseen ei ole saatu mallia, on sitä vaikea koulussakaan toteuttaa.

Joskus ankeat ulkoiset puitteet tai häly ja kiire tekevät koululounaasta pelkän tankkaushetken. Näin ei saisi olla. Ruokailuhetkeä voi kohentaa monin tavoin. Asiassa kannattaa kuunnella itse asiakkaita eli oppilaita. Kun lapset ja nuoret pääsevät itse vaikuttamaan ruokasalin viihtyvyyteen ja jopa ruokalistasuunnitteluun, se poikii varmasti hyviä käytäntöjä. Myös opettajien ja rehtorin oma ruokailukäyttäytyminen ja kannustava esimerkki heijastuvat koululaisten asenteisiin. Kouluissa, joissa sen aikuiset ymmärtävät kouluruuan arvon, syödään, voidaan ja opitaan paremmin.

Tänä vuonna Suomi täyttää juhlavasti 100 vuotta ja ensi vuonna lakisääteinen kouluruokailu 70 vuotta. Kouluruokailu on tärkeä osa lähihistoriaamme, ja lähes kaikilla on siitä omakohtaisia kokemuksia. Kouluruokailun loistava tulevaisuus rakennetaan yhdessä. Siihen vaikuttavat niin ruokapalvelun osaava henkilökunta kuin ruokailevat oppilaat, koulun aikuiset ja oppilaiden vanhemmat. Kun lapsi tulee koulusta kotiin ja kysymme ”Mitä opit koulussa tänään?”, kysytäänpä samalla myös ”Mitä söit ja muistitko kiittää?”.

SUOMI 100 VUOTTA – TAVOITTEENA 1 000 KOULURUOKADIPLOMIA

Ammattikeittiöosaajat ry kampanjoi Suomi 100 -juhlavuonna suomalaisen kouluruokailun puolesta. Suomalainen kouluruokailu on ylpeyden aihe ja sosiaalinen innovaatio, jota tullaan ihastelemaan muualtakin maailmasta. Juhlavuoden aikana kannustamme kouluja ympäri maan hakemaan Ammattikeittiöosaajien myöntämää tunnustusta. Kouluruokadiplomi on osoitus kestävällä tavalla ravitsemukselliset ja kasvatukselliset seikat huomioivasta kouluruokailusta.

Juhlavuonna on monta syytä hakea diplomia: kouluruoan arvostuksen nostaminen, yhdessä syömisen ilo ja kymmenien vuosien kouluruokailuperinne. Suomalaista kouluruokaa kannattaa juhlia jokaisena koulupäivänä.

Kouluruokadiplomi on mukana Suomi 100 -ohjelmassa

Itsenäisyyden juhlavuonna diplomia hakevat ja sen ansaitsevat koulut saavat Suomi 100 -logollisen merkkivuoden diplomin.

Lisätiedot: Marjut Huhtala, toiminnanjohtaja, Ammattikeittiöosaajat ry
marjut.huhtala@amko.fi, p. 050 341 3957,  www.kouluruokadiplomi.fi

Millaista korkeakoulujen opetuksen tulisi olla nyt ja tulevaisuudessa? Entä millaisia oppimisympäristöjä ja tilaratkaisuja digiaikana tarvitaan?  Noin 400 yliopisto-opettajaa ja korkeakouluopetuksen kehittäjää ympäri Suomea tulee Vaasan yliopiston kampukselle ottamaan tästä selvää.

Valtakunnallisten, 16.–17. elokuuta järjestettävien Peda-forum-päivien teemana on tänä vuonna "Kuin Strömsössä? Korkeakouluopetuksen kehittäminen digitalisaation murroksessa". Vaasan yliopisto on päivien vastuullinen järjestäjä yhteistyössä Åbo Akademin, Hankenin, Vaasan ammattikorkeakoulun (VAMK) ja Yrkeshögskola Novian kanssa. Media on tervetullut niin päivien avajaisiin kuin seuraamaan päivien muita esityksiä.

­­­­– Päiville tullaan kuulemaan uusimmasta tutkimuksesta, hakemaan uusia ideoita ja ratkaisuja, vertailemaan käytäntöjä ja verkostoitumaan, kertoo Peda-forum-päivien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, vaasalaiskorkeakoulujen yhteisen tiedekirjasto Tritonian johtaja Anne Lehto.

Vaasassa järjestettävien päivien teema on hyvin ajankohtainen, sillä korkeakouluopetuksen tavat ovat monipuolistumassa digiopetuksen myötä, ja samalla lähiopetuksen rooli on muuttumassa. Lehdon mukaan varsinkin uudet virtuaaliset sekä fyysiset oppimisympäristöt kiinnostavat päiville osallistuvia.

– Ne kiinnostavat opettajien lisäksi myös yliopistojen ja korkeakoulujen hallintoa, koska uudet oppimisen tavat tarvitsevat niitä tukevia tiloja, hän sanoo.

Monet yliopistot ja korkeakoulut ovatkin parhaillaan suunnittelemassa tai toteuttamassa uusia tilaratkaisuja. Myös päivien tapahtuma-areenaa eli Vaasan yliopiston kampusaluetta ryhdytään tulevina vuosina uudistamaan. Tarkoituksena on kehittää uusia ja moderneja oppimisympäristöjä ja monitoimitiloja.

Uudet oppimisympäristöt ovat myös Peda-forum-päivien ensimmäisen pääpuhujan eli filosofian tohtori Marie Leijonin aiheena. Leijon on yliopistonlehtori Malmön yliopistosta. Päivien toinen pääpuhuja on yliopistonlehtori Katarina Winka Uumajan yliopistosta. Hän kertoo opetusportfolioista ja niiden laatimisesta.

Peda-forum-päivien aikana pidetään kymmeniä työpajoja ja teemaryhmiä. Lisäksi erilaiset yhteistyöverkostot kokoontuvat. Päivien yhteydessä järjestetään esimerkiksi Suomen yliopistojen vararehtoreiden tapaaminen.

­­– Päivien alateemat ovat digitalisaatio korkeakouluopetuksessa, opetuksen tutkimuksellinen kehittäminen, opiskelijoiden ohjaus, oppimisympäristöt sekä työelämän ja opintojen välinen yhteistyö, kertovat päiviä järjestävät pedagogit Anu Ylitalo ja Maria Byholm.

Päivät päättää paneelikeskustelu, jonka aiheena on ”Tulevaisuus 2030: tarvitaanko korkeakoulupedagogiikkaa vai hoitaako tekoäly opetuksen? ”. Keskustelemassa ovat opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, soveltavan filosofian professori Tommi Lehtonen Vaasan yliopistosta, markkinoinnin professori Peter Björk Hankenilta, opiskelija Oskari Mäkelä Vaasan yliopistosta sekä Peda-forumin puheenjohtaja Johanna Naukkarinen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

– Satsaamme Hankenilla opetuksen digitalisaatioon, sillä se tuo opiskelijoille joustavuutta ja huomioi erilaiset taustat, etenemisvauhdin, opiskelun tavat ja tyylit, sanoo professori Björk.

Vaasaan tulossa uusi korkeakouluopetuksen opintokokonaisuus

Digitalisaation murros tiivistää yhteistyötä korkeakoulujen välillä, sillä vanhat opetuksen mallit ja -ympäristöt kaipaavat päivitystä. Vaasalaiskorkeakoulujen yhteistyön hedelmänä on syntymässä uusi, korkeakoulupedagogiikan opintokokonaisuus

­– Olemme päättäneet kesäkuussa uudesta, monikielisestä 60 opintopisteen korkeakoulupedagogiikan opintokokonaisuudesta vaasalaisten korkeakoulujen henkilöstölle. Opintokokonaisuus tulee virallisesti Åbo Akademin alaisuuteen, sanoo kasvatustieteen professori Michael Uljens Åbo Akademista. Uljens on Vaasan Peda-forum-päivien tieteellinen asiantuntija.

Opinnot tulevat koostumaan moduuleista ja ne sisältävät sekä yliopistopedagogiikkaa että ammattikorkeakoulupedagogiikkaa. Opintokokonaisuutta on kehitetty vaasalaiskorkeakoulujen ja tiedekirjasto Tritonian yhteisvoimin Hella - Higher Education Learning Lab -hankkeessa, joka on saanut kärkihankerahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Lisätiedot:

Anu Ylitalo, pedagogi, tiedekirjasto Tritonia, anu.ylitalo@tritonia.fi, puh. 029-449 8265
Maria Byholm, pedagogi, tiedekirjasto Tritonia, maria.byholm@tritonia.fi, puh. 029-449 8220 (ruotsiksi)
Anne Lehto, johtaja, tiedekirjasto Tritonia, Peda-forum-päivien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, anne.lehto@tritonia.fi, puh. 029-449 8500
Michael Uljens, pedagogiikan professori, Åbo Akademi, Peda-forum-päivien tieteellinen asiantuntija, michael.uljens@abo.fi, puh. 0500-66 33 52

Key-note-puhujien haastattelupyynnöt:
Anu Ylitalo,  puh. puh. 029-449 8265 tai Maria Byholm, puh. 029-449 8220

Kuin Strömsössä? Korkeakouluopetuksen kehittäminen digitalisaation murroksessa - Peda-forum -päivät 16.-17.8. Vaasan yliopistolla

AIKA: 16.–17.8.2017
PAIKKA: Vaasan yliopiston päärakennus Tervahovi ja tiedekirjasto Tritonia, Wolffintie 34, Vaasa
PÄIVIEN SIVU: www.uva.fi/pedaforum2017
HASHTAG: #pedaforum2017

OHJELMA:

Tiistai, 15.8.2017

12.00–17.00    Verkostotapaamiset

18.00- Vierailu Strömsöön

Keskiviikko, 16.8.2017

9.00–11.00     Verkostotapaamiset + vararehtoreiden tapaaminen (K320, Tritonia)

11.00-12.00     Lounas (Mathilda-ravintola Tervahovi-rakennuksessa)

12.00–13.00    Avajaistilaisuus

• Päivien avaus
• Jari Kuusisto, rehtori, Vaasan yliopisto
• Peda-forumin puheenjohtajan tervehdys, Johanna Naukkarinen, LUT   
• Keynote 1: Marie Leijon: "Learning Spaces in Higher Education — It is Time for Space Pedagogy!" Paikka: Levón-auditorio Tervahovi-rakennuksessa       

13.15-14.45    Rinnakkaissessiot 1: Teemaryhmät ja työpajat

14.45-15.15    Kahvi

15.15-16.45    Rinnakkaissessiot 2: Teemaryhmät ja työpajat

18.00-18.45    Vaasan kaupungin vastaanotto, Kuntsin modernin taiteen museo

19.00–            Iltatilaisuus, ravintola Strampen (Rantakatu 6)

Torstai, 17.8.2017

9.00–10.30     Rinnakkaissessiot 3: Teemaryhmät ja työpajat

10.45-11.30     Keynote 2: Katarina Winka: "Teaching Portfolios" Paikka: Levón-auditorio Tervahovi-rakennuksessa

11.30-12.30      Lounas + kahvit

12.30-14.00     Rinnakkaissessiot 4: Teemaryhmät ja työpajat

14.15-15.00     Paneelikeskustelu ja päivien päätös

Paikka: Levón-auditorio Tervahovi-rakennuksessa

Tarkempi ohjelma osoitteessa: www.uva.fi/pedaforum2017

Hur borde högskoleundervisningen se ut nu och i framtiden? Hurdana lärmiljöer och utrymmeslösningar behövs i digiåldern?  Omkring 400 universitetslärare och utvecklare inom högskoleundervisningen i Finland kommer till Vasa universitets campus för att få svar på dessa frågor.

Temat för årets nationella Peda-forumdagar 16-17 augusti är "Som på Strömsö? Utveckling av högskoleundervisningen i digitaliseringens tidevarv". Vasa universitet är ansvarig arrangör för dagarna i samarbete med Åbo Akademi, Hanken, Vasa yrkeshögskola (VAMK) och Yrkeshögskolan Novia. Media är välkomna såväl till invigningen av dagarna som att ta del av övriga föredrag under dagarna.

­­­­– Deltagarna kommer till dagarna för att höra om den nyaste forskningen, hitta nya idéer och lösningar, för att jämföra praxis och för att nätverka, berättar Anne Lehto, direktör för vasahögskolornas gemensamma vetenskapsbibliotek Tritonia och ordförande för Peda-forumdagarnas organisationskommitté.

Temat för dagarna i Vasa är högst aktuellt, eftersom högskoleundervisningen blir allt mångsidigare i och med den digitala undervisningen, och samtidigt förändras närundervisningens roll. Enligt Lehto är det speciellt de nya virtuella och fysiska lärmiljöerna som intresserar deltagarna.

- Förutom lärarna intresserar de också universitetens och högskolornas förvaltningspersonal, eftersom det behövs utrymmen som stöder nya sätt att lära sig, säger hon.

Många universitet och högskolor planerar eller genomför som bäst nya utrymmeslösningar. Evenemangsplatsen för dagarna, Vasa universitets campusområde, kommer också att förnyas under de kommande åren. Målet med förnyelsen är att utveckla nya och moderna lärmiljöer och flexibla utrymmen.

Nya lärmiljöer är också temat för Peda-forumdagarna första huvudtalare, filosofie doktor Marie Leijon. Leijon är universitetslektor vid Malmö högskola. Dagarnas andra huvudtalare är universitetslektor Katarina Winka från Umeå universitet. Hon berättar om pedagogiska portföljer och olika modeller för dessa.

Under Peda-forumdagarna hålls tiotals workshopar och temagruppssessioner. Dessutom sammanträder ett flertal samarbetsnätverk. I anslutning till dagarna ordnas till exempel en träff för vicerektorerna vid de finländska universiteten.

­­– Dagarnas underteman är digitalisering i högskoleundervisning, forskningsbaserat utvecklande av undervisningen, handledning av studerande, lärandemiljöer och samverkan mellan arbetsliv och studier, berättar pedagogerna Anu Ylitalo och Maria Byholm som är med och arrangerar dagarna.

Dagarna avslutas med en paneldiskussion med temat ”Framtiden 2030: behövs högskolepedagogiken eller sköter artificiell intelligens undervisningen? ”. I paneldiskussionen deltar undervisningsråd Birgitta Vuorinen från undervisnings- och kulturministeriet, professor i tillämpad filosofi Tommi Lehtonen från Vasa universitet, professor i marknadsföring Peter Björk från Hanken, studerande Oskari Mäkelä från Vasa universitet samt Peda-forums ordförande Johanna Naukkarinen från Villmanstrands tekniska universitet.

– På Hanken satsar vi på att digitalisera undervisningen, eftersom det medför mera flexibilitet för studerandena och gör det möjligt att beakta olika bakgrunder, studiesätt och -stilar, säger professor Björk.

Ny studiehelhet inom högskoleundervisningen på kommande till Vasa

Digitaliseringens genombrott medför ett intensifierat samarbete mellan högskolorna, eftersom de gamla undervisningsmodellerna och -miljöerna måste uppdateras. Som ett resultat av samarbetet mellan vasahögskolorna håller en ny studiehelhet inom högskolepedagogiken på att skapas.

­– Vi har i juni beslutat om en ny, flerspråkig 60 studiepoängs studiehelhet i högskolepedagogik för personalen vid vasahögskolorna. Studiehelheten kommer formellt att höra under Åbo Akademi, berättar professor i pedagogik Michael Uljens från Åbo Akademi. Uljens fungerar som vetenskapligt sakkunnig för Peda-forumdagarna i Vasa.

Studierna kommer att bestå av moduler och innehåller både universitetspedagogik och yrkeshögskolepedagogik. Studiehelheten har utvecklats med gemensamma krafter av vasahögskolorna och vetenskapsbiblioteket Tritonia inom ramen för projektet Hella - Higher Education Learning Lab, som har beviljats specialunderstöd av undervisnings- och kulturministeriet.

Närmare information om dagarna:

Anu Ylitalo, pedagog, vetenskapsbiblioteket Tritonia, anu.ylitalo@tritonia.fi, tfn 029-449 8265
Maria Byholm, pedagog, vetenskapsbiblioteket Tritonia, maria.byholm@tritonia.fi, tfn 029-449 8220
Anne Lehto, direktör, vetenskapsbiblioteket Tritonia, ordförande för Peda-forumdagarnas organisationskommitté, anne.lehto@tritonia.fi, tfn 029-449 8500
Michael Uljens, professor i pedagogik, Åbo Akademi, vetenskapligt sakkunnig för Peda-forumdagarna, michael.uljens@abo.fi, tfn 0500-66 33 52

Intervjuförfrågningar till keynote-talarna:
Anu Ylitalo, tfn 029-449 8265 eller Maria Byholm, tfn 029-449 8220

Som på Strömsö? Utveckling av högskoleundervisningen i digitaliseringens tidevarv - Peda-forumdagarna 16–17.8 på Vasa universitet

TID: 16–17.8.2017
PLATS: Vasa universitets huvudbyggnad Tervahovi och vetenskapsbiblioteket Tritonia, Wolffskavägen 34, Vasa
DAGARNAS WEBBPLATS: www.uva.fi/pedaforum2017
HASHTAG: #pedaforum2017

PROGRAM:

Tisdag, 15.8.2017

12.00–17.00    Nätverksträffar

18.00- Besök på Strömsö

Onsdag, 16.8.2017

9.00–11.00     Nätverksträffar + vicerektorernas träff (K320, Tritonia)

11.00-12.00     Lunch (restaurang Mathilda i Tervahovi)

12.00–13.00    Invigning

• Dagarna öppnas
• Jari Kuusisto, rektor, Vasa universitet            
• Hälsning från Peda-forums ordförande Johanna Naukkarinen, LUT    
• Keynote 1: Marie Leijon: "Learning Spaces in Higher Education — It is Time for Space Pedagogy!" Plats: Auditorium Levón i Tervahovi      

13.15-14.45     Parallella sessioner 1: Temagrupper och workshopar

14.45-15.15     Kaffe

15.15-16.45     Parallella sessioner 2: Temagrupper och workshopar

18.00-18.45    Vasa stads mottagning, Kuntsi museum för modern konst

19.00–            Kvällstillställning, restaurang Strampen (Strandgatan 6)

Torsdag, 17.8.2017

9.00–10.30     Parallella sessioner 3: Temagrupper och workshopar

10.45-11.30     Keynote 2: Katarina Winka: "Teaching Portfolios" Plats: Auditorium Levón i Tervahovi

11.30-12.30      Lunch + kaffe

12.30-14.00     Parallella sessioner 4: Temagrupper och workshopar

14.15-15.00     Paneldiskussion och avslutning av dagarna Plats: Auditorium Levón i Tervahovi

Närmare program på adressen: www.uva.fi/pedaforum2017

Marja Saarenheimon ”Vanhenemisen taito” ilmestynyt!

”Jos aivoja verrataan tietokoneeseen, vanhemman ihmisen tietokone on ehkä hieman hidas mutta kovalevy täynnä kiinnostavaa tavaraa, kun taas nuoren ihmisen kone on nopea, mutta kovalevy vielä aika tyhjä. Nuorella on etuna nopeus ja avoimuus, vanhemmalla suhteellisuudentaju ja näkemys”, psykologi Marja Saarenheimo väittää.

Saarenheimo tarttuu uudessa kirjassaan Vanhenemisen taito ikääntymisen tuomiin ristiriitoihin mutta myös mahdollisuuksiin. Jokaisella ihmisellä pitää olla oikeus vanheta omalla tavallaan. Eläkkeellä ei ole pakko suorittaa vaan voi rauhoittua aloilleen.

”Kun sanotaan että ihminen on ’mieleltään vanha’, tarkoitetaan usein, että on paikalleen jämähtänyt ja tapoihinsa juurtunut ja kun on ’mieleltään nuori’, tarkoitetaan, että on innostunut ja luova. Tämähän on tutkimusten valossa ihan hullua, sillä nuo ominaisuudet eivät riipu iästä.”

”Päinvastoin vanhemmalla ihmisellä on potentiaalisesti nuorempaa laajempi varasto erilaisia toimintavaihtoehtoja, joista valita. Vanheneva ei ole vanhentunut”, sanoo Marja Saarenheimo.

”Lisäksi vanhetessa hidastuminen parantaa tunteiden säätelyä ja tarkkaavuuden heikkeneminen tekee tilaa luovuudelle.”

Vanhenemisessa – kuten elämässä yleensäkin – on hyvä, jos pystyy aktiivisesti muuttamaan sitä, mikä kaipaa muutosta ja on muutettavissa, ja uskaltaa hyväksyä väistämättömät tosiasiat.

Vanhenemisen taito perustuu tutkittuun ja koeteltuun tietoon vanhenemisesta ja sen psykologiasta.

FT Marja Saarenheimo on psykologi, tietokirjailija ja pidetty puhuja, joka on perehtynyt etenkin muistamiseen ja vanhenemisen psykologiaan. Hänen muistitutkimusta käsittelevä kirja Muistamisen vimma julkaistaan syksyllä pokkarina. Saarenheimo työskentelee tutkijana Vanhustyön keskusliitossa sekä psykoterapeuttina omalla vastaanotollaan Espoossa.

Marja Saarenheimo: Vanhenemisen taito
296 s., Vastapaino 2017

Kirjailijan yhteystiedot:
marja.saarenheimo@vtkl.fi, 050 367 6742

Arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 03 3141 3501

Lappeenrannan kaupunki isännöi parhaillaan eli 9.–12. elokuuta pohjoismaista ystävyyskaupunkitapaamista. Yhteensä 20 vierasta saapui eilen Lappeenrantaan sen ystävyyskaupungeista eli Ruotsin Örebrosta, Tanskan Koldingista, Norjan Drammenista ja Islannin Stykkisholmurista. Joukko koostuu kaupunkien valtuutetuista ja johtavista virkamiehistä. He viipyvät Lappeenrannassa 12. elokuuta asti, ja osa heistä vierailee myös Viipurissa.

Pohjoismaisten ystävyyskaupunkien edustajille esitellään Lappeenrannan korkeakoulutusta, kestävää kehitystä ja puhdasta teknologiaa, maahanmuuttaja- ja nuorisoasioita sekä Saimaata ja Linnoitusta.

– Lappeenrannan vihreät teot ja yliopiston innovaatiot ovat vahvasti vierailulla esillä. Vieraat saavat kuulla muun muassa LUT:n Soletair-pilotista, joka tuottaa uusiutuvaa polttoainetta ilmasta kaapatusta hiilidioksidista. Osa vieraista myös tutustuu Kivisalmen pumppaamoon ja Lappeenrannan hulevesikosteikkoihin, kertoo kaupungin kansainvälisten asioiden koordinaattori Kati Korhonen.

Yksi vieraista on islantilainen Hafdís Bjarnadóttir, Stykkisholmurin valtuuston puheenjohtaja. Stykkiholmur on pieni 1150 asukkaan paikkakunta, jossa järjestetään seuraava ystävyyskaupunkitapaaminen.

– Tässä maailmantilanteessa pohjoismaiden on tiivistettävä yhteistyötään. Näiden tapaamisten vahvuus on se, että näkee, miten samanlaisten haasteiden kanssa painimme, esimerkiksi turismin, maahanmuuton ja koulutuksen suhteen. Minua kiinnostaa myös erityisesti Lappeenrannan uusiutuvan energian asiat, koska luontoarvot ovat hyvin tärkeitä meillekin.

– Lappeenrannassa on paljon puita. Se on vaikuttavaa, koska meillä niitä on vähän. Odotan innokkaasti myös lauantaista matkaa Viipuriin ja haluan yrittää ymmärtää, miten Venäjä on vaikuttanut kulttuuriinne, Bjarnadóttir jatkaa.

Historiaa

Pohjoismaisten ystävyyskaupunkien edustajat tapaavat perinteisesti kahden vuoden välein. Yleisesti ottaen tapaamisten aikana lujitetaan suhteita ja keskustellaan kaupunkien ajankohtaisista asioista. Tapaamisten teemat sovitaan aina edellisellä tapaamiskerralla.

– Ohjelma on toiveesta rakennettu nyt niin, että vieraat pääsevät tutustumaan eri puolille Lappeenrantaa eri paikkoihin sen sijaan, että istuttaisiin kuuntelemassa esityksiä luentosalissa, Kati Korhonen sanoo.

Pohjoismaisten kaupunkien ystävyys ja yhteistoiminta juontaa vuosikymmenien taa, vuoteen 1940 ja Suomen talvisotaan, jolloin ruotsalainen Örebron kaupunki otti Lappeenrannan kummikaupungikseen. Örebron ehdotuksesta Lappeenrannan kaupunki sai vuosina 1947–1948 kaksi uutta ystäväkaupunkia: tanskalaisen Koldingin ja Norjassa sijaitsevan Drammenin. Pohjoismainen ystävyyskaupunkiryhmä täydentyi vielä vuonna 1980 Islannilla, kun Lappeenranta ja Stykkisholmur solmivat ystävyyskaupunkisuhteen. 

Kaupunkien yhteistyö perustuu keskinäiseen vuorovaikutukseen. Virallisten delegaatioiden tapaamisten ohella painopiste on kulttuuri-, urheilu- ja nuoriso- ja koulutusyhteistyössä. 

– Parhaimmillaan ystävyyskaupunkivaihto tuo eri kaupunkien asukkaita lähemmäksi toisiaan yhteisprojektin tai kaikelle kansalle avoimen tapahtuman muodossa. Toivomme, että pystymme laajentamaan toimintaa myös elinkeinopoliittisen yhteistyön puolelle, niin että voimme avata ovia myös yritysyhteistyölle, sanoo Korhonen.

Lisätietoja: 

Lappeenrannan kaupungin kansainvälisten asioiden koordinaattori Kati Korhonen, p. 040 354 2799, kati.m.korhonen@lappeenranta.fi 

Kuva 1: Ystävyyskaupunkien ja Lappeenrannan kaupungin edustajia Lappeenrannassa 9. elokuuta. Kuva: Kati Korhonen. 

Kuva 2: Islantilainen Hafdís Bjarnadóttir sanoo, että pohjoismaalaiset ovat yhtä suurta perhettä kulttuuriyhtäläisyyksien vuoksi. Kuva: Laura Tikkanen.

Koulumatkojen turvaksi Päijät-Hämeen kaikki ekaluokkalaiset saavat omat heijastinliivinsä ensimmäisenä tai toisena koulupäivänään. Heijastinliivit alueen ekaluokkalaisille lahjoittaa Päijät-Hämeen pelastuslaitos.

Median edustajat ovat tervetulleita Harjun koululle, Vuorikatu 29 tiistaina 15.8.2017 klo 9.30 seuraamaan, kun Harjun kuutisenkymmentä ekaluokkaista saa omat heijastinliivit.

Heijastinliivejä on jakamassa Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta pelastusjohtaja Jari Hyvärinen sekä koulutussuunnittelija Jarmo Kouhia. Tilaisuudessa lapset saavat kysellä ja jututtaa pelastuslaitoksen edustajia. Pelastuslaitokselta kerrotaan, että koululle tullaan isolla paloautolla, mikäli hälytystilanne sen vain mahdollistaa.

Idean isänä toimi alkuvuodesta eläkkeelle jäänyt pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Juhani Naskali. Hän toivoo, että näin ekaluokkalaiset saadaan näkyviksi liikenteen joukossa sekä turvaa ensimmäisille koulumatkoille.

Myös Harjun koulun rehtori Marju Markkanen muistuttaa, että koulun aloittaminen on monelle jännittävä asia, etenkin ekaluokkaisille.
- Liikenteessä on nyt syytä olla tarkkana. Autoilijat, muistakaa varoa pieniä liikenteessä!

Hyödyllisiä neuvoja koulumatkaa varten saa myös Liikenneturvan sivuilta.

Ekaluokkalaisia Lahdessa on 1250 ja koko Päijät-Hämeessä reilut 2080 lasta.

Lisätiedustelut 
Päijät-Hämeen pelastuslaitos 
koulutussuunnittelija Jarmo Kouhia, 0440 773 207   

Lahden kaupunki, sivistyksen palvelualue
Harjun koulun rehtori, Marju Markkanen, 044 416 4383

Koulun aloittaminen on monelle jännittävä asia, etenkin ekaluokkaisille. Liikenteessä on nyt kaikkien syytä olla tarkkana.

Maanantaina 14.8. Lahden kaupungin kouluissa koulutiensä aloittaa 1 250 ekaluokkaista.

Lahdessa syyslukukauden aloittaa kaikkiaan yli 11 400 peruskoululaista, joista kaupungin koulujen peruskouluissa lähes 10 400 oppilasta.

Iltapäivätoiminnassa aloittaa lähes 780 lahtelaista lasta. Iltapäivätoimintapaikan saaneista ekaluokkalaisia on yli 570. Edellisvuosien kokemusten mukaan kaikki hakeneet eivät ota paikkaa vastaan, joten paikkaa jonottamaan jäänyt perhe voi elokuussa mahdollisesti toimintapaikan vielä saada.

Myös esikoululaiset aloittavat toimintakauden maanantaina 14.8. Kaupungin järjestämässä esiopetuksessa aloittaa yli 1090 lasta.

Lukiolaiset aloittivat syyslukukauden jo keskiviikkona 9.8. Lahdessa lukiolaisia on kaikkiaan yli 2 600, joista yli 2 100 kaupungin lukioissa.

Kaupungin verkkosivuilta löytyvät kaupungin koulujen ja esiopetuksen lukuvuoden aloitusajankohdat sekä työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2017 – 2018. Oman ensimmäinen kouluaamun aloitusaika kannattaa tarkistaa koulun nettisivuilta, wilmasta tai kevättodistuksesta.

Lisätiedustelut 
Lahden kaupunki, sivistyksen palvelualue
perusopetuspalvelut, vastuualuejohtaja Lassi Kilponen, puh. 044 716 1328
perusopetuspalvelujen iltapäivätoiminta, palvelupäällikkö Merja Keskiväli, puh. 044 716 1470
varhaiskasvatuspalvelut, palvelupäällikkö Liisa Nurmi, puh. 050 539 1651
lukiokoulutuspalvelut, lukiojohtaja Heikki Turunen, puh. 044 716 1330

Lappeenrannan liikuntatoimi jakaa syksyllä kolmatta kertaa esikoululaisille maksuttomat uintikortit. Eskarilaiset pääsevät uintikortilla ilmaiseksi polskimaan kaupungin uimahalleihin. Elokuussa ohjeiden kera päiväkoteihin postitettavat kortit ovat voimassa koko esikouluajan. Päiväkodit jakavat kortit esikoululaisille elokuun aikana. 

Liikuntapalvelupäällikkö Aija Rautio kertoo, että korttien avulla on tavoitteena aktivoida perheitä liikkumaan yhdessä ja madaltaa kynnystä käyttää uimahallien palveluja. 

– Viimeistään eskari-ikäisenä on hyvä totutella veteen ja oppia uinnin alkeet, ja mukavinta uimahallille on lähteä oman tutun ja turvallisen aikuisen seurassa. 

Vuonna 2016 kortteja jaettiin 790 kappaletta, tänä vuonna vastaava luku on noin 700. Raution mukaan kortit on otettu perheissä ilolla vastaan ja siitä on saatu hyvää palautetta. 

– Esikoululaisten vanhemmille suunnattuihin kyselyihin vastanneista 82 % kertoi kortin lisänneen perheen uimahallikäyntejä. Itse eskarilaisetkin ovat tykänneet käydä perheen tai esimerkiksi mummien ja kummien kanssa yhdessä uimassa. Pohdimme, josko ensi vuonna eskarilaisen kanssa uimaan menevä aikuinen saisi alennetun lipun. 

Uintikortin lisäksi liikuntatoimi järjestää tulevana syksynä koko perheelle muun muassa Lasten liikuntamaita sekä vesipeuhupäiviä. Näihin tapahtumiin tarvitaan aina aikuinen lapsen mukaan. Syyslomalla liikuntatoimi järjestää Wibit-uintitapahtuman. Talvella on puolestaan luvassa Ice Skating Tour 2017, joka liikuttaa aamupäivällä koululaisia ja illalla perheitä. Myös suositut, kaikenikäisille suunnatut talven musiikkiluisteluillat Vanhiksella saavat jatkoa.  

Kuva: Esikoululaisille tarkoitetut uintikortit tulevat jakoon elokuussa. Kuvaaja: Aija Rautio.

Lisätietoja:

Liikuntapalvelupäällikkö
Aija Rautio
puh. 040 513 8140, aija.rautio@lappeenranta.fi

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja Suomen Liikemiesten Kauppaopisto saivat Helsingin seudun kauppakamarilta lahjoituksena yhteensä miljoona euroa kaupallisen koulutuksen kehittämiseen. Oppilaitosten Yritystä Uralle! -hanke tukee yritysten osaavan työvoiman saantia sekä yrityslähtöistä koulutusta. Lahjoitus myönnettiin torstaina 10.8. Helsingin kauppakamarin 100-vuotisjuhlaseminaarin yhteydessä.

Kauppakamarissa uskotaan, että yritystoiminnan menestyksen kannalta tärkeintä on huolehtia osaamisen kehityksestä. Lisäksi on turvattava työvoiman saatavuus tulevaisuudessakin, kun omat nuorisoikäluokat pienenevät.
– Helsingin seudulla tämä merkitsee tarvetta purkaa työperäisen maahanmuuton esteitä ja aktiivisesti kehittää koulutusta - molemmat aktiivisessa vuorovaikutuksessa yritysten kanssa, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin puheenjohtaja, kauppaneuvos Matti Niemi.

Lahjoituksella juhlistetaan suomalaisen kauppakamaritoiminnan ja Helsingin seudun kauppakamarin 100-vuotista toimintaa. Venäjän väliaikainen hallitus vahvisti kauppakamariasetuksen 10. elokuuta 1917, minkä jälkeen ensimmäiset kauppakamarit perustettiin Suomeen.

Yrittäjyyteen ja yrityselämään perehdytään konkreettisesti

Yritystä Uralle! -hankkeen tavoitteina on lisätä ammatillisen perus- ja korkeakoulutuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä innostaa opiskelijoita yrittäjyyteen ja uuden liiketoiminnan luomiseen kehittämällä heidän yrittäjyystaitojaan. Jo valmistuneille datanomeille ja merkonomeille luodaan yrittäjyyteen kannustava opintopolku ammattikorkeakouluopintoihin.

Hankkeessa Haaga-Helia ja Suomen Liikemiesten Kauppaopisto rakentavat muun muassa yhteisen Start Up Hubin, jonka avulla yrittäjyyden arkeen perehdytään konkreettisesti.

Lisäksi autetaan ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden integroitumista suomalaiseen yrityselämään. Maahanmuuttajataustaisille opiskelija saavat koulutusta, jossa kielenopetusta integroidaan yrittäjyystaitojen kouluttamiseen.

– Yritysyhteistyö on Haaga-Helian dna:ssa. Meillä on siitä monipuolista kokemusta aina start-upeista monikansallisiin suuryrityksiin asti. Olemme erittäin kiitollisia lahjoituksesta, joka mahdollistaa yritysyhteistyön kehittämisen entistään, kertoo Haaga-Helian rehtori Teemu Kokko.

– Hankkeet edistävät keskeisesti ammatillisen koulutuksen ja amk:n yhteistyötä ja lujittavat työelämälähtöistä toimintamallia. Teemat ovat ammatillisen koulutuksen reformin hengen mukaisia ja heijastavat yhteiskunnan kehittämisen kannalta merkittäviä painopistealueita, sanoo Suomen Liikemiesten Kauppaopiston rehtori Antti Loukola.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Heikki J. Perälä, Helsingin seudun kauppakamari, p. 050 66 753, heikki.perala@chamber.fi
Rehtori Teemu Kokko, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, p. 050 555 1131, teemu.kokko@haaga-helia.fi
Rehtori Antti Loukola, Suomen Liikemiesten Kauppaopisto, p. 050 377 8734, antti.loukola@businesscollege.fi

Lahden musiikkiopiston tuottama lyhytelokuva nostaa esille taiteilija Olavi Lanun Kariniemen puistossa sijaitsevat veistokset.12 betoniveistosta ja suojeltu lehtometsä muodostavat keskellä Lahtea vehreän valtakunnan.

Laura Peltoniemi teki yhdessä musiikin ja tanssin opiskelijoiden kanssa käsikirjoituksen, jossa taide-esitykset ja kohtaamiset luontoon kätkeytyvien veistosten kanssa kuljettavat tarinaa. Tärkeässä roolissa on ympäröivä luonto, joka muuttaa muotoaan vuodenaikojen vaihtelussa. Tanssi- ja musiikkikohtausten esiintyjät ovat pikkulapsista varttuneisiin aikuisiin. Elokuvamusiikiksi on tallentunut mm.13-vuotiaan Aylin Sahinin trumpetti-improvisaatio ja 7–8-vuotiaiden Rytmikerho KUMUn yhteissävellys.

Läpi harmaan kiven -videoelokuva on Lasten ja nuorten taidekalenteri -hankkeen elokuun video. Olavi Lanun veistosten inspiroimaa elokuvaa alettiin suunnitella alkuvuodesta 2016 ja kuvaukset tehtiin neljänä vuodenaikana lukuvuoden 2016-2017 aikana.

Katso video ja kaikki tekijätiedot: http://www.suomikalenteri.fi/taidekalenteri/elokuu-lapi-harmaan-kiven/

Ohjaus ja käsikirjoitus, Laura Peltoniemi; Koreografia Laura Peltoniemi ja Anniina Rinne oppilaineen; Kuvaus, Jukka Mustonen, Kari Vähävuori, Markus Hänninen ja Luis Gomez; Äänitys ja äänen jälkikäsittely, Samuli Sulku; Leikkaus Jukka Mustonen

Sävellykset

Joonas Kuikka, Kamilla Kivekäs, Tinka Kankaanpää, Aylin Sahin, Kimmo Parviainen, Rytmikerho KUMU (ohj. Antti Ahonen)

Tanssijat, Lahden musiikkiopiston tanssilinjan oppilaat

Puvut ja rekvisiitta, Taito-käsityökoulu Velma (Outi Heino)

Maskeeraus ja kampaukset, Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijat

Tuotanto: Lahden musiikkiopisto

Lasten ja nuorten taidekalenteri Suomi 100 -hanke ja verkkosivusto www.suomikalenteri.fi

Lasten ja nuorten taidekalenterissa julkaistaan videoelokuvia, joiden pääroolissa ovat lapset ja nuoret taiteen tekijöinä. Elokuvat tekevät näkyviksi lasten tulkintoja suomalaisista liputuspäivistä, tarinoista, kulttuurista ja luonnosta. Lasten ja nuorten taidekalenteri Suomi 100 -hanke on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Kalenteriin päivitetään kuukausittain uutta sisältöä. 

Lisätietoja:
Anu Hietala, Taiteen perusopetusliitto TPO ry
anu.hietala@artsedu.fi
045 3107 702

Lue lisää Lasten ja nuorten taidekalenteri Suomi 100 -hankkeesta
http://www.suomikalenteri.fi
http://suomifinland100.fi/project/lasten-ja-nuorten-taidekalenteri-suomi-100/

Liitteenä oleva tiedotuskuva Syksy-kohtauksen harjoituskuva, kuvaaja Antti Ahonen

Esiintyjien nimet vasemmalta oikealle:Iida Nurminen, Minna Raskala, Riikka Jussila ja Elina Suominen

Noin 60 000 ekaluokkalaista ympäri Suomen aloittaa peruskoulun tällä ja ensi viikolla. Silmäasema haluaa osaltaan tukea lasten oppimista ja antaa kaikille yhtäläiset mahdollisuudet onnistuneeseen koulunalkuun. Silmäasema tarjoaa ekaluokkalaisille jo kolmatta kertaa ilmaiset silmälasit silmälääkärin reseptiä vastaan.

”Hyvä näkö on ensiarvoisen tärkeä asia koulutyössä. Koululaisen tulee pystyä näkemään hyvin luokan eteen ja seuraamaan opetusta. Ensimmäisen kouluvuoden kokemuksilla voi olla ratkaiseva merkitys myöhemmän koulumenestyksen kannalta”, kertoo Silmäaseman toimitusjohtaja Pasi Kohmo.

Lasten näköongelmat jäävät helposti huomiotta

Lasten näköongelmia on usein vaikea huomata, koska lapset eivät itse osaa kiinnittää huomiota häiriöihin näössään. Huonosti näkevän lapsen oirehtiminen tulkitaan usein virheellisesti ylivilkkaudeksi tai yleisiksi keskittymisvaikeuksiksi.

Tavallisimpia lasten näkö-ongelmia ovat vaikeus nähdä kauas tai lähelle sekä karsastus, joita kaikkia voidaan hoitaa oikeanlaisilla silmälaseilla. Ongelmat näössä saattavat ilmetä päänsärkynä, vaikeuksina ja hitautena lukemisessa sekä keskittymisvaikeuksina.

Silmäaseman lasten näkemiseen erikoistunut silmälääkäri Aurora Heickell neuvookin vanhempia tarkkailemaan lasten koulutöiden tekoa: ”Lapsi saattaa olla haluton tai hidas lukemaan, jos hänellä on näköhaasteita. Näköongelmien kanssa kamppailu voi olla lapselle haastavaa, jolloin keskittyminen tarkkuutta vaativiin asioihin ei kiinnosta”, muistuttaa Heickell.

Tänä päivänä pienetkin lapset viettävät paljon aikaa erilaisten päätelaitteiden äärellä, mikä rasittaa silmiä eri tavoin. Runsas ruudun katsominen voi muuttaa lapsen silmää näön kehittyessä ja aiheuttaa kuivasilmäisyyttä sekä päänsärkyjä. Vanhempien olisikin syytä rajoittaa lasten ruutuaikaa.

”Alakouluikäiselle riittää mainiosti 1−2 tuntia päivässä ruudun äärellä. 3−6-vuotiaan ruutuaika olisi hyvä rajata puolesta tunnista tuntiin ja sitä nuorempien suositellaan välttävän ruudun katselua kokonaan”, Heickell muistuttaa.

Heickell antaa viisi vinkkiä, jotka auttavat vanhempia pitämään huolta lapsen näöstä:

• Vie lapsi näöntutkimukseen. Lasten näkö seulotaan neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Jos lapsen näkö mietityttää, hänet voi viedä myös optikolle näöntarkastukseen.
• Tarkkaile koulutöiden tekemistä. Onko lapsesi vaikea keskittyä tai saako hän päänsärkyä lukiessaan? Nämä voivat olla merkkejä huonosta lähinäöstä tai karsastuksesta. Molempia voidaan korjata oikeanlaisilla silmälaseilla
• Laita ruutuajalle selkeät rajat. Runsas ruudun katsominen voi muuttaa lapsen silmää näön kehittyessä ja aiheuttaa kuivasilmäisyyttä sekä päänsärkyä.
• Huolehdi vähintään näkemisen tauottamisesta. Kun katsomme kauas, silmälihakset ovat rentona ja lepäävät, ja kun katsomme lähelle, ne ovat jännittyneinä. Vartin välein katse olisi hyvä kääntää kaukaisuuteen ja katsella vaikka ikkunasta ulos.
• Kasvata lapsen uskallusta käyttää silmälaseja. Aikuinen voi omalla käytöksellään vaikuttaa siihen, miten lapsi suhtautuu silmälasien käyttöön. Ota lapsi mukaan valitsemaan silmälaseja, puhu lasien käytöstä aina positiiviseen sävyyn ja totuta lasta lasien käyttöön koulussa ja harrastuksissa.

Ekaluokkalainen on tervetullut Silmäasemalle optikon tekemään maksuttomaan näöntutkimukseen. Jos optikko toteaa silmälaseille tarvetta, hän lähettää alle 8-vuotiaan lapsen silmälääkärille. Alle 8-vuotiaan silmälasit määrää aina silmälääkäri. Asioimaan voi tulla myös muualta saadun silmälasireseptin kanssa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun koordinoimalle ProInCa-hankkeelle (Promoting the Innovation Capacity of Higher Education in Nursing during Health Services’ Transition) myönnettiin lähes miljoonan euron Erasmus-rahoitus Kazakstanin hoitotyön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. 

Kazakstanissa korkeakoulutuksen, tutkijoiden ja työelämän yhteistyö terveyspalvelujärjestelmän muutoksessa vaatii kehittämistä. Kolmivuotisessa hankkeessa luodaan pysyviä mekanismeja toimijoiden vuoropuhelun tukemiseksi ja näyttöön perustuvien hoitotyön käytäntöjen jakamiseksi. Tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen asemaa ja kehittää sairaanhoitajakoulutusta vastaamaan nykyistä paremmin työelämän tarpeisiin. 

–  ProInCa-hankkeen tavoitteena on tukea terveydenhoitojärjestelmän uudistusta ja kehittää hoitotyön johtamis- ja koulutusjärjestelmää, asiantuntija Johanna Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta kertoo.

–  Näyttöön perustuvan hoitotyön kehittämisellä parannetaan hoidon laatua ja edistetään potilasturvallisuutta, Heikkilä jatkaa. 

Hanke käynnistyy loppuvuodesta 2017. Siinä on mukana neljä eurooppalaista ja viisi kazakstanilaista korkeakoulua sekä 13 eri sidosryhmien edustajaa. Kazakstanin koulutus- ja terveysministeriöt tukevat JAMKin koordinoimaa hanketta. 

–  Ensimmäisenä vuonna paikalliset toimijat tutustuvat eurooppalaisiin toimintamalleihin ja käytäntöihin. Toinen hankevuosi painottuu paikalliseen kehittämiseen ja mekanismien rakentamiseen. Viimeisenä vuonna kehitystyön tulokset jalkautetaan kansallisesti, Heikkilä tarkentaa.

ProInCa-hanke on jatkoa pitkäjänteiselle strategiselle Kazakstanin hoitotyön kehittämiselle. Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat verkostona työskennelleet jo vuodesta 2012 yhteistyössä Kazakstanin terveysministeriön ja oppilaitosten kanssa. Maailmanpankin rahoittamassa hankkeessa on kehitetty muun muassa Euroopan Unionin vaatimusten mukainen sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelma. Kazakstanin terveysministeriö valitsi Jyväskylän ja Lahden ammattikorkeakoulut strategisiksi kumppaneikseen hoitotyön koulutuksen kehittämisessä vuosille 2016 - 2019.

JAMK isännöi Kazakstanissa Astana World Expon 2017 yhteydessä Suomen paviljongissa järjestettävää terveydenhuollon VIP-päivää 21.8.2017. Päivän aikana kutsuvieraille esitellään suomalaisen sairaanhoitajakoulutuksen kehityspolkua, sairaanhoitajan roolia perusterveydenhuollossa, hoitotyön tutkimus- ja kehitystyötä sekä rakennetaan Suomen ja Kazakstanin tulevaa yhteistyötä hoitotyön kehittämisessä. 

Lisätietoja:
Johanna Heikkilä, asiantuntija, 040 848 8623, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö

Kannanotto 11.8.

Soveltavan psykologian alan koulutuksistaan tunnetun Suomen Psykologisen Instituutin syksyn ajankohtaisseminaarin keskiössä on häpeä. Salattu ja vaiettu häpeä – seminaari häpeästä ja sen kohtaamisesta pyrkii viitoittamaan teitä kohti häpeän tunnistamista ja kohtaamista monen muun ongelman ja oireen takana.

"Ihminen tekee kaikkensa välttyäkseen kohtaamasta häpeäänsä. Ja kun häpeää ei tunnusteta, se voi horjuttaa mielenterveyttä ja johtaa itsetuhoiseen tai väkivaltaiseen käytökseen." Aiheen valintaa valottaa instituutin johtaja, käyttäytymistieteilijä ja kouluttajapsykoterapeutti Raul Soisalo. "Häpeä voi piillä hyvin monenlaisten haasteiden ja oireiden taustalla, kuten lähisuhdeongelmat, ahdistuneisuus, masennus, syömishäiriöt, päihdeongelmat, väkivaltarikokset, somaattiset oireet. Jopa populistisissa aatteissa voi olla häpeän myötävaikutusta, tarjoavathan ne suojakuoreksi houkuttelevia vihaamisen tarjoumia."

Häpeä on potentiaalisesti läsnä ja kohdattavissa kaikissa ihmisten välisissä kohtaamisissa, kaikilla elämänalueilla. Seminaarissa eri lähestymistapoja edustavat luennoitsijat eri aloilta, muun muassa teologian tohtori Paavo Kettunen, häpeätutkija Ben Malinen ja rikostorjuntaneuvos Jukka-Pekka Takala.

Häpeä syntyy suhteessa muihin ihmisiin, ja myös sen helpottamiseen tarvitaan toista ihmistä. Siksi kaikki työssään muita ihmisiä kohtaavat, opastavat ja auttavat ihmissuhdetyöläiset ovat avainasemassa asiakkaan tai lähimmäisen salatun häpeän tunnistamiseksi ja kohtaamiseksi.

"Häpeän kohtaamisen paradoksi on, että se mikä helpottaa on useimmiten juuri se, mitä ollaan viimeisenä valmiita tekemään", pohtii Soisalo. "Ihmisiä saatetaan yrittää auttaa ja hoitaa pitkäänkin laihoin tuloksin. Mutta ongelman ytimeen pääsee vasta tunnistamalla ja kohtaamalla häpeätaakan."


Suomen Psykologinen Instituutti: Salattu ja vaiettu häpeä – seminaari häpeästä ja sen kohtaamisesta 27.-28.11.2017 Finlandia-talo, Helsinki


Lisätietoja: Raul Soisalo, raul.soisalo@psyk.fi, 010 2310 330; www.psyk.fi/hapea