Eurooppalainen koulutuksen asiantuntijoiden yhteinen kohtaamisfoorumi EAPRIL järjestetään Hämeen ammattikorkeakoulussa 29.11.–1.12.2017. Konferenssiin on ilmoittautunut reilut 500 osallistujaa, joista valtaosa tulee eri puolilta Eurooppaa.

Osallistujissa on edustettuna kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.

”EAPRIL pyrkii edistämään vuoropuhelua eri koulutusasteilla toimivien välillä, edistämään oppimiseen ja ammatilliseen kasvuun liittyvän tutkimuksen hyödyntämistä käytännössä sekä työelämässä tapahtuvaa oppimista, minkä vuoksi se sopiikin erinomaisesti ammattikorkeakoulujen toiminta-ajatukseen”, tutkimuspäällikkö Mervi Friman HAMKista kertoo.

Hämeenlinnan konferenssi on 12. EAPRIL-kokoontuminen ja nyt toista kertaa Suomessa. Vuonna 2012 EAPRIL järjestettiin Jyväskylässä.

”Järjestämisluvat ovat kilpailtuja ja perinteisesti yliopistot menestyvät niiden saamisessa”, Friman kertoo.

Osallistujat jakautuvat eri tutkimusalueita käsitteleviin teemaryhmiin, joista esimerkiksi ensimmäistä kertaa kokoontuu musiikin ja taiteen roolia oppimisessa käsittelevä ryhmä. Ohjelmaan kuuluu suullisten ja posteri-esitysten, workshoppien ja asiantuntijaluentojen lisäksi tutustumista isäntämaan ja kaupungin koulutusjärjestelmään ja käytäntöihin. Hämeenlinnassa kansainväliset vieraat jalkautuvat useille ala- ja yläasteille sekä muihin oppilaitoksiin alueella. Vierailut tehdään myös Lahden ammattikorkeakouluun ja Laurea-ammattikorkeakouluun.

Konferenssissa puhuvat mm. Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta, oppimisympäristöjen merkitykseen perehtynyt emeritusprofessori Joseph Kessels Alankomaista sekä mm. opettajien koulutuksen asiantuntija, professori Ruben Vanderlinde Ghentin yliopistosta Belgiasta. EAPRIL-järjestön puheenjohtajana toimii suomalainen Sirpa Laitinen-Väänänen.

Konferenssin yhteydessä järjestetään ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät, joille on tulossa useita kymmeniä osallistujia eri puolilta Suomea.  Myös Suomen itsenäisyyden juhlavuosi näkyy konferenssissa eri tavoin mm. musiikkiesityksinä.

Tiedoksi medialle:

Median edustajat ovat tervetulleita seuraamaan EAPRIL-konferenssin ohjelmaa. Tarvittaessa esim. kouluvierailujen seuraaminen on mahdollista järjestää. Pyydämme tähän liittyviä yhteydenottoja Mervi Frimanille viimeistään 24.11.2017.

Konferenssin ohjelma: https://www.eapril.org/programme

Lisätietoja

Mervi Friman, tutkimuspäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu, p. 0405858203, sp. etunimi.sukunimi@hamk.fi
Birgitta Pirhonen, tapahtumapäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu, p. 0408215477, sp. etunimi.sukunimi@hamk.fi

https://www.eapril.org/eapril-2017

Jyväskylän ammattiopiston Loisto-konsertit tarjoavat tuttuun tapaan taidokkaita ja monipuolisia konsertteja maanantaista perjantaihin 27.11.–1.12.2017 Siltasalissa (Pitkäkatu 19–21, Jyväskylä). Kaikille avoimet konsertit takaavat kuulijalle tunteita ja tulkintoja, ja samalla ne tuovat muusikko-opiskelijat taitoinensa kaikkien kuultavaksi ja nähtäväksi myös suorien verkkolähetysten kautta.

Suuri pop-paraati avaa Loisto-konserttiviikon maanantaina klo 18.00. Tiistaina kuullaan tangoja sekä milongia, kun lauluopiskelijat esiintyvät Jyväskylän ammattiopiston tango-orkesterin säestyksellä. Lavalle nousee myös taiteen perusopetuksen tango-orkesteri Tangueros laulajineen.

Keskiviikkoilta alkaa klo 18.00 Eero Syväjärven Risen-konsertilla, jossa kuullaan menevää gospelia isolla kokoonpanolla. Aku Tervakankaan klo 19.30 alkava konsertti koostuu puolestaan instrumenttikappaleiden kokonaisuudesta, josta huokuu funk, groove sekä pohjoismainen jazzperinne. Torstain klo 18 Saku Knuuttilan konsertti tarjoaa hienoja jazz-standardeja kvartetti-kokoonpanolla soitettuna.

Aleksi Skipparin konsertti vie kuulijan muun muassa hip-hopin ja rockin maailmaan perjantaina klo 18 alkaen. Loisto-konserttisarjan päättää perjantaina klo 19.30 Sanna Sällisen konsertti Perfect Day, jossa kuullaan modernia kansanmusiikkia. Päivittäin klo 13 on myös koululaiskonsertti kaupungin 7.-luokkalaisille. Luvassa on jälleen kerran täydellinen viikko!

Konserteissa tehdään yhteistyötä eri koulutusalojen kanssa. Monikameratiimi koostuu ammattiopiston ja Jyväskylän aikuisopiston opiskelijoista. Yhteistyö mahdollistaa sen, että kaikki konsertit lähetetään suorina lähetyksinä osoitteessa www.jao.fi/loisto. Monialaisessa tuotannossa tehdään yhteistyötä myös hius- ja kauneusalan sekä graafisen alan opiskelijoiden kanssa.

Ma 27.11.
klo 18.00 SUURI POP-PARAATI – POP/ROCK TYÖPAJAT: EEMELI H DAAVID JA RIKI TIKI & THE ROCKY TOKYO (POP/ROCK)

Ti 28.11.
klo 18.00 MELODIAS DEL CORAZÓN - TANGOTYÖPAJA (TANGO/MILONGA)

Ke 29.11.
klo 18.00 EERO SYVÄJÄRVI - RISEN (GOSPEL)
klo 19.30 AKU TERVAKANGAS – ABOUT TO FLY (INSTRUMENTAL/GROOVE)

To 30.11.
klo 18.00 SAKU KNUUTTILA – IMPRESSIONS OUT OF NOWHERE (JAZZ)
klo 19.30 SALLA LEHTOMÄKI – KUN KELLO SEISOO (SUOMALAINEN FOLK/POP)

Pe 1.12.
klo 18.00 ALEKSI SKIPPARI – OBJECTS IN THE MIRROR (HIP-HOP, ROCK, EXPERIMENTAL POP, ALTERNATIVE)
klo 19.30 SANNA SÄLLINEN – PERFECT DAY (MODERNI KANSANMUSIIKKI)

Konsertteihin on vapaa pääsy.

Lisätietoja:
Anne-Mari Kunelius, tuottaja, Jyväskylän ammattiopisto, puh. 040 341 5207, etunimi.sukunimi@jao.fi
Tiina Hiekkaranta, AV-tuottaja, Jyväskylän ammattiopisto, puh 040 341 5781, etunimi.sukunimi@jao.fi
www.jao.fi/loisto

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti tähtää vahvasti tulevaisuuteen. Viime viikolla Muotoiluinstituutti kertoi rekrytoivansa 7 lehtoria ja yliopettajan. Panostukset ovat mittavat. Uutena kevään 2018 yhteishaussa aloittavaan kokemus- ja palvelumuotoilun koulutusohjelmaan on jaossa 30 paikkaa. Kevään yhteishaku on 14.-28.3.2018.

Katse tulevaisuuteen

Kokemus- ja palvelumuotoilu on ihmis- ja käyttäjälähtöistä tulevaisuuteen suuntaavaa suunnittelua. Keskeisinä näkökulmina ovat käyttäjälähtöisyyden lisäksi toiminnallinen ja esteettinen laatu sekä kestävä kehitys.

- "Uudella koulutusohjelmalla vastataan tämän ajan ja erityisesti tulevaisuuden haasteisiin. Me olemme ottaneet reippaan etukenon. Tulevaisuuden muotoilijalla on oltava valtavasti ennakointikyvykkyyttä sekä ymmärrystä käyttäjän arjesta ja kokemuksista", kiteyttää Muotoiluinstituutin lehtori, muotoilija TaM Sara Ikävalko kokemus- ja palvelumuotoilun ajatusta.

Koulutuksen pääpaino on palveluiden, asumisympäristöjen ja julkisten tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kyseessä eivät ole aina konkreettiset tuotteet, rakennukset tai tilat vaan myös palvelut, jotka toimivat osin jo virtuaalimaailmassa.

- "Yli puolet maailman ihmisistä asuu kaupungeissa. Tarvitsemme parempia ja ihmislähtöisempiä ratkaisuja ja palveluita urbaaneissa elinympäristöissä. Tulevaisuuden menestyvä kaupunki tarvitsee muotoilua, jolla voidaan tehdä elämästä parempaa, sujuvampaa ja toimivampaa. Me koulutamme asiantuntijoita vastaamaan tähän tarpeeseen", tähdentää Ikävalko.

Opiskelijat valmistuvat työelämää varten

Vaikka koulutusohjelma on uusi, kokemus- ja palvelumuotoilu on tuttua lehtori Sara Ikävalkolle sekä Muotoiluinstituutin opiskelijoille. Parhaillaan on käynnissä useita hankkeita ja projekteja, joissa teemat toistuvat. Esimerkkinä Ikävalko esittelee Kaupunki nuorten palveluna -hankkeen, jossa sukelletaan nuorten kaupunkilaisten kokemus- ja toivemaailmaan. Tutkimuskohteena on sekä kaupunkien fyysinen, rakennettu ympäristö ja sekä palveluympäristö ja nuorten kaupunkikokemusta selvitetään käyttäjätutkimuksen keinoin. Muotoiluinstituutin opiskelijat ovat toteuttamassa tutkimusta.

Ikävalko kertoo, että Muotoiluinstituutin opiskelijat työllistyvät hyvin. Koulutuksen aikana toteutetut projektit monialaisissa tiimeissä ja asiakasyritysten kanssa antavat valmiudet työelämään. Usein työpaikka löytyykin jo opiskelun aikana yhteistyöyrityksistä tai oman kiinnostuksen kautta joko Suomesta tai ulkomailta.

Haku koulutukseen alkaa 14.3.2018. Ennakkotehtävät Muotoiluinstituutin koulutuksiin julkaistaan tammikuun puolessa välissä.

Muut Muotoiluinstituutin hakukokonaisuudet kevään yhteyshaussa ovat: Teollinen- ja brändimuotoilu, Sisustusarkkitehtuuri ja kalustemuotoilu, Visuaalinen viestintä sekä Muotoilu ja media-alan uudistava osaaminen, ylempi AMK. Lue lisää: www.lamk.fi/MI

Opiskelu alkaa syyskuussa 2018 upouudella, monialaisella NiemiCampuksella, jonne sijoittuvat kaikki LAMKin koulutusalat. NiemiCampus tukee tulevaisuuden opiskelutarpeita sekä erilaisia oppimisen tapoja ja tyylejä. Samassa kiinteistössä toimii myös lukuisia eri alojen yrityksiä.

Lisätietoja:
Lahden ammattikorkeakoulu, Muotoiluinstituutti
Sara Ikävalko, lehtori, projektipäällikkö, sara.ikavalko@lamk.fi, 044 708 1841
Essi Pullinen, yksikönjohtaja, essi.pullinen@lamk.fi, 044 708 0446

HUOM. Liitteenä olevia kuvia voi vapaasti käyttää juttujen yhteydessä. Kuviin merkintä: Emmi Putkonen.
Kuvateksti: Kaupunki nuorten palveluna -hankkeen työpajoissa nuoret pääsivät itse ääneen.

Helsinkiläinen kauppakeskus Itis heräilee aamuvarhaisella iloisen senioriporukan jutusteluun. Kahvilat ja kaupat avaavat ovensa puhtaana hohtavassa ostoskeskuksessa, jonka toimitilahuollosta vastaa 25 vuotista taivaltaan juhliva SOL Palvelut Oy. SOL ei ole tänään työn touhussa yksin. SOL ja Itis kantavat yhteiskuntavastuunsa mm. tarjoamalla työelämään valmentautumisen mahdollisuuden erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille.

Opiskelijat pukevat keltaisen paidan ylpeinä ylleen

Keskuspuiston ammattiopiston opiskelijat tarttuvat töihin opettajansa Soili Lönnforsin ohjaamina puoli kymmenen aikoihin. Parituntisen työvuoron jälkeen opiskelijat siirtyvät takaisin omaan opiskelupisteeseensä. Opiston Itäkeskuksen toimipaikassa toimii neljä Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa TELMA-ryhmää. Kauppakeskus Itiksessä käydään kerran viikossa työvalmennuksessa.

Opettaja Lönnfors pitää yhteistyötä SOL:n kanssa opiskelijoille tärkeänä. - Opiskelijat oppivat tekemään siivousalan avustavia työtehtäviä ja he saavat tärkeää työelämäkokemusta. Opiskelijoiden työtaidot kehittyvät ja luottamus omiin taitoihin kasvaa. Ohjaajan tai opettajan tuen ansiosta myös enemmän tukea tarvitsevat opiskelijat pääsevät mukaan työelämään. TELMA- koulutuksessa tekemällä oppiminen korostuu ja aidoissa työympäristöissä työskentely on mielekästä. Koulun ulkopuolella ollaan oikeasti töissä, Lönnfors listaa arvokkaiksi katsomiaan asioita.

Opiskelijat työskentelevät kauppakeskus Itiksen lisäksi Helsingin Messukeskuksessa, mistä tiivis yhteistyö oikeastaan alkoikin. – Järjestimme vuoden 2017 TaitajaPLUS –ammattitaitokilpailun Messukeskuksessa. Samaan aikaan oli käynnissä hanke, jossa opetussuunnitelmaa toteutettiin käytännön työtehtävinä. Nämä kaksi asiaa yhdistyivät niin, että opiskelijamme pääsivät töihin itse kisoihin SOL:n alihankkijoiksi, koulutuspäällikkö Anu Kilkku kertoo. - Parhaimmillaan meillä oli 60 ammattiylpeää keskuspuistolaista SOL:n keltainen paita päällä töissä, kertoo SOL:n palvelujohtaja Mari Suomalainen.

Kaikilla osapuolilla oltava asenne kohdallaan

- Opiskelijoiden tekemästä työstä on ihan todellista apua. He tekevät todella ahkerasti töitä ja hyvällä asenteella. Toimivat samalla hienona esimerkkinä myös omille työntekijöillemme, Suomalainen kiittää. - Työtehtävät rakennetaan siten, että jos opiskelijat eivät pääsekään tulemaan paikalle, niin ei tapahdu katastrofia. SOL:n oma henkilöstö vastaa päivittäisestä perussiivouksesta ja opiskelijat tekevät ns. tasoa nostavia töitä, Suomalainen selventää työnjakoa. - Työtehtävät vaihtelevat roskien kierrätyksestä, kaidelasien pesuun, metallipintojen kiillotukseen ja tahrojen maalipinnoista poistamiseen.

Kauppakeskus Itiksessä opiskelijoiden työtehtäviä suunnitellaan yhdessä asiakkaan ja ohjaavan opettajan kanssa. Samalla huomioidaan opiskelijoiden haasteet. Esimerkiksi enemmän tukea tarvitsevalla opiskelijalla on henkilökohtainen avustaja mukana. - Työpäivän alussa SOL:n palveluesimies ottaa ryhmään vastaan. Silloin käydään pelisäännöt ja suunnitelmat läpi opiskelijoiden kanssa, jotta jokainen tietää millainen päivä on tulossa. Opiskelijat tekevät töitä noin viiden hengen ryhmissä. Työtä ohjaa ja valvoo oma opettaja tai ohjaaja, mutta SOL:n työntekijä on aina tavoitettavissa, jos tulee tarve kysyä jotain, palvelujohtaja kertoo.

- Jotta tämän tyyppisestä työskentelystä saadaan paras anti irti, kaikkien osapuolten pitää olla mukana. Jos asiakas tai oma palveluesimiehemme ei ideasta innostu, niin silloin ei kannata lähteä opiskelijaprojektiin.

- Opiskelijatyövoiman etu on tehokkuus. Opiskelijat tekevät työtä isolla porukalla ja lopputulos on yhtä hyvä kuin ammattilaisen tekemänä. Yhtäkään valitusta en ole keneltäkään saanut, yhteistyön tiivistymiseen uskova Suomalainen sanoo.

Teksti ja kuvat:
Anne Laitinen
Invalidisäätiö

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian Nenäpäivän keräys tuotti yhteensä 7673 euroa, mikä on suurin Omnian keräämä summa tähän mennessä.

Omnia osallistui tänä vuonna Nenäpäivään viidennen kerran. Aikaisempina vuosina Omnian Nenäpäivälle keräämät summat ovat olleet 3600-7200 euroa.

Tämän vuoden tapahtuma oli 2. marraskuuta järjestetyt myyjäiset, joihin osallistui runsaasti väkeä. Myyjäisissä oli tarjolla opiskelijoiden tekemiä tuotteita ja palveluja, kuten autopesua, suolaisia ja makeita leivonnaisia sekä puusta veistettyjä huonekaluja.

Omnia keräsi tukea Nenäpäivälle myös suorin lahjoituksin. Keräyslippaita oli esillä Omnian eri toimipisteissä kolmen viikon ajan.

Koko keräyksestä saatu tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä Nenäpäivän hyväksi.

Puurakentaminen on Pohjois-Karjalassa hyvässä myötätuulessa. Maakuntaan on valmistunut ja rakenteilla useita merkittäviä puurakennuksia. Yksi niistä on Suomen korkein puukerrostalo, 14-kerroksinen Light House Joensuu. Uudet puurakentamisen kohteet ovat konkreettisia osoituksia Karelia-ammattikorkeakoulun pitkäjänteisestä alaan liittyvästä kehitystyöstä.  

Karelia-ammattikorkeakoulun panostus puurakentamisen osaamisen kehittämiseen alkaa näkyä konkreettisesti maakunnan alueella. Joensuuhun valmistui keväällä 2017 kuusikerroksinen puukerrostalo As Oy Joensuun Pihapetäjä, joka on ensimmäinen yli kaksikerroksinen puukerrostalokohde Pohjois-Karjalassa. Muita merkittäviä rakenteilla olevia puurakentamisen kohteita ovat 14-kerroksinen opiskelija-asuntola Joensuun Penttilänrantaan sekä massiivipuurunkoinen päiväkoti Joensuun Hukanhaudalle. Lisäksi Nurmekseen suunniteltu kolmikerroksinen puukerrostalo on parhaillaan tarjouslaskennassa. 

Karelia-ammattikorkeakoulu on kasvattanut viime vuosina erityisesti suuren mittakaavan puurakentamiseen liittyvää rakennuttamis- ja suunnitteluosaamista maakunnassa. Yhteistyö on ollut tiivistä ennen kaikkea paikallisten rakennuttajien kanssa. Tavoitteena on ollut tehdä puusta varteenotettava rakennusmateriaali suunniteltavissa kohteissa. Suunnittelutoimistojen ja rakennusliikkeiden kanssa Karelia-amk:n asiantuntijat ovat ratkoneet suunnittelussa ja rakentamisessa esiin nousseita haasteita.  

Myös ammattikorkeakoulusta valmistuvien rakennustekniikan insinöörien koulutusta on kehitetty. Opetushenkilöstö on saanut uutta osaamista, ja opintosuunnitelmia ja opintojaksojen sisältöjä on päivitetty. Lisäksi ammattikorkeakoulun tiloihin on rakentunut laboratorioympäristö erityyppisten puurakenteiden testaamiseksi.  

Puurakentamisen osaamisen kehittäminen on ollut yksi Karelia-ammattikorkeakoulun painopistealueista vuodesta 2014 lähtien. Oppilaitos on sitoutunut puurakentamisen kehittämiseen Pohjois-Karjalan maakunnassa myös tulevaisuudessa. Puurakentaminen on nostettu merkittäväksi kehittämisen kohteeksi ammattikorkeakoulun ja Opetus- ja kulttuuriministeriön välisissä strategianeuvotteluissa. Myös Joensuun kaupungin uudessa strategiassa kaupunki sitoutuu edistämään puurakentamista sekä puun käyttöä omissa rakennuskohteissaan. Näistä lähtökohdista on hyvä jatkaa jo aloitettua työtä ja vahvistaa Pohjois-Karjalan imagoa metsiin, puuhun ja puurakentamiseen liittyvän osaamisen mallimaakuntana.

Ensimmäiset infrarakentamisen työnjohtokoulutuksen suorittaneet 27 aikuisopiskelijaa valmistuvat perjantaina 24.11.2017 Metropoliasta.

Rakennusteollisuus RT on yhdessä infra-alan yritysten kanssa ideoinut uuden muuntokoulutusmallin, Infratyönjohdon -koulutuksen, jonka toteuttajana on toiminut Metropolia. Työvoimakoulutuksen tavoitteena on antaa riittävät valmiudet toimia infrarakentamisen työnjohtotehtävissä.

Koulutus on sisältänyt osia infrarakennusalan ammattikorkeakoulututkinnosta, rakennusmestaritutkinnosta, kuten infrarakentamisen projektinhallintaa ja aliurakoiden ohjausta kevään lähiopetusjakson aikana. Osaamista on syvennetty noin kuuden kuukauden palkallisessa työharjoittelussa. Koulutus alkoi maaliskuussa 2017.

Valmistuvat työllistyvät harjoitteluyritykseensä

Ennakkoarvion mukaan lähes kaikki valmistuneet tulevat työllistymään yritykseen, jossa suorittivat harjoittelunsa. Osa harjoittelussa olevista on jo siirtynyt työnjohtotehtävistä vaativampiin kehitystehtäviin, koska taustalla on saattanut olla pitkä kokemus esimerkiksi projektien johtamisesta. Harjoittelupaikkoja opiskelijoille ovat tarjonneet Lemminkäinen Infra Oy, NCC Infrastructure, NCC Industry, Skanska Infra Oy, Skanska Asfaltti Oy, SRV Rakennus Oy, YIT Rakennus Oy ja Destia Oy.

Pilottikoulutus on kerännyt hyvää palautetta. Opiskelijat ovat olleet todella tyytyväisiä koulutukseen. Palaute koulutuksen teoriajaksolta oli erinomainen, kokonaisuuden keskiarvo 4,36 (asteikko 1-5) ja kouluttajat saivat asiantuntemuksestaan huippuarvion (4,6). Myös yhteistyö yritysten kanssa on sujunut saumattomasti alusta loppuun.

Myös ELY-keskus on ollut tyytyväinen koulutukseen ja on ostanut optiolla seuraavan infratyönjohdon koulutuksen, jonka alkamisajankohta on 1.2.2018. Haku kyseiseen koulutukseen on parhaillaan käynnissä. Alkavaa koulutusta on kehitetty saadun palautteen pohjalta eteenpäin niin, että koulussa opiskeltavaa teoriaosuutta on hieman pidennetty ja opintopistemääriä laajennettu.

Metropolia mukana positiivisen rakennemuutoksen edistämisessä

”Koulutus on sisältänyt pitkän työssäoppimisjakson toukokuulta marraskuulle. Osallistujat ovat kaikki aikuisopiskelijoita, jotka perheen ja työnsä ohella ovat vieneet opintonsa hienosti maaliin. Tämän tyyppiset joustavat ja työnantajayhteistyönä tehtävät koulutukset ovat Metropolian tapa tukea työelämää osaamistarpeiden jatkuvassa muutoksessa,” toteaa Metropolian toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola.

Metropolia tekee parhaillaan muuntokoulutuksiin liittyvää hakemusta Opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM) positiivisen rakennemuutoksen edistämiseksi. Jo toteutettu koulutus on toiminut tässä pilottina tehden uraauurtavaa työtä uudenlaisille koulutusmalleille, joissa Metropolia on edelläkävijänä.

Lue aiempi tiedote asiasta täältä.

Lisätietoja

Vastuukouluttaja Mika Räsänen
Metropolia Ammattikorkeakoulu
mika.rasanen@metropolia.fi
p. 040 676 6065

Projektipäällikkö Niilo Kemppainen
Metropolia Ammattikorkeakoulu
niilo.kemppainen@metropolia.fi
p. 050 368 6638

Tiedotteen lähettäjät

Sirpa Rutanen; p. 040 716 2707
Simo Ruuskanen; p. 040 768 7992
Metropolia Ammattikorkeakoulu / Viestintä
etunimi.sukunimi@metropolia.fi 

Jyväskylän yliopiston Kukkiiko luovuus? –tilaisuus järjestetään perjantaina 1.12. klo 14.00–16.00 päärakennuksen juhlasalissa C1. Tilaisuuden juontaa kirjailija, puhuja, juontaja, muusikko ja laulujen kääntäjä André Noël Chaker ja avaa rehtori Keijo Hämäläinen.

Tilaisuudessa annetaan luovuuden kukkia ja kysytään: oletko valmis luovaan tilaan, jossa kaikki ei välttämättä ole ihan sitä, miltä näyttää? Kannattaa siis varautua yllätyksiin. Näyttelijä, yrittäjä, poliitikko ja kouluttaja Satu Silvo johdattelee aiheeseen.

Opettajaopiskelijat ja peruskoulun luokanopettaja Riitta Vehmas heittävät haasteita opettajankoulutukselle: onko koulussa ja yliopistossa tilaa luovuudelle?

Saako luovuus kukkia? Siihen vastaavat opettajankoulutuslaitoksen johtaja Matti Rautiainen ja yliopistotutkija Kaija Collin.

Seminaarivieraille tarjoillaan juhlakahvitus. Tilaisuus on kaikille avoin, tervetuloa!

Päärakennuksen julkisivu on juhlavalaistuksessa klo 14 alkaen seuraavaan aamuun klo 8 asti.

Lisätietoja:

Suunnittelija Marjo Havila
marjo.havila@jyu.fi
puh. 050 428 5280

suomifinland100.fi

Tervetuloa tiistaina 28.11.2017 klo 8.30-15.00 Taitaja9:n Päijät-Hämeen vuoden 2017 paikalliskilpailuihin. Kilpailut järjestetään Koulutuskeskus Salpauksen Lahden keskuskampuksella, Ståhlberginkatu 4 B, 15110 Lahti. Kisat aloitetaan ja lopetetaan pääpisteelle, Wanhalle Teatterille (2. kerros).

Taitaja9-kilpailu on hyväntuulinen ja reipas tapahtuma, joka tempaa mukaansa niin 7.-9.-luokkalaiset kilpailijat kuin kannustusjoukotkin. Aiemmin peruskoulun 9.-luokkalaisille tarkoitettu kilpailu on nyt koko yläkoulun kisa.

Kisan tavoitteena on tehdä ammattikoulutusta tunnetuksi innostavalla, hauskalla tavalla ja nostaa taitoaineiden asemaa peruskouluissa, erityisesti tekniikan, tekstiilityön ja kotitalouden tuntemusta. Kilpailu tuottaa myönteisten elämysten kautta kokemusta eri ammateista ja kannustaa kiinnostumaan ammattikoulutuksesta väylänä niihin.

Paikalliskilpailu käydään rata- ja rastikilpailuna.

Päivän aikataulu:

Klo 8.30-9.00 Kilpailuun ilmoittautuminen

klo 9.00-9.30 Kilpailujen avaus, Wanha teatteri

klo 9.45-11.20 Kilpailuaika

klo 11.30-12.15 Ruokailu + tutustuminen Salpaukseen ja teknologiatiistain vieraisiin

klo 12.30-14.05 Kilpailuaika

klo 14.15 Salpaus-visa

Klo 14.30 Tulokset ja palkintojenjako

Lisätietoja

Krista Velling, opinto-ohjaaja

0505382379

krista.velling@salpaus.fi

Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland har premierat Vasa stad som årets Skolan i rörelse-kommun. Skolan i rörelse syftar till att skapa en aktivare och trivsammare skoldag. Alla Vasas skolor inom den grundläggande utbildningen deltar i verksamheten.

Priset togs emot tisdag 21.11 av Vasa stads koordinatorer för Skolan i rörelse Jaakko Saarinen från idrottsservicen och Sanna Laulaja från finskspråkiga grundläggande utbildningen. Även den svenskspråkiga grundläggande utbildningen har sin egen koordinator.

Minst en timme motion per dag

Genom verksamheten strävar man efter att varje grundskoleelev ska motionera minst en timme per dag. På så sätt minskar man på sittandet, inkluderar eleverna och främjar lärandet.

I Vasa ordnas under skoldagen och på eftermiddagarna idrotts- och kulturbetonat program samt hobbyverksamhet av olika aktörer inom Vasa stad, idrottsföreningar och företag som producerar idrottsservice. Utbudet består av Action-verksamhet under ledning av idrottsinstruktörerna, cirkus, dans och akrobatik, hållningsträning med fysioterapeut, gymträning, rumsgestaltning med arkitekturens medel, handledning i golf, skridskoåkning, ishockey och fotboll.

Skolorna deltar på sitt eget sätt

Grundskolorna i Vasa har registrerat sig som skolor i rörelse och deltar i ordnandet av verksamhet på sitt eget sätt. Strävan är att göra verksamhetskulturen aktivare.

I flera skolor har skoldagens uppbyggnad ändrats så att man har gjort det möjligt att hålla en lång rast, varvid det blir mera tid över för lekar och spel. Därtill har man satsat på rastredskap som kan lånas och på utbildning för elever som handleder andra elever under rasterna (Välkkäri-verksamhet). Elevernas rastutbildning har väckt intresse i många skolor och den möjliggör elevernas deltagande i planeringen och genomförandet av Skolan i rörelse-verksamheten i den egna skolan. Även lärarna har fått utbildning i aktivitetsbaserade undervisningsmetoder.

Målet är att gå framåt med små steg, varvid man kan säkerställa att lyckade försök blir till praxis. Skolan i rörelse-programmet är ett av spetsprojekten för kompetens och utbildning i regeringsprogrammet och för dess finansiering ansvarar undervisnings- och kulturministeriet.

Närmare uppgifter ger:

Chef för idrottsverksamheten Riitta Pääjärvi-Myllyaho, tfn 040 522 7971

Koordinator för Skolan i rörelse Sanna Laulaja, tfn 040 548 8485

Koordinator för Skolan i rörelse Jaakko Saarinen, tfn 0400 983 993

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on palkinnut Vaasan kaupungin vuoden Liikkuva koulu -kuntana. Liikkuvan koulun tavoitteena on luoda aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä. Kaikki Vaasan perusopetuksen koulut osallistuvat toimintaan.

Palkinnon tiistaina 21.11.vastaanottivat Vaasan kaupungin Liikkuva koulu -koordinaattorit Jaakko Saarinen liikuntapalveluista ja Sanna Laulaja suomenkielisestä perusopetuksesta. Myös ruotsinkielisessä perusopetuksessa on oma koordinaattorinsa.

Liikuntaa vähintään tunti päivässä

Toiminnalla pyritään siihen, että jokainen peruskoululainen liikkuu vähintään tunnin päivässä. Näin vähennetään istumista, osallistetaan oppilaita ja edistetään oppimista.

Vaasassa koulupäivän aikana ja iltapäivisin järjestetään liikunta- ja kulttuuripainotteista ohjelmaa sekä harrastustoimintaa kaupungin eri toimijoiden sekä urheiluseurojen ja liikuntapalveluita tuottavien yritysten kautta. Valittavana on liikunnanohjaajien vetämää Action-toimintaa, sirkusta tanssia ja akrobatiaa, fysioterapeutin antamia ryhtiharjoituksia, kuntosaliharjoittelua, tilallista hahmottamista arkkitehtuurin keinoin, opastusta golfiin, luistelua, jääkiekkoa ja jalkapalloa.

Koulut mukana omalla tavallaan

Vaasan perusopetuksen koulut ovat rekisteröityneet liikkuviksi kouluiksi ja osallistuvat toiminnan järjestämiseen omalla tavallaan. Toimintakulttuuria pyritään muuttamaan aktiivisemmaksi.

Useissa kouluissa koulupäivien rakennetta on muutettu niin, että on mahdollistettu pitkä välitunti, jolloin jää enemmän aikaa leikeille ja peleille. Lisäksi on panostettu lainattaviin välituntivälineisiin sekä välkkäreiden (oppilaat, jotka ohjaavat muita oppilaita) kouluttamiseen. Välkkäritoiminnasta on innostuttu monissa kouluissa ja se mahdollistaa oppilaiden osallistumisen Liikkuva koulu -toiminnan suunnitteluun sekä toteutukseen omassa koulussa. Myös opettajia on koulutettu toiminnallisten opetusmenetelmien osalta.

Tavoitteena on edetä pienin askelin, jolloin varmistetaan, että onnistuneet kokeilut vakiintuvat käytänteiksi. Liikkuva koulu -ohjelma on yksi hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeista, ja sen rahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisätietoja antavat:

Liikuntatoimenjohtaja Riitta Pääjärvi-Myllyaho, puh. 040 522 7971

Liikkuva koulu -koordinaattori Sanna Laulaja, puh. 040 548 8485

Liikkuva koulu -koordinaattori Jaakko Saarinen, puh. 0400 983 993

Helsingin Pelastusliiton Maahanmuuttajien koulutusohjelma (MAKO) palkittiin 21.11.2017 Finnish Security Awards -tapahtumassa Säätytalolla Vuoden turvallisuustekona. MAKO -tiimiin kuuluu jo pitkään Suomessa asuneita maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, jotka koulutetaan Helsingin Pelastusliiton toimesta asumisen ja arjen turvallisuuskouluttajiksi. MAKO -tiimin jäsenet kouluttavat maahanmuuttajayhteisöjä omalla äidinkielellään, järjestöjen omissa tiloissa ja moskeijoissa. Koulutustiimiin kuuluminen on yhdistys- ja harrastustoimintaa, perustuen vapaaehtoisuuteen. 

HELPEn toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen kertoo, että koulutusryhmiin kuuluvat usein kaikki perheen jäsenet. "Arjen turvallisuustaitojen hallinta lisää turvallisuuden tunnetta, joka on meille kaikille tärkeää" summaa Kurvinen.

Finnish Security Awards -palkintaraadin perusteluissa todettiin seuraavaa:

Vuoden vaihteessa alkaneen Helsingin Pelastusliiton maahanmuuttajakoulutuksen tavoitteena on jalkauttaa asumisen ja arjen turvallisuutta hyvin erilaisesta turvallisuusympäristöstä tulleiden maahanmuuttajien keskuuteen heidän omalla äidinkielellään. Vapaaehtoispohjalta toimivan Mako-tiimin ohjaajina ja kouluttajina toimivat HELPE:n kouluttajat. Mako-tiimi tekee ennalta sovittuja vierailuja maahanmuuttajaryhmiin ja -yhteisöihin ja antaa heille käytännöllistä suomalaisen turvallisuuskulttuurin mukaista koulutusta. Ennen kesää oli jo ehditty kouluttaa noin 700 maahanmuuttajataustaista ihmistä eri tapahtumissa.

Mako-toiminta tukee valtioneuvoston tavoitteita maahanmuuttajien integroinniksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Raati pitää arvokkaana sitä, että maahanmuuttajia aktivoidaan ja koulutetaan ehkäisten samalla syrjäytymistä. Toimintaa on tarkoitus jatkossa viedä myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. 

Kuvassa MAKO -tiimiläiset Andrey Mustonen (vas), Sadek Elwan, Olli-Veikko Kurvinen, Ayaan Hassan, Ahmed Abdulkarim, Nahla Hewidy ja Lasse Wallius 

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ammatilliseen koulutukseen haki tänä syksynä 1583 hakijaa, kun hakijamäärä viime syksynä oli 1206. Syksyn haussa haettiin tammikuussa 2018 alkaviin ammatillisiin perustutkintokoulutuksiin.

Aloituspaikkoja tammikuussa alkaviin perustutkintokoulutuksiin on 566, kun niitä tämän vuoden tammikuussa alkaneisiin koulutuksiin oli 388. Edellisvuotta enemmän opiskelupaikkoja on erityisesti hotelli, ravintola- ja cateringalan perustutkintokoulutuksessa, josta valmistutaan kokiksi ja tarjoilijaksi. Opiskelupaikkoja on aiempaa enemmän myös liiketalouden perustutkintoon ja kauneudenhoitoalan perustutkintoon johtavissa koulutuksissa.

”Omniassa ammatillista koulutusta on kehitetty yksilöllisempään suuntaan. Opiskelijat voivat aloittaa opintonsa ja valmistua yhä joustavammin ympäri vuoden. Syksy on yleisin aika aloittaa opinnot, mutta tammikuu on varsinkin aikuisille opiskelijoille hyvin suosittu opintojen aloitusaika. Hakijamäärän kasvuun vaikuttaa se, että Omnia on lisännyt opiskelijapaikkoja aloille, joissa on työvoimapulaa. Metron avautuminen lisää palvelualan työtekijöiden tarvetta entisestään, ” pohtii Omnian rehtori Maija Aaltola.

Tämän vuoden koulutushaku päättyi 12. marraskuuta. Opiskelijavalinnoista tiedotetaan koulutuksiin valituille viimeistään 15. joulukuuta. Opinnot alkavat 11. tammikuuta 2018.

Vuonna 2018 ammatillisen koulutuksen haut uudistuvat. Käyttöön otetaan uusi ympäri vuoden avoinna oleva jatkuva haku. Jatkuvan haun rinnalle jää keväisin toteutettava yhteishaku. Yhteishakuaika on ensi vuonna 20.2. -13.3.2018.

Mikkelin Team Finland -toimijat tekivät kesällä eteläsavolaisille yrityksille kansainvälistymistä koskevan kyselyn, jossa nousi voimakkaasti esiin paikallisten yritysten halu saada ajankohtaista tietoa Venäjän bisnesmahdollisuuksista. Miksei ja XAMK:n pienyrityskeskus vastaavat Team Finland -toimijoiden tuella kysyntään järjestämällä 22.11. Case Venäjä -iltapäivätilaisuuden, jossa aihetta käsitellään eri näkökulmista.

Case Venäjä -tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille Venäjän-markkinoista kiinnostuneille yrityksille. Tilaisuudessa kuullaan kolmea eteläsavolaista yritystä, joilla on omakohtaista kokemusta liiketoiminnasta Venäjällä. Lisäksi Suomalais-Venäläisen kauppakamarin, Tekesin ja pietarilaisen Ingrian asiantuntijat kertovat tilaisuudessa palveluistaan Venäjän markkinoille pyrkiville yrityksille.

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin edustaja Jaana Rekolainen kertoo, millaista konkreettista apua SVKK tarjoaa viennin tai liiketoiminnan aloittamiseen, kasvattamiseen ja kehittämiseen Venäjällä. Tekesin Sari Federley valottaa puolestaan Tekesin tarjoamia mahdollisuuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyvän yhteistyön käynnistämiseksi venäläisten ja suomalaisten yritysten ja tutkimusryhmien välille. Tarjolla on muun muassa tietoa Tekesin ja FASIEn rahoitusinstrumentista, joka on suunnattu suomalaisten ja venäläisten pk-yritysten yhteisiin kehittämishankkeisiin, ja jonka haku on parhaillaan käynnissä. Venäläistä näkökulmaa keskusteluun tuo yrityskiihdyttämö Ingrian Igor Rozhdestvenskiy, joka kertoo mm. Ingrian palveluista Pietarissa.

Tilaisuuteen osallistuu myös ryhmä venäläisiä yrityksiä, jotka hakevat yhteistyökumppaneita Suomesta. Tapahtuman päätteeksi yrityksille on varattu aikaa tutustua toisiinsa ja kartoittaa mahdollisuuksia yhteistyöhön.

Tilaisuuden toteuttamisesta Miksein osalta vastaava Paula Makkonen kannustaa eteläsavolaisia yrityksiä aktiivisesti paikalle. – Eteläsavolaisilla yrityksillä on tuossa aivan rajan takana iso kauppakumppani, jonka merkitystä ei pidä väheksyä. Valuuttakurssit ovat nyt muuttuneet siihen suuntaan, että aktivoitumista on nähtävissä puolin ja toisin. Case Venäjä -tilaisuus antaa jo itsessään yrityksille niiden kaipaamaa ajankohtaista tietoa Venäjä-liiketoiminnasta, ja lisäksi yritykset voivat kertoa jatkotoiveistaan. Jos tarvetta ja kysyntää ilmenee, saatamme järjestää myös Venäjään liittyvää lisäkoulutusta. Tilaisuuteen liittyen Miksei on järjestänyt yhteistyössä Enterprise Europe Network -verkoston erityisasiantuntija Mari Kivisen kanssa matching -tapahtuman suomalaisille ja venäläisille yrityksille.

Lisätiedot

Paula Makkonen, palvelujohtaja, puh 0440 361 625, paula.makkonen@mikseimikkeli.fi.  

Invalidiliitto haluaa nostaa esille vammaisten ihmisten taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden kansainvälisenä vammaisten päivänä 3. joulukuuta. 

Monen vammaisen ihmisen taloudellinen asema on huono. Terveysongelmat ja huonot mahdollisuudet päästä työelämään lisäävät taloudellista eriarvoisuutta. Tilannetta kiristävät perusturvan indeksijäädytykset, lääkekorvausten leikkaukset ja asumiskulujen – erityisesti vuokrien ja sähkön hinnan – nousu. Monen vammaisen ihmisen ainoa tulonlähde on työkyvyttömyyseläke.

– Perusturvan indeksijäädytykset pitää purkaa. Ne heikentävät entisestään perusturvan varassa elävien vammaisten ihmisten asemaa, joiden tilannetta mahdolliset veronkevennykset eivät auta, Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson sanoo.

Terveydenhuollon maksuja korotettiin vuonna 2016 kerralla 30 prosenttia, vaikka lain mukaan maksujen tulisi seurata elinkustannusindeksin kehitystä.

Yhteiskuntaan osallistuminen mahdolliseksi

Taloudellinen eriarvoisuus johtaa sosiaaliseen eriarvoisuuteen. Vähävaraisten vammaisten ihmisten sosiaalinen elämä kutistuu olemattomiin ja yksinäisyys lisääntyy, jos ei pysty käyttämään edullista julkista liikennettä.

– Myös yhteiskunnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta tulee edistää laajasti, jotta osallistuminen vähilläkin varoilla on mahdollista. Vammainen ihminen joutuu myös liian usein taistelemaan palveluistaan, joilla pärjäisi arjessa. Tähän palvelujen ”torppaamiseen” on saatava muutos, Andersson sanoo.

Työelämään pääsyn parantaminen lisäisi osallisuutta ja taloudellista yhdenvertaisuutta.

– Vammaisuus ei läheskään aina tarkoita täyttä työkyvyttömyyttä. Työelämässä tulisi hyödyntää osatyökykyisten ihmisten osaamista paljon nykyistä paremmin.

Osallistu toimeentulohaasteeseen 27.11.–3.12. välisenä aikana

Liian monen vammaisen ihmisen kuukausitulot hipovat köyhyysrajaa. Asumis- ja muiden peruskulujen jälkeen käteen jää usein vain 50 euroa viikossa. Silloin voi joutua valitsemaan, ostaako lääkkeitä vai ruokaa. Maksaako puhelinlaskun vai käyttääkö rahat taksimatkaan, jotta pääsee kauppaan? Entä jos tulee jokin yllättävä meno: joutuu sairaalaan tai jääkaappi hajoaa? Miten valita?

Invalidiliitto haastaa jokaisen suomalaisen tulemaan toimeen viikon ajan samalla rahasummalla kuin kaikkein vähävaraisimmat vammaiset ihmiset eli 50 eurolla.

Kokemuksia voi jakaa sosiaalisessa mediassa ja kertoa mitä arkipäiväistä asiaa ilman ei tule toimeen ja miksi ei. Muista hashtagit #tullaantoimeen #vaikeavalinta. Toimeentulohaasteeseen voi osallistua 27.11.–3.12. välisenä aikana. Lisätietoa www.invalidiliitto.fi/tullaantoimeen.

Lisätietoa: Laura Andersson, Invalidiliitto, yhteiskuntasuhdejohtaja, laura.andersson(at)invalidiliitto.fi, 040 751 7225

Mikkelin Team Finland -toimijat tekivät kesällä eteläsavolaisille yrityksille kansainvälistymistä koskevan kyselyn, jossa nousi voimakkaasti esiin paikallisten yritysten halu saada ajankohtaista tietoa Venäjän bisnesmahdollisuuksista. Miksei ja XAMK:n pienyrityskeskus vastaavat Team Finland -toimijoiden tuella kysyntään järjestämällä 22.11. Case Venäjä -iltapäivätilaisuuden, jossa aihetta käsitellään eri näkökulmista.

Case Venäjä -tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille Venäjän-markkinoista kiinnostuneille yrityksille. Tilaisuudessa kuullaan kolmea eteläsavolaista yritystä, joilla on omakohtaista kokemusta liiketoiminnasta Venäjällä. Lisäksi Suomalais-Venäläisen kauppakamarin, Tekesin ja pietarilaisen Ingrian asiantuntijat kertovat tilaisuudessa palveluistaan Venäjän markkinoille pyrkiville yrityksille.

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin edustaja Jaana Rekolainen kertoo, millaista konkreettista apua SVKK tarjoaa viennin tai liiketoiminnan aloittamiseen, kasvattamiseen ja kehittämiseen Venäjällä. Tekesin Sari Federley valottaa puolestaan Tekesin tarjoamia mahdollisuuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyvän yhteistyön käynnistämiseksi venäläisten ja suomalaisten yritysten ja tutkimusryhmien välille. Tarjolla on muun muassa tietoa Tekesin ja FASIEn rahoitusinstrumentista, joka on suunnattu suomalaisten ja venäläisten pk-yritysten yhteisiin kehittämishankkeisiin, ja jonka haku on parhaillaan käynnissä. Venäläistä näkökulmaa keskusteluun tuo yrityskiihdyttämö Ingrian Igor Rozhdestvenskiy, joka kertoo mm. Ingrian palveluista Pietarissa.

Tilaisuuteen osallistuu myös ryhmä venäläisiä yrityksiä, jotka hakevat yhteistyökumppaneita Suomesta. Tapahtuman päätteeksi yrityksille on varattu aikaa tutustua toisiinsa ja kartoittaa mahdollisuuksia yhteistyöhön.

Tilaisuuden toteuttamisesta Miksein osalta vastaava Paula Makkonen kannustaa eteläsavolaisia yrityksiä aktiivisesti paikalle. – Eteläsavolaisilla yrityksillä on tuossa aivan rajan takana iso kauppakumppani, jonka merkitystä ei pidä väheksyä. Valuuttakurssit ovat nyt muuttuneet siihen suuntaan, että aktivoitumista on nähtävissä puolin ja toisin. Case Venäjä -tilaisuus antaa jo itsessään yrityksille niiden kaipaamaa ajankohtaista tietoa Venäjä-liiketoiminnasta, ja lisäksi yritykset voivat kertoa jatkotoiveistaan. Jos tarvetta ja kysyntää ilmenee, saatamme järjestää myös Venäjään liittyvää lisäkoulutusta. Tilaisuuteen liittyen Miksei on järjestänyt yhteistyössä Enterprise Europe Network -verkoston erityisasiantuntija Mari Kivisen kanssa matching -tapahtuman suomalaisille ja venäläisille yrityksille.

Lisätiedot

Paula Makkonen, palvelujohtaja, puh 0440 361 625, paula.makkonen@mikseimikkeli.fi.  

(Obs.: Pressmeddelandet kan läsas på finska här. Bildbilagor och kontaktupgifter i slutet av meddelandet.)

Kortare pressmeddelandet:

– Professor Fred Karlsson och Lingsoft ger ut bok om självständighetstidens språk på finska, svenska och engelska

Finlands språkmiljö har förändrats totalt under de tre senaste decennierna. Fred Karlsson, professor emeritus i allmän språkvetenskap vid Helsingfors universitet, påminner oss om detta i verket Finlands språk 1917–2017, som Lingsoft Ab har gett ut för att hedra Finlands 100-årsjubileum.

Verket kan läsas gratis på finska, svenska och engelska som webbversion, som e-bok, som tryckt bok och via en Twitter-kampanj.

Finlands språk 1917–2017 ger en språklig överblick över hela självständighetstiden och skildrar även den aktuella språkmiljön i detalj.

– År 1990 fanns det cirka 25 000 talare av främmande språk i Finland. I början av 2017 var antalet 354 000. Antalet hade därmed stigit från 0,8 procent till 6,4 procent, i Helsingfors från 2 procent till 14 procent, skriver Fred Karlsson.

Verket uppvisar det faktum att vi idag talar 500 olika språk i Finland. Ryska är det vanligaste främmande språket.

– Om man skulle tillämpa samma kriterier på ryskan som på finskan och svenskan, så skulle det redan vara ett officiellt språk i Helsingfors, Esbo och Vanda. Huvudgatan i Helsingfors skulle ha en skylt, där det utöver Mannerheimintie och Mannerheimvägen skulle stå Prospekt Mannergeima med kyrilliska bokstäver, förklarar Karlsson, med stöd av den senaste forskningen.

För språkföretaget Lingsoft, som tillhandahåller mångsidiga språklösningar, utgjorde detta språkverk en naturlig gåva till hundraåriga Finland.

- Utöver vårt språkliga arv är det även viktigt att lyfta fram de utmaningar inom utbildning och kommunikation som dagens språkliga mångfald för med sig, påpekar Lingsofts verkställande direktör Juhani Reiman.

Verket har utökats med olika ljudprov och kan läsas gratis på de tre utgivningsspråken på följande webbplatser:

www.finlandsspråk100.fi

www.suomenkielet100.fi

www.languagesoffinland100.fi

=================

Längre pressmeddelandet:

Finlands språk 1917–2017: Från självständighet till språklig mångfald

– Professor Fred Karlsson och Lingsoft ger ut bok om självständighetstidens språk på finska, svenska och engelska

Finlands språkmiljö har förändrats totalt under de tre senaste decennierna. Fred Karlsson, professor emeritus i allmän språkvetenskap vid Helsingfors universitet, påminner oss om detta i verket Finlands språk 1917–2017, som Lingsoft Ab har publicerat för att hedra Finlands 100-årsjubileum.

Verket kan läsas gratis på finska, svenska och engelska som webbversion, som e-bok, som tryckt bok och via en Twitter-kampanj.

Finlands språk 1917–2017 ger en språklig överblick över hela självständighetstiden och skildrar även den aktuella språkmiljön i detalj.

- År 1990 fanns det cirka 25 000 talare av främmande språk i Finland. I början av 2017 var antalet 354 000. Antalet hade därmed stigit från 0,8 procent till 6,4 procent, i Helsingfors från 2 procent till 14 procent. Idag talar vi 500 olika språk i Finland, skriver Karlsson.

Ryska är det vanligaste främmande språket.

- Om man skulle tillämpa samma kriterier på ryskan som på finskan och svenskan, så skulle det redan vara ett officiellt språk i Helsingfors, Esbo och Vanda. Huvudgatan i Helsingfors skulle ha en skylt, där det utöver Mannerheimintie och Mannerheimvägen skulle stå Prospekt Mannergeima med kyrilliska bokstäver, förklarar Karlsson, med stöd av den senaste forskningen.

Självständighetstidens språkverk – på webben på tre språk

Finlands språk 1917–2017 är en omfattande trespråkig multimediepublikation. Verkets elektroniska versioner har utökats med ljudprov av de olika språken. Vet du hur jiddisch låter? Ännu på 1960-talet kunde man ofta höra jiddisch både i Helsingfors och i Åbo.

Karlsson, som för tillfället fungerar som ordförande för Finska Vetenskaps-Societeten, har lyckats skapa en koncis överblick över Finlands hundraåriga språkhistoria. Utöver en översikt av språkmiljön presenterar verket även de olika språkens samhälleliga ställning och bruk samt tillhörande språklagstiftning.

För språkföretaget Lingsoft, som tillhandahåller mångsidiga språklösningar, utgjorde detta språkverk en naturlig gåva till hundraåriga Finland.

- Utöver vårt språkliga arv är det även viktigt att lyfta fram de utmaningar inom utbilning och kommunikation som dagens språkliga mångfald för med sig, påpekar Lingsofts verkställande direktör Juhani Reiman.

Verket utgör en del av programmet för Finlands självständighets hundraårsjubileum och kommer att marknadsföras speciellt till skolelever, unga och invandrare samt till alla som är intresserade av språkpolitik och hur olika språk i Finland har utvecklats.

2000-talets språkliga mångfald: 500 olika språk talas i Finland.

Fred Karlssons bok påminner om hur dramatiskt Finlands språkmiljö förändrades runt millennieskiftet.

Redan nu finns det flera talare av främmande språk än av landets traditionella språk, bortsett från finskan. Främmande språk talas alltså i större omfattning än svenska, nordsamiska, enaresamiska, karelska, romani, jiddisch, tatariska samt finskt och finlandssvenskt teckenspråk tillsammans.

Nutidens språkmiljö i Finland klargörs när Karlsson rättar Statistikcentralens officiella uppgifter. Enligt statistiken talas det 159 olika språk i Finland.

När man jämför Statistikcentralens uppgifter med en fullständig förteckning över världens språk, kommer det fram att det utöver språkstatistikens 159 språk finns talare av åtminstone 350 andra språk i Finland. ”Dvs. tillsammans åtminstone 500”, sammanfattar Karlsson.

Denna rättelse av vår nutida språkmångfald är endast ett av alla fakta som verket Finlands språk 1917–2017 lyfter fram. Verket är en sann informationskälla som även tar upp tiden före självständigheten.

Passande en aktiv akademisk dignitär delar Fred Karlsson även ogenerat ut förslag till dagens beslutsfattare med stöd av sin egen expertis.

Verkets tre olika språkversioner kan läsas gratis på följande webbplatser:

www.finlandsspråk100.fi

www.suomenkielet100.fi

www.languagesoffinland100.fi

Fred Karlsson

Fred Karlsson verkade som professor i allmän språkvetenskap vid Helsingfors universitet under åren 1980–2012. Han är en expert på Finlands språkhistoria, en internationellt erkänd språkforskare och en pionjär inom den finländska språkteknologin. Han är även ordförande för Finska Vetenskaps-Societeten.

Karlsson är bl.a. känd för att ha utvecklat restriktionsgrammatiken (Constraint Grammar) och för att ha skrivit flera läroböcker för högre studier. Hans engelskspråkiga verk Finnish – an Essential Grammar har översatts till tiotals språk.

Karlsson grundade Lingsoft Ab 1986 tillsammans med Kimmo Koskenniemi, professor emeritus i språkteknologi. Karlssons och Koskenniemis språkliga innovationer tas upp närmare i Lingsofts historik Kieli ja uusi talous (https://www.ellibs.com/book/9789526640273/kieli-ja-uusi-talous).

Mer information och intervjuer

Fred Karlsson, p. +358 40 511 9717, fred.karlsson@helsinki.fi
Juhani Reiman, verkställande direktör, Lingsoft Ab, p. +358 45 670 6770, juhani.reiman@lingsoft.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut selvityksen lukioiden nykytilasta ja kehittämistarpeista. Selvitys kokoaa koosteena yhteen olemassa olevien, lukiokoulutusta koskevien tutkimusten, selvitysten ja raporttien tuloksia. Lukiokoulutus tarjoaa valmiuksia jatko-opintoihin, mutta kehityskohteita löytyy muun muassa tulevaisuuden osaamistarpeissa, kansainvälistymisessä ja lukiolaisten hyvinvoinnissa.

Lukiokoulutuksen läpäisyaste on korkea. Vuonna 2015 lukion läpäisi kolmen vuoden tavoiteajassa 80 prosenttia koulutuksen aloittaneista. Suoritettujen ylioppilastutkintojen määrä on laskenut kymmenessä vuodessa 7 prosenttia. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus oli suurin vuonna 1981 syntyneiden ikäryhmässä, jonka jälkeen osuus kääntyi laskuun.

Pitkän matematiikan lukijoiden ja ylioppilaskokeissa kirjoittajien määrä on vähentynyt. Myös kielivaranto on kaventunut. Enenevissä määrin lukiolaiset opiskelevat vain kahta kieltä.

- Lukio tarjoaa opiskelijoille myönteisen asenteen jatko-opintoihin, mutta se ei kuitenkaan kaikilta osin tuota korkeakouluopintojen edellyttämää osaamista. Haasteet liittyvät erityisesti asioiden syvälliseen ymmärtämiseen sekä tiedon käsittelyyn ja kriittiseen ajatteluun liittyviin taitoihin, painottaa projektipäällikkö Tiina Silander.

Lukiolaisten koulu-uupumus on lisääntynyt. Tytöistä noin viidennes ja pojista hieman alle 10 prosenttia kokee koulu-uupumusta.

Lukio-opettajat ovat hyvin tehtäväänsä kelpoisia (noin 98 %). Digitalisaatio, uusi pedagoginen ajattelu, oppilaiden ja opiskelijoiden tuen tarpeiden lisääntyminen, työelämän muutokset, globalisaatio, kulttuurisen moninaisuuden lisääntyminen sekä toimintakulttuurin muutokset haastavat opettajan osaamista yhä enemmän.

Lukioissa vallitsee edelleen vahvana opettajien yksin toimimisen perinne. Oppiminen toisilta, yhdessä tekeminen ja muut kehittynyttä yhteisöllisyyttä ilmentävät käytänteet ovat Suomessa vertailumaita harvinaisempia.

Siirtyminen toiselta asteelta jatko-opintoihin on Suomessa OECD-maiden keskiarvoa hitaampaa. Kolmasosa ylioppilaista jatkaa suoraan lukion jälkeen jatko-opintoihin. Välivuotta pitävien opiskelijoiden määrä on kasvanut yli 10 prosenttia kymmenessä vuodessa.

Lukiot toimivat yhteistyössä korkeakoulujen ja työelämän kanssa usein erilaisin tavoin. Yhteistyö on laajentunut, mutta toimintamallit ovat pysyneet alakohtaisina ja paikallisina.

Kaikilla lukiolaisilla ei ole mahdollisuuksia saada kokemuksia kansainvälisestä toiminnasta, vaikka nuorten oma toimintaympäristö on yhä kansainvälisempi. Ulkomaanjaksoille lähtee vain noin joka yhdeksäs lukiolainen. Noin puolessa lukioista opiskeli kansainvälisiä opiskelijoita.

 Tavoitteena vetovoimainen lukio, joka vastaa tulevaisuuden osaamistarpeisiin

Lukioselvitys taustoittaa opetus- ja kulttuuriministeriön Uusi lukio -hankkeen suunnittelua ja toteuttamista. Hallitus päätti lukiouudistuksen käynnistämisestä kevään kehysriihessään. Uudistuksen tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä ja korkeakouluihin valmistavana koulutusmuotona, vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä toisen asteen opinnoista korkea-asteelle.

Selvitys on koottu OKM:n lukiouudistusyksikön virkamiestyönä, ja ulkopuolisina asiantuntijoina selvityksen tekoon osallistuivat Sirkku Kupiainen Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksesta sekä Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta.

• Lukioselvitys – kooste lukion nykytilaa ja kehittämistarpeita koskevista selvityksistä ja tutkimuksista, opetus- ja kulttuuriministeriö:

 http://minedu.fi/documents/1410845/5394394/LUKIOSELVITYS_21_11_2017.pdf

 • Uusi lukio -hankkeen verkkosivut (minedu.fi/uusilukio)
                   

Lisätiedot:

- projektipäällikkö Tiina Silander, puh. 0295 3 30188

- erityisavustaja Daniel Sazonov, puh. 045 129 6812

LAMK App on opiskelijoille suunnattu arkea helpottava sovellus. Sovellusta on ladattu Applen ja Androidin kaupoista lähes 1500 kertaa.  

LAMK Appista löytyvät aikataululliset asiat, kuten lukujärjestykset ja erilaiset tapahtumat, opiskelijalounaat sijainnin mukaan sekä yhteistyössä Lahden seudun liikenteen (LSL) kanssa tehty reittiopas. LAMK Appin reittiopas on globaalisti toimiva lokalisoitu versio, johon on esitäytetty LAMKin kampukset ja johon voi tallentaa omia suosikkiosoitteita ja -reittejä.

LAMK Appia kehitetään jatkossakin opiskelijoiden toiveiden mukaan. Uusimpina mukaan tulivat kirjastopalvelut ja uutiset. Kirjastopalveluista löytyvät lainaukset, varaukset, maksut ja lainat ovat uusittavissa LAMK Appissa. Sovelluksesta löytyy oma sähköinen kirjastokortti eli ei tarvitse kuljettaa enää fyysistä korttia mukana. Päivitys toi mukanaan myös LAMKin intranetin uutiset, joita voi kohderyhmittäin selata ja uutiset tuovat mukanaan enemmän dynaamista viestintää.

LAMK Appin päivitys oli hyödyllinen, jotta myös kirjastopalvelut sekä intran uutiset löytyvät samasta paikasta. Opiskelijat ovat kokeneet sovelluksen tarpeelliseksi ja monella LAMK App helpottaakin arkea päivittäin.

- Käytän sovellusta päivittäin, monta kertaa päivässä. Tarkistan lukujärjestyksen, luokkatilat, bussiaikataulun ja lounaslistan. Omat suosikkibussireitit pikavalinnassa on erinomainen ominaisuus, sairaanhoitajaopiskelija Maria Suoraniemi listaa.

Sovelluksen käyttöliittymä on toteutettu opiskelijatyönä ja opiskelijat ovat olleet sovelluksen suunnittelussa sekä toteutuksessa. Opiskelijat ovat edelleen mukana kehityksessä eli appia tehdään opiskelijoille ja opiskelijoiden ehdoilla. Lahden ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö ja LAMK Appin tuoteomistaja Harri Kuusela toivoo opiskelijoille jäävän enemmän aikaa olennaiseen.

- Mitä enemmän opiskelijan aikaa vapautuu arkirutiineista oppimiseen, niin sitä parempia tuloksia saadaan aikaan, kertoo Harri Kuusela.

LAMK App-projektissa tärkeää onkin opinnollistaminen eli samalla alustalla tullaan tulevaisuudessa tekemään mm. tapahtumakohtaisia sovelluksia ja ne toteutetaan ensisijaisesti opiskelijaprojekteina.

Seuraavaan päivitykseen on tulossa APUA!- ja palauteosio, jolla opiskelija voi suoraan tehdä mm. Helpdesk-pyyntöjä ja liittää niihin puhelimella otettuja kuvia tai antaa pikapalautetta erilaisista asioista. Tulevaisuudessa sovellukseen kaavaillaan mm. omien opintojen ja edistymisen seurantaa, ajanvarausta, tilavarauksia sekä tiedonhakua.

Lisätiedot: Harri Kuusela, harri.kuusela@lamk.fi, 050 5020 679

Minkälaista on taide- ja kulttuurialan työ tänä päivänä ja mitä se vaatii tekijältään? Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta valmistuneet kuvaavat uutuusjulkaisussa alan monipuolista kenttää. Työ käsittää yhä enemmän projekteja ja yhteistyötä eri alojen ammattilaisten ja ylipäänsä erilaisten ihmisten kanssa.

Taiteen moniammatilliset kontekstit -artikkelikokoelmassa kirjoittajat esittelevät ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetöinä toteuttamiaan kehittämishankkeita. Keskeisiä teemoja ovat taide välineenä nähdä ja tulla nähdyksi, taide opetuksessa ja taide tuottamisessa.

Marjukka Irni kysyy artikkelissaan, voiko yhteisötaide toimia aktivismin tavoin ja vaikuttaa yli 50-vuotiaiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien näkyväksi tekemiseen. Helena Tuura kuvaa artikkelissaan omakuvallista taidetyöpajaa naisvangin kanssa. Kouluttajat Minna Haapasalo ja Leena Kela pohtivat, mitä soveltavalla taiteella itse asiassa tarkoitetaan. 

 Yhteisötaidetta, aktivismia ja näkyväksi tekemistä

Uudet taiteellisen ilmaisun keinot ja toimintaympäristöt ovat luoneet uusia työmahdollisuuksia kulttuuri- ja taidealan ammattilaisille. Ne edellyttävät kuitenkin sellaisia valmiuksia, joihin perinteisessä taidealan koulutuksessa ei ole juurikaan panostettu.  

Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa haasteeseen on tartuttu etenkin kulttuurialan ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa. Kehittämishankkeissa opiskelijat toimivat erilaisten yhteisöjen ja eri alojen ammattilaisten kanssa.  

Koulutus vastaamaan tulevaisuuden tarpeita

Turun ammattikorkeakoulun kulttuurialan ylempää ammattikorkeakoulutusta kehitetään vastaamaan entistäkin paremmin alan tulevaisuuden vaatimuksiin. Kevään 2018 yhteishaussa on mahdollista hakea kahteen uuteen koulutukseen.  

Media- ja kulttuuriyrittäjyys on ensimmäinen kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulu (YAMK) -koulutus, jossa nimenomaan yrittäjyys on opintojen keskeinen sisältö. Median, taiteen ja kulttuurin osaajille voi olla käyttöä niin yritysviestinnässä, hyvinvointipalveluissa, kuin vaikkapa urheilu- tai matkailusektorillakin.

Taiteen uudet kontekstit -koulutuksessa tarkastellaan ja tuotetaan taidetta moninaisissa tiloissa, asiayhteyksissä, prosesseissa ja erilaisten toimijoiden parissa. Koulutus on tarkoitettu eri taiteen alojen ammattilaisille, jotka haluavat syventää osaamistaan sekä löytää uusia paikkoja, tiloja, yleisöjä, yhteisöjä ja sisältöjä työskentelylleen.

Taiteen moniammatilliset kontekstit-julkaisu on vapaasti ladattavissa pdf-muodossa.

Lisätietoja:


Julkaisun toimittajat:

Ilona Tanskanen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu, 050 598 5889, ilona.tanskanen@turkuamk.fi 

Pirita Juppi, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu, 358 40 355 0157, pirita.juppi@turkuamk.fi 


Taideakatemian monimuotokoulutukset ja ylempi AMK:

Taina Erävaara, koulutus, ja tutkimuspäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu, 358 50 598 5283, taina.eravaara@turkuamk.fi