Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan iäkkäiden henkilöiden tiedonkäsittelytoiminnot vaikuttavat heidän liikkumisaktiivisuuteensa elinpiirissä. TtM Taina Poranen-Clarkin gerontologian ja kansanterveyden alaan kuuluva väitöskirjatutkimus vahvistaa tietoa aivojen tiedonkäsittelytoimintojen merkityksestä liikkumiskyvylle. Lisäksi tutkimus tuo lisää ymmärrystä aivoterveydestä huolehtimisen merkityksestä koko elinkaaren ajan.

- Liikkumiskyky edellyttää fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös tiedonkäsittelyä. Samat aivoalueet ovat osallisena sekä kognitiivisessa toiminnanohjauksessa että motoristen toimintojen ohjauksessa, Poranen-Clark kiteyttää.

Tutkimuksessa liikkumiskykyä mitattiin liikkumisaktiivisuus elinpiirissä mittarilla, joka kuvaa henkilön toteutunutta liikkumista omassa elinpiirissään huomioiden liikkumisen laajuuden, määrän sekä mahdollisen avun tarpeen liikkumiseen. Tutkimustulokset osoittivat, että henkilöillä, joilla oli parempi kognitiivinen toiminnanohjaus, oli myös laajempi liikkumisaktiivisuus elinpiirissä. Tätä yhteyttä selitti parempi alaraajojen toimintakyky ja se, että heillä ei ollut vaikeuksia käyttää kulkuneuvoja liikkumiseensa.

- Kahden vuoden seurannassa nousi esille, että kognitiivinen toiminnanohjaus on voimakkaampi ennustaja liikkumisaktiivisuudelle elinpiirissä kuin toisin päin, Poranen-Clark lisää.

Kävelemään oppimisiällä yhteyksiä vanhuuden toimintakykyyn

Poranen-Clark tutki väitöskirjassaan myös varhaislapsuuden ja varhaisen aikuisuuden yhteyksiä vanhuuden toimintakykyyn.

- Elämänkulkututkimus mahdollistaa elämän alkuvaiheen kehitysvaiheiden yhteyksien tarkastelemisen suhteessa vanhuuden toimintakykyyn, Poranen-Clark toteaa.

Varhaisempi kävelemään oppiminen ja paremmat älylliset taidot nuoruudessa saattavat vaikuttaa myönteisesti henkilön toimintakykyyn vanhuudessa.

-  Varhainen lapsuus on ajankohta, jolloin tapahtuu vilkasta aivotoiminnan kehitystä samanaikaisesti motorisen kehityksen kanssa. Varhainen aikuisuus noin kahdenkymmenen ikävuoden tietämillä on ajanjakso, jolloin aivojen kehitys on saavuttamassa huippunsa. Näillä kehitysvaiheilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia vanhuuden toimintakykyyn, Poranen-Clark lisää.

Aivoterveydestä huolehtiminen koko elämänkaaren ajan tukee toimintaa vanhuudessa

Aivojen rakenteellinen ja toiminnallinen reservikapasiteetti karttuu koko elämän ajan. Tähän vaikuttaa mm. älykkyys, koulutus ja aivotoimintoja monipuolisesti haastava työ. Hyvä kognitiivinen reservikapasiteetti voi toimia puskurina dementoivista sairauksista johtuvia toimintakyvyn heikentymisiä vastaan vanhuudessa.

-  Interventioilla, joilla aktivoitaisiin toiminnanohjauksessa tarvittavia tiedonkäsittelytoimintoja, kuten ongelmanratkaisukykyä, työmuistin käyttöä, keskittymiskykyä tai joustavaa ajattelukykyä, voitaisiin mahdollisesti parantaa ikääntyvien henkilöiden toimintakykyä ja liikkumisaktiivisuutta elinpiirissä, Poranen-Clark toteaa.

Tutkimusaineistoina käytettiin kahden eri tutkimusprojektin aineistoja. Life-Space Mobility in Old Age (LISPE) -projektista tutkimukseen osallistui 157 henkilöä. Helsinki Birth Cohort Study -aineistosta tutkimuksessa käytettiin kahta osatutkimusaineistoa. Kognitiivinen kyvykkyys oli mitattu 360 varusmieheltä varhaisessa aikuisuudessa. Heidän fyysistä suorituskykyään arvioitiin Short Form 36 -kyselyllä kahdesti keskimäärin 61 vuoden sekä 71 vuoden iässä. Neuvolakorteista saatu kävelemään oppimisikä oli tiedossa 368 mieheltä ja naiselta, jotka osallistuivat kognitiivisiin testeihin 64 vuoden iässä. Tiedonkäsittelyssä tarvittavia toimintoja mitattiin tietokonepohjaisella CogState-testistöllä.

TtM Taina Poranen-Clarkin gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan "Relationship between cognitive performance and mobility over the life course" tarkastustilaisuus 19.10.2018 klo 12 alkaen yliopiston vanhassa juhlasalissa, S212. Vastaväittäjänä professori Eija Lönnroos (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Taina Rantanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations 14, 78 s., Jyväskylä 2018, ISSN: 2489-9003; 14 ISBN: 978-951-39-7536-4 (PDF). Pysyvä linkki väitöskirjaan: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/59671/978-951-39-7536-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y ISBN: 978-951-39-7536-4 

Taina Poranen-Clark valmistui ylioppilaaksi Länsipuiston lukiosta, Kokkolasta vuonna 1984. Hän valmistui kasvatustieteiden maisteriksi luokanopettajan koulutusohjelmasta Jyväskylän ylipistosta vuonna 1993. Erikoistumisaineinaan hänellä oli matematiikka ja liikunta. Luokanopettajan tehtävissä hän on työskennellyt yli 15 vuotta. Terveystieteiden maisteriksi Poranen-Clark valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2013, jonka jälkeen hän on työskennellyt Gerontologian tutkimuskeskuksessa, Jyväskylässä, ensin projektitutkijana ja sitten tohtorikoulutettavana. Tällä hetkellä hän työskentelee GeroCenter-säätiön Päivä Farmilla -hankkeessa projektikoordinaattorina.

Lisätietoja:

Taina Poranen-Clark, 050 5663719, taina.poranen-clark@jyu.fi

Tiedottaja Martta Walker, 040 8054717, martta.a.walker@jyu.fi 

Vaasan yliopiston ja Vaasan lyseon lukion energian ja kestävän kehityksen pilottina järjestettävä yhteistyökurssi on alkanut. Kurssilla aloitti 13 lukiolaista.

Lukiolaiset saapuvat tutustumaan yliopistoon
AIKA: maanantaina 8. lokakuuta klo 14.20
PAIKKA: opetus- ja tutkimuslaboratorio Technobothnia (tapaaminen pääovella)

Paikalla on lukiolaisten lisäksi lyseon rehtori Jaakko Perttu sekä Vaasan yliopiston tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikön opettajia.

Media on tervetullut paikalle klo 14.20 lähtien. Lukiolaiset kuulevat pääoven aulassa yliopiston esittelyn, minkä jälkeen he kiertävät Technobothniassa. Kierroksen jälkeen media voi haastatella rehtoria ja opettajia. Lukiolaisia saa kuvata tutustumiskierroksella.

Lisätietoja:
Varadekaani, professori Jouni Lampinen, tekniikan ja innovaatiojohtamisen akateeminen yksikkö, jouni.lampinen@univaasa.fi, p. 029 449 8294

Julkishallinnon ennakkoluulotttomat uudistajat, yritysten muutoksentekijät ja rohkeat kansalaiset kerääntyvät 10.10.2018 vaihtamaan ajatuksia, oppimaan ja jakamaan opittua toisilleen. Reset2018 -tapahtuman luonne poikkeaa tapahtumien totutusta tyylistä, joissa puhuja esiintyy ja yleisö kuuntelee. Tähän tapahtumaan ei tulla kuuntelemaan pelkästään asiantuntijoita vaan tapahtuman sisältö ja se mikä on merkityksellistä, luodaan yhdessä.

Tapahtumassa virikkeitä tarjotaan teemoissa kiertotalous, uusi talous ja kokeilukulttuuri. Puheenvuorojen ja työpajojen lomassa on tilaa spontaanille vuorovaikutukselle ja kuullusta poimittujen ideoiden pallottelulle. Keskustelunherättäjänä toimii kanadalainen verkosto-oppimisen asiantuntija Harold Jarche.

Tapahtuman taustajoukkoina häärivät valtioneuvoston kanslian Kokeileva Suomi -hanke ja valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva. Reset2018 on osa kokeiluviikon ohjelmaa.

Lisätietoja:

Johanna Kotipelto,

johanna.kotipelto@vnk.fi, 0295160206

Elli Saari,

elli.saari@motiva.fi, 050 359 3385

Irina Patrikainen,

irina.patrikainen@motiva.fi, 0447179636

http://reset2018.fi/

https://kokeilevasuomi.fi/kokeiluviikko

ICT-asiantuntija, tietokirjailija Kimmo Rousku luennoi yrityselämän, julkishallinnon ja oppilaitosten edustajille lokakuun 16. päivä.

Älynvoimalla eteenpäin -iltapäivän aikana luodaan kattava näkymä siihen, kuinka toiminnan digitalisaatio on valtava mahdollisuus yrityksille, kunhan siihen liittyvät tietoturva- ja kyberuhat otetaan hallintaan. 

– Luvassa on tietoa liiketoiminnan digitalisoinnista ja siihen liittyvistä uhista ja tietovuodoista. Jos halutaan välttyä tietoturvauhilta, ICT-maailman tapahtumia tulee jatkuvasti seurata ja ennakoida yrityksissä, Kimmo Rousku muistuttaa.

Suomessa digitalisoidaan liiketoimintaa kiivaaseen tahtiin. Kun uutta teknologiaa otetaan käyttöön, erilaiset uhat ja mahdolliset tietovuodot yleistyvät. Mitä enemmän toimintaympäristömme digitalisoituu, sitä enemmän rikollisuudelle ja tietojen väärinkäytöille tulee mahdollisuuksia. Rouskun viesti pohjoissatakuntalaisille kuulijoille on selvä: digitaalisuus antaa paljon, mutta uhat pitää ottaa huomioon.

Tapahtuma on osa Digitaalinen Pohjois-Satakunta – Visio2Digital -hanketta. Yli vuoden kestävän hankkeen tavoitteena on lisätä alueen yritysten ja yrittäjien kykyä hyödyntää digitalisaatiota. Tätä tehdään tapahtumin, työpajoin, avoimin ovin ja luentosarjoin.

Hankkeella tavoitellaan selvää kasvua Pohjois-Satakunnan elinvoimaisuuteen.

– Missiomme on, että alueemme yritykset kehittyvät kestävästi ja pärjäävät myös tulevaisuudessa. Digitalisaatio ja työelämänmurros haastavat globaalisti yrityselämää uudistumaan, mutta erityisesti niiden merkitys ja mukanaan tuomat mahdollisuudet korostuvat maaseudulla. Hankkeen kautta jaamme tietoa ja autamme yrityksiä kasvattamaan kilpailukykyään, jotta bisnes pyörisi nyt ja tulevaisuudessa. Älykkään teknologian mahdollisuuksia pitää kartoittaa nyt, sanoo Visio2Digital -hankkeen projektipäällikkö Teppo Niinisalo.

Älynvoimalla eteenpäin -iltapäivä Kankaanpääsalissa tiistaina 16.10. kello 12–16.

Ilmoittautuminen: http://www.pssv.fi/ilmoittautuminen_kyberturvallisuus

Lisätiedot:

Teppo Niinisalo

040 012 3002

teppo.niinisalo@pssv.fi

Suomi-Seura ja ulkosuomalaisparlamentti ovat ajaneet kirjeäänestystä ulkosuomalaisille lähes 20 vuotta. Nyt se on totta! Kirjeäänestys on mahdollista ensimmäistä kertaa huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa. Kirjeitse voivat äänestää noin 260 000 ulkomailla asuvaa äänioikeutettua ja ulkomailla vaalien aikaan oleskelevat äänioikeutetut. Kirjeäänestys on Suomen vaaliolosuhteissa historiallinen muutos: kuinka korkealle kipuaa ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus, herääkö päättäjien mielenkiinto vihdoinkin ulkosuomalaisia kohtaan?

Tervetuloa ULKOSUOMALAISET JA KIRJEÄÄNESTYS -seminaariin

Aika: klo 9:00 – 12:00, keskiviikkona 10. lokakuuta, 2018

Paikka: Kokoushuone Mikael, Kirkon talo, Eteläranta 8, HELSINKI

Media on lämpimästi tervetullut tilaisuuteen. Koska paikkoja on rajoitetusti, pyydämme ilmoittautumaan etukäteen osoitteeseen liisa.oinonen@suomi-seura.fi

OHJELMA

8.30 – 9.00     Aamukahvi ja ilmoittautuminen

9.00 – 9.05     Tilaisuuden avaus

                       Jarmo Virmavirta, puheenjohtaja, Suomi-Seura ry, Ulkosuomalaisparlamentti

9.05 – 9.20      Avauspuhe

               Kai Mykkänen, sisäministeri

9.25 – 9.40      Muuttuva ulkosuomalaisuus

                        Miika Tervonen, vastaava tutkija, Siirtolaisuusinstituutti

 9.45 – 10.00   Ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuus

                        Johanna Peltoniemi, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto 

10.05 – 10.40  Kirjeäänestys käyttöön – mikä muuttuu, miten toimia?  

                        Johanna Suurpää, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön

                        johtaja,  oikeusministeriö

                        Kommenttipuheenvuoro, Timo Salovaara, johtaja, Väestörekisterikeskus

10.45 – 11.00  Kirjeäänestys ulkoministeriön näkökulmasta

                        Pasi Tuominen, konsulipäällikkö, ulkoministeriö

11.05 – 11.30  Kirjeäänestys ulkosuomalaisten näkökulmasta

                        Satu Oldendorff, johtaja, Pohjois-Saksan Merimieskirkko, Saksa

                        Jaana Tapanainen-Thiess, Advisor, Dubai, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat

                        Voitto Visuri, puheenjohtaja, Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto, Ruotsi

                        Ella Turta, puheenjohtaja, Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto, Ruotsi

                        Hanna Wagner, USA:n ja Latinalaisen Amerikan varapuhemies (ulkosuomalaisparlamentti), USA

11.35 – 11.45  Yhteenveto Kari Lumikero

11.45 – 11.50   Loppusanat

                         Mauri Vihko, kirkon ulkosuomalaistyön johtaja, Kirkkohallitus

12.00                Tilaisuus päättyy

Tapahtuman juontaa Kari Lumikero.

Tilaisuuden järjestävät: Suomi-Seura ry, ulkoministeriö, kirkon ulkosuomalaistyö/Kirkkohallitus, Siirtolaisuusinstituutti ja Suomen Merimieskirkko ry.

Tilaisuus striimataan suorana verkoon , ja se on katsottavissa myöhemmin tallenteena osoitteessa: https://www.youtube.com/watch?v=KmWGwaky2yY

Lisätietoja antaa Suomi-Seura ry: Tina Strandberg tina.strandberg@suomi-seura.fi puh. 09-684 2121/040 777 8810, Liisa Oinonen liisa.oinonen@suomi-seura.fi puh. 09-6841 2131

Viestintäkampanja haastaa ja innostaa 15.10.-11.11. välisenä aikana erityisesti 3.-6.-luokkalaisia poikia lisäämään kasvisten käyttöä, syömään terveellisesti ja oppimaan kestäviä ruokailutottumuksia. Alakouluikäisten poikien lisäksi mukaan haastetaan urheilujoukkueet, valmentajat, joukkueenjohtajat ja huoltajat sekä poikien perheet.

Kampanja on suunniteltu yhdessä 3.-6.-luokkalaisista pojista koostuvan neuvonantajaryhmän kanssa. Pääosin Youtubessa näkyvän kampanjan videoilla puhutaan muun muassa aamupalasta, kouluruoasta, välipaloista ja tulevaisuuden ruoasta.

Kampanjassa mukana poikien valitsemia julkisuuden kasvoja

Kampanjan viestien levittämisen tueksi on koottu lähettiläiden ryhmä, joka koostuu varhaisnuorten yleisesti tuntemista ja poikien seuraamista henkilöistä. Lähettiläät ja neuvonantajat esiintyvät kampanjan videoilla.

- On mahtavaa olla mukana tässä kampanjassa! Kiinnitin omiin ruokailutottumuksiini huomiota jo urheilu-urani aikana, mutta koen asian erittäin tärkeäksi myös perheenisänä ja tulevana jalkapallovalmentajana, toteaa entinen huippujalkapalloilija Mikael Forssell.

Forssellin lisäksi mukana kampanjan lähettiläinä ovat tubettaja Joona Leppälä eli ZoneVD, radio- ja tv-juontaja Juuso Mäkilähde, koripallojoukkue Helsinki Seagulls, vuoden 2017 Junior MasterChef -voittaja Otto Leskinen, retkeilyohjelmistaan tuttu Mikko ”Peltsi” Peltola, ravintoloitsija Henri Alén, syksyllä esikoisalbuminsa julkaiseva KUUMAA-yhtye sekä urheilutoimittaja Antti-Jussi Sipilä.

Kampanjan kohderyhmä valikoitui vuoden 2017 kouluterveyskyselyn perusteella

Terveyttä ja vastuullisuutta edistävällä toiminnalla ja ruokakasvatuksella voidaan vaikuttaa terveyteen ja ympäristöön pitkäjänteisesti. Viestintäkampanjan kohderyhmäksi valikoitui erityisesti alakouluikäiset pojat. Esimerkiksi vuoden 2017 kouluterveyskyselystä kävi ilmi, että pojat syövät tyttöjä harvemmin kasviksia, hedelmiä ja marjoja kuin tytöt. Lapsena opitut elintavat jatkuvat myös aikuisuuteen. THL:n mukaan miehet syövät edelleen liian vähän kasviksia ja kaikissa koulutusryhmissä lihaa suosituksia enemmän.

Lisätiedot ja mediatiedustelut

Toivomme kampanjan saavan näkyvyyttä mediassa 15.10. alkaen. Pyrimme järjestämään haastatteluihin mukaan myös kampanjassa mukana olevia lähettiläitä ja neuvonantajana toimineita poikia. Mediatiedusteluihin vastaavat:

• Hankkeen viestintä Liina-Maija Rummukainen, liina-maija.rummukainen@martat.fi,  050 414 6710
• Marttaliiton viestintäkoordinaattori Joonas Jylhä, joonas.jylha@martat.fi, 050 331 2978
• Marttaliiton kansalaistoiminnan johtaja Reija Salovaara, reija.salovaara@martat.fi, 040 508 8249 (ei tavoitettavissa 1.-14.10.)
• Marttaliiton kehittämispäällikkö, ruoka ja ravitsemus, Kaisa Härmälä, kaisa.harmala@martat.fi, 050 511 8007

Vaasan yliopiston ja Vaasan lyseon lukion energian ja kestävän kehityksen yhteistyökurssi on alkanut. Kurssilla aloittaa 13 lukiolaista. Yhteistyökurssin suorittaminen ja lukion matematiikan riittävä osaaminen antaa lukiolaisille mahdollisuuden hakea opiskelupaikkaa suoraväylässä yliopiston tekniikan koulutusohjelmiin.

Vaihtoehtoina ovat energia- ja informaatiotekniikan koulutusohjelma, josta valmistutaan tekniikan kandidaatiksi tai diplomi-insinööriksi, sekä tuotantotalouden ja tietojärjestelmätieteen koulutusohjelma, josta valmistutaan kauppatieteiden kandidaatiksi tai maisteriksi.

– Yliopistomme näkee lukiot tärkeinä kumppaneina. Haluamme kehittää yhdessä uutta ja molempia osapuolia palvelevaa koulutusyhteistyötä, sanoo Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto.

– Yhteistyömme edustaa monella tapaa uutta innovatiivista pedagogiikkaa. Se toteuttaa Vaasan kaupungin energiakoulutusohjelmaa, jonka tavoitteena on lisätä kiinnostusta ja antaa parempia valmiuksia työskennellä alueemme energiakeskittymän palveluksessa. Samalla uuden lukiolain tavoitteen mukaisesti sujuvoitamme siirtymistä lukiosta korkea-asteelle, kertoo lyseon rehtori Jaakko Perttu.

– Se että arviointikriteerit ovat realistiset, kertoo opiskelijoillemme, että tavallinen hyvä suoritus riittää pääsyyn korkea-asteelle. Pidän tätä tärkeänä, koska epärealistisen kovat itselle asetetut suoritusvaatimukset voivat aiheuttaa turhaa ahdistusta nuorissa opiskelijoissamme. Ei tarvitse olla huippu päästäkseen opiskelemaan yliopistoon. Tavallinen hyvä lukionuori pääsee ja pärjää korkea-asteella, kunhan jaksaa tehdä pohjatyöt lukiossa kunnolla, Perttu jatkaa.

Kurssikokonaisuus sisältää opintoja kolmesta teemasta: sähköenergiajärjestelmät, uusiutuvat energialähteet sekä kestävä kehitys ja energia-alan liiketoiminta. Kolmen lukiokurssin kokonaisuus vastaa yhtä yliopiston opintojaksoa. Opettajina kursseilla ovat lukion opettajat. Vaasan yliopisto vastaa osaamistavoitteista, kurssimateriaaleista ja arviointikriteereistä.

– Uuden lukiolain tavoite on myös lisätä lukion vetovoimaisuutta. Ehkä käynnistetty yhteistyömme osaltaan on vaikuttanut Vaasan lyseon lukion vetovoimaisuuden kasvuun, sillä tänä syksynä aloittavien opiskelijoiden määrä kasvoi 20 %:lla kahteen edelliseen vuoteen verrattuna, Perttu miettii.

Lisätietoja:

Varadekaani, professori Jouni Lampinen, tekniikan ja innovaatiojohtamisen akateeminen yksikkö, jouni.lampinen@univaasa.fi

Yhä isompi osa kiinteistöjen käyttämästä energiasta tuotetaan ympäristöystävällisellä aurinkoenergialla, eli aurinkopaneeleilla tai aurinkokeräimillä. Valitettavan usein aurinkosähkö on kuitenkin mitoitettu pieleen.

Aurinkosähkö kannattaa mitoittaa niin, että kaikki sähkö, mikä aurinkoenergialla tuotetaan, myös käytetään kiinteistössä. Vaikka kiinteistön tuottama ylimääräinen sähkö voidaan nykypäivänä myydä sähköyhtiöille, Suomessa korvaukset ovat niin minimaalisia, ettei se kannata. Hyvään hyötysuhteeseen yltäminen edellyttää, että aurinkosähkö mitoitetaan juuri oikein.

”Tällä hetkellä on päällä aurinkosähköbuumi, jonka takia liikkeellä on valitettavasti myös epäpäteviä toimijoita. Aurinkosähkön tuottoja saatetaan liioitella ja luvata liian lyhyitä takaisinmaksuaikoja”, Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n koulutuspäällikkö Samuli Könkö sanoo.

LVI-suunnittelija osaa laskea mitoituksen oikein

Aurinkosähkön mitoituksen pitäisi perustua kiinteistön todelliseen, eikä laskennalliseen kulutukseen. Aurinkosähköjärjestelmää hankittaessa paras tapa on palkata LVI-suunnittelija, joka konsultoi tarvittaessa muita suunnittelijoita ja osaa laskea kiinteistön aurinkosähköjärjestelmien mitoituksen oikein.

LVI-suunnittelija ottaa kantaa myös siihen, kannattaako auringon säteilyenergiasta tehdä sähköä vai lämpöä – eli ostaa aurinkopaneeleita vai -keräimiä.

Korjausrakennuskohteissakin voidaan päästä lähes nollaenergiaratkaisuihin

Aurinkosähkö on oleellinen osa rakennusten lähes nollaenergia-, eli nZEB-ratkaisuja. Niissä rakennukset ovat erittäin energiatehokkaita. Lisäksi sekin energia, mitä nZEB-rakennuksissa käytetään, tuotetaan uusiutuvilla energioilla, kuten auringolla.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, EPBD, edellyttää, että julkisten uudisrakennusten on oltava 31.12.2018 jälkeen lähes nollaenergiarakennuksia. Vuoden 2020 jälkeen kaikissa uudisrakennuksissa on yllettävä nZEB-tasoon.

Myös korjausrakennuskohteissa on mahdollista saavuttaa nZEB-taso. Lähes nollaenergiatasolle kannattaa pyrkiä, vaikka direktiivi ei siihen pakottaisikaan, koska se on ympäristöystävällistä, tuo kustannussäästöjä ja parantaa asumismukavuutta.

nZEB-tasolle pääseminen edellyttää kokonaisvaltaista suunnitelmaa, jossa energiatehokkuuden parantaminen laitetaan etusijalle. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi poistoilman lämmöntalteenottoa.

”Ei riitä, että kiinteistössä uusitaan vain julkisivu, laitetaan lisäeristyksiä ja uusitaan ikkunoita. Tekniikan pitää olla iskussa. Usein tarvitaan poistoilmalämmön hyödyntämistä ja siihen lisättynä aurinkoenergiaa joko keräimillä tai paneeleilla”, Könkö sanoo.

Yleensä energiansäästöä saadaan aikaiseksi jo pelkästään sillä, että kiinteistön taloteknisiä laitteita kunnostetaan ja huolletaan.

Lisätietoja:

Samuli Könkö

Koulutuspäällikkö

samuli.konko@sulvi.fi

p. 050 327 6592

Valtakunnallisella Hävikkiviikolla syyskuussa järjestettyyn Hävikki-battleen osallistui kaikkiaan yli 6000 oppilasta eri puolilta Suomea. #hävikkibattle2018 tunnisteella löytyy Instagramista yli 500 oppilaiden ottamaa hävikkiannoskuvaa.

Oppilaiden taidot löivät tuomariston ällikällä

Tuomaristo, johon kuului pitkän linjan ruoka-alan vaikuttajia kuten Kotitalousopettajien liiton toiminnanjohtaja Aira Kuvaja, MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi ja S-ryhmän tuoteasiantuntija Henriikka Mattila, olivat vaikean tehtävän edessä valitessaan kilpailun onnistuneinta annoskuvaa.

Voittajaksi valikoitui Riistaveden koulun oppilaiden ottama kuva banaaniletuista, joiden päällä on oppilaiden itsensä kesällä poimimia mustikoita. Tuomariston mukaan houkuttelevan jälkiruoka-annoksen maun miltei tuntee suussaan. Tuomareiden mielestä moni kilpailukuva oli täysin ammattimaista tasoa ja asettelut lähenivät taidetta. 

–Ruoan valmistaminen niistä aineksista, mitä kaapista sattuu löytymään, on tärkeä taito arjessa. On upeaa, että meillä on näin paljon ruoanlaitosta innostuneita, taitavia nuoria, jotka osaavat loihtia uskomattomia annoksia hävikkiraaka-aineistakin, kotitalousopettajaliiton toiminnanjohtaja Aira Kuvaja iloitsee.  Voittaja-annoksen valmistanut ryhmä saa palkinnoksi S-ryhmän lahjakortteja.

Katso uskomattomat kuvat täältä: https://bit.ly/2QD7yaS

Lisätietoja:
http://www.saasyoda.fi/hävikki-battle
Elina Ovaskainen, elina.ovaskainen@motiva.fi, puh. 040 7749390

Perheyhtiö haluaa panostaa nuoriin ja tukea teknisen alan opetusta.

Luja-yhtiöihin kuuluva Lujabetoni Oy lahjoittaa 20 000 euroa Hämeen ammattikorkeakoululle. Lahjoituksella perheyhtiö haluaa olla tukemassa teknisen alan opetusta ja alan ammattilaisten laadukasta koulututusta. Nyt tehtävä lahjoitus kuuluu osaksi Luja-yhtiöiden lahjoitussarjaa, jossa yhtiöt tukevat neljän alueellisen ammattikorkeakoulun toimintaa. Yhteistyö oppilaitosten kanssa on Lujabetonille tärkeää, samoin panostaminen nuoriin ja opiskelijoihin.

”Olemme perheyhtiö ja haluamme miettiä liiketoimintaamme pitkällä aikavälillä. Panostamalla tulevaisuuden tekijöihin edesautamme myös omaa kasvuamme kestävällä tavalla”, sanoo Lujabetonin henkilöstöjohtaja Mikko Satuli.

HAMKilla on runsaasti teknistä koulutusta. Näistä esimerkkejä ovat rakennustekniikan insinöörikoulutus ja rakennusmestarikoulutus, jotka ovat olleet erityisen suosittuja viimeaikojen yhteishauissa.

HAMK kiittää saamastaan lahjoituksesta. Lahjoitus on konkreettinen osoitus koulutuksemme merkityksestä alueen yrityksille ja työelämälle.

”Tämä lahjoitus tullaan käyttämään rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksen kehittämiseen.  Digitaalisuus ja tulevaisuuden tarpeet haastavat myös rakennusalan toimintatapoja. HAMK aikoo olla etujoukoissa kouluttamassa uusia rakennusalan ammattilaisia”, sanoo yksikön johtaja Lassi Martikainen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Valtio on varannut ammattikorkeakouluille kaikkiaan 24 miljoonaa euroa vastinrahoitusta. Mitä enemmän vastinrahakelpoisia lahjoituksia ammattikorkeakoulu onnistuu keräämään vuoden 2018 loppuun mennessä, sitä suuremman osuuden se saa kokonaissummasta. Raha, jonka ammattikorkeakoulut itse keräävät yhteiskunnan eri toimijoilta, saadaan käyttää suoraan ammattikorkeakoulun omaan toimintaa

Lisätietoja:

Mikko Satuli, henkilöstöjohtaja, Lujabetoni, 044 585 2015, etunimi.sukunimi@luja.fi

Lassi Martikainen, yksikön johtaja, HAMK Teknologiaosaamisen yksikkö, 040 822 1734, etunimi.sukunimi@hamk.fi

Tervetuloa kuulemaan onnistumisen tarinoita Tšetanes naal – koulutuspoluilla -hankkeen seminaariin 11.10.2018 klo 9-12 Salon kaupungintalolle (Tehdaskatu 2). Toivotamme myös median edustajat tervetulleiksi yleisölle avoimeen tilaisuuteen. Ohjelma. Marraskuussa valtakunnallinen hanke huipentuu yhteiseen loppuseminaariin Helsinkiin, Romanijuhliin Savoy-teatteriin. 

Salon seudulla on saatu hyviä tuloksia romanien koulutuksen tukemisessa. Muun muassa aikuisiällä peruskoulun suorittaneita sekä toiselle asteelle ja jatko-opintoihin siirtyneitä on polutettu onnistuneesti eteenpäin.

-        Yksilöllisiä koulutuspolkuja on tehty jokaiselle asiakkaalle. Kartoitukset, tapaamiset ja elämäntilanteen läpikäynti olivat lähtökohtana ennen sen ikioman koulutuspolun hahmottumista, summaa hanketyöntekijä Tuula Lindgren.

Lindgren on työskennellyt Salon kaupungilla, joka on yksi osatoteuttajista valtakunnallisessa hankkeessa, jossa sujuvoitetaan romanien koulutuspolkuja monin tavoin. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Tšetanes naal -hanketta koordinoi Diakonia-ammattikorkeakoulu.

-   Koulutukseen liittyvien, henkilökohtaisten onnistumisten lisäksi iso asia on ollut se, että romanien asioita on saatu Salossa esiin, myös viranomais- ja päättäjätasolla. Romanit ovat myös itse ottaneet toimijuutta aktiivisesti omiin käsiinsä, joten hyvää on kylvetty moneen suuntaan, Lindgren iloitsee.

Koulutuspolut nousussa – tukiportaita tarvitaan

Romanien koulutustaso on yhä muuta väestöä matalampi, mutta tilanne on kohentunut huomattavasti aiemmasta. Valtaosa suorittaa peruskoulun, ja 2. asteen tutkintoja suoritetaan myös yleisesti. Korkeakoulutus on edelleen harvinaisempaa, mutta yleistymässä. Ulkopuolista tukea tarvitaan kuitenkin yhä – romaninuorilta saattaa puuttua oppimisen malli ja tuki kotona kokonaan.

-        Tukiporrasmalli, joka hankkeessa on kehitetty Salon kaupungin työnä, on sovellettavissa muihinkin asiakasryhmiin. Romanityössä sen edut ovat kiistattomia, Lindgren kertoo.

Kansantaloudelliset vaikutukset ovat huomattavia, kun puhutaan kokonaisen väestöryhmän osallisuudesta. Salon kaupungissa hankkeessa kehitetty tukiporrasmalli jää elämään ainakin kaupungin romanityöverkostoon, josta se on juurrutettavissa vakituiseksi toiminnaksi

-  On valtavaa haaskausta, jos kokonaisen väestöryhmän potentiaali jää käyttämättä. Joskus pieneen ryhmään satsaaminen kannattaa, Lindgren toteaa.

Salossa kehitetyt hyvät käytännöt yksilöllisen tukimallin mahdollisuuksista romaniväestölle ovat mukana myöhemmin syksyllä julkaistavassa hankkeen loppujulkaisussa Uskalla, it’s possible. Romanien sujuvat koulutus- ja työllisyyspolut (Diak 2018). Diakin hallinnoiman hankkeen Salon osatoteutuksen seminaarissa jatketaan onnistumisen tarinoita 11.10.2018. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

KUVA:

LATAA KUVA, kuvateksti: Tuula Lindgren työskentelee Diakin koordinoimassa hankkeessa, jossa edistetään romanien koulutustasoa. Kuvaaja: Fanny Haga

FAKTAA:

-        Tšetanes naal – koulutuspoluilla -hankkeessa tuetaan Suomen romanien koulutuspolkuja. Romanien koulutustaso on viime vuosina noussut valtakunnallisesti, mutta on edelleen pääväestöä matalampi. Erityisesti lukio- ja etenkin korkeakouluopinnot ovat vielä harvinaisia romaniyhteisössä.

-        Valtakunnallista hanketta hallinnoi Diakonia-ammattikorkeakoulu eli Diak. Mukana työssä on lukuisia kuntia, kaupunkeja, oppilaitoksia ja romanijärjestöjä eri puolilta Suomea. Katso kaavio

-        Salon osatoteutusta esitellään loppuseminaarissa 11.10.2018. Lisätietoa löytyy Facebook-eventistä ja ohjelmasta.

-        Hankkeen toiminta huipentuu valtakunnallisesti Helsingissä 5.11.2018 Romanijuhliin Savoy-teatterissa, jossa julkaistaan myös hankkeen loppujulkaisu.

-        Hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto, ja kotimainen rahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM).

-        Hanke on toiminut tiiviissä yhteistyössä toisen ESR-rahoitteisen hankkeen, Nevo tiija – uusi aika kanssa.

-        Lisätietoja: www.romanienosallisuus.diak.fi ja www.facebook.com/romanienosallisuus

Tiedustelut:

Tuula Lindgren, hanketyöntekijä, tuula.lindgren @ salo.fi, 044 778 7703

Mari Rask, projektipäällikkö, Diakonia-ammattikorkeakoulu: mari.rask @ diak.fi, 050 512 8260

Puun teema-alueella kullakin yrityksellä on oma osastonsa. Lisäksi alueen keskellä järjestetään yritysten tietoiskuja päiväkohtaisen ohjelman mukaan.

Rakennuslehden lavalla järjestetään keskiviikkona 10.10. klo 15.30-17.00 Ympäristöministeriön seminaari Asuntoreformikilpailun Pohjois-Pasilan puukerrostalon suunnittelun tiimoilta. Seminaarin ohjelma on seuraava:

Seminaarin avaus, ohjelmapäällikkö Petri Heino, Ympäristöministeriö

Puukerrostalon suunnittelun erityispiirteet, arkkitehti Leif Lindegren, Arkkitehdit A-live Oy

Rakennusmääräykset, erityisesti palomääräykset, RI, Tero Lahtela, Puuinfo Oy

Rakennusmääräykset, erityisesti ääneneristysmääräykset, Mikko Kylliäinen, A-insinöörit Oy

Kaavoittajan puheenvuoro, Timo Karhu, Helsingin kaupunki

Rakennejärjestelmätoimittajan näkemys tontista, Koskisen Oy

Keskustelua

Keskustelua voi jatkaa Puutuoteteollisuuden yhteisosastolla.

Torstaina 11.10. klo 14.00-15.20 Rakennuslehden lavalla on Puutuoteteollisuus ry:n järjestämä puurakentamisen seminaari.

Puusta nopeasti ja tehokkaasti, Asiantuntija Tero Lahtela, Puuinfo Oy

Puukerrostalon palomääräykset, Asiantuntija Tero Lahtela, Puuinfo Oy

Kiertotalous ja elinkaariajattelu tulevat rakentamiseen, erityisasiantuntija Matti Kuittinen, Ympäristöministeriö

Rakennusliikkeen näkökulma puurakentamiseen, TJ Jori Salama, Rakennus Salama Oy

Keskustelua Puutuoteteollisuuden yhteisosastolla

Yhteisosaston tietoiskujen aikataulut löytyvät Puutuoteteollisuus ry:n kotisivun tapahtumat -osiosta.

Mukana yhteisosastolla ovat:

Kestopuuteollisuus ry, Konepuristin Oy, Kontiotuote Oy, Koskisen Oy, Kuusamon Hirsitalot Oy, Metsä Wood, Oy CrossLam Kuhmo Ltd, Puutuoteteollisuus ry, Pölkky Oy, Sisco Oyj, Stora Enso, Timberpoint Oy, UPM Plywood, Versowood Oy, VVR Wood Oy ja Ympäristöministeriö.

FinnBuild -messut Messukeskuksessa 10.-12.10.2018

Lahden ammattikorkeakoulun yhteistoimintaneuvottelut päättyneet 

Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. Neuvotteluiden lopputuloksena irtisanotaan 30 työntekijää. Työvoiman vähennys kohdistuu hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöön. Lisäksi 7 henkilön työsuhde päättyy muunlaisin järjestelyin ja 10 henkilölle tarjotaan muuta työtä irtisanomisen välttämiseksi. Henkilöstösäästöjen lisäksi pystyttiin löytämään myös toiminnallisia ja tilavuokriin liittyviä säästöjä.

Lahden ammattikorkeakoulu arvioi vuoden 2019 varsinaisen toimintansa tuloksen olevan 2,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taloustilanteen tervehdyttämiseksi LAMK käynnisti 20.8. koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Vuosittaisen säästötarpeen arvioitiin olevan yhteensä 2,5 miljoonaa euroa.

Muutosohjelman tavoitteena on tuloksellisuuden pysyvä parantaminen ja toimintakyvyn turvaaminen tulevaisuudessa.

”Tuloksellisuuden parantaminen edellyttää vahvoja toiminnallisia muutoksia perustoiminnassamme. Jatkossa keskitymme entistä vahvemmin perustoimintoihin, koulutukseen ja TKI-toimintaan”, Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen korostaa. ”Haemme muutoksilla ratkaisuja paitsi toimintamme uudistamiseen myös taloudellisiin haasteisiin. Vaikeasta tilanteesta huolimatta meidän on katsottava rohkeasti tulevaisuuteen ja luotettava omaan tekemiseen yhdessä ja yhteistyössä.”

Lahden ammattikorkeakoulun nykytoiminnalla ja -rakenteella varsinaisen toiminnan tuloksen ennustetaan olevan tällä tilikaudella 2,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä perusrahoitus vähenee vuositasolla 2019–2020 noin 1,4 miljoonaa euroa.

LAMKin perusrahoituksen väheneminen johtuu kolmen edellisvuoden tuloksellisuuden laskusta. Tällä on suora laskeva vaikutus valtion perusrahoituksen määrään. Tuloksellisuuden lasku koskee erityisesti tutkintotuotantoa.

Lisätietoja:

Rehtori Turo Kilpeläinen, turo.kilpelainen@lamk.fi | 044 708 5085

Suomalainen kouluruokailu on ainutlaatuista maailmassa. Suomen lisäksi vain Ruotsissa koululounas tarjotaan maksuttomasti kaikille oppilaille. Kouluateria onkin mitä tärkein sosiaalisen tasa-arvon edistäjä ja yksi koulupäivän kohokohdista.

Tasa-arvon näkökulmaa toi esille myös maa-ja metsätalousministeri Jari Leppä kannanotossaan. Hän aikoo käynnistää selvityksen siitä, miten kouluruokaa pitää kehittää 2020-luvulla. "Kouluruoka on merkittävä tasa-arvon, kansanterveyden ja ravitsemusasia”, painottaa Leppä.

Olemme samaa mieltä. Yksi hyvinvointivaltion mittareista on, miten oikeudenmukaisesti se kohtelee elämänsä alkutaipaleella olevia, aikuisten tuen ja kannustuksen varassa eläviä tulevia veronmaksajia.

Kaikille kouluruoka ei maistu. Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan yläasteikäisistä varsin moni jättää koululounaan väliin. Syitä voi olla monia: kaverien painostus, kioskin läheisyys, turhat ennakkoluulot ja joskus myös huoltajien kielteiset asenteet ja tiedonpuute tai ruokakasvatuksen puuttuminen.
Jos yhdessä ruokailemiseen ei ole saatu kotona mallia, on sitä vaikea koulussakaan toteuttaa. 

Syy syömättömyyteen ei siis välttämättä löydy ruuan laatutekijöistä vaan jo lähtökohtaisesti kouluruokailuun liittyvistä kielteisissä asenteissa. Joskus vaikuttaa siltä, että kouluruuan ”kelvottomuutta” toistetaan kuin mantraa ja kielteisyyden kehästä ei osata ulos.

Koulujen ruokailuhetkiä voidaan kohentaa monin tavoin. Asiassa kannattaa kuunnella itse asiakkaita eli oppilaita. Kun lapset ja nuoret pääsevät itse vaikuttamaan ruokasalin viihtyvyyteen, ruokailuaikoihin  ja jopa ruokalistasuunnitteluun, se poikii varmasti hyviä käytäntöjä. Monissa kouluissa oppilaiden osallistaminen on jo vakiintunutta toimintaa.  Myös opettajien ja rehtorin oma ruokailukäyttäytyminen ja kannustava esimerkki heijastuvat koululaisten asenteisiin. Kouluissa, joissa sen aikuiset ymmärtävät kouluruuan arvon, syödään, voidaan ja opitaan paremmin.

Suomessa on toteutettu runsaasti kouluruokailun onnistumista tukevia työkaluja ja hankkeita.
Yksi vaikuttavimmista on Ammattikeittiöosaajat ry:n ylläpitämä Kouluruokadiplomi-käytäntö. Kouluruokadiplomin suorittaminen on virittänyt positiivista ja rakentavaa keskustelua kouluyhteisöissä ja lisännyt myönteistä ruokapuhetta oppilaiden, opettajien ja koulun sidosryhmien keskuudessa.
(kts. www.kouluruokadiplomi.fi)

Tänä  vuonna lakisääteinen kouluruokailu täyttää 70 vuotta. Kouluruokailu on tärkeä osa lähihistoriaamme, ja lähes kaikilla on siitä omakohtaisia kokemuksia. Kouluruokailun loistava tulevaisuus rakennetaan yhdessä. Siihen vaikuttavat niin ruokapalvelun osaava henkilökunta kuin ruokailevat oppilaat, koulun aikuiset ja oppilaiden vanhemmat. 

Kun koululainen tulee koulusta kotiin ja kysymme ”Mitä opit koulussa tänään?”, kysytäänpä samalla myös ”Mitä söit ja muistitko kiittää?”.

***

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Marjut Huhtala, Ammattikeittiöosaajat ry, marjut.huhtala@amko.fi,  p. 050 341 3957
Projektikoordinaattori Päivi Jämsén, Ammattikeittiöosaajat ry, paivi.jamsen@amko.fi, p. 050 339 6844
www.amko.fi
www.kouluruokadiplomi.fi

Kouluruokadiplomi® on jatkuvaan itsearviointiin ja kehittämiseen perustuva työväline koululaisten ruokakasvatuksesta ja ruokailusta vastaavalle kasvatushenkilöstölle ja ruokapalvelulle. Tunnustus myönnetään koululle ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän kouluruokailun edistämisestä koulukohtaisesti. Hakuprosessissa ja toiminnassa korostetaan yhteistyön merkitystä eri toimijoiden välillä sekä ruokakasvatusta ja lasten osallistamista. Kouluruokadiplomin suorittaa koulun rehtori ja ruokapalvelu yhteistyössä diplomin hakemiseen liittyvien aihealueiden käsittelyn ja esille tulevien kehittämistoimenpiteiden jälkeen. Diplomin myöntää Ammattikeittiöosaajat ry.
Kouluruokadiplomi.fi -sivustolta löydätte selkeät ohjeet diplomin suorittamisesta.

Kuvat: Samuel Hoisko, Neliömedia
Kuvalähteeseen viitattava, kuvien yksinoikeus Ammattikeittiöosaajat ry:llä
Kuvat otettu Toivolanrannan yhtenäiskoulussa Peräseinäjoella syksyllä 2018.

Kuva : Rehtori ja ruokapalvelu_1788

Kuvateksti: ”Kyllähän ruokailu on se koulun paras tunti, vaikka opettajat hyviä tunteja pitävätkin”, kertoo Peräseinäjoen Toivolanrannan yhtenäiskoulun rehtori Henry Leppäaho. Hän pitää kouluruokailua vuorovaikutteisena  ja sosiaalisena tilanteena yli luokkarajojen.
Kuvassa rehtori Leppäaho koulun ruokapalveluhenkilökunnan kanssa.

Kuva: Kouluruokadip ja kouluIMG_8273

Kuva: Yläkoulul. ruokail. IMG_8302

Kuvateksti: Toivolanrannan yhtenäiskoulun yläasteen oppilaita ruokailemassa

Lukuliike vie lukemisen elämyksellisyyden Suomen kouluihin ja päiväkoteihin. Lukuliike koulussa –kampanja käynnistyy avaustapahtumalla Lahden Mukkulan koulussa. Koko koulun yhteiseen lukufestariin osallistuvat tubettaja Miklu sekä kirjailijat Roope Lipasti ja Magdalena Hai.

Jos lukutaidon nykyinen kehitys jatkuisi, tänä vuonna koulunsa aloittaneista ekaluokkalaisista joka kymmenes ei tilastojen valossa oppisi peruskoulun aikana lukemaan kunnolla. Kiinnostus ja innostus lukemiseen on vähäistä. Siksi tarvitaan Lukuliikettä.

Lukuliikkeen taustalla on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama, lukemisen ja lukutaidon parissa toimivista asiantuntijoista koostuva Lukutaitofoorumi, joka julkaisi syksyllä 2018 ehdotuksensa lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiseksi. Jo nyt lukutaidon ja -innon edistämiseksi tehdään paljon arvokasta työtä, johon liittyvää tietoa ja osaamista on pyritty kokoamaan yhteen Lukuliikkeeksi.

Lukuliike koulussa -kampanjan esiintyjät kertovat omasta lukuharrastuksestaan, lukemisen merkityksestä omaan elämäänsä sekä kirjailijan ja tubettajan työstään. Tarkoitus on osoittaa, että lukemista tarvitaan monen osaamisen taustalla ja muistuttaa nuoria siitä, että kirjat ja kirjallisuus kuuluvat myös heille.

Lukuliike koulussa –tapahtuman jälkeen koulussa jatketaan tähtikirjailijoiden kirjojen lukemista, ammattilaisten laatimien lukuhaasteiden ja tehtävien tekemistä sekä tartutaan lukemiseen ja kirjoihin monipuolisesti koko lukuvuoden ajan. Lukuliike koulussa –tapahtuma järjestetään 40 koulussa ympäri Suomen. Lisäksi kampanjassa toteutetaan lähes 200 kirjailijavierailua, lukemisen ja kirjoittamisen työpajaa sekä muita tempauksia. Kouluja haastetaan lukemaan kirjoja ääneen aamunavauksissa tai luokissa, haastamaan muita kouluja, vanhempiaan tai lähiseudun yrityksiä mukaan Lukuliikkeeseen.  Tavoitteena on, että lukuvuoden päättyessä Suomen kouluissa ei olisi yhtään lasta, joka ei olisi kouluvuoden aikana lukenut tai kuullut ääneen luettuna kokonaista kirjaa.

Lukuliikettä käynnistäviä tahoja ovat mm. Lukukeskus, Äidinkielen opettajain liitto, Sanataideopetuksen seura, Lastenkirjainstituutti, Suomen kirjastoseura, Kirjastokaista, Suomen Kulttuurirahasto ja Helsingin yliopiston Monilukutaitoa opitaan ilolla -hanke. Lukuliikettä tukevat opetustoimen ja varhaiskasvatuksen täydennyskoulutushankkeet Jyväskylässä, Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Emmi Jäkkö
viestintäpäällikkö
Lukukeskus
puh. 050 563 8998
emmi.jakko@lukukeskus.fi

Syyskuun lopussa Malawiin matkannut ryhmä vapaaehtoisia kehitysyhteistyön tukijoita on palannut Suomeen. Kahden viikon aikana Kapua 2018 Malawi -tiimi osallistui Kapua-triathlonille meloen Malawijärven maisemissa, pyöräillen halki kylien ja kiiveten Malawin korkeimmalle huipulle, Mulanje-vuorelle (3002 m). Samalla tutustuttiin suomalaisten järjestöjen kehitysyhteistyöhön, johon koko ryhmän yhteisenä tavoitteena on kerätä 100 000 euroa kuluvan vuoden aikana. 

Kiipeämällä maailman vuorille Kapua kerää varoja ihmisten tukemiseksi globaalissa etelässä. Matkan aikana ryhmä tutustuu hankkeisiin, joita kerätyillä varoilla tuetaan. Eri puolilta Suomea kotoisin olevat, eri-ikäiset Kapua 2018 Malawi -tiimiläiset tutustuivat Malawissa Taksvärkki ry:n ja Väestöliiton työhön tyttöjen ja naisten voimaannuttamiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi.

– Monella tapaa se mitä saimme kokea meni suoraan ihon alle. Päällimmäisenä mieleen jäi kuitenkin toivo ja paikallisten aito halu muuttaa asioita. Perinteet ja asenteet muuttuvat hitaasti ja asenteita täytyy muuttaa sekä virkamiestasolla, kyläyhteisöissä että ennen kaikkea tyttöjä valistamalla. Uskon, että maailma muuttuu askel kerrallaan, toteaa kapuaja Aino Försti-Smith.

Opetusmenetelmät ja tyttöjen koulunkäynnin haasteet Malawissa tulivat kapuajille tutuiksi, kun he neljän päivän ajan vierailivat paikallisissa peruskouluissa. Erityisesti keskustelut tyttöjen kerhojen jäsenten kanssa avasivat kapuajille nuorten kohtaamia haasteita, kuten lapsiavioliittoja ja teiniraskauksia, jotka katkaisevat koulutien. Väliin mahtui tutustumista myös pelikentillä, kun nuoret haastoivat kapuajat käsipallo- ja jalkapallo-otteluihin.

– Oli kiinnostavaa tutustua tyttökerhoihin, joita meidänkin keräämillä varoilla pystytään rahoittamaan. Kerhojen vetäjät ovat erittäin positiivisia ja energisiä nuoria naisia, jotka toimivat mahtavina esimerkkeinä tytöille, jotka painiskelevat kohtuuttomalta tuntuvien ongelmien parissa, jo toista kertaa Kapuamassa oleva vapaaehtoinen Marjo Mälkönen pohtii.

Kapua 2018 Malawi -tiimin jäsenet haluavat lisätä suomalaisten tietoja tyttöjen, naisten ja vammaisten haasteista kehitysmaissa sekä hankkia varoja koulutuksen ja terveyden edistämiseen tähtäävään työhön Malawissa ja Etiopiassa. Kapuajien kokemuksia valottavaa matkapäiväkirjaa ja tunnelmia Malawin kylistä ja vuorilta voi lukea Kapuan blogista.

– Vuoren huiputus oli kaikessa rankkuudessaan varsin kasvattava ja tunteikas kokemus. Oli upeaa voittaa itsensä kanssa kapuajien ja taitavien oppaiden tuella, muistelee Jyri Ansa viime viikon tapahtumia.

Kapuajien vuoden 2018 aikana keräämillä varoilla Väestöliitto edistää Malawissa nuorten seksuaaliterveyttä ja Taksvärkki ry tyttöjen oikeuksia ja koulutusta. Kynnys ry edistää vammaisten naisten voimaantumista Etiopiassa.

Suomalainen Kapua on toiminut jo 12 vuotta. Kapua 2018 Malawi -ryhmän 17 aktiivista jäsentä on tähän mennessä saanut kasaan jo yli 76 000 euroa 100 000 euron tavoitteestaan. Kapua 2018 Malawi -tiimi jatkaa varainkeruuta joulukuun 2018 loppuun.

Lisätietoa Kapuasta:
Koordinaattori Suvi Aarnio, +358 50 440 5534, suvi@kapua.fi
Järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeista vastaavat:
Taksvärkki ry: Emmi Chaguaro, 050 369 1790, emmi.chaguaro@taksvarkki.fi
Väestöliitto ry: Laura Lipsanen, 040 180 1116, laura.lipsanen@vaestoliitto.fi
Kynnys ry: Veera Pensala, 050 383 9282, veera.pensala@kynnys.fi

Sisäilmayhdistys ry on vuonna 1990 perustettu voittoa tavoittelematon aatteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää rakennusten terveelliseen ja viihtyisään sisäilmastoon tähtäävää työtä. Yhdistyksen tehtävänä on parantaa tiedonsiirtoa tutkimuksesta käytäntöön sekä valistaa rakennusten asukkaita, käyttäjiä ja omistajia ylläpitämään hyvää sisäilmastoa.

Sisäilmayhdistyksen tarkoituksenmukaisina toimintamuotoina on pitkään ollut Sisäilmastoseminaarien sekä Sisäilmapaja-seminaarien järjestäminen, Sisäilmastoluokituksen kehittäminen, opasmateriaalien tuottaminen sekä Sisäilmauutiset-uutiskirjeen julkaiseminen. Lisäksi Sisäilmayhdistys osallistuu yhdessä järjestöjen kanssa Sisäilmainfopisteeseen, joka käy messuilla ja tapahtumissa jakamassa sisäilmatietoa kuluttajille.

Sisäilmayhdistyksen strategiassa uusimpana toimintamuotona on ”Hyvä sisäilma -suositusten” lanseeraaminen. Suositusten tekemiseen kootaan asiantuntijaryhmä, joka kirjoittaa kyseisestä aiheesta konsensuslausunnon. Tarvittaessa lausunnon tueksi laaditaan perustelumuistio ja opasmateriaalia.

Tällä toimintamuodolla Sisäilmayhdistys haluaa vastata oikean tiedon levittämisen tarpeeseen. Erityisesti sosiaalisessa mediassa leviää erilaisia sisäilmaan liittyviä myyttejä. Nämä myytit eivät yleensä perustu tutkittuun tietoon, vaan ovat jonkinlaisia käsityksiä, jotka leviävät ihmiseltä toiselle ilman, että niiden todenperäisyyttä kyseenalaistetaan. Hyvä sisäilma -suositusten tavoitteena on olla avuksi sisäilmaan vaikuttavien asioiden päätöksenteossa.

Ensimmäiseksi käsiteltäväksi aiheeksi on valittu ”Ilmanvaihdon toiminta ja käyntiajat”. Ilmanvaihdon käyntiajat käytön ulkopuolisena aikana julkisissa kiinteistöissä on herättänyt paljon keskustelua. Suositusta tehdään yhdessä eri asiantuntijoiden sekä merkittävien kiinteistöjen omistajien kanssa. Kahdeksan suurimman kunnan ”Kuntien sisäilmaverkosto” on aktiivisesti mukana työssä. Sisäilmayhdistys pyytää perusteltuja kommentteja aiheeseen täällä viimeistään 9.11.2018.

Lisätietoja:

Mervi Ahola 
toiminnanjohtaja
Sisäilmayhdistys ry
phone 050 5848442
email mervi.ahola@sisailmayhdistys.fi
twitter: @mervi_ahola

Tilaa Sisäilmauutisten uutiskirje tästä ja seuraa twitterissä @siuutiset

ICT-asiantuntija, tietokirjailija Kimmo Rousku luennoi yrityselämän, julkishallinnon ja oppilaitosten edustajille lokakuun 16. päivä.

Suomessa digitalisoidaan liiketoimintaa kiivaaseen tahtiin. Kun uutta teknologiaa otetaan käyttöön, erilaiset uhat ja mahdolliset tietovuodot yleistyvät. Älynvoimalla eteenpäin -iltapäivän aikana luodaan kattava näkymä toiminnan digitalisaatioon. 

– Luvassa on tietoa liiketoiminnan digitalisoinnista ja siihen liittyvistä uhista ja tietovuodoista. Jos halutaan välttyä tietoturvauhilta, ICT-maailman tapahtumia tulee jatkuvasti seurata ja ennakoida yrityksissä, Kimmo Rousku muistuttaa.

Älynvoimalla eteenpäin -iltapäivä Kankaanpääsalissa tiistaina 16.10. kello 12–16.

Tervetuloa! Tilaisuudessa on kahvitarjoilu.

Ilmoittautuminen: http://www.pssv.fi/ilmoittautuminen_kyberturvallisuus

Lisätiedot:

Teppo Niinisalo

040 012 3002

teppo.niinisalo@pssv.fi

Tapahtuma on osa Digitaalinen Pohjois-Satakunta – Visio2Digital -hanketta. Yli vuoden kestävän hankkeen tavoitteena on lisätä alueen yritysten ja yrittäjien kykyä hyödyntää digitalisaatiota. Hankkeella tavoitellaan selvää kasvua Pohjois-Satakunnan elinvoimaisuuteen.

Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) juhlitaan fysioterapiakoulutuksen 50-vuotista taivalta 12.10.2018. Kontinkankaan kampuksella järjestetään juhlaseminaari, jossa esitellään fysioterapiakoulutuksen historiaa ja nykypäivää Oulussa. Juhlassa kohtaavat ensimmäiset Oulusta valmistunet lääkitysvoimistelijat ja Oamkin nykyiset fysioterapiaopiskelijat.

Vuonna 1968 lääkintävoimistelijakoulutuksen aloitti 18 opiskelijaa. Nykyään fysioterapeutin alemman AMK-tutkinnon suorittaminen kestää 3,5 vuotta. Vuosittain Oamkista valmistuu noin 25 fysioterapeuttia.

Fysioterapian tutkinto-ohjelma on yksi Oamkin kansainvälisimpiä tutkinto-ohjelmia. Oamkissa vierailee vuosittain lukuisia kansainvälisiä opiskelijoita ja asiantuntijaopettajia. Myös Oamkin opiskelijat ja opettajat kasvattavat ja jakavat osaamistaan eri puolilla maailmaa.

Fysioterapian merkitys yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta on suuri. Monitahoinen elämä ja työympäristö sekä uudenlaiset teknologiset ratkaisut vaativat fysioterapeutilta luovuutta, kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Tulevaisuudessa kuntoutuksen vaikuttavuuden ja tutkimusnäytön ymmärtämisen merkitys koulutuksessa sekä työssä lisääntyy. Yksi yhteiskunnan kustannuksia säästävä tulevaisuuden toimintamuoto on tehtävien siirtäminen lääkäreiltä fysioterapeuteille.

Median edustajat ovat tervetulleita juhlaan. 

Lisätietoja:

Eija Mämmelä
Fysioterapian tutkintovastaava
050 400 8784
eija.mammela@oamk.fi

Lisätietoa juhlasta:
https://bit.ly/2PmsiTT

Totalt 150 delegater för yrkeshögskolornas studerandekårer och observatörer från olika håll i Finland samlas i Lahtis för Finlands studerandekårers förbund – SAMOK rf:s 23 ordinarie förbundsmöte. Mötet hålls inkommande helg 12–13 oktober på det nybyggda NiemiCampuset (Mukkulankatu 19) i Lahtis. 

Förbundsmötet är SAMOKs högsta beslutsfattande organ. Mötet beslutar om förbundets verksamhet och riktlinjer samt väljer förbundets styrelse för följande mandatperiod. Hittills har totalt tolv personer anmält att de kandiderar till SAMOKs styrelse 2019. 

Till ordförande för SAMOK kandiderar Iiris Hynönen (studerandekåreren O’Diako vid Diakoniyrkeshögskolan), Liisa Hyytiäinen (studerandekåren HAMKO vid Tavastlands yrkeshögskola), Saana Simonen (studerandekåren Laureamko vid yrkeshögskolan Laurea) och Valtteri Törmänen (studerandekåren OSAKO vid Uleåborgs yrkeshögskola). Till vice ordförande kandiderar Ella Joukkola (studerandekåren SAVOTTA vid yrkeshögskolan Savonia).

Till styrelsen kandiderar Tiia Kettunen (studerandekåren LAMKO vid Lahtis yrkeshögskola), Mikko Koivisto (studerandekåren HUMAKO vid Humanistiska yrkeshögskolan), Oona Löytänen (studerandekåren ROTKO vid Lapplands yrkeshögskola), Silja Nurmi (studerandekåren Laureamko vid yrkeshögskolan Laurea), Otto Rosenlund (studerandekåren METKA vid Metropolia
yrkeshögskola), Anton Salenius (studerandekåren Helga vid yrkeshögskolan Haaga-Helia) och Joel Vierikko (studerandekåreren VAMOK vid Vasa yrkeshögskola).

Media är välkomna att följa mötet på fredag och lördag med början kl. 10. Den officiella tidtabellen för mötet preciseras i början av den första mötesdagen. Du kan även följa förbundsmötet i realtid på webben. Länken till sändningen publiceras fredag morgon på SAMOKs webbplats och i sociala medier.

På SAMOKs webbplats finns en preliminär tidtabell, förbundsmöteshandlingarna och styrelsekandidaternas kampanjmaterial. Hashtaggen i sociala medier är #samokliko. 

Webbplats: www.samok.fi/liittokokous
Facebook: www.facebook.com/SAMOK.FIN
Twitter & Instagram: @SAMOK_FIN

Mer information:
Henna Sihvonen, kommunikatör, tfn 050 389 1016, fornamn.efternamn@samok.fi
(mediaförfrågningar och kommunikation)
Vellu Taskila, administrativ planerare, tfn 050 389 1013, fornamn.efternamn@samok.fi
(allmänna frågor om mötet)