Perinteikäs peruskoulun 5.- ja 6.-luokkalaisille suunnattu Raamattuvisa toteutetaan jälleen lukuvuonna 2015–2016. Raamattuvisan teemana on Vieraasta tutuksi. Kampanjalla tuetaan dialogitaitojen oppimista ja moninaisuuden kunnioittamista.

”Teema on polttavan ajankohtainen ja se oli myös Raamatun ihmisille keskeinen. Keskustelua ja erilaisten ajatusten kunnioittamista tarvitaan sekä katsomusten välillä että niiden sisällä. Tätä korostavat myös uudet syksyllä 2016 käyttöön otettavat opetussuunnitelman perusteet”, sanoo projektisihteeri Essi Ikonen.

Raamattuvisan sisällöt on suunniteltu tukemaan opetussuunnitelman mukaisia 5.-6. luokan uskonnon oppimistavoitteita. Sisällöt ja työtavat tukevat myös kulttuurintuntemusta, tieto- ja viestintäteknologista osaamista ja työelämätaitojen oppimista.

”Raamatun tekstejä tarkastellaan eri näkökulmista. Tavoitteena on oppia ymmärtämään sekä Raamatun ajan maailmaa että nykypäivän ilmiöitä. Raamattuvisaan ei sisälly uskonnonharjoittamisen elementtejä ja osallistuminen on oppilaille vapaaehtoista”, Essi Ikonen kertoo.

Raamattuvisan suojelijoina toimivat arkkipiispa Kari Mäkinen, ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo sekä katolisen kirkon piispa Teemu Sippo. Heidän ajatuksiinsa katsomusdialogista voi tutustua Raamattuvisan verkkosivuilla sekä Facebook-sivuilla.

Raamattuvisa järjestetään keväällä 2016 kolmessa vaiheessa. Visan ensimmäinen vaihe järjestetään kouluissa 2.2., ja aluekilpailut pidetään kymmenellä paikkakunnalla ympäri Suomen 5.4. Raamattuvisa huipentuu valtakunnalliseen finaaliin Helsingissä Kallion kirkossa 23.4.

Raamattuvisan järjestää Agricola yhdessä Opetushallituksen ja Kirkkohallituksen kanssa. Seurakuntaopiston sisällä toimivan Agricolan tehtävänä on muun muassa uskonnon opettajien täydennyskoulutus ja uskonnonopetuksen kehittäminen.

Lisätietoja:
Agricola: projektisihteeri Essi Ikonen, 044 745 8752, essi.ikonen@seurakuntaopisto.fi
Opetushallitus: opetusneuvos Pekka Iivonen, 029 533 1075, pekka.iivonen@oph.fi
Kirkkohallitus: asiantuntija Tuula Vinko, 040 1425178, tuula.vinko@evl.fi

Raamattuvisan verkkosivut

Huvittaisiko sinua kokea minkälaista on pelien tekeminen ja kokeilla riittävätkö rahkeesi pelitiimissä toimimiseen? Oulun ammattikorkeakoulun Oulu Game LAB järjestää yhteistyössä Stage ry:n, IGDA Oulu Hubin ja Meizi Gamesin kanssa FGJ Oulu -pelijamit tammikuun lopussa.

Osallistuminen on ilmaista! Tapahtumapaikka on huvila Hietalinna (Vaaskiventie 10, Hietasaari Oulu), jossa on mahdollisuus saunomiseen ja välinokosien ottamiseen erillisessä ulkorakennuksessa. Tapahtuma kestää koko viikonlopun 29.1.-31.1. ja tila on käytettävissä vuorokauden ympäri.

Pelijamit ovat tapahtumia, joissa osallistujilla on rajallinen aika kehittää peli. Global Game Jamit alkavat aina teeman paljastuksella, jonka jälkeen alkaa ideointi ja tiimien kasaaminen. Sunnuntaina pelin pitäisi olla sitten esittelykunnossa. Et siis tarvitse valmista ideaa etkä tiimiä - itse asiassa voi olla jopa parempi, että tulet tapahtumaan ilman kumpaakaan.

Kaikenlaisia tekijöitä kaivataan! Muusikot, kuvataiteilijat, tarinankertojat, ideoijat, tuottajat ja ohjelmoijat, ja monet muut osaajat ovat tervetulleita. Jameilla on mukana kaikentasoisia tekijöitä, niin vasta-alkajia kuin ammattilaisiakin. Osallistujilta odotetaan intohimoa peleihin, innostuneisuutta, hyväntuulisuutta ja sinnikkyyttä.

Pelijamien tarkoituksena on pitää hauska viikonloppu mukavassa porukassa ja hyvässä hengessä. Ketään ei jätetä yksin, ongelmia ratkotaan yhdessä ja tiimejä ohjataan tarvittaessa. Ota mukaan omat laitteet ja tarvikkeet, jotka tekemisessäsi tarvitset, läppärillä pääsee jo pitkälle. Paikalla on langaton internetyhteys, mikroaaltouuni, kahvinkeitin, astiastot yms.

Rekisteröityminen tapahtumaan osoitteessa: http://www.eventbrite.com/e/fgj-oulu-tickets-19960825366

Tapahtuma alkaa 29.1. kello 17. Ilmoittautuminen on auki tammikuun 25. päivään asti.

FGJ Oulu -jamit ovat osana Finnish Game Jam ja Global Game Jam tapahtumia. Saman viikonlopun aikana tehdään pelejä yli 20 paikkakunnalla Suomessa ja ympäri maailmaa kaikilla aikavyöhykkeillä!

Lisätietoja voi kysellä Facebook-eventin seinällä: https://www.facebook.com/events/444281019100574/ tai suoraan jamien järjestäjältä: Lab Master Aki Latvamäki, aki.latvamaki@oamk.fi / 040 652 8304

Hämeen ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn koulutusohjelma järjestää 15.1. perjantaina monialaisen BitFest IT-seminaarin HAMKin Visamäen kampuksella. Seminaarin kohderyhmänä ovat HAMKin opiskelijoiden lisäksi alueen yritykset.

Toista kertaa järjestettävän BitFest-seminaari koostuu IT-maailman tämän hetken kuumimmista aiheista. Teemoina ovat, idean tuotteistaminen, mobiiliapplikaatioiden ansaintalogiikat sekä tavaroiden internet eli Internet of Things. Lauri Aarnio pörssiin listatusta ohjelmistovalmistaja Comptel Oyj:stä puhuu idean tuotteistamisesta, kun taas paikallisesta menestystä keräävästä Ambientiasta mukana on Jaakko Kankaanpää aiheenaan digitaalisaatio ja tavaroiden internet kohtaa verkkokaupan. Kansainvälistä väriä seminaariin tuo pelialalla mainetta niittänyt Oscar Clarke Unity Technologies -yrityksestä.

- Yhtenä seminaarin tavoitteista on myös innostuttaa opiskelijoita ja yrityksiä toteuttamaan projekteja omien intohimojen ja osaamisen pohjalta monialaisesti yhteistyössä. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmamme tarjoaa hyvät mahdollisuudet opiskelijoiden ja yritysten yhteistyölle erilaisten projektien muodossa. Nämä seminaarit toimivat hyvänä lähtölaukauksena tähän, kertoo seminaarin järjestelyistä vastaava lehtori Tommi Saksa.

BitFest-seminaari järjestetään 15.1. kello 8.30–12.00 HAMKin Visamäen kampuksella C-rakennuksen auditoriossa. Mukaan voi ilmoittautua osoitteessa www.bitfest.fi. Seminaarin yhteydessä voi myös tutustua tietojenkäsittelyn kolmannen vuoden opiskelijoiden lähes koko vuoden kestäviin projektitöihin.

Lisätietoja:

Tommi Saksa, lehtori, +358 3 6466403, etunimi.sukunimi@hamk.fi

Viikonlopun Folkalandia Gaalassa palkittiin vuoden 2015 tanssitekona Janne ja Aino - balladi erään säveltäjän elämästä -teos. Vuoden tanssiteko 2015 -tunnustusta kiitettiin korkeatasoisena kokonaisuutena joka esimerkillisesti edistää kansantanssin tunnettuutta.

Tanssiteoksen ovat yhteistyössä luoneet Centria-ammattikorkeakoulu, Keski-Pohjanmaan konservatorio ja Oulun ammattikorkeakoulu. Yksi järjestäjistä oli myös Oulun musiikkijuhlat jossa Janne ja Aino kantaesitettiin maaliskuussa 2015.

Yhteistyön avulla on kyetty luomaan taiteellisesti korkeatasoinen ja kiinnostava teos, jolla luodaan mielikuvaa yleisölle kansantanssista ja -musiikista elinvoimaisena ja kehittyvänä taiteenlajina.

Ensi kesänä Janne ja Aino -teos on Pispalan Sottiisin pääjuhlassa Tampere-talossa 12.6. klo 14.


Lisätiedot:
Lehtori Riitta Kossi, riitta.kossi@centria.fi, 044 725 0778
http://www.sottiisi.net/index.php/uutiset/281-folklandia-gaalan-2016-palkinnot-ja-tunnustukset

Kuvat Janne ja Aino -produktion harjoituksista Kokkolassa. Kuvat: Roni Lamberg

Pepi ja eläinpuiston Pritney kertoo innostavista hetkistä eläinten parissa. Pepi saa uuden ystävän, ja yhdessä he kokeilevat uusia taitoja. Pepi pääsee hoitamaan suloisia karitsoita ja kaneja sekä ihmettelemään eläinpuiston vilskettä. Suurin haave odottaa vielä toteutumistaan. Kirja on hyväntuulinen tarina eläinhaaveista ja onnen hetkistä.

Kirjan tekijä Pirjo Suvilehto on monipuolinen ja tuottelias kirjailija. Lastenkirjoissa hän tarkkailee lapsen maailmaa arkipäivän tapahtumien, toiveiden ja tarinoinnin kautta. Kirjojen lempeä huumori luo lapsille maailman, jossa täysi elämä on hetkessä. Lapsi myös on itsenäinen ja omaa monenlaisia taitoja. Sanataide tarjoaa lapsenomaista luottamusta ja sanojen yksinkertaista taikaa. Kirjailijalta on ilmestynyt yli kaksikymmentä teosta. Lastenkirjoja on käännetty hollanniksi. Suvilehto opettaa Oulun yliopistossa sanataidetta ja draamaa. Hän on erikoistunut varhaiskasvatukseen ja lapsen luovuuteen.

Kuvittajana on nuori ja lahjakas Maria Russo, joka on kotoisin Venezuelasta. Hänen kiinnostuksensa piirtämiseen tulee isältä, joka on taidemaalari. Maria pitää monista taiteellisista ilmenemismuodoista, mutta ekspressionismi kaikissa muodoissaan on lähellä sydäntä. Suosikki piirustusaiheita ovat eläimet ja erityisesti hevoset, koska hänellä on myös oma hevonen. Lasten- ja nuorten aikuisten kirjallisuus ovat myös Marialle mieluisia.

Kustantaja on N-Y-T-NYT Oy, joka luo ja kustantaa tuotteita, joissa huomioidaan mahdollisimman hyvin lasten näkökulma.

Lisätietoja:

http://nytnyt.fi/kustannustoiminta/

info@nytnyt.fi, www.nytnyt.fi

Kirjan ISBN 978-952-67886-8-5

Kärpäsen koulun vanhemmat ovat usein huolissaan koulun vieressä sijaitsevan Fazerin leipomon rekkaliikenteestä. Kärpäsen koulu ja Fazer Leipomo järjestävät yhteistyössä turvallisuuspäivän keskiviikkona 13.1. klo 8.30 - 14.30 (tauko klo 11.00 - 11.30) Fazerin tontilla, Kasakkamäentie 3.  

Turvallisuuspäivänä Kärpäsen koulun alaluokkalaiset ja esikoululaiset pääsevät ison rekan ja mahdollisesti aurauskalustonkin ohjaamoon tutkimaan, miten vaikea ohjaamosta on nähdä pieniä lapsia.

Paikalla on muun muassa Koulutuskeskus Salpauksen kuljetuslinjalta autoja ja opiskelijoita. Myös poliisi osallistuu tapahtumaan. Päivän teemaan liittyen oppilaat saavat heijastimet. Oppilaat käyvät esittelyssä pari luokkaa kerrallaan.

Lisätiedustelut
Lahden kaupungin sivistystoimiala, Peruspetuspalvelut
puh. 050 518 0031, Olli Uuskoski, englannin ja ruotsin opettaja ja turvatiimin vetäjä, Kärpäsen peruskoulu

Fazer Leipomo, Lahti
puh. 0400 473158, Jani Heinonen, tekninen päällikkö

FSF:s styrelse konstituerade sig

Styrelsen för Finlands studentkårers förbund (FSF) för år 2016 har hållit sitt konstituerande möte och fördelat ansvarsområden mellan styrelsemedlemmarna.

Styrelsen fattade även beslut om fadderkårerna. I enlighet med fungerande traditionell praxis håller FSF regelbundet kontakt med sina medlemsorganisationer, studentkårerna. Fadderkårer har utsetts för varje styrelsemedlem. Det är lätt för studentkårens aktiva att kontakta sin styrelsefadder i olika frågor de funderar över.

Fördelning av ansvarsområden och fadderkårer:

Heikki Koponen, ordförande, tfn 044 906 5007

Siiri Nousiainen, vice ordförande, kommunikation (OYY, VYY)

Alviina Alametsä, internationell utbildningspolitik, utvecklingssamarbete, arbetsliv (TYY, Snellman-högskolan, ÅAS)

Ella Keski-Panula, socialpolitik; studenthälsovård, boende, kommunalval (HUS, LYY)

Annu Komulainen, socialpolitik; utkomst, miljö, välbefinnande, jämlikhet inkl. språkfrågor (JYY, ISYY)

Tuomas Kuoppala, utbildningspolitik; högskolestrukturer, utbildningsexport (Tamy, TTYY, SHS)

Mia Lehto, utbildningspolitik; digitalisering och åretruntstudier, studieförmåga och föreningsfrågor (AUS, LTKY, KonSt)

Alla har en e-postadress i formen fornamn.efternamn@syl.fi. Telefonnumren bekräftas senare.

Mer information: Ordförande Heikki Koponen, 044 906 5007

-----------------------------------------------------------------------------

SYL’s Executive Board held constitutive meeting

The Executive Board 2016 of the National Union of University Students in Finland (SYL) has held its constitutive meeting and divided areas of responsibilities.

The board also decided on the respective sponsored student unions (Fi. “kummi”). In adherence with good traditions, SYL has kept in touch on a regular basis with our member corporations, the university student unions.  Each board member is appointed sponsored member unions, for whom they serve as a sort of godparent. This makes it easier for officers of the student unions to contact their sponsor in the SYL executive board with whatever is on their mind.

Areas of responsibility and sponsored student unions:

Heikki Koponen, president, tel. 044 906 5007

Siiri Nousiainen, vice president, communications (OYY, VYY)

Alviina Alametsä, international education policy, development cooperation, working life (TYY, Snellman University, ÅAS)

Ella Keski-Panula, social policy: student health care, housing, municipal elections (HYY, LYY)

Annu Komulainen, social policy: student finances, environment, wellbeing, equality incl. language (JYY, ISYY)

Tuomas Kuoppala, education policy: higher education structures, education export (Tamy, TTYY, SHS)

Mia Lehto, education policy: digitalisation and year-round studies, study ability and associations (AYY, LTKY, ArtSU)

Email addresses in the formfirstname.surname@syl.fi. Phone numbers will be confirmed shortly.

Additional information: President Heikki Koponen, +358 44 906 5007

Tiedätkö miltä ampumahiihdossa tuntuu tähtääminen, kun alla on sykkeen nostanut hiihtoetappi? Entä kuinka paljon tasapainoa ja voimaa vaaditaan pujottelussa? Heurekan uutuusnäyttelyssä voit heittäytyä talviurheilijaksi ja kokeilla itse! 

Heurekassa 9. helmikuuta 2016 avautuva Suksi Heurekaan! -näyttely vie kävijän lukuisten vauhdikkaiden ja hauskojen talviurheilulajien pariin. Talviurheilunäyttely tarjoaa kaikenikäisille kävijöille mahdollisuuden kokeilla lajeja mäkihypystä taitoluisteluun ja kelkkailusta ampumahiihtoon. 

Voit joko kehittää omia taitojasi eri lajien parissa tai kisailla nopeudessa, tasapainossa ja tarkkuudessa kaverin kanssa. Näyttely ei kuitenkaan ole pelkkää urheilua. Kävijälle on tarjolla muutakin talvista hauskanpitoa, kuten iglun rakentamista ja lumipallojen tarkkuusheittoa.

Heureka on toteuttanut Pohjoismaita kiertävän Suksi Heurekaan! -näyttelyn yhdessä Kööpenhaminan Experimentarium- ja Bergenin VilVite- tiedekeskusten sekä Tukholman Tekniska museet -museon kanssa.

Suksi Heurekaan! -näyttelyn lisäksi pääsylipulla voi tutustua myös muihin Heurekassa esillä oleviin näyttelyihin kuten Otatko riskin? -näyttelyyn, Heureka-klassikoihin ja päänäyttelyn useisiin teemoihin. Samalla lipulla voi käydä myös katsomassa planetaarioelokuvia.

Suksi Heurekaan! -näyttely on esillä Heurekassa 9.2.2016–15.1.2017.

Suksi Heurekaan! -näyttelyn esittelytilaisuus medialle tiistaina 9.2.2016 klo 10.00. Paikka: Tiedekeskus Heureka, ravintolan kabinetti, Kuninkaalantie 7, 01300 Vantaa

Ilmoittautuminen viimeistään ma 8.2. sähköpostitse: vesa.kuokkala@heureka.fi

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Päivi Garner, paivi.garner@heureka.fi 040 9015 271

Elämysjohtaja Mikko Myllykoski, mikko.myllykoski@heureka.fi 040 9015 244

VANHEMMAT ROHKAISEVAT LAPSIAAN SEURAAMAAN SYDÄMENSÄ ÄÄNTÄ AMMATINVALINNASSA

Studentum.fi-koulutussivuston teettämän tutkimuksen mukaan vanhemmat eivät halua lastensa tekevän koulutusvalintaansa oman ammattinsa mukaisesti. Näin ollen ei olekaan automaattisesti selvää, että esimerkiksi lääkärin lapsista tulisi aina lääkäreitä. Nuoria kannustetaankin hakeutumaan omille suosikkialoilleen. Ja nuoret tottelevat: jopa 83 prosenttia kuuntelee sydämensä ääntä, sillä ammatinvalinnassa merkitsee eniten oma kiinnostus. Esimerkiksi kaverien valinnoilla tai opiskelukaupungilla ei puolestaan ole juurikaan vaikutusta päätökseen.

Tutkimus koulutukseen hakeutumisesta toteutettiin keväällä 2015. Tutkimukseen vastasi 1 271 alle 21-vuotiasta nuorta.

Koulutuskiertueesta apua ammatinvalintaan Lahdessa

Jo neljännen kerran järjestettävä Studentum Roadshow -koulutuskiertue on kiertänyt kolmen kuukauden aikana 30 lukiota eri puolilla Suomea – ja matka jatkuu. Kiertueen ideana on tarjota nuorille apua koulutukseen liittyvissä ongelmissa ja auttaa heitä kysymyksessä: ”Mikä minusta tulee isona?”.

– Kiertueen aikana nuorelle selvitetään vaihtoehtoja, mitä omilla kiinnostuksen kohteilla voi oikein tehdä. Aina ei tarvitse lähteä siihen ilmeisimpään, toteaa kiertueen projektivastaava Maija Salminen.

Ympäri Suomen kiertävä koulutuskiertue vierailee noin 45 lukiossa, neljillä koulutusmessuilla ja kolmessa varuskunnassa.

Mahdollisuus haastatteluihin Lahdessa:

Aika: Keskiviikko 13.1.
Paikka: Tiirismaan lukio (Kirkkokatu 16, 15140 Lahti)

Lisätietoja:

Maija Salminen
Projektivastaava
Puh: 09-856 715 54
Studentum.fi

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen vieraili Lahden ammattikorkeakoulussa maanantaina 11.1. Tilaisuuteen osallistuivat LAMKin hallituksen puheenjohtaja Kari Salmi, rehtori Outi Kallioinen, vararehtori Maarit Fränti, johtaja Tuula Kilpinen, kehitysjohtaja Jukka Oresto ja yliopettaja Mika Kylänen.

Vierailun tarkoituksena oli esitellä ministerille lyhyesti Lahden ammattikorkeakoulua ja kertoa LAMKin ajankohtaisista asioista.  Ministeri kertoi olleensa mielissään kutsusta ja kuulee mielellään oman vaalipiirinsä korkeakoulun tilanteesta. Hän vaikuttui rehtorin pitämässä esittelyssä erityisesti LAMKin yrittäjyyteen liittyvistä panostuksista sekä elinkeinoelämän mukaan ottamisesta toimintaan ja oli kiinnostunut korkeakouluyhteistyöstä niin LAMKin, Laurean ja HAMKin muodostaman strategisen FUAS-liittouman näkökulmasta kuin yliopistojenkin kanssa.

- Ammattikorkeakoulu on tärkeä toimija Lahden alueella ja suunnitteilla oleva tiivistyvä yhteistyö Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa synnyttää Lahteen uutta yrittäjyyden ekosysteemiä, korostaa Kari Salmi.

Ministeriä kiinnosti myös FUAS-liittouman tilanne. Rehtorin mukaan FUAS-liittoumassa edetään juuri vuosi sitten uudistetun strategian mukaan. Strategia painottuu opiskelijalähtöisesti kesäopintoihin, virtuaalikampukseen sekä YAMK-tutkintojen yhteistyöalustaan Graduate Schooliin, joissa kaikissa on syntynyt jo hyviä tuloksia. FUAS-liittoumassa tarjotaan yhteistyössä laajan metropolialueen yrityksille ja yhteisöille myös erilaisia palveluita.

Esittelyn jälkeen yliopettaja Mika Kylänen esitteli LAMKin ainutlaatuista palveluliiketoiminnan tradenomikoulutusta. Palveluliiketoiminta (PAL) on uusi toiminnallisempi tapa opiskella tradenomiksi ja yksi keino erottautua muista. Opiskelijat osallistuvat opiskelujen alusta saakka ns. perinteiseen opetukseen vain yhtenä päivänä viikossa ja muu oppiminen tapahtuu työyhteisöissä. Se on ainoa työelämän tositilanteissa tapahtuva tradenomikoulutus Suomessa, jossa tuotetaan palvelukehittäjiä. Ensimmäinen vuosi opiskellaan pääasiassa työyhteisöissä, toisena vuonna toteutetaan haastava liiketoimintaa kehittävä toimeksiantoprojekti ja kolmantena vuonna hyödynnetään pelillisyyttä ja esim. pelataan peliä, jossa opiskelijat pyörittävät hotellia.

- Tämä on iso juttu. Monet kokevat, ettei tämän tyyppinen opiskelu ole koulua tai oppimista ja että opiskelijat jätetään heitteille, mutta moderni maailma on ihan muuta kuin piirtoheitinkalvot, ministeri kommentoi.

Lopuksi ministerille esiteltiin vielä Lahden ammattikorkeakoulun uuden, käyttäjäkeskeisesti suunnitellun kampuksen kehitysvaiheita ja tulevaisuuden näkymiä. Ministeri kiitteli kovasti vierailusta ja toivoi jatkossakin tiivistä yhteistyötä LAMKin kanssa. 

Centria-ammattikorkeakoulun toimitusjohtajana ja rehtorina on 1.1.2016 aloittanut KTT, KM, dosentti Kari Ristimäki.

Kokkolaan kotiutuneella Ristimäellä, 60, on monipuolinen työ- ja opiskeluhistoria. Työuran alkutaipaleelle kuului esimerkiksi pitkä rupeama Vaasan Matkahuolto Oy:n paikallispäällikkönä. Merkonomiksi kouluttautunut Ristimäki kiinnostui opiskelusta uudestaan 90-luvun puolivälissä, ja hän suuntasi aikuisopiskelijana Jyväskylän yliopistoon, josta hän valmistui vuonna 1998 kasvatustieteen maisteriksi.

Vuotta aiemmin Ristimäki aloitti työt Vaasan yliopistossa, jossa jatkoi myös tohtoriopintoihin. Kauppatieteen tohtori Ristimäestä tuli vuonna 2004 tutkimusaiheenaan yrittäjäksi identifioituminen. Dosentin arvonimi myönnettiin Vaasan yliopistosta vuonna 2010.

Työura jatkui Vaasassa vuonna 2007 Vaasan ammattikorkeakoulun palveluksessa yrittäjyyden yliopettajana, josta hän siirtyi Seinäjoen ammattikorkeakouluun syksyllä 2009 Liiketoiminnan ja kulttuurin yksikön yksikönjohtajaksi ja nyt vuoden 2016 alusta Centria-ammattikorkeakoulun toimitusjohtajaksi ja rehtoriksi.

- Centrialla on erittäin tärkeä rooli alueellaan kehitystä eteenpäin vievänä toimijana. Minä olen iloinen, mutta samalla nöyrä saadessani ottaa vastaan tämän tehtävän, Ristimäki kertoo.

Ristimäki sanoo johtajana oppineensa pitämään kaikkien työpanosta tärkeänä ja kehittäminen ja kehittyminen ovat asioita, joita hän tukee ja arvostaa. Hyvä työilmapiiri, jossa on avoin vuorovaikutus, on hänelle tärkeää.

Vapaa-ajalla Ristimäen sydäntä lähellä on urheilu. Nuoruudessa hän pelasi jääkiekkoa, maratoneja on takana useita, sittemmin aikuisyleisurheilu ja autourheilu ovat vieneet mennessään. Urheilun ohella myös teatteri, taidenäyttelyt sekä lukeminen ja kirjoittaminen ovat mieluisia.

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja, rehtori Kari Ristimäki, kari.ristimaki@centria.fi, 044 725 0310

Kuva: Roni Lamberg

Ammattikorkeassa työskennellään päivittäin esineiden internetin, pilvipalveluiden ja koneiden ja laitteiden välisen kommunikaation (M2M) parissa. Oppimis- ja tutkimusympäristöt valmistaudutaan viemään tulevan sukupolven tasolle.

Esineiden internet (Internet of Things), Big Data ja pilvipalvelut ovat ICT-alan isoja megatrendejä ja samalla monelle hankalasti hahmottuvia käsitteitä.

Esineiden internet tarkoittaa sitä, että laitteet ja esineet kytkeytyvät internetiin ja tuottavat suuria datamääriä eli Big Dataa. Tämä kehityssuunta on tullut mahdolliseksi, kun erityyppisten sensoreiden hinnat ovat alentuneet ja koot pienentyneet. Samaan aikaan tiedonsiirtonopeudet kasvavat ja protokollat esineiden väliseen kommunikaatioon kehittyvät.

Pilvipalveluiden, koneiden ja laitteiden välisen kommunikaation ja IoT-alustojen kautta esineet ovat hallittavissa ja niiden muodostamat järjestelmät voivat keskustella keskenään.

Lapin AMK:ssa työskennellään edellä mainittujen teknologioiden parissa päivittäin. Ammattikorkeakoulun Arctic Power -tutkimusryhmän projektipäällikkö Matti Vatasen mukaan nykyään pyritään suljetuista järjestelmistä kohti avoimuutta, mikä mahdollistaa uudet innovaatiot tuotteissa, palveluissa, alustoissa ja liiketoimintamalleissa.

IoT näkyy niin rakennuksissa, energiajärjestelmissä kuin liikenteessäkin

- Lapin alueella on löydettävä oikeat ICT:n sovelluskohteet, jolloin yritykset ja organisaatiot pääsevät paremmin käsiksi heitä hyödyttävään reaaliaikaiseen informaatioon ja voivat hyödyntää sitä muun muassa energiankulutuksen optimoinnissa ja kunnossapidossa, kertoo Matti Vatanen. Teknologisesti tämä vaatii osaamista niin tiedonkeruussa, tiedonsiirron menetelmissä kuin datan prosessoinnissa, analysoinnissa ja visualisoinnissa.

Toiminta on monialaista ja tapahtuukin Lapin AMK:ssa monen eri tutkimusryhmän kesken, mistä käy hyvänä esimerkkinä ICT:n integrointi rakennuksiin.

- Nyt testauksessa on esimerkiksi langaton ja modulaarinen tila-automaatiojärjestelmä. Pilvipalvelun kautta hallittavissa oleva tila-automaatio mahdollistaa energiasäästöt ilmanvaihtoa, lämmitystä ja valaistusta automatisoimalla. Lisäksi mukavuutta voidaan parantaa valaistuksella, jonka värimaailmaa ja kirkkautta voidaan säätää vaikkapa kännykkäsovelluksen avulla, listaa Matti Vatanen sovellusmahdollisuuksia.

Myös talon rakenteista voidaan kerätä kosteus- ja lämpötilatietoa ja seurata kosteus- ja homehtumisriskiä reaaliaikaisesti. Matti Vatasen mukaan kaikki rakennukseen liittyvä tieto kerätään tulevaisuudessa yhteen rakennuksen tietomalliin rakennusprosessista alkaen.

ICT-tutkimuksen ja insinöörikoulutuksen ympäristöt uusitaan

Lapin AMKin ICT-alan tutkimus- ja koulutusympäristöjä nostetaan uudelle tasolle Smart ICT Competence Center (SICC) -hankekokonaisuudessa. Myös yrityksiltä ja muilta sidosryhmiltä haetaan aktiivisesti näkemyksiä uusien ympäristöjen suhteen.

Opiskelijoiden näkökulmasta SICC merkitsee mahdollisuutta päästä konkreettisesti kiinni nykyisiin ja tuleviin ICT-alan suuntauksiin. Samalla kirkastuvat käsitykset alan liiketoimintamahdollisuuksista.

Matti Vatasen mukaan uusien yritysten synnyttäminen ja nykyisen liiketoiminnan kehittäminen onkin Lapissa erityisen tärkeää pitkällä aikavälillä, jotta monialaiset mahdollisuudet saadaan realisoitua. Myös ammattikorkeakoulun soveltavan tutkimustoiminnan profiilia voidaan hänen mukaansa nostaa monella alalla huomattavasti, jopa kansainvälisesti, SICC-kokonaisuuden myötä.

Hankekokonaisuuden toteutus on aloitettu viime vuonna ja sen arvioidaan olevan valmiina 2018. Tarvittavat investoinnit tulevat olemaan selvillä kevään 2016 aikana ja ICT-ympäristöt on tarkoitus uusia kahdessa jatkohankkeessa, jotka kattavat investoinnit sekä uusien ympäristöjen toteutuksen. Ensimmäisen vaiheen budjetti on hieman yli 117 000 euroa, mikä on varattu määrittely- ja suunnittelutyöhön.

- Kehittämisessä kyse ei ole vanhojen ympäristöjen päivittämisestä vaan ympäristöjen aidosta uusimisesta, jotta ne vastaisivat tulevaisuuden osaamistarpeita, Matti Vatanen tarkentaa.

SICC-hankkeen 1. vaihe on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta, josta tuen on myöntänyt Lapin Liitto.

Lisätietoja: projektipäällikkö Matti Vatanen, etunimi.sukunimi@lapinamk.fi, p. 040 168 5952

DuuniExpo ja Yrittäjyyspäivät on Lahden Messukeskuksessa järjestettävä verkostoitumis- ja rekrytointitapahtuma, joka tuo yhteen lähialueiden opiskelijat, kuluttajat ja yritykset. Messuilla on mahdollisuus päästä tutustumaan alueen yritysten toimintaan ja mahdollisesti hankkia itselleen työharjoittelu-, opinnäytetyö-, tai työpaikan. Yrityksille messut ovat oiva tapa tavata opiskelijoita, työnhakijoita ja tulevaisuuden tekijöitä.

Työnhakijoille ja opiskelijoille DuuniExpo ja Yrittäjyyspäivät on täydellinen tapa tehdä tuttavuutta alueen yritysten kanssa ja kasvattaa verkostoja. Kontaktien luominen messuilla on tuonut monille työnhakijoille helpotusta työelämään siirtyessä. Messuilla puhumassa ovat muun muassa Lahden oma poika Martin Mustonen, satusetänä tunnettu Wilson Kirwa ja Apulanta-yhtyeestä tuttu Tuukka Temonen.

DuuniExpo ja Yrittäjyyspäivät järjestetään nyt jo kahdeksatta kertaa. Messut järjestetään täysin opiskelijavoimin ja tänä vuonna messujen teemana on unelmat. Tule siis kanssamme tekemään unelmista totta!

Jos haluat ottaa yhteyttä messujen järjestäjiin tai saada lisäinfoa tapahtumasta, voit suunnata nettisivuillemme www.duuniexpo.eu

Merkkaa messupäivä kalenteriisi!

DuuniExpo ja Yrittäjyyspäivät 2016 20. tammikuuta 2016 Lahden Messukeskuksessa 

Lisätietoja:

Jenna Sirkka
Projektipäällikkö
Duuniexpo & Yrittäjyyspäivät 2016
050 431 1143
jenna.sirkka@duuniexpo.eu 

Tiia Kaitarinne
Viestintäpäällikkö
Duuniexpo & Yrittäjyyspäivät 2016
040 715 6291
tiia.kaitarinne@duuniexpo.eu

Kivimaan yläkoulun kuntotutkimuksen tulokset ovat valmistuneet. Tulosten mukaan vuonna 1972 valmistunut peruskorjaamaton koulurakennus on käyttöikänsä päässä.

Koulun toimintaa jatketaan kevätlukukauden ajan mahdollisimman normaalisti. Väistötilojen sijoitussuunnittelu on käynnistetty, ja lähtökohtana on siirtää opetus väistötiloihin mahdollisimman pian, käytännön syistä aikaisintaan syyslukukauden alussa.

Rakennus- ja ympäristölautakunta käsittelee asiaa helmikuun kokouksessaan ja päättää mahdollisista käytönrajoituksista.

Kuntotutkimuksen tuloksia ja taustaa

Tutkimustulosten perusteella yläkoulurakennus on niin heikkokuntoinen, että käyttöä turvaavia korjaustoimenpiteitä ei ole tarkoituksenmukaista aloittaa. Rakennetutkimuksissa löydettiin rakennevaurioita ja riskirakenteita. Materiaalinäytteistä 33 prosentissa löytyi mikrobikasvustoa.

Ilmanvaihtokoneet ovat pääosin alkuperäisiä ja myös käyttöikänsä päässä muuten paitsi entisen Kivimaan kirjaston tiloihin tehdyissä luokissa, kotitalousluokissa ja terveydenhoitajan tiloissa. Ilmanvaihto itsessään voi myös olla yksi syy koettuun sisäilman tunkkaisuuteen ja ärsytysoireisiin.

Kuntotutkimuksella haluttiin selvittää yläkoulurakennuksen kuntoa. Kuntoa tutkittiin myös henkilökunnan ja oppilaiden oireilujen vuoksi.  Syksyllä 2015 työterveys teki henkilökunnalle sisäilmastokyselyn oireilusta. Ilmanvaihto on koettu riittämättömänä ja ilma tunkkaisena, myös sisäilmavaihtelu on mainittu. Oireilu on valtaosin ollut ylähengitysteiden ärsytysoireita sekä silmäoireita. Myös päänsärystä ja väsymyksestä on raportoitu.

Kivimaan yläkoulun korvausinvestointi sisältyy kaupunginvaltuuston hyväksymään kuluvan vuoden talousarvioon sekä sivistystoimialan palveluverkkosuunnitelmaan. Suunnitelman mukaan Kivimaan yläkoulun huonokuntoiset tilat korvataan uusilla tiloilla, jotka valmistuvat syksyksi 2020. Hanketyö käynnistyy tänä vuonna.

Kivimaan yläkoulurakennuksen kuntotutkimuksen toteutti Oy Insinööri Studio. 

Koulutoiminnan turvaaminen

Ilmanpuhdistimia on toimitettu kolmisenkymmentä yläkoulun niihin tiloihin, joissa on oireiltu. Lisäksi viisi oirehtimista aiheuttanutta luokkatilaa on otettu pois käytöstä. Korvaavat tilat ovat löytyneet koululta. Tilannetta seurataan koko ajan eri asiantuntijoiden tiiviissä yhteistyössä ja samalla järjestellään väistötila-asioita. Koulussa toimii oma sisäilmatyöryhmä.

Kivimaan alakoulun toiminta jatkuu normaalisti. 1942 rakennettua alakoulua on peruskorjattu vuosina 1999 sekä 2006. Kevätlukukauden aikana tehdään kuntotutkimuksia alakoulurakennuksen niissä tiloissa, joissa oireilua esiintyy.

Yhteistyössä koulutyö jatkuu normaalisti

Koulun arjen ja hyvinvoinnin varmistamiseksi tarvitaan nyt entistäkin tiiviimpää kodin ja koulun yhteistyötä. Terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan osallistuu kouluterveydenhuolto ja työterveyshuolto. On tärkeää, että heillä on käytettävissään ajantasaista tietoa.

Kivimaan koulun tutkimustuloksista on informoitu koulun henkilökuntaa. Lasten huoltajille pidetään infotilaisuus tänään ti 12.1. ja 6. – 8. luokkien oppilaille huomenna ke 13.1. (9.-luokkalaiset ovat tutustumassa työelämään eli TET-jaksolla.) Perusopetuspalvelut, koulun rehtori ja Lahden Tilakeskus yhteistyössä huolehtivat, että henkilöstö, huoltajat ja oppilaat saavat ajantasaista tietoa asioiden etenemisestä.

Kivimaan yläkoulussa oppilaita on kolmisensataa, koko peruskoulussa yhteensä 780 ja opetushenkilöstöä 80.  Yleisopetuksen luokkia 1 – 9 on yhteensä 36, erityisen tuen luokkia 5. Kuusi alakoulun luokkaa työskentelee yläkoulurakennuksessa. 

Lisätiedustelut
ti 12.1.2016. klo 19, infon jälkeen

Lahden Tilakeskus
kiinteistöpäällikkö Jouni Arola, puh. 050 559 4227
kunnossapitoinsinööri Jouko Immonen, puh. 050 559 4230

Koulun toimintaan liittyen
Kivimaan koulun rehtori Jukka Manninen, puh. 050 387 9719   

Palveluverkkokokonaisuuteen liittyen
opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen, puh. 044 716 1328

Kivimaan yläkoulun kuntotutkimuksen tulokset ovat valmistuneet. Tulosten mukaan vuonna 1972 valmistunut peruskorjaamaton koulurakennus on käyttöikänsä päässä.

Koulun toimintaa jatketaan kevätlukukauden ajan mahdollisimman normaalisti. Väistötilojen sijoitussuunnittelu on käynnistetty, ja lähtökohtana on siirtää opetus väistötiloihin mahdollisimman pian, käytännön syistä aikaisintaan syyslukukauden alussa.

Rakennus- ja ympäristölautakunta käsittelee asiaa helmikuun kokouksessaan ja päättää mahdollisista käytönrajoituksista.

Kuntotutkimuksen tuloksia ja taustaa

Tutkimustulosten perusteella yläkoulurakennus on niin heikkokuntoinen, että käyttöä turvaavia korjaustoimenpiteitä ei ole tarkoituksenmukaista aloittaa. Rakennetutkimuksissa löydettiin rakennevaurioita ja riskirakenteita. Materiaalinäytteistä 33 prosentissa löytyi mikrobikasvustoa.

Ilmanvaihtokoneet ovat pääosin alkuperäisiä ja myös käyttöikänsä päässä muuten paitsi entisen Kivimaan kirjaston tiloihin tehdyissä luokissa, kotitalousluokissa ja terveydenhoitajan tiloissa. Ilmanvaihto itsessään voi myös olla yksi syy koettuun sisäilman tunkkaisuuteen ja ärsytysoireisiin.

Kuntotutkimuksella haluttiin selvittää yläkoulurakennuksen kuntoa. Kuntoa tutkittiin myös henkilökunnan ja oppilaiden oireilujen vuoksi.  Syksyllä 2015 työterveys teki henkilökunnalle sisäilmastokyselyn oireilusta. Ilmanvaihto on koettu riittämättömänä ja ilma tunkkaisena, myös sisäilmavaihtelu on mainittu. Oireilu on valtaosin ollut ylähengitysteiden ärsytysoireita sekä silmäoireita. Myös päänsärystä ja väsymyksestä on raportoitu.

Kivimaan yläkoulun korvausinvestointi sisältyy kaupunginvaltuuston hyväksymään kuluvan vuoden talousarvioon sekä sivistystoimialan palveluverkkosuunnitelmaan. Suunnitelman mukaan Kivimaan yläkoulun huonokuntoiset tilat korvataan uusilla tiloilla, jotka valmistuvat syksyksi 2020. Hanketyö käynnistyy tänä vuonna.

Kivimaan yläkoulurakennuksen kuntotutkimuksen toteutti Oy Insinööri Studio. 

Koulutoiminnan turvaaminen

Ilmanpuhdistimia on toimitettu kolmisenkymmentä yläkoulun niihin tiloihin, joissa on oireiltu. Lisäksi viisi oirehtimista aiheuttanutta luokkatilaa on otettu pois käytöstä. Korvaavat tilat ovat löytyneet koululta. Tilannetta seurataan koko ajan eri asiantuntijoiden tiiviissä yhteistyössä ja samalla järjestellään väistötila-asioita. Koulussa toimii oma sisäilmatyöryhmä.

Kivimaan alakoulun toiminta jatkuu normaalisti. 1942 rakennettua alakoulua on peruskorjattu vuosina 1999 sekä 2006. Kevätlukukauden aikana tehdään kuntotutkimuksia alakoulurakennuksen niissä tiloissa, joissa oireilua esiintyy.

Yhteistyössä koulutyö jatkuu normaalisti

Koulun arjen ja hyvinvoinnin varmistamiseksi tarvitaan nyt entistäkin tiiviimpää kodin ja koulun yhteistyötä. Terveyden ja hyvinvoinnin seurantaan osallistuu kouluterveydenhuolto ja työterveyshuolto. On tärkeää, että heillä on käytettävissään ajantasaista tietoa.

Kivimaan koulun tutkimustuloksista on informoitu koulun henkilökuntaa. Lasten huoltajille pidetään infotilaisuus tänään ti 12.1. ja 6. – 8. luokkien oppilaille huomenna ke 13.1. (9.-luokkalaiset ovat tutustumassa työelämään eli TET-jaksolla.) Perusopetuspalvelut, koulun rehtori ja Lahden Tilakeskus yhteistyössä huolehtivat, että henkilöstö, huoltajat ja oppilaat saavat ajantasaista tietoa asioiden etenemisestä.

Kivimaan yläkoulussa oppilaita on kolmisensataa, koko peruskoulussa yhteensä 780 ja opetushenkilöstöä 80.  Yleisopetuksen luokkia 1 – 9 on yhteensä 36, erityisen tuen luokkia 5. Kuusi alakoulun luokkaa työskentelee yläkoulurakennuksessa. 

Lisätiedustelut
ti 12.1.2016. klo 19, infon jälkeen

Lahden Tilakeskus
kiinteistöpäällikkö Jouni Arola, puh. 050 559 4227
kunnossapitoinsinööri Jouko Immonen, puh. 050 559 4230

Koulun toimintaan liittyen
Kivimaan koulun rehtori Jukka Manninen, puh. 050 387 9719   

Palveluverkkokokonaisuuteen liittyen
opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen, puh. 044 716 1328

Turun seudulla tammi- ja helmikuussa kiertävä valokuvanäyttely esittelee Nepalin kyläkoulujen nuoria, jotka muuttavat asenteita ja ponnistelevat kouluympäristönsä parantamiseksi.

Taksvärkki ry:n valokuvanäyttely kertoo nepalilaisten nuorten elämästä ja koulunkäynnistä, oppilaskuntatyöstä ja tulevaisuudensuunnitelmista. Oppilaskunta-aktiivit tekevät vaikuttamistyötä, kehittävät vedenjakelua ja vessoja koulussa ja tukevat heikko-osaisimpia.

Koulutus murtaa muureja -valokuvanäyttelyssä nepalilaisnuoret kertovat suoraan suomalaisille nuorille, miksi he toimivat ja mitä he haluavat saada aikaan kotikylissään ja kouluissaan.

Näyttely on aukioloaikojen puitteissa nähtävissä seuraavasti: Karvetin monitoimitalolla Naantalissa (vk 2), Raision kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osastolla (vk 3-4) sekä Turun kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osastolla (vk 5-6).

Taksvärkki ry:n kampanjassa lukuvuonna 2015–2016 suomalaiset nuoret tukevat Nepalin kyläkoulujen oppilaskuntien työtä paremman kouluympäristön ja tasa-arvon puolesta.

”Oppilaskunnan ansiosta koulumme ympäristö on nyt siisti ja puhdas ja meillä on juomavettä saatavilla.”

–Bipin Adhikari, 13, Mirgen kylä, Nepal

”Haluan poliittiseksi päättäjäksi, koska haluan muuttaa asioita. Ennen oppilaskuntaa en uskaltanut puhua julkisesti. Nykyään en enää pelkää mitään.”

– Chandika Khatiwada, 14, Mirgen kylä, Nepal

Lisätietoja:

Tiedottaja Pamela Arslan, Taksvärkki ry, 050 541 9239, pamela.arslan@taksvarkki.fi

Turun aluekoordinaattori Johanna Sormunen, Taksvärkki ry, 0400 653 822, turku@taksvarkki.fi

www.taksvarkki.fi/nepal

Instrumentariumin tiedesäätiö on valinnut filosofian tohtori Markku Lämsän, 53, säätiön asiamieheksi vuoden 2016 alusta lähtien. Lämsä hoitaa tehtävää sivutoimisena.

Instrumentariumin tiedesäätiö on yksi Suomen merkittävimmistä lääketieteen sekä teknisten ja luonnontieteiden laitteisiin ja menetelmiin liittyvää tutkimustyötä rahoittava säätiö. Säätiö rahoittaa myös näiden alojen taloustieteellistä tutkimusta.

Nykyinen asiamies TkT Pekka Meriläinen, 66 on toiminut säätiön asiamiehenä vuodesta 2010 alkaen ja siirtyy eläkkeelle vuoden vaihteessa. Meriläisellä on takanaan pitkä ura Instrumentariumissa, GE Healthcare Finlandin tutkimusjohtajana sekä lääketieteellisen tekniikan innovaatiotoiminnan professorina Teknillisellä korkeakoululla. ”Tärkeintä työssäni on ollut mahdollisuus tutustua ja olla vaikuttamassa sekä suomalaisen lääketieteen että lääketieteen tekniikan huippututkimuksen rahoitukseen”, sanoo Meriläinen.

Säätiön perustamiseen vaikuttanut keskeinen taho, vuonna 1900 aloittanut Instrumentarium Oyj lopetti toimintansa vuonna 2004, kun amerikkalainen General Electric osti yrityksen. Instrumentariumin tiedesäätiö jatkaa itsenäisenä säädekirjansa toteuttamista suomalaisen tieteen edistämiseksi. ”Instrumentariumilla on myös minulle itselleni erityinen asema – opiskeltuani ensin elektroniikka-asentajaksi työskentelin kesän 1984 Espoon Kilon Instrumentariumin huollossa”, kertoo Lämsä.

Vuonna 1970 perustettu säätiö jakaa vuodessa lähes miljoonan euron verran apurahoja. Säätiöt tekevät arvokasta työtä erityisesti nuorten tutkijoiden koulutuksen ja tutkimustyön edistämiseksi. Viimeisen viiden vuoden aikana 175 lääketieteen ja tekniikan tutkijaa on rahoittanut opintojaan säätiön apurahoilla. ”Jatkossa pyrimme edelleen kasvattamaan jaettavien apurahojen määrää äskettäin väitelleille tohtoreille ulkomailla tapahtuvaa tutkimustyötä varten ja samalla tukemaan heidän tieteellistä urakehitystä”, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala.

Instrufoundation Fellow- apuraha (100 000 euroa) on tarkoitettu vuoden mittaista Suomessa tapahtuvaa tutkimustyötä varten. Apurahan ovat saaneet mm. aivotutkija Pirita Hotulainen hermosolujen verkoston roolista muistiin ja oppimiseen, Satu Mustjoki verisyöpätutkimuksiin, Ulla Pirvola kuulovamman parantamiseen tähtäävän uuden hoitomuodon kehittämiseen, Kirmo Wartiovaara työhön kantasolusta hammassoluksi tutkimukseen sekä Tero Järvinen sidekudospohjaisten uusien hoitomuotojen kehittämiseen.

Tiukat taloudelliset ajat näkyvät myös säätiön toiminnassa. Hakijamäärät ovat kasvaneet samaan aikaan kun tutkimus- ja innovaatiorahoitusta on leikattu Suomessa. Säätiön hallitus on linjannut tavoitteeksi jakaa apurahoja miljoonalla eurolla vuosittain. Se vaatii hyvää tasapainoa sekä apurahapolitiikan että varainkeruun välillä. ”Instrumentariumin tiedesäätiö arvostaakin jokaista saamaansa lahjoitusta ja huomioi jokaisen lahjoittajan”, vakuuttaa Lämsä. 

Yhteystiedot

FT Markku Lämsä, Instrumentariumin tiedesäätiön asiamies

markku.lamsa@saunalahti.fi ja markku.lamsa@instrufoundation.fi

040 - 501 5800

Prof. Seppo Ylä-Herttuala, Instrumentariumin tiedesäätiön puheenjohtaja

seppo.ylaherttuala@uef.fi

050 - 592 4067

Irmeli Kosonen, Instrumentariumin tiedesäätiön sihteeri

irmeli.kosonen@instrufoundation.fi

040 - 778 1656

Viidettä kertaa järjestettävä valtakunnallinen Vihervuosi keskittyy tänä vuonna kestävään suomalaiseen maisemaan sekä kaupungissa että maaseudulla. Teemavuoden tarkoituksena on edistää ympäristön viihtyisyyttä ja ihmisten hyvinvointia. Teemavuosi kannustaa kaikkia toimimaan oman lähiympäristönsä puolesta ja nauttimaan monipuolisesta tapahtumatarjonnasta. Vihervuoden suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Vihervuoden tapahtumakalenteriin on kertynyt paljon mielenkiintoisia tapahtumia villiyrttiretkistä puukiipeilyn SM-kisaan ja taimienvaihtotempauksista ajankohtaisiin seminaareihin ja työpajoihin. Tapahtumakalenterin tiedot täydentyvät jatkuvasti ja ohjelmaa järjestävät kaupungit, järjestöt, yritykset, yhteisöt sekä yksittäiset ihmiset. Kuka tahansa voi järjestää ohjemaa Vihervuodelle ja ilmoittaa tapahtumasta osoitteessa www.vihervuosi.fi. Verkkosivuilla esitellään myös erilaisia lähiympäristöihin liittyviä projekteja, tutkimushankkeita ja hyväksi havaittuja toimintatapoja.

Vihervuoden pääteemana kestävä suomalainen maisema

Vihervuoden pääteemana on kestävä suomalainen maisema, jota tarkastellaan vuoden aikana kestävän ympäristörakentamisen, kaupunkiviljelyn ja lähiruokatuotannon, viherverkostojen ja lähiympäristöjen saavutettavuuden näkökulmista. Teemat nousevat esille erityisesti Vihervuoden päätapahtumissa, jotka järjestetään Jyväskylässä 10.–11. helmikuuta, Hämeenlinnassa 2. kesäkuuta ja Helsingissä 27. lokakuuta 2016.

Vihervuoden avajaisia vietetään 10.2. Jyväskylän Paviljongissa. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen avaa tapahtuman, jonka jälkeen mm. professori Ulrika K. Stigsdotter Kööpenhaminan yliopistosta kertoo ihmisten terveyttä edistävästä viheralueiden suunnittelusta sekä hollantilainen suunnittelija ja viherrakentaja Nico Wissing kestävän ympäristörakentamisen perusteista. Ks. ohjelma: http://www.vyl.fi/tapahtumat/viherpaivat-ja-tekniikka

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Vihervuoden suojelijana

Lähiympäristöt merkitsevät paljon myös valtionjohdolle, mikä näkyy hyvin tasavallan presidentin tervehdyksestä: "Kun jokin asia muuttuu arkipäiväiseksi, saatamme ottaa sen itsestäänselvyytenä. Näin voi käydä myös lähiympäristöllemme, kun maisemat, reitit ja rakennukset tulevat tutuiksi. Viidettä kertaa Suomessa järjestettävä Vihervuosi – Gröna Året 2016 on meille jokaiselle mahdollisuus kunnioittaa lähellämme olevaa luontoa sekä osallistua virkeän ja kestävän lähiympäristön rakentamiseen." Lue koko tervehdys: http://www.vihervuosi.fi/content/fi/1/20084/Vihervuoden%20suojelija.html

--

Vihervuoden suunnittelussa ja toiminnassa ovat mukana mm. ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Marttaliitto, Puutarhaliitto, Suomen Kotiseutuliitto, Museovirasto, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen 4H-liitto, Suomen Partiolaiset, Viherympäristöliitto, MTK, SLC, Suomen Maisema-arkkitehtiliitto ja Luonnonvarakeskus.

Vihervuoden tukijat: ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiö, Viherympäristöliitto, AvantTecno Oy, Kekkilä Oy, Lappset Group Oy, Puutarha Tahvoset, Betoniteollisuus ry:n ympäristöbetonijaos.

Lisätietoja:

projektisihteeri Tiia Naskali, Viherympäristöliitto ry, tiia.naskali@vyl.fi, 050 4381860
pääsihteeri Seppo Närhi, Viherympäristöliitto ry, seppo.narhi@vyl.fi, 0400 419085

Verkkosivut ja sosiaalinen media:

www.vihervuosi.fi
#vihervuosi @vihervuosi
https://www.facebook.com/vihervuosi
https://twitter.com/vihervuosi
https://www.instagram.com/vihervuosi/
https://www.youtube.com/user/VYLvideot

Jämsän ammattiopisto järjestää Myllymäen kampuksella Jämsänkoskella Keski-Suomen Taitaja9-aluekilpailun torstaina 21.1.2016. Peruskoulun 9-luokkalaisille suunnatussa kädentaitojen kilpailussa kisaa yhteensä 15 kolmehenkistä joukkuetta.

Keski-Suomen aluekilpailuun osallistuvat Jyväskylän, Jämsän, Äänekosken ja Viitasaaren Taitaja9-paikalliskilpailuissa menestyneet joukkueet. Kaikki ovat sekajoukkueita, eli kussakin kilpailee vähintään yksi tyttö tai poika.

Kilpailutehtävät paljastetaan vasta kilpailupäivänä, mutta aiempina vuosina kilpailijat ovat muun muassa pakanneet ruusuja, rakentaneet linnunpönttöjä, koristelleet kakkuja, virittäneet av-laitteita ja vaihtaneet renkaita.

”Taitaja9:n tavoitteena on lisätä kädentaitoa vaativien alojen tuntemusta ja tukea nuoria ammatinvalintaan liittyvissä pohdinnoissa”, kertoo aluekilpailun johtajana toimiva koulutuspäällikkö Ari Porki. ”Toivomme toki, että kilpailu kasvattaa myös ammatillisen koulutuksen vetovoimaa esimerkiksi helmikuussa alkavaa yhteishakua ajatellen.”

Kilpailun kolme parasta joukkuetta jatkaa edelleen valtakunnalliseen Taitaja9-finaaliin, joka järjestetään ammattitaidon SM-kilpailujen yhteydessä Seinäjoella toukokuussa 2016.

Vuosittain 9-luokkalaisille järjestetään lukuisia paikallis- ja aluekilpailuja eri puolilla Suomea. Kilpailut järjestetään yhteistyössä ammattitaitokilpailutoimintaa Suomessa koordinoivan ja organisoivan Skills Finland ry:n kanssa.

Lisätietoja:
Ari Porki, koulutuspäällikkö, Jämsän ammattiopisto, p. 040 341 4433, ari.porki@jao.fi
Riitta-Liisa Autioniemi, opinto-ohjaaja, Jämsän ammattiopisto, p. 040 341 4386, riitta-liisa.autioniemi@jao.fi

www.jao.fi/jamsanammattiopisto
http://www.skillsfinland.fi/fi/taitaja-9

Helsingissä joulukuussa 2015 järjestetyssä ammatillisen koulutuksen viennin edistämishankkeen päätöstilaisuudessa esiteltiin toimintasuunnitelma ja toimenpide-ehdotuksia koulutusviennin vauhdittamiseksi. Toimenpiteitä tarvitaan muun muassa rahoituksen ja lainsäädännön uudistamiseen sekä tutkintoon tähtäävän koulutusviennin aloittamiseen. Esteet tulee purkaa, jotta ammatillisesta koulutusviennistä voi kehittyä tulevaisuudessa kasvavaa liiketoimintaa, ja kilpailukyvyn lisäämiseksi suomalaisesta koulutusosaamisesta tulee rakentaa kansallisen tason brändi. Tämä vaatii sekä liiketoiminta- että palvelumuotoiluosaamisen kehittämistä.

Toimintasuunnitelma on julkaistu hankkeen internetsivujen Materiaalit-välilehdellä: http://www.ammatillinenkoulutusvienti.fi/materiaalit/. Painettu toimintasuunnitelma on saatavissa tammikuussa.

Ammatillisten koulutuspalvelujen ostamisesta on tehtävä helppoa

-       Suomalaisen koulutuksen ostaminen on monimutkaista. Ulkomaiset asiakkaat eivät tiedä mistä kysyä, ja kansallisten toimijoidenkin on vaikea löytää kumppaneita Suomen sisältä, toteaa opetusneuvos Tarja Riihimäki opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Suomi tarvitsee yhden luukun, johon asiakas voi ottaa yhteyttä, ja joka kokoaa kansalliset toimijat yhteen. Suomen kokoisessa maassa koulutuksen järjestäjillä ei ole varaa kilpailla keskenään, vaan heidät on koottava yhteen, jotta toimijat voivat täydentää toistensa osaamista. Koulutuksen järjestäjien lisäksi yhteistyöhön tarvitaan myös yrityksiä. Näin varmistetaan, että asiakkaille voidaan tarjota valmiita avaimet käteen -paketteja.

Työ jatkuu

Päätöstilaisuus toi yhteen toimijoita niin koulutuksen järjestäjien kuin Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön puolelta. Hanketta luonnehdittiin hyödylliseksi, konkreettiseksi ja apua antavaksi. Hanke on osunut oikeaan aikaan ja paikkaan mm. tulevan ammatillisen koulutuksen reformin kannalta.

Tilaisuudessa kuultujen puheenvuorojen kuin keskustelunkin perusteella momentum olisi hyvä pitää yllä – ja niin on tarkoituskin. Viennistä kiinnostuneiden koulutuksen järjestäjien lukumäärä on kasvanut hankkeen alun neljästätoista jo kahteenkymmeneenviiteen. Verkoston yhteen kokoamisen mahdollisuuksia kartoitetaan tälläkin hetkellä.

Hankkeen vaikuttavuuden varmistamiseksi sille on myönnetty lisäaikaa toukokuun loppuun 2016 saakka. Kevään aikana jalkautetaan toimenpide-ehdotuksia, järjestetään Ammatillisella koulutuksella on vientiä -tilaisuus verkostolle ja sidosryhmille sekä osallistutaan ammatillisen koulutuksen tiekartan valmisteluun.

Lisätietoja:

• Mervi Jansson, johtaja, oppimiskumppanuudet, Omnia, mervi.jansson@omnia.fi, puh. 043 820 0152
• Toimintasuunnitelma saatavilla hankkeen projektikoordinaattorilta: Jonna Holopainen, Omnia, jonna.holopainen@omnia.fi, puh. 040 126 7440

Ammatillisen koulutuksen viennin edistämishanke toteutetaan Opetushallituksen tuella. Sitä koordinoi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. Kumppaneina Etelä-Savon koulutus Oy, Helmi liiketalousopisto Oy, Helsinki Business College Oy, Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Kiipulasäätio/Kiipulan ammattiopisto, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä, Satakunnan koulutuskuntayhtymä, Savon koulutuskuntayhtymä, Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opiston Säätiö ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskus.