Ammattikoulutus on myllerryksessä. Viime vuonna rahoitusta leikattiin, ja tänä vuonna tuli voimaan ammatillisen koulutuksen reformi eli uudistus sekä uusi lainsäädäntö. Julkisessa keskustelussa uudistuksesta on tehty syntipukki moneen asiaan, joiden syyt ovat pikemminkin rahoitusleikkauksissa. Lähiopetuksen määrän vähentymistä on kritisoitu ja ammatillisia oppilaitoksia lähes epäilty nuorten heitteillejätöstä. (Esim. HS 6.10. Ja Yle A-Studio 9.10.) Keskustelu uhkaa leimata koko ammattikoulukentän ja opiskelijat.

Kokemuksemme mukaan uudistus on onnistunut pääosin hyvin ja into uudenlaiseen tekemiseen oppilaitoksissa on suurta. Moni julkiseen keskusteluun osallistunut on käynyt koulunsa vuosikymmeniä sitten ja muistelee sen aikaista luokkaopetusta. Nykyään opetellaan myös työelämätaitoja, kuten tiimityötä, vastuunottoa ja itseohjautuvuutta sekä digitaalisten välineiden käyttöä. Henkilökohtainen ohjaus on lisääntynyt. Erityisen positiivista on tiiviimpi yhteistyö työelämän kanssa sekä jatkuva haku koulutukseen. Kenenkään ei enää tarvitse odottaa vuotta koulun alkamista - tämäkin on uutta, sillä perinteisesti oppilaitoksissa on menty rakenteet eikä oppilaan tarpeet tai työelämän vaatimukset edellä.

Koulun kasvatustavoitetta ei tietenkään saa unohtaa. 16-vuotias ei ole kypsä samanlaiseen itseohjautuvuuteen kuin parikymppinen. Tähän pitää kiinnittää lisää huomiota. Henkilökunnalta vaaditaan muutoskykyä ja rohkeutta uudistaa omia tapojaan, aivan kuten millä tahansa työpaikalla. Samaa vaaditaan myös johtamiselta. Oppilaitosten pitää hakea toimintamalleja oman alansa ulkopuolelta. Esimerkiksi yritysten käyttämät uuden sukupolven asiakasjärjestelmät ja automaatiotyökalut auttavat löytämään työharjoittelupaikkoja ja vapauttavat opettajien aikaa opettamiseen ja ohjaukseen.

Uudistuksen periaatteet ovat mielestämme erinomaiset. Vihdoin on tilaisuus nostaa keskiöön tärkein eli asiakkaat – niin opiskelijat kuin työelämäkin –  joille takaamme osaamisen ja ammattitaidon. Toivomme päättäjiltä valmiutta kuunnella meitä ammattilaisia sekä tarvittaessa korjata lainsäädäntöön liittyviä ongelmia ja antaa tukea oppilaitoksille, jotta kaikki saadaan kyytiin.

Juha-Petri Niiranen
Rehtori
Suomen Diakoniaopisto

Liisa Metsola
Kehitysjohtaja
Ammattiopisto Live

Jussi Pullola
Co-founder
Vere Oy

Tieteen Tiedotus ry on myöntänyt Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen alaisuudessa toimivalle Evoluutiopaja-projektille (Evolution in action –workshops) reilun 96 tuhannen euron hankerahoituksen. Rahoituksella on tarkoitus kehittää uusia tapoja ja työkaluja evolutiivisten ilmiöiden opettamiseen pelien, liikunnan ja taiteen keinoin.
Tiedekasvatusta taiteen, liikkeen ja pelien keinoin

Evoluutiopajoissa keskitytään evoluution pääperiaatteisiin pelien, liikunnan, taiteen, tehtävien ja demonstraatioiden, sekä niitä tukevien lyhyiden alustusluentojen avulla.

- Omakohtainen kokemus esimerkiksi ’sukupuutosta’ Vieraslaji-työpajassa, herättää pelaajassa usein voimakkaita tunteita ja halun vaikuttaa vieraslajien torjuntaan tulevaisuudessa enemmän, kuvailee Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen evoluutioekologian tutkija Aigi Margus.

Evoluutiopajoista pysyvä osa luonnontieteiden opetusta

Evoluutiopaja -projektin tavoitteena on levittää tietoa evoluutiosta ja evoluutiotutkimuksesta. Tarkoitus on lisätä myös ymmärrystä, ettei evoluutio ole tapahtunut vain historiassa, vaan eliöt (mukaan lukien ihmiset) kehittyvät vuorovaikutuksessa toisiinsa tälläkin hetkellä.

- Luonnon vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen ja tutkiminen ovat myös tärkeitä esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja elinympäristöjen häviämisen vaikutusten ymmärtämiseksi. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on tehdä evoluutiopajoista pysyvä osa suomalaista ja kansainvälistä luonnontieteiden opetusta, kertoo Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen evoluutioekologian tutkija ja projektin vastuullinen toteuttaja Carita Lindstedt-Kareksela.

Toimintaa peruskoululaisista aikuisiin

Evoluutiopaja-projekti (Evolution in action –workshops) perustettiin vuonna 2017 Euroopan evoluutiobiologian järjestöltä (ESEB) vuosina 2017 ja 2018 saatujen Scientific Outreach Initiative-apurahojen turvin. Evoluutiopaja- projektiin sisältyvät kaikille peruskoululaisille tarkoitetut evoluutiopajat ja opettajille suunnatut kurssit työpajojen käytöstä opetuksessa sekä saadulla rahoituksella vapaasti verkkosivuilla tulossa oleva opetusmateriaali. Evoluutiopajojen toimintaan on tutustunut 2017 syksyn jälkeen jo yli 3000 aikuista ja lasta mm. Tutkijoiden yössä ja muissa avoimissa kulttuuri- ja tiedetapahtumissa.
Hankkeen vastuulliset toimijat ovat Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen evoluutioekologian tutkijat Carita Lindstedt-Kareksela, Aigi Margus ja Emily Burdfield-Steel. Projektin uudet jäsenet ovat taidekasvattajat Tiina Hirvonen ja Michaela Casková. 

Lisätietoja:

tutkija Carita Lindstedt-Kareksela. carita.a.lindstedt@jyu.fi, 0400 247 459
Hankkeen verkkosivut: http://www.evolutioninactionworkshops.com/

Suomen tietokirjailijat ry järjestää Helsingin Kirjamessuilla poliitikkopaneelin tietokirjallisuudesta. Tietokirjallisuuden sekä lukemisen ja koulutuksen merkityksestä suomalaiselle hyvinvoinnille ovat keskustelemassa kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta (sd.), Anders Adlercreutz (r.), Elina Lepomäki (kok.) ja Emma Kari (vihr.) Keskustelu pidetään lauantaina 27. lokakuuta klo 10.30–12.00 Helsingin Messukeskuksen kokoustilassa 204–205.

Tietoympäristö muuttuu. Muun muassa digitalisoituminen on vaikuttanut kustannusalan toimintatapoihin ja kustantamisen edellytyksiin. Miten turvataan kotimaisen tietokirjallisuuden tulevaisuus? Miten käy sivistyksen ja koulutuksen, jotka ovat olleet suomalaisen hyvinvoinnin rakennuspuita?

Tilaisuuden juontavat Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen ja yhdistyksen Uudenmaan aluevastaava Helena Ruuska.


Miten Suomesta tehdään tietokirjallisuuden kärkimaa?
KANSANEDUSTAJIEN PANEELIKESKUSTELU
Helsingin Messukeskus, kokoustila 204–205
Lauantaina 27.10.2018 klo 10.30–12.00


Lisätiedot:

Jukka-Pekka Pietiäinen | Toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891
www.suomentietokirjailijat.fi

Suomen tietokirjailijat ry järjestää Helsingin Kirjamessuilla poliitikkopaneelin tietokirjallisuudesta. Tietokirjallisuuden sekä lukemisen ja koulutuksen merkityksestä suomalaiselle hyvinvoinnille ovat keskustelemassa kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta (sd.), Anders Adlercreutz (r.), Elina Lepomäki (kok.) ja Emma Kari (vihr.) Keskustelu pidetään lauantaina 27. lokakuuta klo 10.30–12.00 Helsingin Messukeskuksen kokoustilassa 204–205.

Tietoympäristö muuttuu. Muun muassa digitalisoituminen on vaikuttanut kustannusalan toimintatapoihin ja kustantamisen edellytyksiin. Miten turvataan kotimaisen tietokirjallisuuden tulevaisuus? Miten käy sivistyksen ja koulutuksen, jotka ovat olleet suomalaisen hyvinvoinnin rakennuspuita?

Tilaisuuden juontavat Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen ja yhdistyksen Uudenmaan aluevastaava Helena Ruuska.


Miten Suomesta tehdään tietokirjallisuuden kärkimaa?
KANSANEDUSTAJIEN PANEELIKESKUSTELU
Helsingin Messukeskus, kokoustila 204–205
Lauantaina 27.10.2018 klo 10.30–12.00


Lisätiedot:
Jukka-Pekka Pietiäinen | Toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891
www.suomentietokirjailijat.fi

Miten toimia kasvattajana, jos ymmärtää elämänmuotomme olevan ekologisesti kestämätön? Veli-Matti Värrin Kasvatus ekokriisin aikakaudella on ilmestynyt!

Nykyinen kasvatusjärjestelmä pitää ylikulutusta normaalina elämäntyylinä. Kasvatuksen mallina pidetään kansalaista, jonka ainoa tehtävä on olla joka hetki aiempaa tuottavampi. Ideologisena pyrkimyksenä on sitoa kasvatus- ja koulutusinstituutiot yhä tiukemmin talouden ja tuotannon välineiksi, vaikka jatkuva kulutus on ympäristön kannalta sietämätöntä. Miten tämän yhtälön voi purkaa kasvattajana?

”Kasvatuksen yhtenä tehtävänä on auttaa seuraavaa sukupolvea sisäistämään vallitsevat arvot ja sopeutumaan yhteiskunnan rakenteisiin. Nyt kun elämme keskellä ekokatastrofia, tämä saattaa tehdä kasvatuksesta osan ongelmaa”, sanoo kirjan tekijä Veli-Matti Värri.

Perimmäiset käsityksemme ihmisen ja luonnon suhteesta on ajateltava uudelleen, jotta elämä jatkuu maapallolla. Myös kasvatusajattelua on uudistettava, jotta tulevien sukupolvien elämä olisi ihmisarvoista. Kasvatusinstituutioiden tehtävät pitää kyseenalaistaa. Millaisia ihmisiä me kasvatamme? Millaiseen maailmaan? Millä edellytyksillä?

Värri pohtii kirjassan, miten voidaan löytää viisaampi suhde luontoon ja kasvatukseen. ”Ensisijaista on, että lapset tarvitsevat toivoa. Siitä emme voi luopua”, Värri toteaa.

Filosofinen kirja on kirjoitettu kasvattajille, opettajille ja kasvatusalan tutkijoille. Kulttuurikriittisenä kannanottona teos on myös maailmankatsomuksellinen puheenvuoro.

Veli-Matti Värri on filosofi ja kasvatustieteen professori Tampereen yliopistossa.

Veli-Matti Värri
Kasvatus ekokriisin aikakaudella
186 s., Vastapaino 2018

Kirjan tekijä:
Veli-Matti Värri, veli-matti.varri@staff.uta.fi, 050 306 4785

Arvostelukappaleet:
mikko.jamsen@vastapaino.fi, 03 3141 3501

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteet sijoittuvat sijalle 95 maailman parhaimpien yliopistojen joukossa. Times Higher Education – World University Rankings laittoi tänä vuonna Education–tieteenalalistalla järjestykseen kaikkiaan 428 parasta yliopistoa. JYU:n sijoitus säilyi lähes ennallaan viime vuoteen verrattuna. Sadan parhaan joukkoon pääsi Suomesta myös Helsingin yliopisto. Kärjessä jatkoivat yhdysvaltalaiset Stanfordin ja Harvardin yliopistot.

JYU:n yhteiskuntatieteet arvioitiin puolestaan Social sciences –listalla viime vuoden tapaan sijoille 201-250. Listalle pääsi kaikkiaan 666 yliopistoa. Uutena Business & Economics –listaukseen nousi yliopiston taloustieteet, joiden sijoitus oli välillä 301–400. Kaikkiaan tällä alalla arvioitiin 585 maailman johtavaa yliopistoa.

THE-rankingin kasvatustieteiden arvioinnissa olivat mukana yliopistot, jotka ovat maailman johtavia kasvatustieteissä ja opettajankoulutuksessa. Yhteiskuntatieteiden listalla arvioitiin viestintä- ja mediatutkimusta, politiikantutkimusta, kansainvälistä kehitystutkimusta, sosiologiaa ja maantietoa.

Tieteenala-arvioinneissa painotettiin opetusta, tutkimusta sekä viittauksia julkaisuihin. Lisäksi arvioitiin ulkoista rahoitusta ja kansainvälisyyttä, kuten myös tutkimuksen kansainvälistä mainetta.

Lisätietoja:

Kansainvälistymispäällikkö Anna Grönlund, puh. 050 313 0401, anna.m.gronlund@jyu.fi 

Listaus:

https://www.timeshighereducation.com/world-university-rankings/by-subject

HAMKin ja Laurean yhteishankkeessa pilottikohteina ovat Tammelan Portaankylä ja Espoon Kalajärvi. Tavoitteena on muun muassa luoda kohteisiin aktiivinen ja toimiva verkosto palveluiden yhteiskehittämiselle.

Laurea-ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammattikorkeakoulu ovat käynnistäneet yhteistyön, jossa kehitetään ihmislähtöisiä ja älykkäitä liikkumisen ja kuljetusten palveluita haja-asutusalueille. Älykkäillä liikkumisen palveluilla voidaan tarkoittaa esimerkiksi kulttuuri- tai terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuomista alueelle. Palvelut voivat pitää sisällään myös muita alueen ihmisille tärkeitä asioita.

Tarkoituksena on kehittää pienen volyymin palveluita kustannustehokkaasti yhdistäen palvelumuotoilua sekä teknologiaa. Kehitystyöhön halutaan tiiviisti mukaan niin asukkaita, yrityksiä kuin kylän muita toimijoita.

”Ammattikorkeakoulujen kannalta tässä on hienoa myös se, että sekä Laurean että HAMKin opiskelijat ovat mukana kehittämässä toimintaa pilottialueilla yhdessä tutkijoiden ja projektityöntekijöiden kanssa”, sanoo HAMKin puolelta projektipäällikkönä toimiva Pia Tamminen.

Pilotit Tammelan Portaankylässä ja Espoon Kalajärvellä

Kyliltä kasvukäytävälle -hanketta tullaan toteuttamaan käytännön kokeiluilla. Kokeiluista kaksi toteutetaan Tammelan Portaankylässä ja yksi Espoon Kalajärvellä. Portaankylä on hyvä kohde, koska kylässä on aktiivista toimintaa ja matkailua, sekä tarvetta monipuoliseen liikkumiseen. Kylä sijaitsee historiallisen Härkätien varrella, ja sen varrella sijaitsee myös Eerikkilän liikunta- ja vapaa-ajankeskus sekä Hämeen Luontokeskus. Piloteissa suunnitellaan liikkumispalveluiden ja logistiikkapalveluiden kehittämistä niin, että se palvelee kyläyhteisön arjen tarpeita.

Haja-asutusalueiden asukkaat pääsevät kehittämään omia tarpeitaan vastaavia älykkään liikkumisen ja palveluiden konsepteja. Yrittäjät saavat tietoa oman toiminnan ja palveluiden kehittämiseen, ja pilottialueiden muut toimijat pääsevät osallistumaan kokeiluihin päästäkseen vaikuttamaan omiin tarpeisiin. Kokeilut rikastavat pilottialueiden aktiivisten toimittajien verkostoa tuomalla älykkään liikkumisen mahdollisuuksia alueelle.

”Kasvukäytävä tarkoittaa Helsingin ja Tampereen välistä yhteyttä. Kaupunkien osalta kehittämistoimia on tehty käytävällä paljon, mutta nyt haluamme kiinnittää huomiota maaseutuympäristöön ja haja-asutusalueille”, kuvailee HAMKin Älykkäät palvelut -tutkimusyksikön johtaja Vesa Salminen hankkeen lähtökohtia.

Hankkeen työpajat ja ryhmähaastattelut käynnistyvät syksyllä ja pilotit toteutetaan talvella. Hankkeen loppuseminaari pidetään 4.4.2019 HAMKissa ja tilaisuus on avoin kaikille.

Rahoituksensa hanke saa Uudenmaan liiton koordinoimasta Suomen kasvukäytävän ja valtion kasvusopimuksen AIKO-rahoituksesta. Laurea toimii hankkeen koordinaattorina.

Lisätietoja:

Pia Tamminen, tutkijayliopettaja, Älykkäät palvelut -tutkimusyksikkö, HAMK, 050 470 7558, etunimi.sukunimi@hamk.fi

Lahden kaupunki on pidättänyt Ahtialan peruskoulun rehtorin virantoimituksesta.  

Virantoimituksesta pidättäminen jatkuu tehtävien hoitamista koskevien asioiden selvitystyön ajan 17.10.2018 alkaen. Kyseessä ei ole lapsiin tai henkilöstöön kohdistuva väärinkäytös.  

Asianomaista on kuultu ja asia on saatettu poliisin tutkittavaksi.

Ahtialan peruskoulun rehtorin tehtäviä toistaiseksi hoitaa apulaisrehtori Timo Laine.  

Lisätiedot      
Lahden kaupunki, Sivistyksen palvelualue
vastuualuejohtaja Lassi Kilponen, puh. 044 716 1328

SYL järjestää 25.10. klo 10–12 Kaisa-talon Kirja & Kahvi -tilassa työelämäseminaarin, jonka teemana on nuorten työllistyminen ja työllisyys sukupolvipolitiikan näkökulmasta.

Tilaisuuden avaus- ja asiantuntijapuheenvuoron esittää Erno Mähönen (klo 10:15). Lisäksi tapahtumassa kuullaan poliittinen paneeli, jossa kansanedustajat Elina Lepomäki (Kok.) ja Tytti Tuppurainen (SDP) keskustelevat työllisyydestä (klo 11:00). Keskustelun vetää yhteen SYL:n puheenjohtaja Miika Tiainen (klo 11:45). Keskustelua johtaa SYL:n hallituksen koulutuspolitiikasta vastaava jäsen Jenny Vaara.

Seminaarissa pohditaan mm. sitä, kuinka nuoret itse kokevat työelämän ja millaisia työllisyyden tulevaisuudennäkymiä opiskelijoilla on. Työelämäkysymyksiä on nostettu SYL:ssa aiemminkin sukupolvipolitiikan näkökulmasta esimerkiksi ensi kevään vaaliohjelmassa. SYL:n vaaliohjelma “Nuorten aika – ratkaisuja oikeudenmukaisempaan sukupolvipolitiikkaan” löytyy täältä.

Tilaisuutta voi seurata suorana seminaarin Facebook-sivulta: https://www.facebook.com/events/315273309052859/

tai katsoa tallenteen jälkikäteen netistä SYL:n Youtube-kanavalla. Keskustelua seminaarin aiheista voi seurata ja siihen osallistua aihetunnisteella #sukupolvipolitiikka. Tilaisuus järjestetään suomeksi.

Lisätietoja:

Jenny Vaara, SYL:n hallituksen jäsen / jenny.vaara@syl.fi, puh. 044 906 5004

Liisa Kontunen, SYL:n viestintäasiantuntija / liisa.kontunen@syl.fi, puh. 041 515 2228

Mihin ja millä aloilla droneja eli kauko-ohjattavia ilma-aluksia voidaan käyttää? Oulun ammattikorkeakoulussa järjestetään Dronesta on moneksi -seminaari 1.11. kello 12–16 Kotkantien kampuksella.

Oamkilla ja Luonnonvarakeskuksella on meneillään yhteinen HYPE-TKI -hanke, jossa edistetään UAV-laitteilla ilmasta tapahtuvaa hyperspektrikuvaamista maatalouden, ympäristöalan ja rakentamisen tarpeisiin. Pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä tekniikoita hyödyntävää liiketoimintaa, tutkimusta ja koulutusta.

Seminaarissa esitellään HYPE TKI -hankkeessa tehtyjen hyperspektrikuvausten tuloksia. Paikalla on myös yrittäjiä ja tutkimuslaitosten edustajia kertomassa miten he käyttävät droneja ja erilaisia mittauslaitteita työssään. Seminaaritauolla voit tutustua erilaisiin droneihin ja mittalaitteisiin.

Ohjelma

12.00 Avaus, Tuomo Pesola, Oamk
12.10 Hyperspektrikuvaus, Mikko Posio, Oamk
12.30 Fotogrammetria, Jukka Tienhaara, Maailmasta Oy
12.50 Drömina – hanke, Seppo Hellsten, Syke
13.10 Kahvitauko
13.40 Arctic Drone Lab´s, Timo Lind
14.00 Geofysiikan mittaukset, Ari Saartenoja, Radai Oy
14.20 Dronet maanviljelyssä, Juha Sohlo, Pro Agria
14.40 Tauko
15.00 Lämpökuvaus, Jari Moilanen, Airmoilanen
15.20 Multispectal imaging, Prateek Singh, Finnadvance

Seminaari järjestetään Kotkantien kampuksella Auditorio 1:ssä (Kotkantie 1).

Seminaari on maksuton, mutta sinne pyydetään ilmoittautumaan 28.10.2018 mennessä osoitteessa www.oamk.fi/hypetkiseminaari.

Myös median edustajat ovat tervetulleita seminaariin!

HYPE TKI -hankkeen kohdealue on Pohjois-Pohjanmaa ja kohderyhminä alueen luonnonvara-, ympäristö-, rakennus- ja ICT-alan yritykset. Hankkeen rahoittajana toimii Euroopan aluekehitysrahasto Pohjois-Pohjanmaan liiton välityksellä. Oulun ammattikorkeakoulu toimii hankkeen hallinnoijana. Oamkista hankkeessa ovat mukana luonnonvara-ala lisäksi rakennustekniikka ja tietotekniikka.

Lisäksi hankkeessa ovat mukana Suomen Siemenperunakeskus Oy, Kantaperuna HZPC ja Mitta Oy. Hankkeen toteutusaika on 1.6.2016–31.5.2019.

Lisätietoja:

Oamk/Luonnonvara-ala
Projektipäällikkö
Mikko Posio
040 141 5221
mikko.posio@oamk.fi

Kauppakamari järjestää yhteistyössä Lingsoftin kanssa Tekoäly osaksi terveydenhuollon arkea -seminaarin 22.11.2018 osoitteessa Helsingin seudun kauppakamari, Kalevankatu 12, Helsinki.

Tilaisuudessa tutustutaan kiinnostavien esimerkkien avulla siihen, kuinka tekoälyllä voidaan luoda asiakasarvoa terveydenhuollon eri osa-alueilla. Kuulemme mm. kuinka Varsinais-Suomessa on parannettu potilastietojen löydettävyyttä ja kuinka tekoälyllä voidaan tukea selkokielisyyttä.

Seminaarin puheenjohtajana toimii Sanna Salanterä (TtT, kliinisen hoitotieteen professori) Turun yliopistosta.  Seminaarin muut asiantuntijat ovat Valtiokonttorista, Auriasta, KPMG Norwaystä ja IBM:ltä.

Ilmoittautumistiedot Kauppakamarin sivuilla:

www.kauppakamarikauppa.fi/tekoaly-osaksi-terveyspalveluiden-arkea-22-11-2018.html

Lisätietoja seminaarista:

Janne Vainikainen, COO, Lingsoft Group Oy, 040 728 0233, janne.vainikainen@lingsoft.fi

Janne Kettunen, koulutusasiantuntija, Kauppakamari, 050 409 3614, janne.kettunen@helsinki.chamber.fi

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia käynnistää laajan omistajakuntakierroksen. Kierros alkaa 23.10.2018. Keuruulla, jossa keskustellaan kunnan johdon kanssa sekä esitellään kuntalaisille ja työelämälle Gradian palveluja Keuruun torilla. Kierros jatkuu kevääseen 2019 saakka.

Tarve omistajakuntien ja koulutuskuntayhtymän vuorovaikutukseen kuntayhtymän hallitus- ja valtuustotyöskentelyn lisäksi on selvästi kasvanut. Kuntien intressi koulutuksen ja osaamisen strategiseen johtamiseen on lisääntynyt. Tähän ovat vaikuttaneet koulutuksen rahoituksen niukkuus, uusi toisen asteen koulutuksen lainsäädäntö, talouskasvun ja teknologisen kehityksen kiihdyttämä osaajapula sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja maakuntarakenteiden uudistamispyrkimykset ja niiden vaikutus kuntien talouteen ja rooliin.

Kuntakierroksella keskustellaan kunnan, kuntalaisten ja kunnan yritysten käyttämistä Gradian koulutuspalveluista ja muista työelämä- ja yrityspalveluista ja niiden kehittämisestä kunnan tarpeiden näkökulmasta. Palveluvalikon ytimessä ovat ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus erityisesti silloin, jos kunnassa ei ole omaa lukiota tai vastaavaa tarjontaa. Valikkoon kuuluvat myös esimerkiksi henkilöstökoulutus ja laaja hanketoiminta. Gradian, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston EduFutura-yhteistyö tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian omistajakunnat ovat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Kuhmoinen, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Gradian järjestämisluvan mukainen toiminta-alue on ammatillisessa koulutuksessa Keski-Suomi, ja lisäksi Gradia järjestää lukiokoulutuksen Jyväskylässä sekä taiteen perusopetusta ja aikuisten peruskoulutusta. Opiskelijoita on kaikkiaan 25 000. Gradian omistajakuntien väestö on yhteensä noin 210 000.

Lisätietoja

Vesa Saarikoski, kuntayhtymän johtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, puh. 040 341 5100

JHL:n lakko aiheuttaa toteutuessaan sen, ettei Turun kaupungin päiväkodeissa, peruskouluissa, lukioissa ja osassa ammatti-instituutin koulutaloja pystytä tarjoamaan aterioita maanantaina ja tiistaina 22.-23.10.

Vanhempia pyydetään laittamaan lapsille ja koululaisille eväät mukaan. Eväiden on hyvä olla mahdollisimman hyvin lämpimässä säilyviä, sillä mahdollisuutta kylmäsäilytykseen ei ole. Kaupungin ympäristöterveydenhuollon terveystarkastajien kanssa on keskusteltu hygieniariskeistä. Eväiden olisi hyvä olla mahdollisimman hyvin lämpimässä säilyviä. Lisäksi pienille lapsille voi laittaa evääksi mukaan lämmitettävän lastenruokapurkin, jonka voi henkilökunnan taukotiloissa kuumentaa pakkauksen ohjeiden mukaisesti. Mitään erityisen pilaantumisherkkää ei kannata mukaan pakata.

Astiahuoltoa ei myöskään pystytä hoitamaan, mutta yksiköihin pyritään hankkimaan kertakäyttöastioita. Tilanteen poikkeuksellisuuden huomioon ottaen, kannattaa vanhempien kuitenkin lähteä siitä, että eväsastioita käytetään myös ruokailuastioina. Lisäksi lapsen eväsrasia kannattaa nimikoida, jotta vältetään sekaantumiset.

Vanhempia pyydetään myös harkitsemaan, onko mahdollista tarjota päivähoidossa olevalle lapselle aamupalaa kotona.

Ammatti-instituutin toimipisteistä Aninkaisten, Lemminkäisenkadun, Uudenmaantien ja Juhannuskukkulan koulutaloihin lakolla ei ole vaikutusta. Aterioita ei kuitenkaan tarjota lakon aikana Peltolan, Kuormakadun ja Kellonsoittajankadun koulutaloissa.

Ruokalistamuutokset ovat todennäköisiä loppuviikolla, sillä tiistaina ei pystytä tekemään esivalmisteluja keskiviikon ruokaa varten. Arkea Oy tiedottaa mahdollisista loppuviikon ruokalistamuutoksista kun vaikutukset ovat selvillä.

Lisätiedot: Sari Salmio-Nurminen, puh. 044 907 3803

Ifall JHL:s strejk förverkligas, betyder det att mat inte kan serveras i Åbo stads daghem, grundskolor, gymnasier och en del av yrkesinstituts skolhus på måndagen och tisdagen 22-23.10.

Det önskas att föräldrarna skulle se till att barnen tar egen vägkost med till skolor och daghem. Vägkosten borde vara sådan att den kan bevaras i rumstemperatur, eftersom kylförvaring inte är möjligt. Det har diskuterats tillsammans med stadens miljöhälsovårds hälsoinspektörer om hygienrisker. Vägkosten borde vara sådan att den kan bevaras i rumstemperatur. För småbarn kan man packa med en uppvärmbar barnmatsburk, som kan värmas upp i personalrummet enligt förpackningens instruktioner. Packa inte med någonting som förfars lätt. Det önskas också att föräldrarna funderar om det skulle vara möjligt att servera frukosten hemma åt daghemsbarn.

Kärlservicen fungerar tyvärr inte heller, men man försöker att skaffa engångskärl till enheterna. Situationen är exceptionell, så det skulle vara bra att föräldrarna tar hänsyn till den möjligheten att matlådan används som matkärl. Märk gärna burkarna och lunchlådorna med barnets namn.

Av Åbo yrkesinstituts enheter påverkar strejken inte Aningais, Lemminkäisgatans, Nylandsvägens eller Midsommarkullens skolhus. Måltider serveras inte på Peltolas, Lastgatans eller Klockringaregatans skolhus.

Förändringar i menyer är sannolika i slutet av veckan, eftersom förberedelserarbetet för maten försenas. Arkea Ab meddelar om eventuella förändringar i menyerna när strejkens effekter blir tydliga.

Tilläggsuppgifter: Sari Salmio-Nurminen, tfn 044 907 3803

Kouvola

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Koskinen Eetu Pekka, Kouvola                                                               

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (AMK)

Lundgren Niina Anneli, Lahti                                                       

Pitkänen Sini Susanna, Lahti                                                      

Virtanen Essi Anna Esteri, Lahti                                                              

Kotka

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, merikapteeni (AMK)

Tolppanen Atte Tapio, Espoo                                                     

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (ylempi AMK)

Hirvonen Hanna Kaarina, Kouvola                                               

Vanhala Tuomo Juhana, Porvoo                                                  

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Karttaavi Teemu Petteri, Kotka                                                               

Saareks Annmari Elina, Kotka                                                                

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Ampuja Essi Emilia, Kotka                                                          

Hyykoski Satu Marianne, Kouvola                                                           

Suomi Iida Maria, Kotka                                                                         

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Härkönen Riitta Johanna, Hamina                                                          

Piispa Toni Petteri, Kotka                                                                       

Sorvoja Liisa Maria, Kotka                                                                      

Taiminen Susanna Maria, Kouvola                                                          

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, ensihoitaja (AMK)

Kärki Mira Johanna, Varkaus                                                      

Vihma Teemu Evert, Heinävesi                                                               

Mikkeli

Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (ylempi AMK)

Hapulahti Tuula Anneli, Nummela

Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (AMK)

Kolehmainen Elisa Marjut, Lappeenranta                                                            

Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulu tutkinto, metsätalousinsinööri (AMK)

Ylönen Niko Antero, Hamina                                                      

Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, restonomi (AMK)

Harimaa Laura Anna Emilia, Pieksämäki                                                             

Lehtomäki Kaija Katariina, Kouvola                                                         

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (AMK)

Vihavainen Jessica Nathalia, Mäntyharju                                                

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Puttonen Heidi Marjaana, Laukaa                                                           

Ripatti Jukka Veli-Matti, Mikkeli                                                               

Toropainen Viivi Eveliina, Mikkeli                                                            

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Engineering, insinööri (AMK)

Kavalerova Mariia, Venäjä                                                          

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Kärki Jonna Marika, Joensuu                                                                      

Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (ylempi AMK)

Paasonen Mirva Pauliina, Pertunmaa                                                     

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Marttinen Marleene Sini Sofia, Mikkeli                                                                 

Nykänen Jari Reijo Santeri, Mikkeli                                                         

Purhonen Saara Liisa Aallotar, Mikkeli                                                                

Saaranen Suvi Sonja, Jyväskylä                                                             

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, tradenomi (AMK)

Tolkacheva Ekaterina, Venäjä                                                                

Savonlinna

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, fysioterapeutti (AMK)

Tossavainen Inka Johanna, Savonlinna                                                              

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Haapakorva Jani Antero, Savonlinna                                                      

Immonen Karoliina Heidi Emilia, Kangasala    

Kouvola

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Koskinen Eetu Pekka, Kouvola                                                               

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (AMK)

Lundgren Niina Anneli, Lahti                                                       

Pitkänen Sini Susanna, Lahti                                                      

Virtanen Essi Anna Esteri, Lahti                                                              

Kotka

Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, merikapteeni (AMK)

Tolppanen Atte Tapio, Espoo                                                     

Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (ylempi AMK)

Hirvonen Hanna Kaarina, Kouvola                                               

Vanhala Tuomo Juhana, Porvoo                                                  

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)                                                             

Karttaavi Teemu Petteri, Kotka                                                               

Saareks Annmari Elina, Kotka                                                                

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Ampuja Essi Emilia, Kotka                                                          

Hyykoski Satu Marianne, Kouvola                                                           

Suomi Iida Maria, Kotka                                                                         

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Härkönen Riitta Johanna, Hamina                                                          

Piispa Toni Petteri, Kotka                                                                       

Sorvoja Liisa Maria, Kotka                                                                      

Taiminen Susanna Maria, Kouvola                                                          

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, ensihoitaja (AMK)

Kärki Mira Johanna, Varkaus                                                      

Vihma Teemu Evert, Heinävesi                                                               

Mikkeli

Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (ylempi AMK)

Hapulahti Tuula Anneli, Nummela

Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (AMK)

Kolehmainen Elisa Marjut, Lappeenranta                                                            

Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulu tutkinto, metsätalousinsinööri (AMK)

Ylönen Niko Antero, Hamina                                                      

Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, restonomi (AMK)

Harimaa Laura Anna Emilia, Pieksämäki                                                             

Lehtomäki Kaija Katariina, Kouvola                                                         

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (AMK)

Vihavainen Jessica Nathalia, Mäntyharju                                                

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK)

Puttonen Heidi Marjaana, Laukaa                                                           

Ripatti Jukka Veli-Matti, Mikkeli                                                               

Toropainen Viivi Eveliina, Mikkeli                                                            

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Engineering, insinööri (AMK)

Kavalerova Mariia, Venäjä                                                          

Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)

Kärki Jonna Marika, Joensuu                                                                      

Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (ylempi AMK)

Paasonen Mirva Pauliina, Pertunmaa                                                     

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)

Marttinen Marleene Sini Sofia, Mikkeli                                                                 

Nykänen Jari Reijo Santeri, Mikkeli                                                         

Purhonen Saara Liisa Aallotar, Mikkeli                                                                

Saaranen Suvi Sonja, Jyväskylä                                                             

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, Bachelor of Business Administration, tradenomi (AMK)

Tolkacheva Ekaterina, Venäjä                                                                

Savonlinna

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, fysioterapeutti (AMK)

Tossavainen Inka Johanna, Savonlinna                                                              

Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)

Haapakorva Jani Antero, Savonlinna                                                      

Immonen Karoliina Heidi Emilia, Kangasala  

Lappeenrannan Lyseon lukion toisen vuoden opiskelijat etsivät työelämään tutustumista varten päivän ajaksi työtehtävää. Kaikki Lyseon toisen vuoden 187 opiskelijaa osallistuvat opokurssiin pakollisena kuuluvaan TET-päivään. 

Lyseon lukion opinto-ohjaaja Marjo Haapavuon mukaan TET-päivän tarkoituksena on, että myös lukiolaiset pääsevät tutustumaan työelämään ja saavat siitä tarpeellista ja mahdollisesti jatko-opintoihin liittyvää tietoa. 

– Kyseessä ei ole perinteinen työharjoittelu, vaan opiskelijat varjostavat TET-kohteen työntekijää yhden työpäivän ajan ja saavat sitä kautta tietoa hänen työtehtävistä ja käytännön työelämästä. Tarkoituksena on, että opiskelijat pääsevät kokeilemaan, millaista unelmien työ oikeasti on. 

Lyseon toisen vuoden opiskelijat etsivät työtehtäviä pääasiassa 20.–28.11.2018 väliselle ajalle tai muulle erikseen sovittavalle ajankohdalle. TET-päivän kesto on noin 5 tuntia. Haapavuo toivoo, että opiskelijat pääsisivät tutustumaan erityisesti korkeakoulututkintoa edellyttäviin tehtäviin. 

– Lukio-opintoihin hakeutuneet nuoret suuntaavat lukion jälkeen pääsääntöisesti korkeakouluopintoihin. Tärkeintä kuitenkin on, että TET-paikka tukee kunkin opiskelijan omaa urasuunnittelua, joten työ voi olla sellaistakin, johon ei edellytetä korkeakouluopintoja. 

Lyseon lukio ottaa mielellään vastaan vinkkejä suoraan myös työnantajilta, vaikka työtehtävän etsintä onkin opiskelijoiden vastuulla. 

– Vinkkejä voi lähettää minulle ja/tai Niina Hämäläiselle. Lappeenrannan kaupunki on TET-päivässä jo aktiivisesti mukana ja olemme saaneet sieltä listan seurattavista tehtävistä.  Lähinnä kuitenkin toivomme, että työnantajat suhtautuvat positiivisesti TET-paikkaa hakeviin opiskelijoihin, Haapavuo sanoo. 

Opiskelija saa lukiosta TET-päivää varten tehtäviä ja tekee päivästä myös raportin. Opinto-ohjaaja Haapavuon mukaan työnantajan ei tarvitse erityisemmin valmistautua TET-päivään. 

– Kunhan varjostettavalla työntekijällä vain on vähän aikaa kertoa opiskelijalle omasta työstään, se riittää. 

Lyseon toisen vuoden opiskelijat Rosa Kilpiä, Netta Oikkonen ja Juho Tapio arvelevat päivän tarjoavan varmennusta omiin tulevaisuuden suunnitelmiin. Kilpiä toivoo pääsevänsä tutustumaan lääkärin työhön, Oikkonen röntgenhoitajan ammattiin ja Tapio puolestaan ohjelmistokehittäjän arkeen. Heidän TET-paikat ovat vielä varmistamatta. 

– Päivä tarjonnee myös lisää motivaatiota ja intoa jatkaa kohti unelmieni saavuttamista. Odotan uusia kokemuksia ja lisää tietoa käytännön lääkärityöstä. Toivon myös näkeväni, mitä lääkärin työ on potilastyön ulkopuolella, Kilpiä sanoo. 

– Aion hakeutua työelämässä röntgenhoitajan työhön. Toivon, että TET-päivän aikana pääsisin näkemään, millaista työ on ja mitä kaikkea röntgenhoitajat tekevät, Oikkonen kertoo. 

– Erityisesti odotan näkeväni, miten ohjelmistokehittäjän työssä toteutetaan projekteja ja millaisia ihmisiä alalla työskentelee. Tavoitteenani on luoda päivän aikana suhteita työelämään tulevaisuutta varten, Tapio toteaa. 

Lyseon lukion TET-päivä liittyy Tunne työ -hankkeeseen. Kyseessä on ESR-kumppanuushanke lukioiden työelämälähtöisten mallien ja pedagogiikan kehittämiseksi. Sen tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden urasuunnitelmia. Lappeenrannan koko lukiokoulutus on osatoteuttajana hankkeessa, jonka paikallisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi yhteistyömallit työelämän ja Saimaan ammattikorkeakoulu Saimian kanssa. Hankkeen toteutusaika on 1.3.2017–31.12.2019.

Hanke vaikuttaa Lyseolla TET-päivän lisäksi esimerkiksi tiimiryhmän opintoihin. Osan lukiokursseista tiimeissä opiskeleva ryhmä toteuttaa työelämään tutustumista osittain yhteistyössä Etelä-Karjalan Osuuskaupan kanssa. Tiimiryhmäläiset jalkautuvat EeKoon toimipisteisiin ja tutustuvat työtehtäviin sekä tekevät näistä video- ja kuvamateriaalia EeKoolle hyödynnettäväksi esimerkiksi kesätyörekrytointeja varten. Tiimiryhmän ja EeKoon yhteistyö alkoi vuonna 2017.

Kuva: Netta Oikkonen ja Juho Tapio hakeutuvat muiden Lyseon toisen vuoden opiskelijoiden tapaan seuraamaan unelmiensa ammatin arkea.

Lisätietoja: 

Lyseon lukio, Tunne työ -hankkeen asiantuntijaopettajat 

Marjo Haapavuo, puh. 040 664 7930, marjo.haapavuo@lappee.fi,
Niina Hämäläinen, puh. 0400 717 373 niina.hamalainen@lappee.fi

Lisätietoa Tunne työ – suunnittele ura (S20945) -hankkeesta: projektikoordinaattori Mira Kankkunen, puh. 040 631 6444, mira.kankkunen@lappeenranta.fi 

Hankkeen verkkosivusto: https://www.tunnetyo.fi

Suomessa sote-palveluiden järjestämisvastuu on julkisella sektorilla. Nämä palvelut rahoitetaan pääosin verorahoituksella. Asiakasmaksujen osuus rahoituksesta on minimaalinen. Näin on voitu turvata kyseisten palveluiden oikeudenmukainen ja tarvelähtöinen saatavuus. Palvelujärjestelmän suurimpia haasteita on nyt ja tulevaisuudessa palveluiden saatavuuden turvaaminen.

– Sote-palveluiden saatavuutta voidaan parantaa merkittävästi ottamalla kaikki käytettävissä olevat resurssit, myös yksityisten palveluntuottajien, mahdollisimman tehokkaasti käyttöön. Siihen on olemassa jo nyt useita keinoja, esimerkiksi kilpailutetut ostopalvelut ja palvelusetelijärjestelmät. Näiden myötä mahdollistetaan yritysten resurssien hyödyntäminen verorahoitteisten palveluiden tuottamisessa, kertoo Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen.

Sote-uudistuksessa on tarkoitus vahvistaa julkisen sektorin järjestämisvastuullisen toimijan resursseja. Tällöin ne pystyisivät nykyistä paremmin kantamaan vastuun kansalaisille annetusta palvelulupauksesta.    

– Julkisen sektorin järjestämisvastuullisen tahon vahvistaminen ja sen eriyttäminen palvelutuotannosta on yksi sote-uudistuksen tärkeimmistä keinoista. Tällöin julkiselle järjestäjätaholle, esimerkiksi maakunnalle, syntyy kannuste kohdentaa rahoitusta niin, että palvelut tuotetaan tavoitteiden saavuttamisen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, esittää NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.   

Jotta sote-uudistuksen taloudelliset tavoitteet arvioidun kustannusten kasvukäyrän taittamisesta voidaan saavuttaa, tuottavuutta pitää pystyä parantamaan merkittävästi koko palvelujärjestelmässä.

– Sote-uudistuksella tavoitellaan terveempiä kansalaisia ja tuottavuuden parantamista. Tähän tavoitteeseen päästään, kun hoitopolut saadaan nopeammiksi eli palveluiden saatavuutta parannetaan. Tuki- ja liikuntaelinongelmaisen nopea hoitoonpääsy estää vaivojen kroonistumisen sekä vähentää tarvetta leikkaushoitoihin ja muuhun erikoissairaanhoitoon sekä lyhentää sairauspoissaoloja. Sote-uudistuksessa on huolehdittava siitä, että kuntoutuksen lähipalvelut turvataan. Tämä osaltaan vähentää terveyspalveluiden saatavuuden eriarvoisuutta ja lisää ihmisten pärjäämistä omassa toimintaympäristössään, toteaa Suomen Kuntoutusyrittäjät ry:n puheenjohtaja Mikko Utecht.

Hallituksen sote-uudistusesitykseen sisältyy järjestäjätahon vahvistaminen, järjestäjän eriyttäminen palvelutuotannosta sekä palveluntuottajien välisen kilpailun ja asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien lisäämiseen liittyviä elementtejä.

– Hallituksen sote-esityksellä on saavutettavissa uudistukselle asetetut tavoitteet tai ollaan ainakin kulkemassa oikeaan suuntaan. Kuinka hyvin lainsäädännön toimeenpanossa aikanaan onnistutaan, ratkaisee pitkälti sen, saavutetaanko tavoitteet. Nyt odotetaan eduskunnalta päätöksiä, vetoavat Partanen, Tast ja Utecht.

Lisätietoja:

Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
Mikko Utecht
puh. 046 810 2070
mikko.utecht@kuntoutusyrittajat.fi

Näkemisen ja silmäterveyden toimiala ry
Panu Tast
puh. 040 5422 227
panu.tast@naery.fi

Lääkäripalveluyritykset ry
Ismo Partanen
puh. 040 518 5799
ismo.partanen@lpy.fi