Quantcast
Channel: Koulutus - ePressi
Viewing all 16739 articles
Browse latest View live

100-vuotias Suomi ansaitsee nuorison jolla on tulevaisuus!

$
0
0


Julkilausuma 14.10.2017
På svenska se nedan

Satavuotiaan Suomen tarina on menestyskertomus maasta, joka uskoo koulutuksen ja sivistyksen voimaan – ja uskaltaa myös panostaa kaikkien kansalaistensa osaamiseen. Kansakouluista peruskouluun, eliittiyliopistoista massaluentoihin ja opistoista ammattikorkeakouluihin; Suomen koulutuspolitiikan pitkä linja on aina ollut sivistyksen saavutettavuus ja koulutusmahdollisuuksien laajentaminen jokaisen ulottuville.

Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n liittokokous uskoo 100-vuotiaan Suomen tulevaisuuden rakentuvan jatkossakin laadukkaan ja saavutettavan koulutuksen varaan.

“Moni ammattikorkeakouluopiskelija on sukunsa ensimmäinen korkeakoulutettu. Haluamme varmistaa, ettei yhdenkään nuoren tulevaisuus riipu vanhempien koulutustasosta. Jokaisen on taustastaan riippumatta  voitava opiskella omien kykyjensä ja halujensa mukaan”, linjaa puheenjohtaja Anni Koivisto.

Suomalaisen koulutuksen maksuttomuus on erinomainen lähtökohta koulutuksen saavutettavuudelle.  SAMOKin liittokokous vaatii maksuttomuuden lisäksi kunnianhimoisempia tasa-arvotavoitteita suomalaiselle koulutusjärjestelmälle.

Ammattikorkeakoulukentällä on tästä kokemusta: korkeakoulutuksen saavutettavuus helpottui kertaheitolla ammattikorkeakoulujen perustamisen myötä ja ammattikorkeakoulut ovat edelleen luontevin väylä korkeakouluihin ammatillisen koulutuksen käyneille nuorille sekä matalasti koulutettujen lapsille. Työelämän murros ja Suomen ikärakenne vaativat kuitenkin uusia, tehokkaita toimia saavutettavuuden edistämiseen.

Yhdessä opetusministerin ja korkeakoulukentän toimijoiden kanssa  rakennetun Korkeakouluvisio 2030:n mukaan puolella ikäluokasta tulisi jatkossa olla korkeakoulututkinto. SAMOKin liittokokous pitää tavoitetta tärkeänä ja toivoo, että tavoite otetaan koulutuspolitiikan kentällä tosissaan: jotta joka toinen nuori voisi suorittaa korkeakoulututkinnon, meidän on laajennettava ja monipuolistettava korkeakouluihin päätyvää joukkoa sekä varmistettava, että opiskelijamme eivät joudu jättämään opintojaan kesken. Opintojen aikaiseen jaksamiseen on jatkossa panostettava entistä enemmän.

“Satavuotias Suomi ansaitsee nuoren ikäluokan, joka pystyy kantamaan vastuunsa hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ja huolehtimaan myös vanhempien ikäpolvien hyvästä vanhuudesta. Tuki nuorten jaksamiselle tänään on tuki koko Suomen paremmalle huomiselle”, vetoaa vasta valittu liiton vuoden 2018 puheenjohtaja Marko Grönlund.

Pärjätäkseen Suomen on panostettava opintojen aikaiseen jaksamiseen, jotta tämän päivän opiskelija pystyy tekemään pitkä työuran tulevaisuudessa. Ei riitä että oppilaitosten ovet avautuvat mahdollisimman monelle – meidän on myös huolehdittava  opiskelijoidemme opiskelukyvystä ja varmistettava, ettei yksikään tutkinto jää suorittamatta tuen puutteen vuoksi.

 

Lisätietoja: 

Anniina Sippola 
koulutuspoliittinen asiantuntija
anniina.sippola@samok.fi
puh. 050 389 1014

Anni Koivisto
puheenjohtaja
anni.koivisto@samok.fi
puh. 050 389 1000

***

Hundraåriga Finland förtjänar ungdomar som har en framtid!

Berättelsen om det hundraåriga Finland är en framgångshistoria om ett land som litar på utbildningens och bildningens styrka – och dessutom vågar satsa på alla medborgares kompetens. Från folkskolor till grundskolan, från elituniversitet till massföreläsningar och från institut till yrkeshögskolor; på lång sikt har riktlinjerna för den finländska utbildningspolitiken alltid varit utbildningens tillgänglighet och utvidgning av utbildningsmöjligheterna så att de blir tillgängliga för alla.

Finlands studerandekårers förbund – SAMOK rf:s förbundsmöte tror att det hundraåriga Finlands framtid även i fortsättningen kommer att basera sig på tillgänglig utbildning av hög kvalitet.

”Många yrkeshögskolestuderande är den första högutbildade personen i sin släkt. Vi vill se till att ingen ung persons framtid är beroende av föräldrarnas utbildningsnivå. Alla ska kunna studera i enlighet med sina egna förmågor och önskemål, oberoende av bakgrund”, säger ordförande Anni Koivisto.

Finlands avgiftsfria utbildning är en utmärkt utgångspunkt för utbildningens tillgänglighet. Förutom avgiftsfria studier kräver SAMOKs förbundsmöte mer ambitiösa jämlikhetsmål för det finländska utbildningssystemet.

Yrkeshögskolefältet har erfarenhet av detta: högskoleutbildningen blev genast mer tillgänglig då yrkeshögskolorna grundades, och yrkeshögskolorna är fortfarande den naturligaste vägen till högskoleutbildning för unga som gått yrkesskolan och barn till lågutbildade föräldrar. Omvälvningarna i arbetslivet och Finlands åldersstruktur kräver ändå nya, effektiva åtgärder för att främja tillgängligheten.

I enlighet med Högskolevisionen 2030, som byggts upp i samarbete mellan undervisningsministern och högskolefältet, borde hälften av varje åldersklass i fortsättningen ha en högskoleexamen. SAMOKs förbundsmöte anser att detta är ett viktigt mål, och hoppas att målet kommer att tas på allvar inom det utbildningspolitiska fältet: för att varannan ung person ska kunna avlägga en högskoleexamen måste vi se till att en större och mångsidigare grupp kommer till högskolorna, och se till att våra studerande inte tvingas avbryta sina studier. I fortsättningen måste det satsas allt mer på ork under studietiden.

”Det hundraåriga Finland förtjänar en ung åldersklass som kan ta sitt ansvar för att bygga upp välfärdssamhället och även trygga de äldre generationernas goda ålderdom. Genom att stöda ungdomars ork idag stöder vi en bättre morgondag för hela Finland”, vädjar Marko Grönlund, förbundets nyvalda ordförande för 2018.

För att klara sig måste Finland satsa på ork under studierna så att dagens studerande kan få en lång karriär i framtiden. Det räcker inte att läroanstalternas dörrar öppnar sig för så många som möjligt – vi måste också ta hand om våra studerandes studieförmåga och se till att ingen examen avbryts på grund av bristande stöd.

 

Ytterligare information:

Anniina Sippola
utbildningspolitisk sakkunnig
anniina.sippola@samok.fi
tfn 050 389 1014

Anni Koivisto
ordförande
anni.koivisto@samok.fi 
tfn 050 389 1000

 


Vuoden Nuoret Menestyjät on palkittu

$
0
0

Vuoden Nuori Menestyjä 2017 -kilpailun palkittu kärkikolmikko auttaa esimerkillään pyrkimään kohti valoa vaikeissakin tilanteissa. Keinoälyfirman perustaja Maria Ritola näkee suuret teknologiset läpimurrot uusina mahdollisuuksina. Sisu-tutkija Emilia Lahti haluaa tuoda lähisuhdeväkivallan avoimeen keskusteluun. Suomalais-irakilainen Hussein al-Taee on noussut arvostetuksi asiantuntijaksi Lähi-Idän konflikteissa. Palkitut julkistettiin tänään Suomen Nuorkauppakamareiden Kiss My Business -vaalikokouksen yhteydessä Turun Logomossa. 

Maria Ritolaa on ajanut urallaan eteenpäin uteliaisuus ja palo ratkaista aikamme vaikeimpia yhteiskunnallisia ongelmia, kuten sairauksien parantaminen ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Hän kehitti kumppaniensa avulla tekoäly Iris.AI:n, jonka tarkoituksena on vauhdittaa tieteellisiä läpimurtoja. Ritola vaikuttaa omalla esimerkillään voimakkaasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti tekoälyyn liittyviin asenteisiin. Hän haluaa poistaa ennakkoluuloja ja auttaa näkemään uusia mahdollisuuksia. Ritolan viitoittamalla tiellä Suomi voi olla tekoälyssä maailman ykkönen. 

Emilia Lahti tutkii sisun käsitettä avaten sen uudella ja positiivisella tavalla osaksi vallitsevaa keskustelua ihmisten voimavaroista. Lahden työ on näkynyt kansainvälisissä huippulehdissä luoden positiivista näkyvyyttä Suomelle. Hänen tuleva kampanjansa, Sisu not Silence, tulee entisestään nostamaan sisun käsitteen rakentavaa roolia yhteiskunnan muutoksen työkaluna. Lähisuhdeväkivaltaa vastustava sekä myötätuntoisempaa tulevaisuutta ajava projekti on saavuttanut miljoonia ihmisiä. Sen tavoitteena on rohkaista kertomaan perheessä koetusta satuttamisesta.

Hussein al-Taee on suomalais-irakilainen rauhanneuvottelija, joka työskentelee konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Irak-ohjelman johtajana. Hän syntyi keskelle sotaa ja vietti vuosia Saudi-Arabiassa pakolaisleirillä vaikeissa olosuhteissa, kunnes päätyi Suomeen pakolaisena 90-luvulla. Nykyisessä roolissaan al-Taeella on mahdollisuus etsiä todellisia ratkaisuja rauhan edistämiseksi Lähi-idän vaikutusvaltaisemmissa neuvottelupöydissä. Hän on noussut myös arvostetuksi asiantuntijaksi Lähi-Idän kysymyksiä koskevissa asioissa, kuten ääriajattelussa ja pakolaisuudessa. 

Suomen Nuorkauppakamarit ry:n järjestämän kilpailun tarkoituksena on nostaa esiin kotimaista osaamista valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Kilpailu tuo näkyväksi positiivisia ja innostavia esimerkkejä johtajuudesta sekä henkilökohtaisesta menestymisestä yhteiskunnassa. Nyt palkitut kolme Nuorta Menestyjää jatkavat matkaansa maailmalla arvostettuun TOYP-kilpailuun (Ten Outstanding Young Persons of the World).

 

Lisätietoja:

Mia Danielsson
kansallinen kilpailupäällikkö
Vuoden Nuori Menestyjä 2017
mia.danielsson@jci.fi
www.nuorimenestyja.fi, Facebook: nuoret menestyjät

Lukiolaiset: Lukio ei ole eliittikoulu – monella lukiolaisella on tarve erityisopetukselle!

$
0
0

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoi lauantaina 14.10., että oikeus erityisopetukseen aiotaan kirjata lukiolakiin osana hallituksen käynnistämää lukiouudistusta. SLL näkee opetusministerin avauksen kannatettavana. Lukioiden erityisopetuksesta ei ole säädetty lukiolaissa, vaikka ammatillista koulutusta ja perusopetusta koskevassa lainsäädännössä näin on tehty.

Tällä hetkellä lukioiden tukitoimet vaihtelevat olemattomasta tuesta hyvin organisoituun erityiseen tukeen. Tämä johtaa opiskelijoiden väliseen eriarvoisuuteen. Lukiolaisten erityisen tuen tarpeista suurimmat liittyvät lukemisen ja kirjoittamisen, vieraan kielen ja matematiikan vaikeuksiin sekä koulu-uupumukseen.

“Monipuolinen joukko erilaisista taustoista tulevia opiskelijoita on suomalaisen lukiokoulutuksen vahvuus, joten siksi lukion on huomioitava myös erityistä tukea tarvitsevat”, toteaa SLL:n puheenjohtaja Pietu Heiskanen.

Peruskoulussa tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa on 16 prosenttia oppilaista. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n mukaan lukiossa määrä on suunnilleen sama. Lisäksi maahanmuuttajataustaisten nuorten määrän kasvaminen lukiossa lisää myös tuen tarvetta.

“Lukio ei ole mikään eliittikoulu, kuten virheellisesti julkisuudessa välillä väitetään. Noin puolet ikäluokasta menee lukioon, joten silloin moni lukiolainen tarvitsee erityisopetusta. Erityisopetuksella kaikki osaaminen saadaan käyttöön”, päättää Heiskanen.

 

Lisätietoja: puheenjohtaja Pietu Heiskanen, 050 439 4498, pietu.heiskanen@lukio.fi

 

Yhteinen kannanotto Asunnottomien yönä 2017: NOLLATOLERANSSI HÄMÄRÄLLE TOIMINNALLE!

$
0
0

NOLLATOLERANSSI HÄMÄRÄLLE TOIMINNALLE
Julkaisuvapaa 16.10.2017
Kannanotto

"En tiennyt, että Helsingissä on systeemi, jossa täytyy maksaa isoja summia käteisenä, jos haluaa asunnon", kertoo Kontulan keskuksessa sijaitsevassa perheyrityksessä työskentelevä yksinhuoltaja, joka on muuttanut Helsinkiin Lahdesta ja on alunperin kotoisin Lähi-idästä. "Pyyntöhinta vaihtelee; jos asuntoa etsivällä on oma yritys, saattavat pyytää jopa 3500 euroa, muuten välitysmaksu on 600-2000 euron välillä. Hinta riippuu siitä, mistä päin asunto on ja kuinka kiireellinen on asunnon tarve. Jos maksat, saat asunnon heti."

Ympäristöministeriön keväällä 2017 julkaiseman pakolaisten asumisselvityksen mukaan turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden vaikutus asuntomarkkinoihin ja erityisesti valtion tukemaan vuokra-asuntokantaan jäi vähäiseksi, vastoin oletuksia. Oleskeluluvan saaneet hankkivat akuutissa tilanteessa ensisijaisesti asuntonsa vapaarahoitteisilta markkinoilta johtuen useammasta tekijästä – asumisen vaihtoehtoja koskevan tiedon puutteesta, etnisten yhteisöjen ohjaavasta vaikutuksesta tai ARA-asuntojen vähäisestä joustosta pääkaupunkiseudun kysyntäpaineessa. Selvityksessä nostettiin esille asumisen haasteiden muodostuvan kohtuuhintaisten asuntojen ja eri toimijoiden välisen yhteistyön puutteesta, pakolaisten tietämättömyydestä ja haavoittuvasta asemasta sekä riittämättömistä toimenpiteistä integroitumisen edistämiseksi. Kaikki edellä mainitut syyt vaikeuttavat, ei vain pakolaisten asunnon löytämistä, vaan koskevat myös Suomessa pidemmän aikaa asuneita, eri syistä Suomeen muuttaneita henkilöitä, joiden kotoutumisprosessia ei ole viety kunnolla loppuun.

Suomen yksin elävistä asunnottomista joka neljäs ja perheistä yli puolet ovat maahanmuuttajataustaisia. Lisäksi yli 80% asunnottomista yöpyy tuttavan sohvalla. Eivätkä tilastot edes kerro koko totuutta, sillä tilastojen ulkopuolelle jää paljon henkilöitä. Helsingissä ei tilastoida romaneja lainkaan asunnottomiksi, puhumattakaan paperittomista, myöskään kaikki EU- kansalaiset eivät ole rekistereissä. Nuorten aikuisten piiloasunnottomuus on myös kasvava ongelma, josta myöskään ei ole olemassa tarkkoja tietoja.

Haavoittuvassa asemassa oleva henkilö, joka elää sosiaaliturvan varassa, jonottaa asuntoa pitkän jonon hännillä ja/tai kokee syrjintää asuntomarkkinoilla, on helposti lähestyttävä uhri hämärille asunnonvälittäjille. Laittoman toiminnan lisääntyminen ja arkipäiväistyminen nähtiin YM:n selvityksessä yhtenä seurauksena syille, jotka estävät maahanmuuttajia löytämästä kohtuuhintaisia asuntoja.

Helsingin Sanomien 23.9.2017 julkaiseman vuokra-asuntohuijaukseen liittyvän lehtijutun mukaan vuonna 2016 poliisille ilmoitettiin 92 asunnon vuokraukseen liittyvästä huijauksesta. Hämäristä vuokranvälittäjistä sen sijaan ei ole mitään tarkkoja tietoja. ”Ei kukaan mene poliisille kertomaan, ihmiset tarvitsevat asuntoja ja maksamalla välitysmaksuja käteisellä pöydän alta he saavat. Vaikka onhan tämä rikos. Minä en ymmärrä, miten nämä välittäjät saavat käsiinsä näitä asuntoja...” ihmettelee Kontulassa työskentelevä yksinhuoltaja. ”he ulottuvat nimenomaan meihin ja leimaavat täten maahanmuuttajatkin, heille ei saisi antaa tilaa toimia... Ensin asuntomarkkinat, kohta he rupeavat toimimaan pankkina, jos asialle ei tehdä mitään.”

Allekirjoittajat ovat huolissaan vuokra-asuntomarkkinoilla tapahtuvasta syrjinnästä ja sen vaikutuksista erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin maahanmuuttajiin ja heidän itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden toteutumiseen. Kirjoittajat toivovat asumis- ja neuvontapalvelujen pystyvän jatkossa nopeammin ja joustavammin vastaamaan tarpeisiin, lisäksi vaaditaan tiedon saavutettavuuden parantumista ja viranomaisten seurannan tiukentumista, jotta hämärillä toimijoille ei olisi tilaa liikkua asuntomarkkinoilla. Nollatoleranssi laittomille toimijoille!

Helsingissä, 13.10.2017

Lisätietoa: 
Katto-hankkeen projektikoordinaattori Melis Arı-Gürhanlı, Moniheli ry, melis.ari@moniheli.fi p. 050 309 3925

Allekirjoittajat
Moniheli ry

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)
Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma 2016-2019 (AUNE)
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen
Diakonia-ammattikorkeakoulu
Espoon Järjstöjen Yhteisö EJY ry
Espoon aikuisten sosiaalipalvelut
Familia ry
Hakunilan kansainvälinen yhdistys ry
Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr.
Irakin Naisten ry
Kalliolan setlementti
Kohtaamisia Itä-Helsingissä -hanke / Voimauttavan taiteen äärellä ry
Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät - KOVA ry
Kotona Kaupungissa -hanke
Kriminaalihuollon tukisäätiö
Kuluttajaliitto
Kurdiliitto ry
Maahanmuuttajaien Päihde ja Mielenterveysongelma Ry
Monik ry
Monika-naiset liitto ry
Naapuruussovittelun keskus
Nicehearts ry
Nuorisoasuntoliitto ry
Pakolaisneuvonta ry
Sininauhasäätiö sr
Suomen afganistanilaisten yhdistysten liitto ry
Suomen Benelux-instituutti
Suomen Caritas ry
Suomen Kiinalaisten Allianssi SKA ry
Suomen Setlementtiliitto
Suomen somalialaisten liitto ry
Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto ry – FARO
Suomen Vuokranantajat ry
Suomi-Syyria Ystävyysseura ry
Takuuusäätiö
Vailla vakinaista asuntoa ry
Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma
Vantaan kaupunki
Vuokralaiset ry

Koulutussarja tuo uutta osaamista terapiatyön ammattilaisille Suomessa

$
0
0

Sexpo on käynnistänyt terapeuteille suunnatun koulutussarjan, joka sisältää teoriaa ja käytännön harjoittelua seksuaalisuutta ja ihmissuhteita käsittelevien teemojen parissa. Työkaluja terapeuteille -koulutussarja täydentää seksuaali- ja psykoterapeuttien osaamista ja tuo Suomeen alan uusinta tietoa myös ulkomailta. 

"Järjestämme syventäviä työpajapäiviä, joissa kouluttajina toimivat alansa asiantuntijat Suomesta ja maailmalta. Monille terapeuteille kansainvälisiin konferensseihin lähteminen on liian aikaa vievää ja kallista - tämä koulutussarja vastaa kysyntään tuomalla kouluttajiksi myös ulkomaisia osaajia ja tarjoamalla täsmäkoulutusta vaihtuvin teemoin", kertoo koulutussarjan ideoinut seksuaaliterapeutti Tiina Vilponen.

Työkaluja terapeuteille -koulutussarjan ensimmäinen työpajapäivä lokakuussa käsitteli parisuhdetutkimuksen uranuurtajan, professori Gottmanin terapiamenetelmiä. Asiantuntijaksi saapui istanbulilainen psykologi Irmak Arslan, joka on vuosien ajan käyttänyt menestyksekkäästi Gottmanin oppeja työssään.

"Taitojen oppimisen lomassa terapeutit verkostoituivat ja saivat opiskelutovereiltaan uusia näkökulmia työhön, mikä on mielestäni erittäin tärkeä osa koulutusta. Tästä on hyvä jatkaa marraskuun työpajapäivään", pohtii Vilponen.

Yhteistyö Sexpon ja koulutussarjasta kiinnostuneiden terapeuttien välillä on tärkeää jo suunnitteluvaiheessa, sillä työpajojen on tarkoitus vastata terapeuttien ammatillisiin tarpeisiin ja tarjota heille osaamista, joka tuo parhaan hyödyn asiakastyöhön. 


Lisätietoja:
Tiina Vilponen, seksuaaliterapeutti
050 363 2852, tiina.vilponen@gmail.com

Jyväskylän yliopisto säilytti sijoituksensa CWUR-yliopistovertailussa

$
0
0

Jyväskylän yliopisto arvioitiin sijalle 638 kansainvälisessä The Center for World University Rankings (CWUR) -yliopistovertailussa, jossa oli mukana yli 27 000 akateemisen tutkinnon myöntävää yliopistoa. JYU on siis maailman parhaiden 2,3 % joukossa. Vertailluista yliopistoista 1000 parhaalle annettiin sijoitus, joka perustuu koulutuksen ja opetuksen laatua sekä tutkimuksen laatua mittaaviin indikaattoreihin.  Viime vuonna JYU:n sijoitus oli 629.

Jyväskylä sijoittui arvioinnissa seitsemänneksi suomalaisyliopistoista. CWUR mittaa muun muassa opetuksen laatua, alumnien työllistymistä, julkaisuja, vaikuttavuutta ja patentteja. Opetuksen laatu –arvioinnissa JYU:n sijoitus on 383, työllistymisessä 597, akateemisen henkilökunnan maineessa 240, julkaisuissa 514, vaikuttavuudessa 574 ja patenteissa 754.

CWUR-yliopistovertailua on julkaissut saudiarabialainen konsultointiorganisaatio vuodesta 2012 lähtien, jolloin mukana oli vain 100 parasta yliopistoa. Vuonna 2014 lista laajeni kattamaan 1000 parasta yliopistoa.

Lisätietoja:

Kansainvälistymispäällikkö Anna Grönlund, puh. 050 313 0401, anna.m.gronlund@jyu.fi

Strategiajohtaja Kari Pitkänen, puh. 050 364 1010, kari.j.pitkanen@jyu.fi

http://cwur.org/

Lappeenrannan toimialajohtajien talousarvioesitys asukkaiden arvioitavaksi

$
0
0

Kaupungin taloudellinen liikkumavara on pieni. Vaikka rahaa ei käytetä kuluvaa vuotta enempää, palveluita kehitetään ja monipuolistetaan kaikilla toimialoilla. 

Lappeenrannan kaupunki pyytää asukkailta palautetta toimialajohtajien talousarvioesityksestä ennen kuin esitys menee lautakuntien käsiteltäväksi. Palautetta voi antaa 16.–22.10.2017 välisenä aikana, Euroopan demokratiaviikolla. Asukkaat osallistetaan tällä tavalla kaupungin talouden suunnitteluun. 

Toimialajohtajien talousarvioesitys julkistetaan täydellisenä talousarviokirjana. Siitä on laadittu myös tiivistelmä, jossa esitetään keskeiset taloustiedot sekä toiminnalliset muutokset. 

Kaupungin taloudellinen liikkumavara on pieni. Jos halutaan käyttää nykyistä enemmän rahaa johonkin kohteeseen, on tämä raha otettava pois jostain nykyisestä toiminnasta. Vaihtoehtojen esittämisen helpottamiseksi on koottu luettelo toimenpiteistä, joista esitykset menojen lisäämiseksi tulisi kattaa. Toimialajohtajien talousarvioesitys ei sisällä näiden vaihtoehtojen toteuttamista. 

Toimialajohtajien on pitänyt laatia talousarvioehdotuksensa kaupunginhallituksen antamien raamien rajoissa, joten uusia menoja lisääviä toimia talousarvioesityksissä ei ole. Kehysten sisällä palveluja voidaan kuitenkin kehittää monipuolisesti. 

Päivähoidon vaihtoehtoja lisätään 

Lasten ja nuorten palveluissa merkittävin uudistus on esitys palvelusetelin käyttöönotosta päivähoidossa. Kaupunki ei jatkossa ostaisi hoitopaikkoja yksityisistä päiväkodeista. Huoltaja voisi valita vaihtoehtona kaupungin omalle päivähoitopaikalle palvelusetelin, jolla ostaa päivähoitopaikan kaupungin hyväksymien toimijoiden joukosta. Huoltajan omavastuun määrä olisi sama kuin häneltä perittävä päivähoitomaksu olisi. Palveluseteli on tarkoitus ottaa käyttöön jo elokuun 2018 alusta. 

Aikuislukion toiminta nykymuotoisena on päättymässä. Nykyiset opiskelijat voivat suorittaa ylioppilastutkinnon loppuun, mutta uusia opiskelijoita ei enää otettaisi. Syynä on taloudellisen säästön lisäksi aikuislukion vähäiseksi käynyt opiskelijamäärä. Jatkossa olisi mahdollista suorittaa lukion aineopintoja, joista perittäisiin kustannukset kattava maksu.
 

Kulttuurin ja liikunnan palvelut monipuolistuvat 

Omatoimikirjastoista on saatu erittäin myönteisiä kokemuksia. Lähikirjastojen varustamista omatoimikirjastoiksi jatketaan, mikä laajentaa niiden aukioloaikoja. Ensi vuonna omatoimikirjastovalmius otetaan käyttöön Ylämaan, Voisalmen, Joutsenon ja Lauritsalan lähikirjastoissa. Kirjastoihin tuodaan lisää sähköisiä aineistoja perinteisten aineistojen rinnalle. 

Keilahalli-urheilutalon peruskorjaus käynnistyy ensi vuonna ja se valmistuu vuonna 2019. Ensi syksyyn mennessä tehdään selvitys monitoimijäähallista ja päätökset jäähallin rakentamisesta on tarkoitus tehdä ensi vuoden loppuun mennessä. 

Kimpisen urheilukenttää korjataan vuoden 2019 Kalevan Kisoihin. Lisäksi vuosittain rakennetaan uusia lähiliikuntapaikkoja ja parannetaan ulkoliikunnan olosuhteita. Joka vuosi toteutetaan viidestä kahdeksaan kohdetta.
 

Kaupungin keskustaa ja lähialueita kehitetään 

Kaupunkirakenteen eheyttämistä ja tiivistämistä jatketaan huomioiden kuitenkin riittävä asuin- ja yritystonttitarjonta. Kaupunkisuunnittelun painopistealueina ovat ydinkeskusta ja sen lähialueet, kuten asemanseutu, Rakuunamäki sekä Opintien ja lentokentän alueet. 

Kaupungintalon edustatorin kunnostusta jatketaan ja se saadaan valmiiksi ensi vuonna. Tässä yhteydessä Kirkkokadun ja Villimiehenkadun aukot katetaan. 

Kulkuyhteyksiä sujuvoitetaan monin paikoin. Kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan muun muassa Snellmaninkadulla, Sammonlahdessa ja Joutsenossa. Keskeneräisiä katuja saatetaan valmiiksi etenkin Ruoholammella ja Ojala-Tuomelan alueella. Vanhempia katuja korjataan eri puolilla kaupunkia. 

Kaupunki ei ala periä hulevesimaksua. 

Lautakunnat käsittelevät talousarvioehdotusta loka-marraskuun vaihteessa. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkistetaan 17. marraskuuta. Valtuustoon talousarvioesitys etenee kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen 11. joulukuuta.
 

Asukkaiden palaute toimialajohtajien talousarvioesityksestä 

Asukkailla on mahdollisuus antaa palautetta sekä kirjallisesti että netin kautta koskien toimialajohtajien talousarvioesitystä 2018. Mahdollisuus palautteen antoon on ajalla 16. – 22.10.2017.  

Lappeenrannan kaupungintalolla talousarvioesitykseen voi tutustua ja palautetta antaa paperilla kaupungintalon sisääntuloaulassa ajalla 17.10.–20.10. tiistaina, keskiviikkona ja perjantaina klo 8–16 ja torstaina klo 8–17. 

Toimialajohtajat sekä kulttuuri- ja liikuntatoimenjohtaja ovat viikon 42 aikana tavattavissa kaupungintalon aulassa aikataulun mukaisesti. He kertovat talousarvioesityksestä ja vastaavat asukkaiden kysymyksiin oman toimialansa ja toimintansa puitteissa.  

ti 17.10. klo 12–13 Pasi Leimi, toimialajohtaja 
ke 18.10. klo 12–13 Päivi-Linnea Pötry, kulttuuritoimenjohtaja 
to 19.10. klo 12–13 Tuija Willberg, toimialajohtaja 
pe 20.10. klo 12–13 Ilkka Oksman, liikuntatoimenjohtaja  

Asukkaat voivat antaa mielipiteensä myös netin kautta.

Aineisto ja kysely avataan netissä ma 16.10. klo 16.00 ja se on avoinna aina sunnuntaihin 22.10.2017 klo 24.00.  

Lautakunnat harkitsevat, haluavatko ne palautteiden perusteella esittää muutosta talousarvioon. Myös toimialajohtaja voi muuttaa omaa esitystään lautakunnalle asukkaiden palautteen perusteella. 

Kysely löytyy osoitteesta https://response.questback.com/lappeenrannankaupunki/talousarviopalaute 

Tämän tiedotteen liitteenä: 
- toimialojen talousarvioesitys 2018
- talousarvion tiivistelmä 2018
- taloudellinen liikkumavara

 

 Lisätietoja: 

Toimialajohtaja, hyvinvointi- ja sivistyspalvelut Tuija Willberg, puh. 040 070 5875, tuija.willberg(at)lappeenranta.fi 

Toimialajohtaja, elinvoima ja kaupunkikehitys Pasi Leimi, puh. 040 740 1643, pasi.leimi(at)lappeenranta.fi 

Strategia- ja rahoitusjohtaja Olli Naukkarinen, puh. 040 512 1580, olli.naukkarinen(at)lappeenranta.fi

KUTSU: LAMK 25 vuotta aluevaikuttajana –näyttelyn avajaisiin ke 18.10.2017

$
0
0

Lahden ammattikorkeakoulun toiminta käynnistyi ensimmäisten joukossa väliaikaisena ammattikorkeakouluna 1992. Käynnissä on siis 25. toimintavuosi. Näiden vuosien aikana LAMK on tehnyt tiivistä ja monipuolista yhteistyötä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Meiltä on valmistunut 16 213 eri alojen ammattilaista syyskuuhun 2017 mennessä.

 

LAMK 25 vuotta aluevaikuttajana –näyttelyssä esitellään koko toimintakauden ajan projekteja, toimintoja ja yhteistyömuotoja. Esillä ovat mm.

  • Lahti2017 -kisalaskuri 
  • Duuniexpo – opiskelijoiden ja työnantajien rekrytointitapahtuma
  • Keinutuoli vanhenevan väestön kuntouttajana? –tutkimuksia
  • Vuoden 2015 korkeakouluteko ajoneuvomuotoilun suuntautuminen 
  • teollinen muotoilu
  • kuvataiteilijoiden tauluja

 TERVETULOA näyttelyn avajaisiin ke 18.10.2017 klo 15.00 – 17.00 NiemiCampukselle, Niemenkatu 73, Käkikelloaulaan

Näyttelyn avaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

 

Näyttely on avoinna 17.11.2017 saakka.

 

 

Lisätietoja

yksikön johtaja Essi Pullinen, essi.pullinen@lamk.fi, 044 7080 446

 

 

 


Urbaani maastoajokokemus Land Rover Terrapod ajettavissa Helsingin Jäähallilla 19. – 22.10

$
0
0

Land Rover on tänä vuonna vahvasti mukana Helsinki International Horse Show'ssa. Tarjoamme HIHS:n yleisölle Suomessa harvinaisen tilaisuuden päästä kokeilemaan maastoajoa kaupunkiolosuhteissa Land Roverin Terrapod radalla.

 

Terrapodilla kokeilet turvallisesti Land Rover Experience ajokeskuksen kouluttajan opastuksella alamäkihidastimen, ainutlaatuisen Terrain Response -järjestelmän ja mäkilähtöavustimen toimintaa.


Voit myös tulla paikan päälle vain ajamaan Land Rover Terrapodin. Terrapodin löydät Helsingin vanhan jäähallin pääovien ulkopuolelta. Terrapod-ajoa ei tarvitse varata etukäteen eikä sitä varten tarvitse Horse Shown lippua.

 

Tietoa pysäköinnistä ja kulkemisesta Helsingin Jäähallille http://helsinkihorseshow.fi/tapahtumainfo-liikenne.php

 

Land Rover Terrapod https://youtu.be/x673oEduDVg

 

 

Land Rover Suomi

 

landrover.fi

 

Syyslomaviikolla yliopistolla ratkotaan tieteen mysteerejä

$
0
0

Lasten ja nuorten yliopiston syyslomaleiri järjestetään jälleen yliopistolla. Syyslomaleirin teemana on Mysteeri. Monitieteisellä leirillä 2.-6. luokkalaiset salapoliisit ratkovat yliopiston eri tieteidenalojen kimurantteja mysteerejä. Luvassa on muun muassa rikospaikkatutkimusta, kadotettujen unien etsintää, eläinten keinoja piiloutua sekä loogista päättelyä vaativaa salapoliisityötä mysteerin ratkaisemiseksi. Opettajina toimii joukko eri alojen opiskelijoita, sekä laitosten henkilökuntaa poikkitieteellisesti luonnontieteistä kieliin ja informaatioteknologiasta kuvataiteeseen.

Menossa mukana Jyväskylän yliopiston
- Informaatioteknologian tiedekunta
- Jyväskylän yliopiston tiedemuseo
- Kielikampus
- Opettajankoulutuslaitos
- Keski-Suomen LUMA-keskus
- Jyväskylän kesäyliopisto

Mikä Las­ten ja nuor­ten yli­opis­to?

Maailmassa riittää ihmettelemistä ja tutkimista kaikenikäisille. Lasten ja nuorten yliopisto tarjoaa uudenlaisen toimintamuodon, jonka parissa osallistujat pääsevät tutustumaan yliopistossa toimiviin tieteenaloihin. Kurssien ja työpajojen tavoitteena on innostaa lapsia ja nuoria tutustumaan rohkeasti tieteen, taiteen ja tutkimuksen maailmaan. Tiedettä tehdään tutkien, arvioiden, ihmetellen, innostuen ja itse kokeillen.

Lisätietoja
Joanna Mäki-Valkama
Lasten ja nuorten yliopistotoiminnan koordinaattori
joanna.k.maki-valkama@jyu.fi

Leena Meriläinen
Rehtori
Jyväskylän kesäyliopisto
puh. 050 381 2313
leena.s.merilainen@jyu.fi

Ministeri Grahn-Laasonen kannusti Suomen ammattitaitomaajoukkuetta WorldSkills-kilpailussa Abu Dhabissa

$
0
0

Nuorten ammattitaidon nelipäiväinen MM-kilpailu WorldSkills on puolivälissä. Suomen joukkueeseen kuuluu 27 nuorta. Joukkueen sijoitukset selviävät torstaina. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen kannusti joukkuetta eilen paikan päällä Abu Dhabissa.

Ministeri Grahn-Laasonen kiersi kisa-aluetta ja tutustui lajeihin, joihin suomalaisnuoria osallistuu. Kilpailijoiden kanssa puhuminen on kilpailupäivän aikana kiellettyä, mutta eri lajien suomalaistuomarit kertoivat ministerille lajien kilpailutehtävistä.  

Jokaisen kilpailulajin suoritus kestää neljä päivää, joiden aikana tehdään lajista riippuen joko useita pieniä tehtäviä tai yksi isompi työ. Ravintolapalvelulajissa Suomen kilpailija Henna Kangas valmistautui fine dining -tarjoiluun ja lentokonehuollossa Matias Korri teki komposiittirakenteiden vauriokorjausta. Leipuri Sanni Kumpulainen teki päivän aikana useita tehtäviä, esimerkiksi ruisleivän, Abu Dhabi -teemaisen leivän sekä sämpylät yllätysraaka-aineista.

− On huiman hienoa nähdä suomalaisia nuoria, ammattitaidostaan ylpeitä osaajia kilpailemassa maailmanmestaruudesta. Suomalainen ammatillinen koulutus pärjää kansainvälisessä vertailussa aivan erinomaisesti. Näistä suomalaisista nuorista voi olla todella ylpeä, ministeri Grahn-Laasonen kommentoi seurattuaan suomalaisten suorituksia.

Grahn-Laasonen osallistui myös WorldSkills-kilpailun yhteydessä järjestettyyn ministerien tapaamiseen. Lisäksi hän osallistui paneelikeskusteluun, jossa oli mukana Arabiemiraattien ja Brasilian ministerit sekä johtajat OECD:stä ja Arabiemiraattien ammatillisen koulutuksen organisaatiosta ACTVETista.

− WorldSkills-kilpailuun osallistuminen ja koko Skills-toiminta vahvistaa ammatillisen koulutuksen laatua. Se lisää ammattiylpeyttä ja mahdollistaa kansainvälistymisen. Eksperttimme ja valmentajamme pääsevät oppimaan muiden maiden parhaista käytännöistä ja näyttämään suomalaista osaamista, Grahn-Laasonen totesi.

Suomen kilpailijoiden sijoituksia eri lajeissa saadaan jännittää torstai-illan palkintojenjakoon saakka. Kilpailijat itsekin saavat vasta tuolloin tietää, mikä heidän sijoituksensa on.

Ammattitaidon MM-kilpailu WorldSkills järjestetään Abu Dhabissa 14.–19.10.2017. Siihen osallistuu 1255 nuorta ammattilaista 58 maasta. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi jossain päin maailmaa. Suomen joukkue osallistuu yhteensä 24 lajiin.

Lisätietoja: Viestintäpäällikkö Katja Katajamäki, Skills Finland ry, puh. +358 40 732 0691, katja.katajamaki@skillsfinland.fi

www.ammattitaitomaajoukkue.fi

www.facebook.com/ammattitaitomaajoukkue

https://skillsfinland.kuvat.fi/kuvat/

https://worldskillsabudhabi2017.com/en/ (päättäjäisten streemaus torstaina 18.30-21.30 Suomen aikaa) 

SUOMI 100 – Elävä muisti avautuu 26.10.2017

$
0
0

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) uusi nettipalvelu tuo kansakunnan audiovisuaalisen historian kaikkien ulottuville.

KAVIn Elävä muisti on audiovisuaalinen aikamatka eiliseen. Kuva suomalaisuudesta rakentuu yhtä lailla historiallisten virstanpylväiden, kulttuurin kohokohtien kuin arkisen elämänmenon esimerkkien kautta viihdettä ja vapaa-aikaa unohtamatta. Suomen historiaa esitellään niin laajalla dokumentaarisella kuin fiktiiviselläkin aineistolla.

Elävän muistin historia rakentuu elävän kuvan keinoin. Autonomian vuosilta aina meidän päiviimme ulottuva aikajana on historiallisten ajankuvien ja niitä taustoittavien tekstien runsaudensarvi. Monipuolisuus syntyy moniäänisyydestä: historiallisten mullistusten ja poliittisten käänteiden rinnalle kohoavat tuiki tavalliset arkipäivän ilmiöt urheilukisoista ajankohtaiskatsauksiin ja mainoksiin.      

Vaikka Elävä muisti on KAVIn virallinen satavuotishanke, nettipalvelu tulee kasvamaan ja kehittymään myös jatkossa – kansallisena kulttuuriperintönä KAVIn audiovisuaalinen aarteisto kuuluu kaikille niin tänään kuin huomenna. Työsarkaa kaksikielisen sivuston parissa riittää pitkälle tulevaisuuteen suomalaisen kuvatun historian kattaessa paitsi itsenäisyyden vuosikymmenet myös suuriruhtinaskunnan aikaiset dokumenttielokuvat.

Kulttuurin eri vuosikymmenien, suomalaisen identiteetin ja historian kuvittajana Elävän muistin erityisenä kohderyhmänä ovat koululaiset ja opiskelijat alakouluista toisen asteen oppilaitoksiin ja yliopistoihin. Koulukino on KAVIn yhteistyökumppani Elävän muistin oppimateriaalien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tämä kouluille suunnattu vinkkiosio avataan marraskuun aikana. Elävä muisti linkittyy oleellisesti myös KAVIn elokuvakasvatusta edistävään Elokuvapolku-sivustoon ja KAVIn filmografiseen Elonet-tietopalveluun.

KAVIn ainutlaatuinen aineisto

Elävän muistin keskeisiä lähteitä ovat KAVIn elokuva-arkiston sekä radio- ja televisioarkiston runsaat ja monipuoliset kokoelmat. Elokuva-arkiston kokoelmaan kuuluvat Suomi-Filmin ja Suomen Filmiteollisuuden elokuvat, Finlandia-katsaukset sekä Puolustusvoimain katsaukset tarjoavat kukin oman näkökulmansa suomalaiseen historiaan. Finlandia-katsaukset avaavat erityisen antoisan ikkunan suomalaisen arjen ja juhlan hetkiin 1940-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Nämä uutispotpurit ovat kuvia Suomesta jatkosodan ja jälleenrakentamisen kaudelta teollistuneen hyvinvointivaltion syntyyn asti.

Kotimaisen elokuvan kultakauden suurimpien studioiden, Suomi-Filmin ja Suomen Filmiteollisuuden, elokuvien verkkolevitysoikeudet mahdollistavat kansallisen elokuvan kattavan digitoimisen ja levityksen internetissä. Digitoinnin myötä myös Elävästä muistista on tullut totta. Kun tähän lisätään KAVIn radio- ja televisioarkiston käytössä oleva kokoelma itsenäisten tuotantoyhtiöiden ohjelmatuotantoa 1980-luvun puolivälistä tähän päivään muodostuu muistojen mosaiikista monivivahteinen kokonaisuus.

Palaute on tervetullutta

Mitä Elävältä muistilta toivotaan? Millaisia ajatuksia ja omakohtaisia muistikuvia se herättää? Palautteita ja toiveita voi lähettää osoitteeseen elavamuisti@kavi.fi 

Elävän muistin suunnittelu- ja toteutusryhmä: Sami Hantula, Jorma Junttila, Ilkka Kippola, Tommi Partanen, Kirsi Raitaranta. Lisäksi toteutuksessa mukana: Timo Kinnunen, Petteri Kalliomäki, Mikko Kuutti, Matti Lukkarila, Tapio Riihimäki, Alex Day. Vuosikymmentekstit: Jari Hanski. Koulumateriaalit Marjo Kovanen (Koulukino) ja Kirsi Raitaranta. Käännös ruotsiksi: Anni Lappalainen. Nettijulkaisun suunnittelu Zeeland Family / Karhu Helsinki.

elavamuisti.fi 26.10.2017 alkaen

Lisätietoja:

Kirsi Raitaranta, apulaisjohtaja/projektin vetäjä, kirsi.raitaranta@kavi.fi, p. 02953 38106

 

"Vuoden Liekehtijä" 2017 etsinnässä!

$
0
0

Onko opiskelijakunnassasi, ylioppilaskunnassasi tai vaikkapa opiskelijaurheiluseurassasi joku poikkeuksellisen aikaansaava ja auttamisen haluinen liikuntavaikuttaja tai seuratoimija, joka ansaitsi tulla tunnustetuksi saavutuksistaan myös valtakunnallisesti? Ilmianna hänet Vuoden Liekehtijäksi 2017!

Palkinnon voi saada kuka tahansa OLL:n jäsen, joka on tehnyt pyytetöntä työtä opiskelijaliikunnan edistämiseksi niin omassa aine- tai opiskelijajärjestössä, seurassa tai opiskelija-/ylioppilaskunnassa. Ilmiantakaa meille siis liikuntatoiminnan vapaaehtoinen, joka on ollut kirjaimellisesti ”ihan liekeissä”! 

Voittajalle on luvassa palkinnoksi 100€ lahjakortti urheiluvälinekauppaan, upea OLL-alumnien lahjoittama kiertopalkinto sekä ”Liekehtijä” -haalarimerkki, jota ei takuulla löydy monelta.

Lähetä kuva ja lyhyt esittelyteksti ehdokkaasta perusteluineen osoitteeseen jenny.soderman@oll.fi  1.11.2017 mennessä. OLL valitsee Liekehtijän, joka julkistetaan Opiskelijoiden Liikuntaliiton liittokokouksessa 9.-10.11.2017. 

Lisätiedot: Koulutus- ja tapahtumakoordinaattori Jenny Söderman, +35844 7800 217, jenny.soderman(at)oll.fi

SAMKin robotiikka- ja automaatioalan muuntokoulutuksen avulla lisää osaajia – ratkaisu Satakunnan työvoimapulaan

$
0
0

 

Satakunnassa on Suomen suurin automaatio‐ ja robotiikka‐alan keskittymä ja osaajista on työvoimapulaa. Alan kasvu on ollut merkittävää ja sillä on potentiaalia alueen talouskasvuun. SAMKin yhteistyössä Satakunnan ELY-keskuksen kanssa toteuttama koulutus vastaa tähän työelämästä nousevaan tarpeeseen nopealla aikataululla.

– Muuntokoulutuksen tavoitteena on saada paljon kaivattua osaamista Satakunnan yrityksiin, alueella on tarvetta lähes sadalle alan osaajalle, kertoo ELY-keskuksen koulutusasiantuntija Antero Arvela. Hän pitää erittäin tärkeänä, että robotiikka- ja automaatioalan työvoimapulaan reagoidaan nopeasti.

– Ala on hyvin insinööri- ja toimihenkilövaltaista, jolle tarvitaan nimenomaan korkeakoulutason osaamista. Jos osaajia ei saada, on se tavallaan pullonkaula, joka voi estää koko alaa kehittymästä, Arvela muistuttaa.

Koulutuksessa suoritetaan kohderyhmälle räätälöity sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörin (AMK) tutkinto. Tämän mahdollistaa kesällä 2017 voimaan tullut lakimuutos, jonka myötä nopeamman väylän täsmäkoulutusta voidaan hankkia työvoimakoulutuksena koulutusohjelmissa, jotka päättyvät vuoden 2019 loppuun mennessä. Poikkeuslain tarkoituksena on helpottaa työvoimapulaa.

Koulutus toteutetaan työvoimakoulutuksena ja sen kohderyhmään kuuluvat työttömät ja työttömyysuhan alaiset henkilöt tai alan vaihtajat. Pohjakoulutusvaatimuksena on soveltuva tekninen koulutus.

Lisätietoa koulutuksesta SAMKin Porin-kampuksella järjestettävässä infotilaisuudessa 19. lokakuuta ja 7. marraskuuta klo 13–15. Muuntokoulutuksen hakuaika päättyy 15.11.2017.

 

Lisätietoja robotiikka- ja automaatioalan muuntokoulutuksesta (koulutusesite)

 

Lisätietoja koulutuksen sisällöstä ja infotilaisuuksista:

koulutussuunnittelija Anu-Mari Elohaka, p. 044 710 3121, anu-mari.elohaka@samk.fi tai koulutuspäällikkö Pia Lamminen, p. 044 710 3128, pia.lamminen@samk.fi

KATSO VIDEO, jossa koulutuksen kohderyhmästä, toteututuksesta ja tavoitteista kertoo SAMKin Petteri Pulkkinen: https://www.youtube.com/watch?v=lVxHllpTs6A&feature=youtu.be

Lisätietoja koulutukseen hakemisesta:
Outi Kontas, p. 0295 045 071, outi.kontas@te-toimisto.fi

 

Marttojen Vauvanruoka-chat ja Lapsiperhe & kemikaalit -chat kutsuvat lapsiperheet keskustelemaan

$
0
0

Martat tarjoavat tänä syksynä chat-neuvontaa lapsiperheille. Ryhmä- ja yksilöchateissa on mahdollisuus kysyä mieltä askarruttavista asioista ja keskustella aiheesta yhdessä muiden kanssa.

Pikkulapsiperheen arjessa sukkuloidaan monenlaisten asioiden parissa – eteen tulee uusia tilanteita ja monia kysymyksiä. Vauvanruoka ja koko perheen syömiset on mietittävä uudelta kantilta. Lasten myötä kemikaalisirkus kotona voi ruveta arveluttamaan.

Chatteja järjestetään kahdesta eri teemasta: Vauvanruoka, pikkulapsen syömiset ja koko perheen ruokahuolto sekä Lapsiperhe & kemikaalit. Marttojen asiantuntijoiden lisäksi mukana keskustelemassa on myös asiantuntijoita Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Ympäristömerkinnältä ja Allergia-, Iho- ja Astmaliitosta.

Maksuttomat chatit ovat avoinna Martat.fi:ssa seuraavasti:

Vauvanruoka-chat

  • 24.10. klo 10–11
  • 31.10. klo 18–19
  • 9.11. klo 12–15 (yksilöchat)

Lapsiperhe & kemikaalit -chat

  • 13.11 klo 10–11
  • 27.11. klo 15–16
  • 29.11. klo 10–11

Martat.fi:ssä on myös Kysy martalta -chat, joka tarjoaa reaaliaikaista kotitalousneuvontaa verkossa. Maksuton palvelu on avoinna torstaisin klo 15–18 ja perjantaisin 12–15. Martalta voi kysyä myös esimerkiksi jäsenyyteen, jäsenrekisteriin ja toiminnantilastointiin liittyvistä asioista torstaisin klo 14–16.

Tänä vuonna joulun teemachat on auki 11.–22.12.2017. Teemaviikoilla kysymyskanava on auki joka arkipäivä: ma 12–15, ti 12–15, ke 15–18, to 15–18 ja pe 12–15.

Lisätietoja


Tiirismaan ja Kannaksen lukioiden yhdistämisselvitys lausuntokierrokselle

$
0
0

Sivistyslautakunnalle esiteltiin tiistain 17.10. kokouksessa Tiirismaan ja Kannaksen lukioiden hallinnollista yhdistämistä koskeva selvitys ja valmisteluprosessin eteneminen. Kuluvalla viikolla selvitys lähtee laajalle lausuntokierrokselle, lausuntoaikaa on kuukausi. Marraskuun aikana lautakunta käy keskustelut kummankin lukion henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Asia etenee päätökseen joulukuussa.

Selvityksen mukaan lukioiden tiivis yhteistyö sekä tilojen ja henkilöstöresurssien optimaalinen käyttö Paavolan kampusalueella mahdollistuu suunnittelu- ja johtamisresurssien keskittämisellä. Toiminnallisten hyötyjen lisäksi lukioiden hallintojen yhdistämisellä saavutetaan myös taloudellista säästöä noin 150 000 €/vuosi.

Säästöjen hakeminen tai resurssien hyödyntäminen on huomattavasti helpompaa isossa kuin pienessä yksikössä. Esimerkiksi yksittäisten kurssien opiskelijamäärän korottaminen onnistuu vain oppiaineiden kurssien sisällä. Tämä edellyttää yhtä, huolellisesti suunniteltua kurssitarjotinta.

Isossa yksikössä pystytään myös hyödyntämään opettajien monipuolinen osaaminen esimerkiksi projekteissa. Opettajille suurempi yksikkö merkitsee laajempaa kollegiaalista tukea ja osaamispotentiaalin jakamista omassa aineryhmässä sekä koko opettajakunnassa.

Opiskelijoille iso lukio tarjoaa monipuolisen kurssitarjonnan, aidon valinnanmahdollisuuden sekä aiempaa enemmän myös suoritusmahdollisuuksia, jos jonkun kurssin suorittamisen kanssa tulee ongelmia.  Opiskelijoille on myös mahdollista rakentaa yksilöllisiä oppimispolkuja.

Haasteena isossa lukiossa on opiskelijoiden ja opettajien yhteisöllisyyden rakentaminen ja ylläpitäminen. Lisäksi opiskelijoiden opintojen seurantaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Koko lukiota koskevien yhteisten tilaisuuksien, kuten esimerkiksi juhlien tai opettajien tapaamisten järjestäminen vaatii luovia ratkaisuja.

Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Tiirismaan lukio siirtyy vuonna 2020 nykyisen Muotoiluinstituutin tiloihin. Viereisellä tontilla sijaitseva Kannaksen lukio sekä Tiirismaan lukio tulevat muodostamaan noin 1350 opiskelijaa käsittävän lukiokampuksen. Tilojen yhteiskäytön helpottamiseksi rakennusten väliin rakennetaan yhdyskäytävä.

 

Hallinnollisen yhdistymispäätöksen valmisteluprosessi

Kesäkuussa 2017 keskustelu rehtoreiden kanssa yhdistymispäätöksen valmisteluprosessin etenemisestä sekä toukokuusta alkaen lukioiden henkilöstö mukana keskustelemassa ja suunnittelemassa Paavolan kampuksen uudenlaista toimintakulttuuria ja tilaratkaisuja 
28.9.2017: sivistyslautakunnassa lyhyt esittely ja keskustelu hallinnollisen yhdistymisen selvityksen valmistelusta osana palveluverkkotyötä ja Paavolan kampushankkeen valmistelua 
19.9.2017: lukiojohtajan keskustelu Tiirismaan lukion opettajien kanssa 
17.10.2017: hallinnollisen yhdistymisen selvityksen esittely sivistyslautakunnassa 
19.10. – 17.11.2017: selvitys lausuntopyyntökierrokselle 
sivistyslautakunnan keskustelu 7.11.2017 Tiirismaan lukion opettajien ja opiskelijoiden kanssa sekä 21.11.2017 Kannaksen lukion opettajien ja opiskelijoiden kanssa / sisäiset tilaisuudet 
19.12.2017: sivistyslautakunta päättää asiasta

Lisätiedot 
Lahden kaupunki, sivistyksen palvelualue 
vastuualuejohtaja, lukiojohtaja Heikki Turunen, puh. 044 716 1330 

Lukiolaiset keräävät kannatusta maksuttomalle koulutukselle Kuopiossa

$
0
0

Tulevana viikonloppuna 21.–22.10.2017 reilu 160 lukiolaista ympäri Suomen saapuu Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) järjestämälle Water-opiskelijakuntafestivaalille Kallaveden lukioon. Koulutukseen osallistuvat nuoret toimivat aktiivisina vaikuttajina omissa lukioissaan.  

Rahan puute on merkittävä kouluttautumisen este nuorille Suomessa. SLL vaatii yhdessä lapsi-, vanhempi-, nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen kanssa, että lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuus poistetaan kaikin tarvittavin lakiuudistuksin ja toimenpitein. Järjestöt avasivat aiheesta kansalaisaloitteen maanantaina 18.9. Tavoitteena on saada kokoon vähintään 50 000 allekirjoitusta, jotta aloite etenee eduskunnan käsittelyyn.

Water-opiskeijakuntafestivaalin sunnuntain ohjelmassa lukiolaiset perehtyvät kansalaisvaikuttamiseen ja keräävät kaupungilla allekirjoituksia aloitteeseen maksuttoman toisen asteen koulutuksen puolesta.  “Nykyiset työmarkkinat edellyttävät vähintään toisen asteen tutkintoa. Haluamme mahdollistaa koulutuksen kaikille ja lisätä tasa-arvoa perheiden välillä”, tähdentää Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen.

Opetus peruskoulussa ja toisella asteella on maksutonta, mutta lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijoilla on velvollisuus itse hankkia opinnoissa välttämättömät oppikirjat, välineet ja tarvikkeet sekä vastata tutkintomaksuista. Opiskelijoilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella toisella asteella.

Toisen asteen kustannukset ovat kalliit: esimerkiksi lukion suorittamisen kokonaiskustannukset nousevat jopa 2 600 euroon.  “Tämä asettaa nuoret keskenään eriarvoiseen asemaan ja aiheuttaa paineita vähävaraisten perheiden toimeentulolle”, Heiskanen korostaa.

Aloitteen vireillepanijoina ovat Pelastakaa Lapset ry, Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry, Finlands Svenska Skolungdomsforbund FSS rf, Nuorten mielenterveysseura – Yeesi ry, Suomen Vanhempainliitto ja Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Pietu Heiskanen, puh. 050 439 4498, pietu.heiskanen@lukio.fi

Varapuheenjohtaja Venla Kinnunen, puh. 040 763 9032, venla.kinnunen@lukio.fi

 

EU:n ihmiskaupan vastaisena päivänä: Kolmannen sektorin toimijat vaativat ihmiskaupan uhreille vahvempaa suojelua

$
0
0

100-vuotiaan Suomen ja kaikkien sen asukkaiden etu on se, että vakavaan rikollisuuteen puututaan ja että rikoksen uhriksi joutunut henkilö asemastaan riippumatta voi luottaa siihen, että häntä suojellaan. Ihmiskaupparikosten kohdalla valtio on myös kansainvälisten sopimusten kautta sitoutunut suojelemaan uhreja esimerkiksi kostotoimenpiteiltä.

Ihmiskaupan uhri saattaa ottaa suuren riskin hakiessaan apua tai todistaessaan tekijää vastaan, vaikka uhrin kertomus on useimmiten välttämätön rikollisten vastuuseen saattamiseksi. Kun uhri on ulkomaalaistaustainen, hän saattaa apua hakiessaan esimerkiksi asettaa läheisensä kotimaassaan alttiiksi tekijöiden kostotoimille. Hän voi myös hyväksikäytöstä ilmoittamisen seurauksena menettää perhe- tai työsuhteeseen perustuvan oleskelulupansa ja toimeentulonsa. Mikäli rikosta päädytään tutkimaan muuna kuin ihmiskauppana, hän menettää myös oikeutensa ihmiskaupan uhreille tarkoitettuun tukeen.

Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat paperittomat ihmiset. Kun paperiton joutuu ihmiskaupan tai muun vakavan rikoksen uhriksi, hän ei usein uskalla hakea apua viranomaisilta pelätessään tekijän koston lisäksi maasta poistamista ja tyhjän päälle jäämistä. Järjestöjen tietoon tulee jatkuvasti ihmisiä, jotka ovat erittäin huonossa tilanteessa, mutta eivät uskalla irtautua siitä ja hakeutua avun piiriin. Tästä hyötyvät ainoastaan rikoksentekijät.

On kaikkien etu, että uhrit voivat luottaa saavansa suojelua. Rikostorjunnan tavoitteet toteutuvat vain, jos uhri saa tarpeitaan vastaavaa tukea ja suojaa Suomessa tai siellä minne hän haluaa tai joutuu palaamaan, ottaen huomioon myös uhrin alaikäisten lasten tilanteen.

Ulkomaalaistaustaisten ihmiskaupan uhrien asemaa tulee parantaa esimerkiksi seuraavin toimenpitein:

  • Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmälle ja sen moniammatilliselle työryhmälle annetaan oikeus tunnistaa henkilö ihmiskaupan uhriksi ja jatkaa hänelle tarjottavia ihmiskaupan uhrille tarkoitettuja palveluita myös silloin, kun rikosta tutkitaan Suomessa, riippumatta sitä miten rikosprosessi etenee. Nykytilanteessa uhri menettää oikeutensa apuun, mikäli rikosta ei jostain syystä käsitellä rikosprosessissa ihmiskauppana. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä voi nykytilanteessa tunnistaa ihmiskaupan uhriksi vain sellaiset henkilöt, joiden kohdalla rikosta ei voi tutkia Suomessa.

  • Luodaan ns. palomuuri, jotta paperittomat ihmiskaupan ja muiden hyväksikäyttörikosten uhrit voivat raportoida vakavista rikoksista pelkäämättä maasta poistamista.

  • Ihmiskaupan uhriksi joutuminen ja esimerkiksi rikoksen paljastamisesta tai tekijää vastaan todistamisesta aiheutuvat mahdolliset seuraukset otetaan paremmin huomioon oleskelulupaprosessissa. Uhrien lasten ja alaikäisten uhrien kohdalla tehdään oleskelulupaharkinnassa perusteellinen lapsen edun selvitys konsultoimalla lastensuojelun ammattilaisia.

”Uhrien todellisuutta työssämme näkevinä järjestöinä tarjoamme asiantuntemustamme päättäjille ja viranomaisille, jotta saisimme yhdessä kehitettyä sellaisen järjestelmän, joka antaa ihmiskaupan ja muiden vakavien rikosten uhreille mahdollisuuden saada apua ja raportoida kokemansa ilman pelkoa kielteisistä seuraamuksista. Tämä auttaa torjumaan vakavaa rikollisuutta ja rakentamaan turvallista yhteiskuntaa kaikille”, sanoo ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinaattori Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä.

Ihmiskaupan vastainen verkosto (IKV-verkosto) on kolmannen sektorin ja tutkijoiden verkosto, jonka tarkoituksena on jakaa ja tuottaa tietoa ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta sekä ihmiskaupan uhrien auttamisesta ja vaikuttaa yhdessä niihin rakenteisiin, joiden kautta ihmiskaupan vastaista toimintaa ja uhrien auttamista voidaan parantaa ja tehostaa. Verkoston toimintaa koordinoi Rikosuhripäivystys.

Lisätietoa:

Pia Marttila, ihmiskaupan uhrien auttamistyön koordinaattori, Rikosuhripäivystys, 040 630 9669
Essi Thesslund, ihmiskaupan vastaisen työn erityisasiantuntija, Pro-tukipiste ry, 045 120 7224

Verkoston jäsenet:

Amnesty International Suomen osasto
Ensi- ja turvakotien liitto
Exit - pois prostituutiosta ry
Filantropia ry
Filoksenia ry
FinnWID
Global Clinic Turku
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö
Ihmisoikeusliitto ry
Kirkkohallitus
Lasten perusoikeudet ry
Lastensuojelun Keskusliitto ry
Monika-Naiset liitto ry
Naisasialiitto Unioni ry
Naisjärjestöjen Keskusliitto ry
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
Pakolaisneuvonta ry
Palvelualojen ammattiliitto PAM
Pelastakaa lapset ry
Pro-tukipiste ry
Rikosuhripäivystys
Samaria rf
Sexpo-säätiö
Suomen Kiinalaisten Allianssi SKA ry
Suomen Lähetysseura ry
Suomen Mielenterveysseura
Suomen NNKY-liitto ry
Suomen Punainen Risti
Suomen UNICEF ry
Tukinainen ry
Vapauta Uhri ry
Yhteiset Lapsemme ry

Väitös: 28.10.2017 Oppimisen vaikeudet eivät estä soitonopiskelua (Hasu)

$
0
0

Väitös

la 28.10.2017 klo 12.00, Jyväskylän yliopisto, Seminaarinmäki, Musica M103

FM Johanna Hasun musiikkikasvatuksen väitöskirjan ”Kun siihen pystyy kuitenkin, ei oo mitään järkee olla tekemättä. Oppimisen vaikeudet pianonsoiton opiskelussa - oppilaiden kokemuksia ja opetuksen keinoja” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä FT, puheterapeutti Paula Salmi (Niilo Mäki Instituutti) ja kustoksena professori Jukka Louhivuori (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.

Pianonsoitonopettajan vuorovaikutus- ja opetustaidot sekä halu ymmärtää oppilasta tämän elämäntilanteessa ovat ratkaisevampia soitonoppimiselle kuin tieto mahdollisesta oppimisvaikeudesta. Tämä on yksi Johanna Hasun soitonoppimisen ja oppimisvaikeuksien suhdetta käsittelevän väitöskirjan päätuloksista.

Koska soitonopettaja ei usein tiedä oppilaan oppimisvaikeudesta, on jokaista opetettava yksilöllisesti.

-  Saattaa olla, että oppimisen vaikeudet havaitaan vasta lukiossa, vaikka oppilaalla on ollut tämä ominaisuus koko soitonopiskeluajan. Tästä syystä soitonopettajan on alkeisvaiheesta lähtien opetettava mahdollisimman monikanavaisesti ja monipuolisesti oppilaan motivaatiosta huolehtien, Hasu sanoo.

Hasu vertasi oppimista mittaavien testien tuloksia oppilaiden soitonoppimisen tapoihin. Haastatteluilla hän selvitti, miten erilaiset opetusmenetelmät toimivat oppilaiden näkökulmasta. Testituloksilla oli yhteyksiä soittamisen helppouteen tai vaikeuteen, mutta Hasun mukaan oppilaan vahva motivaatio ja opettajan opetuksen tavat ovat olennaisempia edistymiselle kuin mahdolliset oppimisvaikeudet.

- Tutkimuksessa mukana olleilla oppilailla ei kenelläkään ollut vakavia oppimisvaikeuksia, mutta lievätkin vaikeudet voivat näkyä soitonopiskelussa edistymisen hitautena ja vaivalloisuutena, Hasu selvittää.

Avainasemassa motivaatio ja soitonopettaja

Hasun mukaan pianonsoittoa opiskelemaan hakeutuvilla lapsilla ja nuorilla on sisäinen motivaatio soittamiseen. Tämän ylläpitämiseksi tarvitaan usein ulkoista motivointia, ja oppilaan harjoittelumotivaatioon vaikuttavat niin soitettavat sävellykset kuin tunnelma soittotunnilla.

- Opettajalla on oltava opetustaidon ja erilaisten opetuksen keinojen lisäksi vahvat vuorovaikutustaidot ja kyky motivoida oppilaita sekä tekemällä oppimisesta helppoa että etsimällä sopivaa ohjelmistoa soitettavaksi, Hasu sanoo.

Kahdenkeskinen opetustilanne auttaa oppilasta

Mestari–oppipoika-perinteeseen perustuva soitonopetus on edelleen paras tapa opettaa pianonsoittoa. Yksilöllisessä soitonopetustilanteessa opettaja voi antaa oppilaalle aikaa ja ohjausta juuri oppilaan tarpeiden mukaan. Opettajan ei kuitenkaan tule olla kaikkitietävä mestari, vaan oppilasta ymmärtävä ja häntä soitonoppimisessa auttava aikuinen. Opettaja on vastuussa soittotunnin vuorovaikutuksesta. Turvallisessa ilmapiirissä oppilaalla on lupa myös kertoa, jos motivaatio on katomassa tai jos soitettavat teokset eivät kiinnosta.

Arvokkaat perinteet tarvitsevat rinnalleen uutta tutkimustietoa

Suomalainen musiikkioppilaitosjärjestelmä on ainutlaatuinen ja maailmalla arvostettu, mutta moni oppilas myös lopettaa opintonsa kesken ja kokee epäonnistumista. Hasun mukaan pianonsoiton opetuksen perinteet ovat arvokkaita, mutta uutta tutkimustietoa tarvitaan nimenomaan soitonoppimisen alueelta. Hasu aikoo jatkaa tutkimuksensa tuloksena syntyneiden opetuksen keinojen jalostamista oppimateriaaliksi soitonopettajien käyttöön.

Lisätietoja:

Johanna Hasu, 040 548 3608, johannahasu1@gmail.com,

Viestintäharjoittelija Sinikka Kauhanen, 040 8054483, sinikka.m.kauhanen@jyu.fi

Johanna Hasu kirjoitti ylioppilaaksi Kouvolan iltalukiosta vuonna 1992. Hän valmistui musiikkioppilaitoksen opettajaksi Keski-Suomen konservatoriosta vuonna 1996 pääaineenaan pianonsoitto, ja suoritti samaan oppilaitokseen myös musiikkioppilaitoksen opettajan jatkotutkinnon 1999. Hasu on valmistunut musiikkipedagogiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta vuonna 2007 ja filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2012 pääaineenaan musiikkikasvatus. Hasu on toiminut kanttorin viransijaisena Iitin seurakunnassa ja pianonsoiton opettajana Mikkelin ja Lahden musiikkiopistoissa. Hän on toiminut pianonsoiton lehtorina Pohjois-Kymen musiikkiopistossa, jossa työskentelee tällä hetkellä apulaisrehtorina. Hasu on esiintynyt pääasiassa kamarimuusikkona ja lied-pianistina, soittanut cembaloa Iitin musiikkijuhlilla sekä opettanut juhlien musiikkikurssilla. Hasu on toiminut myös musiikkikriitikkona ja kolumnistina ja häneltä ilmestyy keväällä runokirja Reuna-kustantamon kustantamana.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 330, 258 s., Jyväskylä 2017, ISSN: 1459-4323; 330 (nid.)

ISSN: 1459-4331; 330 (PDF) ISBN: 978-951-39-7186-1 (nid.), ISBN: 978-951-39-7187-8 (PDF) . Kirjaa myyvät yliopistokauppa Soppi puh. 040 805 3825 tai myynti@library.jyu.fi ja yliopiston verkkokauppa. Linkki väitöskirjan pdf-versioon: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7187-8

Kuvat: kuva 1 (pianon kanssa) ottanut Päivi Stenvall, kuva 2 (pystykuva) kuvaamo Foto Monza

IT-tiedekunta perustaa tekoälylaboratorion ja vahvistaa tekoälytutkimustaan ja -koulutustaan

$
0
0

Jyväskylän yliopiston ja IBM:n välisessä yhteistyössä alkoi uusi vaihe, kun Jyväskylään perustetaan uusien IBM:n kehittämien läpimurtoteknologioihin pohjautuva innovaatioyksikkö IT-tiedekuntaan. Innovaatioyksikön alat ovat kyberturvallisuus, IoT, tekoäly, kognitiivinen analyysi, lohkoketju, virtuaalitodellisuus, robotiikka ja kvanttilaskenta. Tähän liittyen IT-tiedekunta perustaa nyt tekoälylaboratorion.

Sekä innovaatioyksikkö että tekoälylaboratorio vahvistavat IT-tiedekunnan monipuolista tekoälyosaamista. Tekoälylaboratorio kehittää edelleen tutkimustoimintaa yhdistämällä eri tekoäly-tutkimusryhmiä:

  • Kompleksiset järjestelmät
  • Big dataan ja ennustamistekniikoihin perustuvat tekoälysovellukset
  • Hyperspektrikuvantaminen
  • Intelligent computing (laskennallinen älykkyys)
  • Tekoälyn sovellutukset; terveydenhoito, liikenne, infrastruktuuri, tietoturva, koulutus

- IT-tiedekunnassa tekoälytutkimuksen ja koulutuksen teoreettinen viitekehys liittyy laskennalliseen tieteelliseen ja sovellettuun matematiikkaan, joka on yksi tiedekunnan kärkialoja, dekaani Pekka Neittaanmäki kertoo.

Tutkijakoulutuksessa tekoäly on huomioitu IT-tiedekunnassa jo aiemmin. Alalta on valmistunut viime vuosina 15 väitöskirjaa ja tällä hetkellä alalla on yli 20 jatko-opiskelijaa.

Esimerkkinä tekoälypohjaisesta tutkimuksesta on muun muassa spektrikuvien analytiikka. Tekoälypohjaisilla menetelmillä voidaan ratkaista erilaisia luokitteluongelmia. 

- Olemme hyödyntäneet syväoppivia neuroverkkoja muun muassa ihosyövän tunnistamisessa, kertoo tutkijatohtori Ilkka Pölönen.

- Spektrikuvissa on datapisteitä tyypillisesti miljoonia, jolloin dataa kertyy nopeasti isoja määriä. Tällöin suhteellisen pienillä kuvamäärillä voidaan rakentaa luotettavaa tunnistamista, Pölönen jatkaa. 

Tekoälyn mahdollisuudet yhteiskunnassa kasvavat, koska eri laitteiden ja järjestelmien opettamiseen käytettävän datan sekä erilaisten sensori- ja kuvantamistekniikoiden saatavuus lisääntyy nopealla tahdilla. IT-tiedekunta onkin lisännyt tekoälyyn liittyvää koulutusta jo kandidaattiopintoihin. Esimerkkinä voidaan mainita marraskuussa toteutettava uusi kurssi tekoälyn matemaattisista perusteista. Lisäksi neuroverkkoihin pohjautuvaa menetelmäkoulutusta on lisätty maisterivaiheeseen. 

Vuonna 2018 käynnistyy uusi englanninkielinen tekoälyyn keskittyvä maisteriohjelma Cognitive Computing and Collective Intelligence (http://www.jyu.fi/coin). 

Lisätietoja:

Dekaani Pekka Neittaanmäki, informaatioteknologian tiedekunta, pekka.neittaanmaki@jyu.fi, puh. +358 40 550 7005

 

Kuva: Tutkijatohtori Ilkka Pölönen kuvaa hyperspektrikameralla, kuvaaja Nora Niemispelto.

Viewing all 16739 articles
Browse latest View live