Luistelutapahtuma Ice Skating Tour saapuu Lappeenrantaan Kisapuiston tekojäälle tiistaina 14.11.2017. Luvassa on koululaisluistelua klo 9–14 ja koko perheen, kaikille avoin luistelutapahtuma klo 18–20. Luistelukiertueen tarkoituksena on tarjota yhteistä, iloista ja mukavaa toimintaa luistelun parissa. 

Koululaisluisteluun osallistuu 15 eri luokkaa Lappeenrannan kouluista. Koululaisten luisteluvuorolla viiletetään luokka-aste kerrallaan kiertueen omien ohjaajien tahdissa tunnin ajan. 

Kaikille avoimessa luisteluillassa nautitaan liikunnan ilosta ja fiiliksestä kahden tunnin ajan. Ohjelmaan kuuluu muun muassa limbo- ja hokkarikisa, luisteluvalssit, kuntoluistelu ja jäädisco. Mukana on myös Luistele mun kaa -perheluisteluosio sekä tekemistä perheen pienimmillekin. 

Lappeenrannan liikuntatoimen Syke sataan -hanke tuo kiertueen Lappeenrantaan. 

Järjestyksessään 20. kertaa järjestettävä jättikiertue on Luisteluliiton operoima kokonaisuus, jota tehdään yhdessä kuntien liikunta- ja vapaa-aikatoimien, koulujen ja Taitoluisteluliiton kanssa. Juhlakiertueen teemana on 20 years of hard skate.

Kuva: Luistelua Kisapuiston tekojäällä. Lappeenrannan liikuntatoimi.

Lisätietoja:

Liikuntapalvelupäällikkö
Aija Rautio
puh. 040 513 8140, aija.rautio(a)lappeenranta.fi

Maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden viime vuosina nopeasti kasvanut määrä haastaa myös suomalaisen koulutusjärjestelmän. Maahanmuuttajat ovat kasvava oppijaryhmä erityisesti aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Kansanvalistusseuran kansainvälinen konferenssi kokoaa aikuiskoulutuksen ja maahanmuuttajien kotoutumisen huippuasiantuntijat Helsinkiin keskustelemaan maahanmuuttajien koulutuspolkujen sujuvoittamisesta Suomessa ja Euroopassa. Diversity in Adult Education -konferenssi järjestetään 17. marraskuuta kello 9.00-15.30 Helsingin Paasitornissa (Paasivuorenkatu 5 A, Sirkus-sali).

Konferenssissa esitellään eurooppalaisia esimerkkejä maahanmuuttajien kotouttamisesta aikuiskoulutuksen avulla ja pohditaan, miten hyvät käytännöt saataisiin käyttöön Suomessa.

– Maahanmuuttajien esteetön polku koulutukseen ja työhön edesauttaa kotoutumista. Toivomme konferenssissa löytävämme keinoja näiden polkujen sujuvoittamiseksi, Kansanvalistusseuran toimitusjohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski sanoo.

Keskustelua aiheesta johdattelevat muun muassa Namibian koulutuksen arviointineuvoston johtaja Franz Gertze, Euroopan alueiden komitean ensimmäinen varapuheenjohtaja Markku Markkula, Euroopan aikuiskasvatusjärjestön (EAEA) pääsihteeri Gina Ebner, kasvatustieteen professori Kristiina Kumpulainen, Vuoden Pakolaisnainen 2017 Bahar Mozaffari, Väestöliiton asiantuntija Gunta Ahlfors ja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Tilaisuudessa jaetaan myös Kansanvalistusseuran Vuoden 2017 sivistyspalkinto.

Liitteenä ohjelma. Katso ohjelman lopusta myös tarkemmat esittelyt pääpuhujista.

Konferenssi on osa Euroopan komission tukemaa implOED – Implementing Outreach, Empowerment, Diversity -hanketta, joka pyrkii helpottamaan syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien osallistumista aikuiskoulutukseen.

Lisätiedot: toimitusjohtaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, pirkko.ruuskanen-parrukoski@kvs.fi, 050 563 4671
Haastattelupyynnöt: EAEA-tiedottaja Helka Repo, helka.repo@kvs.fi, 040 511 2475

Vierumäellä on käynnissä NYT! Winnowate –innovaatioleiri, joka on Lahden ammattikorkeakoulun NYT! Naiset, yrittäjyys ja teknologia –hankkeen järjestämä yritysleiri. Leirillä on kaikenikäisiä eri alojen naisyrittäjiä ja –opiskelijoita Lahden seudulta. Osallistuvista yrittäjistä jotkut ovat yksinyrittäjiä, toiset johtavat pieniä yrityksiä ja osa yrityksistä on voimakkaasti kasvuhakuisia. Perjantaina leirillä keskityttiin digimahdollisuuksien yrityskohtaiseen hyödyntämiseen pienyrityksissä.

Innovaatioleirillä opiskelijat ja yrittäjät ovat oppimassa toisiltaan ja toisistaan sekä jakamassa kokemuksia. Perjantain leiritunnelma oli innostunutta ja keskustelua herätti inspiraation jakaminen sosiaalisessa mediassa sekä eri maailmojen kohtaaminen. Taloushallinnon asiantuntija ja yrittäjä Kaija-Leena Tervala Rezulto Oy:ltä odotukset leiriltä painottuvat neuvoihin, näkökulmiin sekä mahdollisuuksiin digin hyödyntämiseen leirin asiantuntijaluennoitsijoilta ja opiskelijoilta. Leiriin osallistuva kansainvälisen kaupan tradenomiopiskelija Valentina Vigato odottaa leirillä pääsevänsä auttamaan yrityksiä ymmärtämään, mitkä ovat sosiaalisen median olennaisia julkaisukanavia ja verkostoitumaan muiden naisyrittäjien kanssa.

Lahden ammattikorkeakoulun NYT!-hankkeen tavoitteena on lisätä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten naisopiskelijoiden halukkuutta suuntautua ICT-alalle ja vahvistaa heidän yrittäjyysvalmiuksiaan sekä tarjota ICT-koulutusta Lahden seudun naisyrittäjille liiketoiminnan kehittämiseksi. NYT!-hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama hanke.

NYT! Winnowate –innovaatioleirillä Vierumäellä jatketaan lauantaina 11.11.2017 mm. sosiaalisen median strategioiden parissa. Työskentely leirillä painottuu asiantuntijapuheenvuoroihin sekä co-creation-työpajasessioihin.

Toimittajat ovat tervetulleita leirille la 11.11. klo 9-13.

Lisätietoja: Janette Eerola, 044 708 0403

Neljälle Lounais-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjälle on lisätty opiskelupaikkoja ja rahoitusta vuodelle 2017. Toimi vastaa osaltaan Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen aikaansaamaan osaavan työvoiman tarpeeseen. Myönnetyn rahoituksen suuruus on 400 000 euroa. Koulutukset on tarkoitus käynnistää vielä tämän vuoden aikana.
 
- Varsinais-Suomessa alueen positiivista rakennemuutosta on tuettu lukuisin toimin, mutta työtä riittää edelleen. Meidän on varmistettava, että koulutustarjonta kohdentuu oikein ja koulutuspaikat riittävät vastaamaan alueen kysyntään. Suomen kasvu ei saa jäädä osaajapulasta kiinni. Ammatillisen koulutuksen on kyettävä nopeasti ja joustavasti vastaamaan työelämän ja opiskelijoiden muuttuviin osaamistarpeisiin, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Lisärahoitusta saavat Turun kaupunki, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedu ja Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä. Koulutuksen järjestäjät aikovat järjestää ammatti- ja erikoisammattitutkintoja ja niihin valmentavaa koulutusta erityisesti laivanrakennusalalla, kone- ja metallialalla, kuljettaja- ja sähköalalla sekä taloushallinnon ja myynnin aloilla.
 
Lisätietoja:
erityisavustaja Daniel Sazonov (ministerin haastattelupyynnöt), p. 045 1296812
opetusneuvos Jukka Lehtinen, p. 0295 330183

Suomessa on viime vuosina käyty keskustelua ja tehty aloitteita Puolustusvoimien vuosittaisten kutsuntojen laajentamista myös naisia koskevaksi. Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola haluaa, että keskustelusta siirrytään konkreettisiin toimenpiteisiin.

- Olen itse esittänyt pakollisten kutsuntojen laajentamista myös naisia koskevaksi ja ilokseni huomannut, että moni muukin taho on viime aikoina heittänyt ilmaan samansuuntaisia ajatuksia. Tavoitteena on lisätä naisten tietoa Puolustusvoimista ja puolustusjärjestelmästä sekä lisätä asepalveluksen suorittavien naisten määrää. Toivon päätöstä tästä asiasta mahdollisimman pian.

Loviisassa lauantaina puhunut Hakola vaati myös kehittämään enemmän huomioita yhteiskuntamme yleiseen kriisivalmiuteen. Uusien sodankäynnin muotojen myötä sotatoimien ja muiden vastaavantyyppisten toimenpiteiden kohteena on Hakolan mukaan aiempaa enemmän koko yhteiskunta ja sen toimivuuden kannalta keskeinen infrastruktuuri.

- Nyky-yhteiskunnan toiminta lamautuu hyvin tehokkaasti jo sähkö- ja internet-verkkojen toimintaa häiritsemällä, estämällä omat TV-lähetykset sekä esim. tuhoamalla liikenteen kannalta keskeisiä solmukohtia kuten siltoja, lentokenttiä, satamia ja rautatieverkkoja jne.

Loviisan Seudun Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlaan lauantaina osallistunut Hakola muistutti, että kriisitilanteissa viranomaisresurssit eivät välttämättä riitä. Hakolan mukaan siviiliviranomaisten kykyä toimia poikkeusoloissa ja muissa kriisitilanteessa tulisikin lisätä.

- Jokaiselle kriisitilanteessa toimintavastuuta omaavalle viranomaistaholle tulisikin rakentaa reservi, jonka avulla sen toimintakapasiteettiä kyettäisiin kriisitilanteissa nopeasti kasvattamaan.

Lisäksi Hakola esitti, että näihin organisaatioihin tulisi sijoittaa nykyistä laajemmin mm. siviilipalveluksen suorittaneita henkilöitä sekä täydennyspalvelukseen siirtyneitä reserviläisiä. Näitä kriisiajan organisaatioita tulisi myös kutsua säännöllisesti harjoituksiin, jotta ne olisivat kriisitilanteessa kykeneväisiä hoitamaan niille asetetut tehtävät.

Lisätietoja varapuheenjohtaja Terhi Hakola, puh. 050 350 8020 tai s-posti hakolaterhi@gmail.com

Suomen Lukiolaisten Liiton (SLL) liittokokous vaatii uutta sisältöä oppimateriaaleja koskevaan keskusteluun. SLL on laskenut, että uusien oppikirjojen kustannukset lukioaikana voivat nousta jopa yli 2000 euroon. Esimerkiksi tänä viikonloppuna Espoossa kokoontunut 300 lukiolaisen kokousväki käyttäisi tällöin lukiokirjoihinsa noin 600 000 euroa.

”Puhutaan siis todella isosta bisneksestä ja melkoisesta hintalapusta maksuttomalle lukiokoulutukselle. On vaikea kuvitella, että tällaiset kustannukset olisivat yhtä hyväksytyt, jos valtiolla olisi vastuu oppimateriaalien tarjoamisesta. Tilanne on karannut täysin käsistä”, SLL:n puheenjohtaja Pietu Heiskanen toteaa.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ilmoitti syyskuussa tilaavansa Opetushallitukselta selvityksen toisella asteella opiskelemisen kustannuksista. Ministerin mukaan opiskelun kustannukset eivät saa katkaista yhdenkään nuoren koulupolkua. Lukiolaiset ovat samaa mieltä ja vaativat selvityksen pohjalta toimenpiteitä mahdollisimman pikaisesti. Tästä syystä SLL on mukana kansalaisaloitteessa, joka tavoittelee aidosti maksutonta toista astetta.

”Maksuttomassa toisessa asteessa ei ole kyse pelkästään nykyisten kirjakauppahintojen siirtämisestä valtion budjettiin. Nyt on hyvä aika keskustella siitä, miten ja millaisia materiaaleja ylipäätään tulevaisuuden lukiossa hyödynnetään oppimisen tukena”, huomauttaa Alvar Euro, SLL:n vastavalittu puheenjohtaja vuodelle 2018.

Liittokokous muistuttaa, että maksuttomia oppimateriaaleja on jo olemassa. Kyse on ennen kaikkea opettajien mahdollisuudesta ja halusta ottaa perinteisen kirjan kanssa käyttöön monipuolisesti muita oppimateriaaleja – lisääntynyt kysyntä luo myös laadukkaampaa tarjontaa. Digitalisaation hyödyntämisen lisäksi oppimateriaaleja voidaan tuoda kaikille opiskelijoille tarjolle esimerkiksi oppilaitosten kirjastojen kautta.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja 2017 Pietu Heiskanen, pietu.heiskanen@lukio.fi, 050 439 4498

Puheenjohtaja 2018 Alvar Euro, alvar.euro@lukio.fi, 050 918 6674

Pelastakaa Lapset ry on selvittänyt toisen asteen opintojen kustannuksia ja niiden vaikutuksia opiskelijoiden ja heidän perheidensä elämään ja toimeentuloon. Lähes neljännes kyselyyn vastanneista arvioi maksaneensa 3000 euroa tai enemmän toisen asteen koulutuksen välttämättömiä kustannuksia. Oppilaitokset tiedottavat kustannuksista harvoin tai liian myöhään. Selvitys tehtiin osana Pelastakaa Lasten ja yhteistyökumppaneiden Maksuton 2. aste -kampanjaa, jossa järjestöt vaativat kansalaisaloitteella aidosti maksutonta toisen asteen koulutusta kaikille. 

Kyselyllä selvitettiin, paljonko toisen asteen opinnot ovat maksaneet sekä miten nämä kustannukset ovat vaikuttaneet vastaajien ja heidän perheidensä toimeentuloon. Kyselyyn vastasi yhteensä 575 lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa tai äskettäin opiskellutta nuorta sekä heidän vanhempiaan. Kysely tuo esille myös tärkeää tietoa vaietuista asioista: kokemuksia köyhyydestä, nuorten eriarvoistumisesta ja opintojen kustannusten yhteydestä näihin.

Kustannukset ovat monelle liian kalliita eikä kustannuksista saa tietoa etukäteen

Selvityksestä käy ilmi, että koulunkäynnin kustannukset ovat monelle haasteellisia. Lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista koki, että toisen asteen kustannukset ovat aiheuttaneet heille tai heidän perheelleen taloudellisia haasteita. Noin 13 prosenttia koki nämä haasteet suuriksi. 66 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että toisen asteen opintojen kustannukset ovat kohtuuttomia ja 59 prosenttia sitä mieltä, että opintojen tulisi olla opiskelijalle aidosti maksuttomia. 

”Olen harkinnut ja jättänytkin joitain kursseja pois opinnoistani alentaakseni oppimateriaaleihin meneviä kustannuksia”, kertoo eräs lukiolainen.

Kyselyyn vastanneiden arviot kustannuksista nousevat tuhansiin euroihin: lähes neljännes (22 %) vastanneista arvioi, että he ovat maksaneet kolme tuhatta euroa tai enemmän toisen asteen koulutuksen välttämättömiä kustannuksia. Kustannuksia aiheuttavat etenkin oppikirjat sekä lukiossa vaadittava tietokone. Myös tutkintomaksut ja ammatillisissa koulutuksissa vaadittavat työasut sekä -välineet tuottavat keskimääräisesti satojen eurojen kustannukset.

Osa ongelmaa on, että oppilaitokset tiedottavat kustannuksista hyvin harvoin tai myöhään. ”En olisi koskaan osannut odottaa näin suuria kustannuksia”, kirjoittaa yli 3 500 euroa maksanut lukiolainen. Valtaosa vastaajista (85 %) ilmoitti, että heidän oppilaitoksensa eivät tiedottaneet opintojen kokonaiskustannuksista. 79 prosenttia vastanneista ilmoitti, että opintojen kustannukset selvisivät heille vasta opintojen aloittamisen jälkeen, usein vasta hankintojen yhteydessä.

”Yllättävät kulut, kuten parin päivän varoitusajalla ilmoitettu maksullinen liikuntatunti, saattoivat tarkoittaa, ettei perheeni syönyt pariin päivään kuin puuroa tai jätin menemättä tunnille ja arvosanani aleni”, kertoo eräs opiskelija.

Unettomuutta, riitoja ja häpeää

Useat selvityksen vastaajat kertoivat myös toisen asteen kustannusten aiheuttamista stressistä, ahdistuksesta ja muista ongelmista. Vähillä varoilla eläminen ja huoli arvosanoista vaikuttaa myös nuorten hyvinvointiin kuten eräs huolestunut nuori kertoo: ”Stressi rahasta on vaikuttanut opintoihini siten, että olen menettänyt yöunia huolen takia. Univaje taas ei ole hyväksi opintomenestyksessä tai hyvinvoinnissa yleisesti.” 

Hyvinvointia parantavista vapaa-ajan harrastuksista ovat monet joutuneet luopumaan, sillä rahaa ei yksinkertaisesti riitä harrastuksiin. ”Olen myös joutunut lopettamaan liikuntaharrastukseni, sillä koulu syö kaikki rahat. Haluaisin yhä jatkaa rakasta monta vuotta kestänyttä harrastusta, jos vain saisin siihen rahat.”

Stressi aiheuttaa monessa perheessä riitoja. Vanhemmat saattavat tuntea itsensä voimattomiksi, kun eivät pysty tukemaan lastensa opintoja. Opiskelijat tuntevat häpeää ja syyllisyyttä, kun perheen varat menevät opintojen kustantamiseen ja sisaruksetkin kärsivät, kun perheessä ei ole rahaa ruokaan, harrastuksiin tai vapaa-ajanviettoon.

”Perheelläni ei ole muutenkaan paljon varoja, joten koulutarvikkeiden ja oppimateriaalien hankinta on stressaavaa. Itsestäni tuntuu kauhealta, kun suvun rahankäyttö keskittyy lukioaikana vain minun oppimiseen”, kirjoittaa eräs nuori. ”Kun joudun ostamaan uusia kirjoja, äiti aina suuttuu ja sanoo, kuinka ei olisi kannattanut lähteä lukioon”, vastaa toinen nuori.

Pelastakaa Lapset ry yhteistyökumppaneineen avasi kansalaisaloitteen Maksuton toisen asteen koulutus kaikille, jonka voi allekirjoittaa 18.3.2018 asti. Järjestöt vaativat eduskunnalta perusteellisen selvityksen sekä tarvittavia toimenpiteitä ja lakiuudistuksia lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuuden poistamiseksi.

Aloitteen vireillepanijoina ovat Pelastakaa Lapset ry, Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry, Finlands Svenska Skolungdomsforbund FSS rf, Nuorten mielenterveysseura – Yeesi ry ja Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry. Kampanjaa tukee myös Vanhempainliitto.

Lue yhteenveto selvityksestä täältä: https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/pelastakaalapset/main/2017/11/09145729/Pelastakaa_Lapset_Selvitys_toisen_asteen_opintojen_kustannuksista_2017.pdf 

www.pelastakaalapset.fi/maksuton2aste/

Allekirjoita kansalaisaloite: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2607

Lisätietoa:

Hanna Markkula-Kivisilta, pääsihteeri, Pelastakaa Lapset ry, puh. 050 462 1148, hanna.markkula-kivisilta@pelastakaalapset.fi

Carita Päivänen, viestintäpäällikkö, Pelastakaa Lapset ry, puh. 040 535 8221, carita.paivanen@pelastakaalapset.fi

Suomen Lukiolaisten Liiton XXXIII liittokokous valitsi sunnuntaina Espoossa 19-vuotiaan Alvar Euron uudeksi puheenjohtajakseen vuodelle 2018. Euro on valmistunut ylioppilaaksi Turun Puolalanmäen lukiosta viime keväänä. Aktiivisesti liiton toiminnassa mukana ollut Euro on toiminut aiemmin muun muassa SLL:n liittohallituksen jäsenenä, koulutuspoliittisen jaoksen puheenjohtajana sekä Lounais-Suomen piirin varapuheenjohtajana.

Euro pitää tärkeänä, että Suomen Lukiolaisten Liiton tekemästä edunvalvontatyöstä viestitään entistä selvemmin lukiolaisille. Tärkeänä hän pitää myös yhdenvertaisuuden edistämistä niin liiton sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Euro haluaisi myös vahvistaa lukiolaisten äänen kuulumista lukiouudistuksessa.

“Lukiolaisten mielipiteiden on näyttävä lukiouudistuksessa. Ei lukiota ole tehty ketään muuta kuin meitä opiskelijoita varten, ja juuri siksi meidän on saatava äänemme kuuluviin sen kehityksessä. Yhdessä muiden koulutusta kehittävien toimijoiden kanssa päivitämme lukion nykyaikaan!”, Euro toteaa.

Liiton varapuheenjohtajiksi ensi vuodelle valittiin 19-vuotias Jesse Saapunki, Kuopion lyseon lukion viime kevään ylioppilas, ja Mikael Lehtonen, 19-vuotias abiturientti Kalevan lukiosta Tampereelta. Saapunki on toiminut kuluvana vuonna Lukiolaisten Liiton liittohallituksessa ja liiton kansainvälisen jaoksen puheenjohtajana. Lehtonen on puolestaan toiminut Pirkanmaan piirin puheenjohtajana.

“Suurin tavoitteeni seuraavalle vuodelle on, että lukiolaiset suosittelevat jäsenyyttä toisilleen. Tärkeää siitä tekee sen, että lukiolaiset kokevat jäsenyyden hyödyllisenä ja suositeltavana asiana ja järjestönä pystymme tarjoamaan yhä parempia palveluja lukiolaisille”, kaavailee liiton viestinnästä, markkinoinnista ja kumppanuuksista ensi vuonna vastaava Saapunki.

“Haluan saada opiskelijakunnat entistä paremmin osaksi liiton työskentelyä. Jotta opiskelijakunnat pitävät toimintaan osallistumista itsestäänselvyytenä, toiminnan pitää olla opiskelijakuntia palvelevaa. Siksi on tärkeää, että erilaisten koulutustapahtumien, kuten Watereiden, järjestämisessä opiskelijakunnilla on suurempi rooli”, liiton aktiivi- ja opiskelijakuntatoimintaa ensi vuonna luotsaava Lehtonen kertoo.

Lisäksi Lukiolaisten Liiton liittohallitukseen valittiin liittokokouksessa Aleksi Aalto (Puolalanmäen lukio, Turku), Kia Katjos (Tammerkosken lukio, Tampere), Antti Kivi (Tikkurilan lukio, Vantaa), Roosa Pajunen (Seinäjoen lukio, Seinäjoki), Matilda Stirkkinen (Vaskivuoren lukio, Vantaa), Petteri Strömberg (Oulun normaalikoulun lukio, Oulu), Mikaela Wirenius (Mikkelin lukio, Mikkeli), Ding Zhong (Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki).

LISÄTIETOJA:

Pietu Heiskanen, puheenjohtaja 2017
p. 050 439 4498, pietu.heiskanen@lukio.fi

Alvar Euro, puheenjohtaja 2018
p. 050 918 6674, alvar.euro@lukio.fi

Helsingin yliopisto ja Gofore jatkavat yhteistyötään. Gofore valikoitui mukaan ketterän kehityksen puitejärjestelyyn seuraavalle neljävuotiskaudelle. Helsingin yliopiston kilpailuttama puitejärjestely kattaa kehitys- ja asiantuntijapalvelut. Järjestelyssä on mukana neljä toimittajaa.

Helsingin yliopiston puitesopimuksen maksimiarvo on kahdeksan miljoonaa euroa. Gofore arvioi, että sen osuus sopimuksesta olisi vuosittain noin miljoona euroa.

Sopimuksessa jatkavat samat toimittajat, jotka ovat tehneet yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa edelliset neljä vuotta.

Yhteistyössä Helsingin yliopisto ja Gofore kehittävät Suomen suurimman yliopiston digitaalisia palveluita käyttäjien moninaisiin tarpeisiin.

– Goforen asiantuntijat tekevät Helsingin yliopistolle ketterän kehityksen periaatteiden mukaisesti muun muassa ohjelmistosuunnittelua, -kehitystä ja konsultointia, kertoo sopimuksesta vastaava Goforen Business Manager Ville Nordberg.

Lisätietoa:

Ville Nordberg
Business Manager, Opetus & Liikenne
puh. 050 506 0017
ville.nordberg@gofore.com

Satakunnan ammattikorkeakoulun vanhustyön ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat järjestävät vanhustyön ammattilaisille vanhustyön ajankohtaisia asioita käsittelevän Valoa vanhustyöhön, ideoista teoiksi -seminaarin torstaina 16.11.2017 SAMK-kampus Porin Agora-salissa.

Tapahtumassa käsitellään yhteiskunnallisesti ajankohtaisia aiheita, kuten muistisairaan oikeudellisen toimintakyvyn ja osallisuuden tukemista. Lisäksi esitellään Voimaa vanhuuteen -ohjelman liikuntaraadin toimintaa ja tutustutaan saunajoogan mahdollisuuksiin omaishoidon tukena.

Tilaisuuden puhujina ovat tutkija ja tohtorikoulutettava Henna Nikumaa Helsingin yliopistosta, geronomi (ylempi AMK) Riitta Tähtinen, suunnittelija Eveliina Hovinen ikäinstituutista sekä fysioterapeutti ja ylempi AMK -opiskelija Nina Rouhikko.

Tilaisuudessa on lisäksi yhteistyökumppaneiden tuotteiden ja toiminnan esittelytila sekä vanhustyön ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoiden kehittämistehtävinä toteuttavien opinnäytetöiden esittely.

Ohjelma

Lisätietoja:

projektisihteeri

Leena Niskanen

leena.niskanen(a)student.samk.fi

Väitös

la 25.11. klo 12.00, Jyväskylän yliopisto, Seminaarinmäki, Historica, H320

FL Hellä Siekkisen soveltavan kielitieteen väitöskirjan ”Työelämä, täältä tullaan - kielitaitoisina ja itseohjautuvina - Tutkimus opiskelijoista monimuotoisesti toteutetulla englannin opintojaksolla Jyväskylän ammattikorkeakoulussa” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Ritva Kantelinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Ari Huhta (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen. 

Siekkinen tarkasteli ammattikorkeakoulun opiskelijoiden englannin kielen taidon paranemista, itseohjautuvuutta sekä arviointitaitojen kehittämistä.

Tutkimuksessa oli kolme osa-aluetta. Oppimistulokset, eli kuinka paljon englantia opintojaksolla opitaan, oli näistä ensimmäinen. Siekkinen vertaili erityisesti lukiopohjaisten, ylioppilastutkinnon suorittaneiden sekä peruskoulupohjaisten, toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneiden oppimistuloksia. Toisena osa-alueena oli itseohjautuvuus ja sen muuttuminen opintojaksolla. Opiskelijoiden ja opettajien kokemuksien ja mielipiteiden kartoittaminen opintojaksosta ja monimuoto-opetuksesta oli kolmantena osa-alueena.

Tutkimusalueita yhdisti monimuoto-opetus, joka tarkoitti opintojakson jakautumista puoliksi lähiopetukseen ryhmässä ja omatoimiseen, itsenäiseen opiskeluun. Monimuoto-opetusta on tutkittu varsin vähän kieltenopetuksessa, vaikka se yleisesti lisää opiskelijoiden itseohjautuvuutta heille tulevan vastuunottamisen vuoksi.

Englannin kielitaitokoe osoitti, että sekä lukiopohjaisen että ammatillisen taustakoulutuksen omaavien kielitaito parani tilastollisesti merkittävästi, mutta selkeä ero heidän välillään säilyi. Ammatillisen pohjakoulutuksen omaavien miesten itseohjautuvuus kasvoi merkitsevästi. Siekkinen jakoi itseohjautuvuuden neljään ulottuvuuteen, joista eniten kasvua tapahtui ”Opiskelun kokeminen innostavana ja luovuus” -ulottuvuudessa.

- Tämä on huomionarvoinen tulos, koska oppimisen innostavana kokevat toteuttavat elinikäisen oppimisen periaatetta. Luovuus on tärkeä ominaisuus työelämässäkin, sillä luova työntekijä löytää uusia näkökulmia ja ratkaisuja, Siekkinen kertoo.

Enemmistö opiskelijoista oli sitä mieltä, että monimuoto-opetus sopii englannin opiskeluun edellyttäen, että opiskelijat ovat motivoituneita ja vastuuntuntoisia. Suullisen kielitaidon kehityksen edellyttämää kasvokkain tapahtuvaa inhimillistä kontaktia korostettiin. Opettajat toivat esiin samanlaisia näkemyksiä.

Englannin vahvistava opintojakso amk-opintojen alussa on tärkeä sitä tarvitseville. Ilmaisutaitojen vahvistaminen kontaktitunneilla ja kirjalliset tehtävät etätunneilla tekevät siitä toimivan kokonaisuuden. Myös opintojaksolta saatava kehittävä ja kannustava palaute on tärkeää oppimiselle.

- Itseohjautuvuuden edistäminen on tavoite, joka saavutetaan oppijakeskeisillä menetelmillä ja reflektiotaitoja systemaattisesti kehittämällä. Opettajan, ryhmän ja myönteisen oppimisilmapiirin tärkeys on suuri, samoin kuin epäonnistumisen ja virheiden salliminen sekä luovuuden vapauttaminen, Siekkinen sanoo.

Lisätietoja:

Hellä Siekkinen, 040 8213479 , hella.siekkinen@suomi24.fi

Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, 040 8054403, viestinta@jyu.fi

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities 333. Pysyvä linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7200-4

Hellä Siekkinen valmistui ylioppilaaksi vuonna 1963 Äänekosken yhteiskoulusta ja filosofian maisteriksi vuonna 1969 Helsingin yliopisto. Filosofian lisensiaatin tutkinnon hän suoritti vuonna 1996 Jyväskylän yliopistoon. Siekkinen on työskennellyt englannin opettajana 40 vuotta, pisimpään (1972–2009) Äänekosken kauppaoppilaitoksessa, joka kuului 1996 lähtien Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskukseen. Lisäksi hän on työskennellyt kolme vuotta lukiossa alkutyöuralla, ja on nyt eläkkeellä.

Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA ry. on myöntänyt vuosittaisen soveltavan kielentutkimuksen maisteritutkielmapalkinnon. Tämän vuoden Afinlandia-palkinnon sai Minttu Laine Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitokselta maisterintutkielmastaan Viittomakielentulkin katsekontakti asioimistulkkauksen siirtymätilanteissa: multimodaalinen näkökulma.

Laineen opinnäytetyössä kielitiedettä sovelletaan moderniin kielenkäyttötilanteeseen ja Laine tarttuu vähän tutkittuun aiheeseen. Arvioinneissa työ nähtiin ajankohtaisena, innovatiivisena, tärkeänä ja yhteiskunnallisesti relevanttina.

Pro gradu -tutkielmassaan Laine on tutkinut tulkin toimintaa ja osallistujien välistä yhteistyötä lastenneuvolassa tapahtuvan määräaikaiskäynnin siirtymätilanteissa. Laine myös analysoi, miten tulkki eri keinoin säätelee vuorovaikutusta näissä tilanteissa.

Aiemmissa katsauksissa viittomakielentulkkaukseen on todettu, että liiketilanteessa tulkkaaminen on haastavaa. Laine en mukaan viittomakielentulkkaus onnistuu myös liiketilanteessa silloin, kun tulkki hallitsee hyvin viittomakielisen keskustelun normit ja kykenee osaltaan luomaan visuaalisesti toimivan vuorovaikutustilan.

Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä viittomakielen tulkkien koulutuksessa.

AFinLA ry. palkitsee vuosittain yhden ansiokkaan maisterintutkielman sekä kolmen vuoden välein yhden ansiokkaan lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan. Vuonna 2017 Afinlandia-palkinto jaettiin maisteritutkielmasarjassa. Kilpailuun ehdotettiin tänä vuonna lukuisia korkeatasoisia töitä soveltavan kielitieteen eri osa-alueilta ja ehdotuksia tuli useista suomalaisista yliopistoista. Palkinnonsaaja julkistettiin Turun yliopistossa järjestetyssä AFinLAn syyssymposiumissa 10.11.2017.

Nyt palkitun työn abstrakti sekä lisätietoa aiempien vuosien palkituista ja Afinlandia-palkinnosta on saatavissa osoitteessa: http://www.afinla.fi/afinlandia-palkinnot.

Lisätietoja:

Minttu Laine, minttu.laine@jyu.fi, 040 5844 247

Afinlandia-koordinaattori, Signe-Anita Lindgrén, signe-anita.lindgren@aalto.fi

AFinLA ry.: http://www.afinla.fi/

AFinLA belönar pro gradu avhandling om teckenspråktolkens kunskaper i kontakttolkning

Finländska föreningen för tillämpad språkvetenskap AFinLA r.f. har delat ut det årliga Afinlandiapriset för ett förtjänstfullt lärdomsprov i serien pro-graduavhandlingar skrivna under det gångna akademiska läsåret vid ett lärosäte i Finland inom vetenskapsområdet tillämpad lingvistik.

Afinlandiapriset 2017 tillföll Minttu Laine, Jyväskylä universitet, kieli- ja viestintätieteiden laitos, tillämpad lingvistik, för hennes magistersavhandling Viittomakielentulkin katsekontakti asioimistulkkauksen siirtymätilanteissa: multimodaalinen näkökulma (Teckenspråkstolkens ögonkontakt i övergångssituationer i kontakttolkning: multimodal synvinkel).

Det vinnande bidraget är aktuellt, viktigt, innovativt och samhällsmässigt relevant och skribenten tar sig an ett hittills litet undersökt område.

I sin avhandling pro gradu undersökte Laine hur en teckenspråkstolk utför sitt arbete när samtalsdeltagarna förflyttar sig fysiskt. Situationen som analyserats är en hälsogranskning vid barnrådgivningen.

Tidigare översikter har visat att teckenspråkstolkning är speciellt utmanande i rörliga situationer. Tolkens kunskaper i interaktion spelar en viktig roll i kontakttolkning och Laine fastställer att teckenspråkstolking kan lyckas också i rörliga situationer såvida tolken behärskar de teckenspråkiga samtalsnormerna och kan medverka i skapandet av ett visuellt interaktionsutrymme.

Avhandlingens resultat kan användas i utbildningen av teckenspråkstolkar.

AFinLA delar varje år ut pris i serien magitersavhandlingar, för licentiat-/doktorsavhandlingar vart tredje år. År 2017 utdelades pris i magistersklassen. Flertalet arbeten, alla av hög nivå, nominerades till priset från olika delområden inom tillämpad lingvistik och från olika universitet i Finland. Priset utdelades vid AFinLAs höstsymposium vid Åbo Universitet 10.11.2017.

Uppgifter om tidigare års pristagare och ett sammandrag av årets belönade arbete finns på adresserna: http://www.afinla.fi/sv/afinlandiapriset och http://www.afinla.fi/afinlandia-palkinnot.

Tilläggsuppgifter:

Minttu Laine, minttu.laine@jyu.fi, 040 5844 247

Afinlandia-koordinator Signe-Anita Lindgrén, signe-anita.lindgren@aalto.fi

AFinLA ry.: http://www.afinla.fi/sv/hem

Lappeenrannan asukaslähtöinen toiminta monipuolistuu, kun kaikille avoimet "miesten illat" aloittavat toimintansa marraskuussa. Ensimmäinen kokoontuminen on torstaina 16.11. me-talolla (kauppakeskus Opri) klo 18–20, jolloin on tarkoitus suunnitella ryhmän toimintaa kiinnostuneiden osallistujien toiveiden pohjalta.

Toinen miesten ilta järjestetään 23.11. Lauritsalan uudessa kohtaamispaikassa, joka avautui marraskuun alkupuolella Lappeenrannan palvelukeskussäätiön tiloihin lounasravintola Lauran yhteyteen Hallituskadulle.

- Miesten illat ovat tarkoitettu kaikille miestoiminnasta kiinnostuneille ja kokoontumiset ovat maksuttomia. Meitä on tässä kolme keski-ikäistä kaverusta puuhamiehinä, kertoo miesten iltojen ideoitsija Mikko Mattinen.

Suunnittelutapaamisten jälkeen miesten illat järjestetään vuoroviikoin keskustan me-talolla ja Lauritsalassa. Ennalta järjestettyä ohjelmaa ei ideoitsijoiden puolesta kuitenkaan ole, vaan tapaamisten sisällöt kehittyvät osallistujien kanssa yhdessä suunnitellen.

- Vähän semmoinen fiilis on tullut, että monella varsinkin jo vähän enemmän kilometrejä mittarissa olevalla voi olla tekemisen ja kaverin puutetta. Miesten illoissa tärkeintä on yhdessä oleminen ja vaikka uuden harrastuksen kokeilu – tai ihan vain pelkkä rupattelu päivän polttavista puheenaiheista kahvikupposen äärellä.

Miesten iltojen suunnittelukokoukset:

16.11.2017 klo 18–20, me-talolla, kauppakeskus Oprin 2. kerroksessa

23.11.2017 klo 18–20, Lauritsalassa, uusi asukkaiden kohtaamispaikka, osoitteessa Hallituskatu 17–19  

Lisätietoja:

Mikko Mattinen, puh. 050 462 4059

Kuvateksti:

Mikko Mattinen, Mika Haikala ja Jarmo Kamppinen kävivät tutustumassa Lauritsalan uuteen asukastoimintaa mahdollistavaan tilaan avajaispäivänä 9. marraskuuta. Kuvaaja Marika Heinilä.

Alkuperäisrotuihin kuuluvan suomenkarjan pitkä sopeutuminen pohjoisiin olosuhteisiin on tuonut niiden lihaan ja maitoon hienoja ominaisuuksia. Suomenkarjasta saatavien tuotteiden hyvät ominaisuudet pyritään nyt tuomaan ihmisten tietoisuuteen ja tuotteet asiakkaiden ulottuville Ahlmanin Kasvua suomenkarjasta -kehittämishankkeen avulla. Valitsemalla suomenkarjasta saatavia tuotteita kuluttaja vaikuttaa alkuperäisten nautarotumme säilymiseen. Rotujen elinvoimaisuus on paitsi kulttuurihistoriallisesti arvokasta, myös luonnon monimuotoisuuden kannalta merkityksellistä.

Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on verkostoida suomenkarjatilalliset ja jatkojalostajat. Tarkoitus on edistää suomenkarjatuotteiden kehitystyötä ja pääsyä markkinoille muodostamalla paikallisia lyhyitä toimitusketjuja. Tavoitteena ovat laadukkaat suomenkarjasta saatavat tuotteet eläinkohtaisen määrällisen tuotoksen maksimoimisen sijaan. Hankkeessa myös brändätään suomenkarja valtakunnallisesti. Samalla saadaan suomenkarjasta saatavien tuotteiden hyvät ominaisuudet tutummiksi kuluttajille.

Suomenkarjaa on kolme rotua: pohjoissuomenkarja, itäsuomenkarja ja länsisuomenkarja. Niiden maidossa on melko runsaasti valkuaista ja rasvaa ja sen maidon aminohappo- ja rasvahappokoostumus eroavat edukseen valtarotujen maidon koostumuksesta. Suomenkarjan maito juoksettuu hyvin, ja sopii siten erinomaisesti juustojen ja hapanmaitotuotteiden valmistukseen. Suomenkarjan lihaa on myös tutkittu mureus- ja aistinvaraisin kokein. Tutkimuksissa on todettu, että se on kaikilla laatumittareilla mitattuna yhtä laadukasta kuin niin kutsuttujen pihvikarjarotujen liha. Suomenkarjan lihassa hyvän pehmeän rasvan osuus on isompi ja epäterveellisen kovan rasvan osuus on pienempi suhteessa muihin rotuihin.

Hanketta hallinnoi Ahlman, ja sitä rahoittaa Pirkanmaan ELY-keskus. Ahlmanilla on erinomaiset kokemukset suomenkarjan maidon jalostamisesta arvostetuiksi tuotteiksi. Muun muassa Selinin sininen -sinihomejuustoa on kehuttu Suomen parhaimmaksi. Ahlmanilla on opetusnavetassaan tällä hetkellä reilut 40 lypsävää suomenkarjan lehmää, jotka toimivat maidon- ja lihantuotannon lisäksi osana arvokasta elävää geenipankkia.

Lisätietoja:

Riitta Niiranen
Projektipäällikkö
Kasvua suomenkarjasta  -kehittämishanke
Nautakarjatalous kuntoon -koulutushanke
0505 707 505

Ahlman
Hallilantie 24, 33820 Tampere
www.ahlman.fi

Seminaarissa julkistamme marraskuussa toteutetun Sata vuotta johtajuutta -tutkimuksen tulokset tutkimusjohtaja Niilo Mäkelän ja MPS Prewisen toimitusjohtaja Kalle Lappalaisen johdolla. Tutkimuksessa selvitettiin, miten suomalaiset johtajat näkevät tilanteensa nyt ja tulevaisuudessa.

Seminaarissa saamme kuulla Borenius Asianajotoimiston Managing Partner Casper Herlerin polusta asiantuntijayrityksen johtajaksi. MPS Executive & Board seniorikonsultti, kauppatieteiden tohtori Sari Salojärvi avaa tärkeimpiä löydöksiään siitä, miten digitalisaatio muuttaa henkilöstöjohtamista ja johtajuutta. Tilaisuuden päätteeksi MPS-Yhtiöiden Senior Partner Iiro Pohjanoksa haastaa meidät keskusteluun siitä, voiko johtajuutta mallintaa.

Tilaisuus on maksuton mutta paikkoja on rajoitetusti. 
Varaa paikkasi ja ilmoittaudu mukaan täältä »

Tiedote 13.11.2017

Vapaa julkaistavaksi

(På svenska se nedan.)

(In English below.)

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kaksipäiväinen liittokokous järjestetään Tampereen yliopistolla 17.–18. marraskuuta. Liittokokous käyttää ylintä päätösvaltaa ja valitsee SYL:lle uuden puheenjohtajan sekä kuusi hallituksen jäsentä ensi vuodelle. Lisäksi liittokokous linjaa ensi vuoden tavoitteista ja toiminnasta sekä päivittää SYL:n linjapaperin, joka ohjaa koko liiton vaikuttamistyötä. Liittokokouksessa ovat edustettuina kaikki 15 ylioppilaskuntaa, jotka edustavat noin 130 000 yliopisto-opiskelijaa. Yhteensä ylioppilaskunnat nimeävät 139 varsinaista liittokokousedustajaa, ja kaikkiaan kokouksessa on läsnä noin 300 henkilöä.

Kokous alkaa perjantaina kello 10. Lauantaina kokous jatkuu klo 9, ja tuolloin lauantaina n. klo 10 saapuu paikalle Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sanna Lauslahti pitämään liittokokouspuheen.

Liittokokous huipentuu lauantai-iltana (noin klo 18.30–20) hallitus- ja puheenjohtajavaalien tuloksiin. Valinnoista tiedotetaan medialle mahdollisimman pian henkilövaalin ratkettua. Puheenjohtajapaikkaa tavoittelee tänä vuonna kolme ehdokasta: Lauri Grünthal (TaiYo), Petteri Heliste (AYY) ja Miika Tiainen (TYY).

Kuutta muuta hallituspaikkaa tavoittelee tämän hetken tiedon mukaan seitsemän ylioppilaskuntien asettamaa henkilöä. Hallitukseen ehdolla ovat Joel Lindqvist (HYY), Ada Saarinen (HYY), Jenny Vaara (OYY), Lina Munčytė (ISYY), Teemu Vasama (JYY), Petra Laiti (SHS) ja Kati Systä (ÅAS). Ehdokkaita voi asettaa aina liittokokouksessa tapahtuvaan henkilövalintaan asti. Linkit ehdokastiedotteisiin löytyvät tekstin lopusta.

Tiedotusvälineet ovat tervetulleita seuraamaan liittokokousta molempina päivinä.

Haastatteluita annetaan mieluiten lounastauoilla (pe klo 12.30–14 ja la klo 12–13) ja liittokokouksen päätyttyä. Haastatteluihin liittyvissä tiedusteluissa ja pyynnöissä voi ottaa yhteyttä SYL:n viestintäasiantuntijaan (liisa.kontunen@syl.fi, p. 041 515 2228).

SYL:n liittokokousta voi seurata suorana verkkolähetyksenä SYL:n YouTube-kanavalla osoitteessa https://www.youtube.com/c/sylvideot. Kokouksen aikataulujen ja käytännön järjestelyiden tiedotusta voi seurata myös osoitteessa https://www.facebook.com/events/1989320854686283/. Aihetunnuksina sosiaalisessa mediassa toimivat #SYLliittari ja #StudentsOfFinland.

Lisätietoja:

Pääsihteeri Eero Manninen, p. 045 631 7145

Puheenjohtaja Riina Lumme, p. 044 906 5007

Liittokokouksen aikana parhaiten tavoitettavissa on viestintäasiantuntija Liisa Kontunen, p. 041 515 2228

S-postiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@syl.fi

Intervjuer ges huvudsakligen under lunchpauserna (fre kl. 12.30–14 och lör kl. 12–13) samt efter att mötet avslutats. Kontakta FSF:s kommunikationssakkunnig om intervjuer och förfrågningar (liisa.kontunen@syl.fi, p. 041 515 2228).

The preferred time for interviews is during the lunch breaks (Fri 12:30–14 and Sat 12–13) and after the General Assembly. Please contact our Communications Adviser for more information or scheduling interviews (liisa.kontunen@syl.fi, p. 041 515 2228).

The General Assembly of SYL will also be streamed live on SYL’s Youtube channel https://www.youtube.com/c/sylvideot. Information on the schedule for the meeting and practical arrangements can be found at https://www.facebook.com/events/1989320854686283/. Hashtags on social media are #SYLliittari and #StudentsOfFinland.

For further information, please contact:

Secretary General Eero Manninen, p. 045 631 7145

President Riina Lumme, p. 044 906 5007

During the General Assembly, we recommend you contact our Communications Adviser Liisa Kontunen, p. 041 515 2228

You can reach us by email at firstname.surname@syl.fi

The General Assembly documents can be downloaded online: https://syl.fi/en/for-student-unions/general-assembly/  

The online material also includes a more detailed schedule.

Running for SYL president:

Lauri Grünthal, TaiYo

Twitter: @laurigrunthal

Candidate bulletin: http://bit.ly/2zkzP0J

Petteri Heliste, AYY

Twitter: @Jauholakki

Candidate bulletin: http://bit.ly/2zCL6Kk

Miika Tiainen, TYY

Twitter: @MiikaTiainen

Candidate bulletin: http://bit.ly/2iBhCl6

Running for the board: 

Joel Lindqvist, HYY

Twitter: @joelindqv

Candidate bulletin: http://bit.ly/2j6WIhy 

Ada Saarinen, HYY

Twitter: @AdaSaarinen

Candidate bulletin: http://bit.ly/2j6WIhy 

Jenny Vaara, OYY 

Twitter: @jennyvaaa

Candidate bulletin: http://bit.ly/2Af1dKn 

Lina Munčytė, ISYY

Twitter: @linamynky

Candidate bulletin: http://bit.ly/2zo23oZ 

Teemu Vasama, JYY

Twitter: @teemuvasama

Candidate bulletin: http://bit.ly/2hiqj7a

Petra Laiti, SHS

Twitter: @PetraLaiti

Candidate bulletin: http://bit.ly/2hNvfy9

Kati Systä, ÅAS

Twitter: @KatiSyst

Candidate bulletin: http://bit.ly/2AfAkpu

100 merkittävää suomalaista tietokirjaa -näyttely päättää yli kolmen vuoden kiertueensa Rovaniemelle.

Joel Kuortin ja Jukka-Pekka Pietiäisen kokoama 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa -näyttely avattiin ensimmäisen kerran kesäkuussa 2014 Sastamalassa Vanhan kirjallisuuden päivillä. Nyt kolme ja puoli vuotta myöhemmin näyttely on esillä viimeistä kertaa Rovaniemen kaupunginkirjastossa 15.11─15.12.2017.

”Tämä on ollut huikea matka. Rovaniemi on 45. paikka, jossa näyttely on esillä. Näyttely on kiertänyt kirja-alan tapahtumissa ja kirjastoissa. On mukana yksi koulukin ja Veikkauksen pääkonttori”, kertoo Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen.

Pääkaupunkiseudun kirjastojen lisäksi näyttely on ollut nähtävillä eri puolella Suomea, muun muassa Haapavedellä, Joensuussa, Joutsassa, Kuopiossa, Naantalissa, Porvoossa, Pudasjärvellä ja Pyhäjoella. Näyttelyn avajaisissa on aina ollut vieraana ajankohtainen tietokirjailija haastateltavana. 

Näyttely pohjautuu Kuortin ja Pietiäisen teokseen 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa – Abckiriasta Mustaan orkideaan, joka esittelee tietokirjallisuuden eri lajit ja kunkin lajin merkittävät suomalaiset teokset.

Näyttely ei kuitenkaan ole pyrkinyt muodostamaan tietokirjakaanonia. Niin näyttelyn kuin sen pohjana olevan teoksen tarkoitus on ollut haastaa katsoja ja lukija pohtimaan, ovatko juuri mukaan valitut teokset ansainneet paikkansa sadan joukossa. Entä mitä listalta puuttuu?

”Olemme saaneet paljon palautetta. Meille on ehdotettu lähes 200 kirjaa, jotka kirjastamme ja näyttelystämme puuttuvat. Provokaatiomme on onnistunut ja ihmiset ovat miettineet, ovatko valintamme päteviä. Eniten ehdotuksia on saanut legendaarinen keittokirja Kotiruoka. Pudotimme sen listalta viimeisenä. Näin jälkikäteen ajatellen se olisi pitänyt ottaa listallemme.”

Roll-up-näyttely toteutettiin Tietokirjallisuuden edistämiskeskuksen tuella.

Lisätietoja Rovaniemen näyttelystä täällä: https://www.suomentietokirjailijat.fi/kirjailijalle/aluetoiminta/lappi/100-merkittavaa-tietokirjaa-nayttely-rovaniemen-kirjastossa.html

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Jukka-Pekka Pietiäinen | Toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891
www.suomentietokirjailijat.fi

100 merkittävää tietokirjaa -näyttelyn kiertuepaikat 2014─2017:

2014
Vanhan kirjallisuuden päivät, Sastamala
Kontulan kirjasto, Helsinki
Herttoniemen kirjasto, Helsinki
Turun kirjamessut
Pasilan kirjasto, Helsinki
Helsingin kirjamessut
Lumon kirjasto, Vantaa
Vuosaaren kirjasto, Helsinki
Jakomäen kirjasto, Helsinki
Hakunilan kirjasto, Vantaa

2015
Tikkurilan kirjasto, Vantaa
Tampereen kaupunginkirjasto
Myyrmäen kirjasto, Vantaa
Eduskunnan kirjasto, Helsinki
Helsingin normaalilyseo
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Tapiolan kirjasto, Espoo
Tieteiden talo, Helsinki
Kotkan kaupunginkirjasto
Jyväskylän yliopiston kirjasto
Turun kaupunginkirjasto
Oulun maakuntakirjasto

2016
Veikkauksen pääkonttori, Helsinki
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto
Hyvinkään kaupunginkirjasto
Joensuun kaupunginkirjasto
Kuopion kaupunginkirjasto
Kansallisarkisto, Helsinki
Valkeakosken kaupunginkirjasto
Vaasan kaupunginkirjasto
Pyhäjoen kunnankirjasto
Savonlinnan kaupunginkirjasto
Pudasjärven kaupunginkirjasto

2017
Mäntsälän kirjasto
Lapinlahden kunnankirjasto
Kevätkummun kirjasto, Porvoo
Klaukkalan kirjasto, Nurmijärvi
Naantalin kaupunginkirjasto
Raision kaupunginkirjasto
Haapaveden kaupunginkirjasto
Lappajärven kirjasto
Joutsan kirjasto
Turun kirjamessut
Ruskon kirjasto
Rovaniemen kaupunginkirjasto

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa eletään sukupolven vaihdoksen aikaa ja nyt on aika vahvistaa Muotsikkaa. Haussa on kahdeksan alansa huippua, jotka tulevat tekemään töitä motivoituneiden, uudistumiskykyisten sekä lahjakkaiden opiskelijoiden ja kollegoiden kanssa. Opetustyö on nykyään monimuotoista ja rekrytoitavat henkilöt tulevat työskentelemään yhteistyössä työelämän organisaatioiden kanssa erilaisissa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa.

Muotoiluinstituutin koulutusten perusta on aina ollut visuaalisissa taiteissa ja humanistisissa tieteissä. Koulutamme yhteiskunnan ja elinkeinoelämän palvelukseen asiantuntija-ammattilaisia, jotka osaavat antaa silmin havaittavan ja käsin kosketeltavan muodon sekä merkityssisällön ihmisen tarvitsemille esineille, ympäristöille, viesteille ja palveluille. Muotoiluinstituutin koulutusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yrityselämän kanssa sekä kehittämishankkeissa monien alalla vaikuttavien tutkimusyksiköiden ja järjestöjen kanssa, jolloin alan viimeisin tutkimustieto jalkautuu opiskelijoille.

Avoimet paikat ovat:
Pakkausmuotoilun lehtori
Muotoilun lehtori
Graafisen suunnittelun lehtori
Teollisen muotoilun lehtori
Sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun lehtori
Visuaalisen viestinnän lehtori (Kuvitus ja taideaineet)
Palvelumuotoilun lehtori
Visuaalisen viestinnän yliopettaja

Lisätietoja:
lamk.fi/MIrekry
Yksikön johtaja Essi Pullinen, 044 708 0446, essi.pullinen@lamk.fi

Mikä on perustuslain tehtävä? Miksi oikeusvaltion toiminta ei ole mielipidekysymys? Miksi tasa-arvo on vapauden edellytys? Onko kansa demokratian pahin vihollinen?

Tampere-talon Aulaklubilla keskustellaan tiistaina 14.11. klo 17.30 alkaen demokratian perusideoista. Keskustelun pohjana on Tuukka Perhoniemen ja Kai Alhasen uusin kirja "Demokraattinen perintömme".

Keskustelemassa kirjan toinen kirjoittaja Tuukka Perhoniemi ja kustantaja Kimmo Jylhämö.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, lämpimästi tervetuloa!