Quantcast
Channel: Koulutus - ePressi
Viewing all 16617 articles
Browse latest View live

Monikulttuurinen foorumi pohtii suomen kielen vaikeutta tai helppoutta pe 16.8.

$
0
0

Lappeenrannassa järjestetään ensimmäistä kertaa monikulttuurinen foorumi pe 16.8.2019 klo 15 – 17 välisellä ajalla Me-talolla kauppakeskus Oprissa. Foorumin järjestävät yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin Asukkaiden Lappeenranta -toiminta, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) maahanmuuttopalvelut sekä Me-talo Lappeenranta.

Ensimmäisen monikulttuurisen foorumin teemana on ”Puhutaan suomea!”. Suomen kieli mielletään maailmalla yhdeksi vaikeammista opiskeltavista kielistä. Lähes kaikilla on se oletus, että suomen kieli on todella monimutkainen ja vaikea vaikka itseasiassa suomen kieli itsessään on erittäinkin looginen, se vain on todella erilainen.

Tilaisuuden avaa klo 15 Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva. Avauksen jälkeen Etelä-Karjalan kansalaisopisto, Luetaan yhdessä - Lukutaidon opetusta suomen kielellä, Saimaan ammattiopisto Sampo, Lappeenrannan kirjaston kielikahvila ja Naapuriäiti -toiminta ja koulutus esittelevät missä voi oppia suomen kieltä. Tilaisuuden musisoinnista vastaa monikulttuurinen UMUCO Entertainment Troop -ryhmä. Tilaisuuden loppupuolella Eksoten koulutetut kokemusasiantuntijat pohtivat paneelikeskustelussa muun muassa seuraavista aiheista: Miten opit suomen kieltä, miltä opiskelu tuntui ja mikä on ollut hankalaa?

Taustaa monikulttuuriselle foorumille

Asukkaiden Lappeenranta -toiminnan piirissä toiminut monikulttuurinen asukasraati laitettiin vuoden 2019 alusta tauolle. Tuolloin päätettiin, että tauon aikana raadille etsitään uusi, hyödyllisempi monikulttuurista väestöä hyödyntävä toimintamuoto.

Nyt on yhteistyössä Eksoten maahanmuuttopalveluiden ja Me-talo Lappeenrannan kanssa luotu monikulttuurinen foorumi, jonka tavoitteena on ainakin vähintään kerran vuodessa koota kaupungin monikulttuurinen väestö yhteen jonkin ajankohtaisen teeman ympärille. – Nämä monikulttuuriset foorumit ovat yhtä paljon suunnattu niin sanotulle kantaväestölle kuin itse monikulttuurisille, kannustaa Pia Pulliainen, kaupungin asukasyhteyshenkilö, kaikkia osallistumaan tilaisuuteen.

Keskustelutilaisuus ilmanmuutoksen vaikutuksesta lasten elämään ja oikeuksiin

Etelä-Karjalan Yhdistykset ry, Plan International Finlandin Lappeenrannan vapaaehtoiset ja Me-talo Lappeenranta järjestävät Me-talolla kaikille avoimen keskustelutilaisuuden monikulttuurisen foorumin jatkoksi ajalla klo 17 – 19. Tilaisuus on osa Mahdollisuuksien tori -tapahtumaa.

Keskustelutilaisuudessa aiheena on miten ilmastonmuutos vaikuttaa lasten ja nuorten sekä erityisesti tyttöjen elämään.  Yhdessä paikalla olevien asiantuntijavieraiden kanssa keskustellaan mitä ihmiset voivat omassa elämässään tehdä suojellakseen maapalloa ja sen ilmastoa.
 
- Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia eri puolilla maailmaa. Tilaisuuden aikana on myös mahdollisuus osallistua Planin Takana loistava tulevaisuus -hankkeeseen ja kirjoittaa kannustusviestejä kansanedustajille työssään ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, kertoo Ilkka Kuukka, puheenjohtaja, Etelä-Karjalan Yhdistykset ry.
 
Aihetta ja keskustelua alustetaan valokuvanäyttelyllä ja lyhytelokuvilla. Ilta alkaa klo 17 tutustumisella Planin Toivoa etsimässä -valokuvanäyttelyyn pienen purtavan ja virvokkeiden kera. Ensimmäinen lyhytelokuva alkaa 17.30 ja lyhytelokuvien välillä on osanottajilla mahdollisuus keskustella niiden herättämistä ajatuksista.

Lisätietoja:

Monikultturinen foorumi

Merja Heino-Kukkurainen, palveluesimies, Eksote, puh. 0400 252 729
Niina Kupiainen, koordinaattori, Me-talo Lappeenranta, puh. 050- 448 7832
Pia Pulliainen, asukasyhteyshenkilö, Lappeenrannan kaupunki, puh. 040 5494 740 (lomalla 1.8. – 14.8.2019)

Keskustelutilaisuuus ilmastonmuutoksesta

Ilkka Kuukka, puheenjohtaja, Etelä-Karjalan Yhdistykset ry, puh. 050 524 3534
Anne Tahvanainen, Planin vapaaehtoisten paikalliskoordinaattori, puh. 050 533 2172


SLS erbjuder nytt besökskoncept för gymnasiets kurs i samhällslära

$
0
0

Vad har arkiven för relevans i samhället?  Arkivens innehåll, användbarhet och funktion är obekanta för de flesta. Svenska litteratursällskapets arkiv erbjuder från och med hösten 2019 ett skräddarsytt besök för gymnasiets kurs i samhällslära: Arkiv i praktiken.

Under besöket presenteras arkivet som institution och resurs och därefter deltar eleverna i en workshop med arkivmaterial i original. Konceptet tillmötesgår läroplanen för gymnasiets kurs i samhällslära genom att fördjupa studerandes kunskaper om sin omvärld och ge redskap för att i framtiden förstå och använda arkiv.

Maximal gruppstorlek per gång: 12 elever.

För bokningar kontakta:

Nelly Laitinen, förste arkivarie
09 618 773 35
nelly.laitinen@sls.fi

Vapaaehtoiset auttavat pitämään huolta Suomenlinnasta

$
0
0

Maailmanperintökohde Suomenlinnaa pidetään osin kunnossa myös vapaaehtoisvoimin. Eilen alkaneelle Unescon kansainväliselle World Heritage Volunteers -leirille osallistuu vapaaehtoisia nuoria aikuisia eri puolilta maailmaa. Leiri järjestetään jo viidettä kertaa Suomenlinnassa.

Nyt alkava leiri järjestetään ensimmäistä kertaa yhteistyössä toisen Suomen maailmanperintökohteen, Vanhan Rauman kanssa. Kaksiviikkoisen leirin aikana nuoret työskentelevät molemmissa kohteissa ja pääsevät näin tutustumaan kahteen Suomen maailmanperintökohteeseen.

Työtehtäviin kuuluu maisemanhoitoa ja kunnossapitoa. Raumalla vapaaehtoiset auttavat esimerkiksi rakennusten kunnossapidossa perinteisen menetelmin keittämällä punamultamaalia ja maalaamalla sillä rakennuksia. Suomenlinnassa hoidetaan niittyalueita ja torjutaan vieraslajeja. Viikot leirillä mahdollistavat myös kulttuurien välisen vuoropuhelun ja tutustumisen toisiin vapaaehtoisiin sekä paikallisiin.

– Leiriläisten työpanos on kaikkina vuosina ollut tärkeä ja kulttuuriperinnön suojeleminen yhdessä on tuonut osallistujille antoisia kokemuksia, sanoo Suomenlinnan hoitokunnan työnjohtaja Asko Jääskeläinen, joka toimii leirillä jo viidettä vuotta työnjohtajana.

Vapaaehtoistyöleirin järjestävät Suomenlinnan hoitokunta, Rauman kaupunki ja Allianssin nuorisovaihto yhteistyökumppaneidensa kanssa. Vastaavia Unescon vapaaehtoisohjelmaan kuuluvia leirejä järjestetään tänä vuonna lähes 40 maassa ympäri maailmaa. Suomalaiset nuoret voivat osallistua muiden maiden leireille.

Tule vapaaehtoiseksi

Myös pääkaupunkiseudun asukkailla on mahdollisuus vapaaehtoistyöhön Suomenlinnassa kaupungin järjestämän puistokummitoiminnan kautta. Puistokummiksi voi ryhtyä kuka tahansa, joka haluaa osallistua kulttuuriperinnöstä huolehtimiseen. Suomenlinnan puistokummit auttavat pitämään viheralueita kunnossa muun muassa haravoimalla ja kitkemällä haittalajeja.

Lisätietoja

Uusi lukuvuosi alkaa avoimessa yliopistossa

$
0
0

Ilmoittautuminen Vaasan yliopiston avoimen yliopiston opintoihin alkaa tiistaina 6. elokuuta klo 10 osoitteessa www.univaasa.fi/avoin. Opinnoista kiinnostuneille pidetään samansisältöiset informaatiotilaisuudet torstaina 8. elokuuta ja keskiviikkona 14. elokuuta klo 17 alkaen Vaasan yliopistolla (Palomäki-sali, Wolffintie 34, Tervahovi-rakennus).

Vaasan yliopiston tutkintovaatimusten mukaisia opintoja on mahdollista opiskella yksittäisinä opintojaksoina tai laajempina opintokokonaisuuksina. Tarjolla on monipuolisesti opintoja kauppatieteistä erityisesti johtamisen, markkinoinnin, laskentatoimen ja talousoikeuden oppiaineissa ja lisäksi hallintotieteissä, tietojärjestelmätieteissä sekä kielissä ja viestinnässä.

Avoimen yliopiston opinnot toteutetaan pääasiassa iltaisin ja viikonloppuisin. Verkko-opintoja on tarjolla aiempaa enemmän. Opiskelu on mahdollista kaikille, sillä koulutustaustaan tai ikään liittyviä rajoituksia ei ole. Avoin yliopisto sopii kaikille, jotka haluavat tutustua yliopisto-opiskeluun ja eri opintomahdollisuuksiin, viettää välivuotta, päivittää ammattitaitoaan tai kohentaa yleissivistystään.

Avoimen yliopiston opinnot ovat myös yksi reitti hakea tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon avoimen väylän kautta. Kauppatieteissä avoimen väylän vaatimus on jatkossa vähintään 60 opintopistettä entisen 100 opintopisteen sijaan. Avoin yliopisto auttaa opiskelijaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman teossa.

Vaasan yliopiston avoimen yliopiston opintoja voi Vaasan lisäksi opiskella yhteistyöoppilaitoksissa ympäri Suomea. Koko opintotarjontaan voi tutustua Vaasan avoimen yliopiston verkkosivuilla www.univaasa.fi/avoin.

Lisätietoja:

Opintopäällikkö Kristiina Pulakka p. 029 449 8457, kristiina.pulakka(at)univaasa.fi

Arkea Oy jatkaa Turun päiväkotien, peruskoulujen ja lukioiden ruokapalveluiden tuottajana

$
0
0

Sivistystoimialan ruokapalvelut on kilpailutettu kahdessa vaiheessa. Ensimmäiset sopimukset alkoivat 1.8.2018 ja nyt on valmistunut toinen vaihe. Arkea Oy on voittanut molemmat kilpailutukset ja jatkaa päiväkotien, peruskoulujen ja lukioiden ruokapalveluiden tuottajana myös 1.8.2019 alkavissa sopimuksissa. Molemmat sopimukset ovat kolmevuotisia ja niissä on mahdollista ottaa käyttöön myös optiokausi.

Kilpailutuksen lopputulos tarkoittaa, että Arkea Oy toimittaa ateriat kaikkiin Turun kaupungin päivähoitoyksiköihin, peruskouluihin ja lukioihin. Uusien sopimusten myötä ruoka valmistetaan jatkossa ruokapalveluiden palvelualueilla ja näin ollen lähempänä ruokailijaa.

– Kouluissa ja päiväkodeissa ateriat tukevat oppilaiden ja lasten jaksamista. Tutun tuottajan kanssa saamme lukukauden sujuvasti aloitettua, kertoo sivistystoimialan toimialajohtaja Timo Jalonen.

Nyt alkavan sopimuksen myötä käytännöt yhtenäistyvät ja kehittämistä voidaan tehdä jatkossa kaupunkitasoisesti.

– Varhaiskasvatuksen ja koulujen ruokailusuositusten linjauksia on otettu jo runsaasti käyttöön sivistystoimialalla ja jatkamme tätä työtä myös uuden sopimuksen myötä, kertoo ruokapalvelusopimusten sopimusyhdyshenkilönä toimiva Turun kaupungin strategisen hankinnan palvelupäällikkö Suvi Haukioja.

Viime lukukautena Arkea Oy käynnisti kasvisruokien kehittämisen, ja yhteistyössä jatketaan ruokapalveluiden hiilipäästöjen pienentämiseen tähtäävää työtä.

– Meillä Arkeassa on pitkältä ajalta rakentunutta vankkaa osaamista kouluruoassa. Sen lisäksi olemme panostaneet tuotekehitykseen ja kasvisruokaan. Uusi sopimus mahdollistaa yhteistyön rakentavan kehittämisen jatkossakin, kertoo Arkean toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi.

Lisätietoja:

  • Suvi Haukioja, palvelupäällikkö, strateginen hankinta, Turun kaupunki, p. 040 159 4766

Insinöörikoulutukset alkavat Äänekoskella

$
0
0

Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) insinöörikoulutuksia järjestetään ensimmäistä kertaa Äänekoskella vuoden 2020 alussa. Tarjolla on kaksi koulutusta: sähkö- ja automaatiotekniikka sekä logistiikka. Äänekosken kaupunki tukee opiskelua, ensimmäiset 10 opintopistettä ovat ilmaisia äänekoskelaisille opiskelijoille.

─ Koulutukset on valittu Äänekosken työvoiman tarpeen mukaan. Opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet tehdä yhteistyötä alueen yritysten kanssa jo opiskelun aikana ja työllistyä Äänekoskelle, kertoo vs. elinvoimajohtaja Markku Rautiainen Äänekosken kaupungilta.

Ensimmäinen vuosi opinnoista suoritetaan polkuopintoina JAMKin avoimessa ammattikorkeakoulussa, minkä jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus päästä tutkinto-opiskelijaksi ilman valintakoetta.

Usealla Äänekosken alueen yrityksellä on tulevaisuudessa tarvetta kyseisten insinöörien ammattitaidoille.

 ─ Logistiikka on tulevaisuuden ala, jossa meillä Valtralla työskentelee yli 100 henkilöä eri tehtävissä. Sähköautomaatio on kasvanut nopeasti ja merkittävästi viime aikoina sekä tuotteissa, että tuotantotoiminnassa, kertoo Valtran henkilöstöjohtaja Jari Suuronen.

Mukana yhteistyössä ovat myös Metsä Group, Kurikka Timber ja CP Kelco, joilla on yhtäläinen tarve insinööreille tulevaisuudessa.

Ilmoittautuminen koulutuksiin on 2. - 29.9.2019.

Lisätietoja koulutuksesta: https://www.aanekoski.fi/kasvatus-ja-koulutus/jamk-insinooriopinnot-aanekoskella

 

Kansanedustaja Paula Risikko aloittaa Diakonia-ammattikorkeakoulun hallituksessa

$
0
0

Kansanedustaja Paula Risikko on valittu Diakonia-ammattikorkeakoulun hallituksen jäseneksi kaudelle 2019–2020. Diakin hallitukseen kuuluu omistajatahojen lisäksi niin opiskelijakunnan, henkilöstön kuin työelämän edustajia. 

Diak toivottaa hallitukseensa tervetulleeksi kansanedustaja Paula Risikon. Risikko edustaa hallituksessa työelämää, tuoden vahvan sosiaali- ja terveysalojen osaamisen mukanaan. Diakin hallituksen vankka työelämäedustus varmistaa ammattikorkeakouluille tärkeän työelämälähtöisyyden.  

– Risikon vuosien kokemus yhteiskunnallisena vaikuttajana, sairaanhoidon, sosiaali- ja terveyspalveluiden osaaminen sekä terveydenhuollon syvällinen ymmärrys tarjoaa Diakille arvokasta tietotaitoa toimintamme kehittämisessä entistä työelämälähtöisempään suuntaan, kuvaa rehtori, toimitusjohtaja Tapio Kujala. 

Hallituksen tehtävänä on muun muassa päättää ammattikorkeakoulun toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista, ammattikorkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelmista sekä talousarviosta. Hallitus vahvistaa vuosittain valittavien opiskelijoiden määrän. 

Diakin hallituksen jäsenet kaudella 2019–2020 ovat kehitysjohtaja Hannu Harri Kirkkopalveluista (puheenjohtaja), johtaja Olli Holmström Helsingin Diakonissalaitoksen säätiöstä, johtaja Aku Keltto Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiöstä, johtaja Kalle Kuusimäki Kirkkohallituksesta, toimitusjohtaja Mikko Lapola Oulun Diakonissalaitoksen säätiöstä, sosionomiopiskelija Mikael Lintula Diakonia-ammattikorkeakoulusta, kansanedustaja Paula Risikko, lehtori Ulla Niittyinperä Diakonia-ammattikorkeakoulusta ja sivistys- ja sosiaalipoliittinen sihteeri Terhi Peltokorpi (varapuheenjohtaja).  

Lisätiedot: 
Henni Kuusisto, viestintäpäällikkö, puh. 050 475 0800, henni.kuusisto@diak.fi 

”Lakeuden Kutsu” -koulutuspalvelu käynnistyy Alahärmässä ja Kurikassa – teollisuudenalalle työllistetään alanvaihtajia ja työttömiä tiiviin rekrykoulutuksen kautta

$
0
0

Teollisuudenalan osaajapulan jarruttaessa yritysten kasvua, yrityksissä mietitään kuumeisesti keinoja saada uusia osaajia alalle. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman viimeisimmän Ammattibarometrin mukaan Etelä-Pohjanmaalla on huutava pula muun muassa hitsaajista ja koneistajista.

Raskaan teollisuuden laitevalmistajan, Fortaco-konsernin Kurikan yksikössä tilanne on todettu haastavaksi:

-Liiketoimintamme kasvun myötä meillä on viime aikoina ollut haasteita löytää osaavia hitsaajia varmistaaksemme myös tulevaisuuden tarpeemme, kertoo yksikönjohtaja Olli Koivisto.

Osaajapulaan vastatakseen Fortaco Ostrobothnia ja alahärmäläinen metalliteollisuuden yritys KJH-Comp osallistuvat henkilöstöyritys Baronan ”Lakeuden Kutsu” -koulutuspalveluun hakeakseen uutta työvoimaa rekrykoulutuksen kautta.

Tiiviissä koulutuksessa opetetaan vain käytännöllisiä asioita

Tiivis, noin 3 kuukauden maksuton koulutus koostuu lähiopetusjaksosta sekä pidemmästä työssäoppimisjaksosta koulutukseen osallistuvissa yrityksissä. Koulutettavat opettelevat vain sellaisia töitä, joita heidän on tarkoitus yrityksissäkin tehdä. KJH-Compin ja Fortaco Ostrobothnian tarpeina on useita hitsaajia, joten koulutusohjelmassa keskitytään erilaisten hitsaustöiden opetteluun.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun yrityksiin koulutetaan rekrykoulutuksen kautta osaajia:

-Meillä on hyvät kokemukset Baronan järjestämästä metallipuolen rekrykoulutuksesta. Olemme saaneet sen avulla monta osaavaa tekijää, kertoo KJH-Compin toimitusjohtaja Hannu Lahtinen.

- Kokemuksemme mukaan rekrykoulutus tarjoaa meille hyvän mahdollisuuden kouluttaa tarpeitamme vastaavaa työvoimaa. Koulutussisältö on voitu räätälöidä juuri meidän tarpeitamme vastaavaksi, kertoo tuotantopäällikkö Timo Sepponen Fortaco-konsernin Kurikan yksiköstä.

Koulutuksessa kouluttajana toimii koulutuskeskus Sedu Seinäjoella. Koulutukseen sisältyy teknisten opintojen lisäksi pätevyyskokeita sekä erilaisia hitsausopintoja kohdeyrityksen tarpeitten mukaan. Työssäoppimisjaksossa koulutettavat työskentelevät yrityksissä ammattilaisten opeissa.

Motivaatio tärkeimpänä hakukriteerinä

Rekrytoivaan koulutusohjelmaan voivat hakea työttömyysuhan alla olevat, kuten määräaikaisessa työsuhteessa tai koulutusta vastaamattomassa työssä olevat työnhakijat tai kaikki työttömän työnhakijat. Hakijoiden iällä tai sukupuolella ei ole merkitystä, vaan oikealla asenteella ja motivaatiolla.

-Ohjelmassa koulutetaan hyvä asenteisia ja alalle haluavia yksilöitä. Koulutuksesta valmistuneen ei tarvitse välttämättä olla valmis ammattilainen koulutuksen lopussa, mutta hänellä pitää olla valmiudet ja halu tulla sellaiseksi, kertoo Ari Lähteenmäki, Baronan koulutuspalvelujohtaja.

Kouluttajina vanhan Vaasan-läänin oppilaitokset

Lakeuden Kutsu -koulutuspalvelussa on tavoitteena työllistää seuraavan kolmen vuoden aikana 300 työntekijää Vanhan Vaasan-läänin alueen teollisuuden yrityksiin.

Palvelussa mukana ovat kuusi alueen oppilaitosta: Koulutuskeskus Sedu, Vamia ammattikoulu, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedu, Yrkesakademin, Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä Centria-ammattikorkeakoulu. Koulutuspalvelun toteutuksessa mukana ovat myös Elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus, Työ- ja elinkeinotoimisto, Teknologiateollisuus ry sekä Pohjanmaan Kauppakamari.

Lisää tietoa nyt järjestettävästä hitsaajien koulutusohjelmasta sekä tulevista koulutuksista löytyy osoitteesta www.barona.fi/lakeudenkutsu.

 

Lisätietoja:

Ari Lähteenmäki, koulutuspalvelujohtaja, Barona
040 581 3253
ari.lahteenmaki@barona.fi

www.barona.fi/lakeudenkutsu


Kuninkuusraveissa oli vilkasta ja kiva fiilis – Salpauksen opiskelijat olivat mukana ravikesän päätapahtuman järjestelyissä

$
0
0

Lahdessa järjestetyissä Kuninkuusraveissa oli mukana myös noin sata Salpauksen opiskelijaa. Hevosalan, matkailun, elintarvikealan sekä ravintola- ja catering-alan opiskelijat työskentelivät erilaisissa tehtävissä ravikesän päätapahtumassa. Salpauksen henkilöstö ohjasi ja tuki opiskelijoita tapahtumassa.

Kuninkuusravit keräsivät Lahden Jokimaalle melkein 60 000 kävijän yleisön. Yhteen Suomen suurimpiin yleisötapahtumiin osallistuminen oli opiskelijoille osa opintoja ja varmasti erilainen oppimisympäristö verrattuna arkeen.

Jokimaalla hevosalaa kolmatta vuotta opiskelevat Sini Yrjönen ja Tella Tauriainen olivat nyt ensimmäistä kertaa Kuninkuusraveissa. Ravien aikana Yrjönen toimitti mediatiloihin toimittajien käyttöön kahvia, sämpylöitä, juomia ja muuta tarvittavaa. Hän oli mukana myös avajaiskulkueessa Ryti-Tyttö -hevosen kannustusjoukoissa.

– Tekemistä riittää ja koko ajan saa seurata, milloin tarvitaan jotain apua. Täällä on kiva tunnelma ja ihmiset ovat olleet ystävällisiä, ravihevosten hoitoon opinnoissaan suuntautuva Yrjönen kertoo.

Tauriainen toimi Joriinin, Larvan Hurmoksen, A. T. Veetin ja Metkutuksen guidena eli hän on avustanut hevostenhoitajia muun muassa vastaamalla kysymyksiin järjestelyistä, tuonut juotavaa hevosille, ollut muuten apuna. Hän oli myös avajaiskulkueessa ja hevosten esittelyissä mukana. Hän myöskin suuntautuu ravihevosten hoitoon opinnoissaan.

– On hieno juttu, että Salpaus on mukana järjestämässä tällaista tapahtumaa. Olen kuullut paljon hyvää palautetta tallialueen puitteista. Parasta on se, että olen saanut toimia näiden hevosten ja hoitajien apuna, Tauriainen kertoo.

Hevostenhoitajien taukotilat olivat tallialueella sijainneessa Salpauksen maneesissa, missä opiskelijat huolehtivat hoitajien viihtyvyydestä. Muutamat hevoset yöpyivät Salpauksen tallissa. Hevosalan opiskelijoita oli myös Kuninkaallisella messualueella Salpauksen osastolla, jossa esiteltiin erilaisia koulutuksia. Osastolla perheen pienimmät pääsivät kokeilemaan ponille hännän laittoa, mikä oli myös osa lapsille suunnattua Kunkkupassi-toimintarataa.

Opiskelijoille kokemusta suuren yleisötapahtuman ravintolapalveluista

Matkailun opiskelijat toimivat Kuninkuusraveissa kingfoina eli opastivat kävijöitä Jokimaalla, Lahden matkakeskuksessa ja torilla. Ravintola- ja catering-alan opiskelijat työskentelivät kansanjuhlan ravintoloissa ja valmistelivat annoksia yhdessä elintarvikealan opiskelijoiden kanssa.

Toista vuotta kokiksi opiskelevat Herki Erimäe ja Eetu Alho työskentelivät tapahtumassa Bistro Charmessa. He olivat ensimmäistä kertaa töissä näin isossa yleisötapahtumassa. Salpauslaisia työskenteli niin ruuan valmistuksessa kuin myös annosten tarjoilussa.

– Tiimityön ja viestinnän merkitys korostuu keittiön puolella. On pidettävä koko porukka ajan tasalla, mitä missäkin on ja jos jotain puuttuu, niin siitä pitää sanoa ääneen, he kertovat.

Salpauslaiset toivat tapahtumaan kasvis- ja luomuruokaa Päijät-Hämeestä, kun he loihtivat luomupitaleipiä kasvis- ja jauhelihapihvivaihtoehdoilla sekä härkiswokkia Bistro Charmessa. Tuotteita on kehitetty Luomussa on vara parempi –hankkeessa.

Osa opiskelijoista työskenteli VIP-ravintolassa, missä he ensin laittoivat tarjoilupöydät paikoilleen ja tapahtuman aikana huolehtivat VIP-teltan buffetpöydän täydennyksestä yhdessä Päijät-Hämeen Keittiömestareiden kanssa.

– Olin viime kesänä Jukolan viestin keittiössä. Tämä tapahtuma on keittiön ja ruokatarjoilujen näkökulmasta hyvin samanlainen, ensi keväänä kokiksi valmistuva Niko Tarvainen kertoo.

– Täällä on ollut melkoisen vilkasta ja fiilis on ollut kiva. Asiakkaat ovat nauttineet ruokatarjoilusta, jouluna kokiksi valmistuva Julia Lehtonen kertoo.

Kysy lisää

Päivi Saarelainen, rehtori, p. 0500 716 751

Heikki Tuomainen, luonnonvara-alojen opetusalapäällikkö, p. 050 538 2363

Marko Viljamaa, ravintolapalvelujohtaja, p. 044 708 1515

Uusi lukuvuosi käynnistyy

$
0
0

Jämsän kaupungin peruskoulut ja lukio aloittavat lukuvuoden 2019 – 2020 työskentelyn to 8.8.2019. Varhaiskasvatuksessa annettava esiopetus käynnistyy ma 12.8.2019. Gradia Jämsän uusien opiskelijoiden lukuvuosi käynnistyy to 8.8.2019.

Syksyllä alakoulun ensimmäiselle luokalle lähtee 208 lasta. Perukoululaisia on yhteensä 1866. Jämsänkosken yhtenäiskoulun aloittaessa nyt toimintansa on Jämsässä kaikkiaan kolme yhtenäiskoulua.

Varhaiskasvatuksessa on noin 640 lasta, joista esioppilaita 165. Iltapäivätoiminnassa on lukuvuoden alkaessa 145 lasta. Musiikkiopiston aloittaa 35 opiskelijaa.

Lukio-opinnot aloittavia on 68 ja lukiolaisia on yhteensä 273. Gradia Jämsässä sai yhteishaun kautta opiskelupaikan runsaat 200 hakijaa. Toisen asteen aloittavien opiskelijoiden määrä tarkentuu lukukauden alkupäivinä.

Ensimmäisen aamun kuljetusaikataulut löytyvät Jämsän kaupungin internet-sivulta www.jamsa.fi tiistain 6.8. aikana. Koulut tiedottavat muista työajoista oppilaille ensimmäisenä koulupäivänä.

Vanhempien on hyvä opettaa erityisesti koulutiensä aloittaville turvallisin koulureitti. Lukuvuoden alussa poliisi valvoo koululaisten ja autoilijoiden liikennekäyttäytymistä.

Jämsän kaupunki toivottaa kaikille menestyksellistä lukuvuotta 2019 – 2020.

 

Kuljetukset: ma. logistikko Riika-Maaria Seppälä p. 0400 50 811.
Jämsän perusopetus, ma. opetusjohtaja Sini Käkönen p. 040 352 8275
Lukiokoulutus rehtori Juha Damskägg, p. 040 836 1604
Varhaiskasvatusjohtaja Maija Jääskeläinen p. 040 507 9571
Gradia Jämsä rehtori Petteri Järvinen p. 040 341 5022

Urheiluyläkoulukokeilun arviointi 2018–2019: Huomio urheiluoppilaiden kokonaiskuormituksen hallintaan ja koulu-seurayhteistyöhön

$
0
0

Kokeilun kahtena ensimmäisenä lukuvuonna on onnistuttu luomaan harjoittelumahdollisuuksia koulupäivän yhteyteen sekä otettu käyttöön urheilijaksi kasvamisen oppisisältöjä. Lukuvuodesta 2018–2019 toteutetun arvioinnin mukaan jatkohaasteina ovat urheiluoppilaiden kokonaiskuormituksen hallinta ja koulu-seurayhteistyön edelleen kehittäminen.

Suomen Olympiakomitean urheiluyläkoulukokeilussa tavoitteena on rakentaa valtakunnallinen urheiluyläkoulutoiminnan malli. Kokeilussa toteutetaan yhteisiä sisältökokonaisuuksia, jotka ovat 1) yhteinen soveltuvuuskoe oppilasvalintoihin, 2) Kasva urheilijaksi -sisältösuositukset, jotka luovat perustan monipuoliselle urheilu- ja liikuntatoiminnalle sekä urheilijaksi kasvamiselle, 3) tavoitteena 10 tuntia urheilua ja liikuntaa koulupäivän yhteydessä kouluviikon aikana, millä pyritään vähentämään oppilaiden arjen kiirettä ja 4) digioppimishanke, jolla pyritään luomaan erilaisia malleja digitaalisten välineiden hyödyntämiseen esimerkiksi leirien ja kilpailumatkojen aikana. Hankkeessa on mukana yhteensä 25 koulua.

Kokeiluhankkeen arvioinnin perusteella kokeilun yhteisiä sisältöjä hyödynnettiin kouluissa monipuolisesti. Soveltuvuuskoe oli käytössä kaikissa arviointiin osallistuneista kouluista. Kasva urheilijaksi -sisältöjä ja harjoituskirjoja hyödynnettiin lähes kaikissa kouluissa ja noin puolet kouluista onnistui toteuttamaan 10 tuntia liikuntaa ja urheilua koulupäivään kytkettynä. Digitaalisia välineitä koulut hyödynsivät oppimisen tukena hyvin vaihtelevasti.

Urheiluyläkoulukokeilussa mukana olevat oppilaat olivat urheiluoppilaskyselyn perusteella vahvasti kiinnittyneitä urheiluun ja valmiita tekemään töitä myös koulun eteen. Urheiluoppilaita voi kuvailla motivoituneiksi, harjoittelusta ja kilpailemisesta innostuneiksi. Toisaalta, osa urheiluoppilaista näytti kärsivän jonkinasteisista uupumusoireista. 

- Vaikka 10 tuntia liikuntaa ja urheilua koulupäivän yhteydessä on onnistuttu toteuttamaan jo monessa koulussa, urheiluoppilaiden iltaharjoittelun määrän vähentämisessä on vielä selviä haasteita. Lisäksi merkittävällä osalla urheiluoppilaista sairastumiset ja loukkaantumiset näyttävät haittaavan harjoittelua. Kokonaisarjen kuormittavuuden seurannasta tulisikin huolehtia systemaattisesti, koska tällä hetkellä näyttää epäselvältä kenen vastuulla yksittäisen oppilaan kokonaiskuormituksen seuranta on, kertoo erikoistutkija Kaisu Mononen.

Kokonaiskuormituksen hallintaa pyrittiin parantamaan koulujen ja seurojen yhteistyöllä. Toistaiseksi yhteistyötä tehtiin kokeilukouluissa hyvin vaihtelevasti: vähimmillään yhteistyötä ei tehty lainkaan ja joillakin kouluilla oli jo pitkät perinteet seurayhteistyössä. Vain kaksi koulua raportoi toimintamallista, jossa seurojen kanssa katsotaan urheiluoppilaiden viikkoa ja siten kokonaiskuormitusta yhdessä seurojen kanssa. Monilla kouluilla yhteistyö tarkoitti muutamia tapaamisia lukukaudessa ja yhteydenpitoa tarvittaessa.

- Tiiviin yhteistyön ehdoton edellytys on siihen resursointi. Kouluissa yhteistyö seurojen suuntaan etenee, kun jollakulla on työaikaa yhteistyön tekemiseen. Yhteistyöseuroja on kuitenkin kouluilla keskimäärin yhdeksän ja keskimäärin seitsemästä eri lajista, toteaa erikoistutkija Outi Aarresola.

Resursointihaaste on ilmeinen myös yhteistyön toisella osapuolella, urheiluseuroilla. Jos seuralla ei ole palkattua valmennushenkilöstöä, ei yhteistyöhön liikene kovinkaan paljon aikaa. Osa kouluista raportoi myös, että seurojen tietoisuus ja asenteet yhteistyötä kohtaan ovat vielä puutteelliset. Joillakin paikkakunnilla urheiluakatemiasta on muodostunut tärkeä yhteistyön edistäjä.   

Arvioinnin aineiston muodostivat 19 kokeilukoulun itsearviointilomakkeet sekä urheiluoppilaskysely, johon vastasi 465 oppilasta. Lisäksi kerättiin muuta kokeiluun liittyvää aineistoa. Kokeiluhanke ja sen arviointi jatkuu vielä lukuvuoden 2019–2020. Kokeiluhankkeen loppuarviointi ilmestyy vuoden 2020 loppupuolella. 


Linkki julkaisuun:

Nieminen M., Mononen K. ja Aarresola O. Urheiluyläkoulukokeilun arviointi, lukuvuosi 2018-2019. KIHUn julkaisusarja nro 68. ISBN 978-952-7290-07-1 (verkkojulkaisu), ISSN 2489-8317 (verkkojulkaisu). Jyväskylä 2019. https://kihuenergia.kihu.fi/tuotostiedostot/julkinen/2019_nie_urheiluylk_sel40_89002.pdf


Lisätietoja:

Urheiluyläkoulukokeilun arviointi:
Tutkija Maarit Nieminen, p. 040 744 0470, maarit.nieminen@kihu.fi         

Urheiluyläkoulukokeilun toteutus:
Urheiluakatemiaohjelman asiantuntija Laura Tast, p. 050 554 8040, laura.tast@olympiakomitea.fi

Korkeakoulutasoinen personal trainer -koulutus rantautui vihdoin myös Tampereelle

$
0
0

Suomalainen Nordic Health Academy (NHA) ja American Council on Exercise (ACE) lanseerasivat vuonna 2017 ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan korkeakoulutasoisen personal trainer -koulutuksen Suomessa. Koulutusta on tarjolla sekä verkko- että monimuoto-opintoina, joista jälkimmäinen on tähän saakka ollut mahdollista suorittaa vain Helsingissä. Syksystä 2019 alkaen 15 opintopisteen laajuista monimuotokoulutusta järjestetään myös Tampereella. Koulutukset toteutetaan Kauppi Sports Centerin upeissa tiloissa.

NHA:n hallituksen puheenjohtaja Tapani Määtän mukaan NHA:n tavoitteena on edistää näyttöön perustuvan liikunta- ja ravitsemusohjauksen laatua ja saatavuutta Suomessa.

”Haluamme luoda tulevaisuutta, jossa terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaiset voivat työskennellä rinta rinnan – toistensa ammattitaitoon luottaen, yhteisen asiakkaan terveyden edistämiseksi.”, Määttä kertoo, ”Toistaiseksi mm. Karelia ammattikorkeakoulu toteuttaa yhteistyössä NHA:n kanssa ensimmäistä kertaa Suomessa personal trainer -opinnot, jotka fysioterapeuttipiskelijat saavat hyväksiluettua omissa opinnoissaan.”

Tämä on tärkeää, sillä noin puolet aikuisista suomalaisista sairastaa tai on vaarassa sairastua yhteen tai useampaan elintapasairauteen. Ensisijaisena hoitona on aina kokonaisvaltainen elintapa-arviointi sekä liikunta- ja ravitsemusohjaus.

Tällaista hoitoa ei vain tunnu toistaiseksi saavan mistään.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan elintapaohjaus ei vielä toteudu terveydenhuollossa riittävällä tasolla, koska selkeät suositukset ja protokollat puuttuvat, alan ammattilaisilla ei ole riittävää osaamista eikä elintapaohjaukseen ole osoitettu riittäviä resursseja.

Ongelman ratkaisemiseksi WHO ehdottaa merkittävästi laajempaa yhteistyötä terveydenhuoltoalan ja muiden sektoreiden kanssa sekä terveydenhuollon korvattavuuden ulottamista myös ennaltaehkäisevään toimintaan. (1)

Nordic Health Academyn (NHA) lääketieteellisenä johtajana toimii arvostettu elintapalääkäri Vilho Ahola.

Aholan mukaan NHA:n korkealaatuinen koulutus on vastaus moneen huutoon. Ahola on tehnyt personal trainereiden kanssa yhteistyötä jo pitkään ennen NHA:n perustamista, mutta aiemmin ongelmana oli, että asiansa osaavat personal trainerit piti etsiä yksi kerrallaan. Mikään olemassa oleva koulutus ei taannut, että valmistuneilla personal trainereilla oli tarpeeksi osaamista ja ymmärrystä alasta.

NHA tekee ainoana suomalaisena kouluttajana yhteistyötä yhdysvaltalaisen American Council on Exercisen (ACE):n kanssa. Kovatasoisen ACE:n maailmanlaajuisesti sertifioimat 80 000 liikunnan ammattilaista ja terveysvalmentajaa kuuluvat alan arvostetuimpiin ammattilaisiin.

”Olen vakuuttunut siitä, että NHA:n ja ACE:n yhteistyö tuo Suomeen tarvittavan osaamistason personal trainereille, sillä ACE on alan tunnetuin ja arvostetuin sertifiointiorganisaatio”, Ahola toteaa.

ACE on globaalisti toimiva voittoa tavoittelematon järjestö, jonka tavoitteena on saada ihmiset liikkumaan enemmän. Se sertifioi liikunnan ammattilaisia ja terveysvalmentajia. Lisäksi se julkaisee esimerkiksi tutkimuksia, järjestää kansainvälisiä konferensseja ja pyrkii vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon edistääkseen liikunnan mahdollisuuksia kaikilla elämänaloilla.

Jo sadat oppilaitokset Yhdysvalloissa ja ympäri maailmaa tarjoavat ACE:n opetussuunnitelmaan pohjautuvaa personal trainer -koulutusta.

”NHA on yksi ensimmäisistä koulutuskumppaneistamme Euroopassa. Olemme innoissamme ja ylpeitä siitä, että edellisen kolmen vuosikymmenen aikana tekemämme työ kantaa hedelmää nyt myös Suomessa”, toteaa ACE:n presidentti ja tieteellinen johtaja Cedric X. Bryant, Ph.D., FACSM.

NHA Personal Trainer -koulutukset järjestetään Tampereella Kauppi Sports Centerissä. Kauppi Sports Center on yksi Suomen monipuolisimmista liikunnan- ja hyvinvoinnin keskuksista, hyvien liikenneyhteyksien päässä, Kaupin Urheilupuiston kupeessa.

LUE LISÄÄ TAMPEREEN NHA PERSONAL TRAINER -KOULUTUKSESTA >>

https://nha.fi/nha-personal-trainer-sertifiointikoulutus-workshop-paivat/

LISÄTIEDOT

Tapani Määttä
Hallituksen puheenjohtaja
Nordic Health Academy Oy
tapani.maatta@nha.fi
+358 50 302 0753

NORDIC HEALTH ACADEMY OY

NHA:n missio on edistää näyttöön perustuvan liikunta- ja ravitsemusohjauksen laatua ja saatavuutta Suomessa, kouluttamalla aikuisopiskelijoita liikunnan ja elintapaohjauksen ammattilaisiksi. NHA:n tavoitteena on luoda tulevaisuutta, jossa terveydenhuollon ja liikunnan ammattilaiset voivat työskennellä rinta rinnan – toistensa ammattitaitoon luottaen, yhteisen asiakkaan terveyden edistämiseksi.

AMERICAN COUNCIL ON EXERCISE

ACE on maailman johtava, voittoa tavoittelematon terveys- ja kuntoliikuntasektorin koulutus- ja sertifiointiorganisaatio. ACE on sertifioinut maailmanlaajuisesti yli 80 000 terveys- ja kuntoliikunnan ammattilaista ja vuositasolla ACE-sertifioidut personal trainerit suorittavat arviolta yli 40 miljoonaa asiakasohjausta ympäri maailman. ACE Personal Trainer -sertifikaatti on kansainvälisesti tunnetuin ja arvostetuin alan osaamisen verifioiva ohjelma.

LÄHTEET

(1) WHO 2016. Integrating diet, physical activity and weight management services into primary care

Kaikki ideologiasta tiiviissä muodossa

$
0
0

"Ideologiaa" käytetään usein lyömäaseena. Väitetään, että vaikka ideologia ei johtaisikaan laajamittaisiin sortotoimiin, vähintään siitä seuraa vapaaehtoista sokeutta todellisuuden edessä. Siksi poliittisessa keskustelussa onkin yleistä, että oma ideologisuus kiistetään mutta vastustajaa sen sijaan syytetään ideologisuudesta.

Michael Freeden osoittaa kuitenkin, että ideologian käsitettä tarvitaan välttämättä, jos tahdotaan ymmärtää politiikkaa ja yhteiskuntaa. Hänen mukaansa ideologiat eivät ole joustamattomia uskomusjärjestelmiä vaan ajan mukana muuttuvia käsitteellisiä rakennelmia, jotka auttavat ihmisiä hahmottamaan maailmaa. Poliittisesta vallasta kamppailtaessa kamppaillaan siis siitä, minkä ideologian tulkinta maailmasta hyväksytään oikeaksi.

Lontoon yliopistossa toimiva professori Michael Freeden on arvostettu brittiläinen politiikantutkija, joka on tutkinut poliittisia ideologioita 1970-luvulta lähtien. Vuonna 1996 hän perusti Journal of Political Ideologies -lehden.

niin & näin on vuodesta 1994 ilmestynyt laajan yleisön tiede- ja kulttuurilehti, jota julkaisee Eurooppalaisen filosofian seura ry. Yhdistys julkaisee myös niin & näin -kirjasarjaa ja pitää yllä filosofian verkkoportaalia Filosofia.fi.

Michael Freeden

Mitä on ideologia?

(Ideology. A Very Short Introduction, 2003)

Suom.Tapani Kilpeläinen

154 sivua

ISBN 978-952-7189-57-3

Sähkökirjan ISBN 978-952-7189-58-0

Hinta 26  €, niin & näin -lehden kestotilaajille –25 %

 

netn.fi/kirjat/ideologia

SKS panostaa oppimateriaaleihin – uusi osakeyhtiö SKS Oppi ja Tieto perustettu

$
0
0

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi äidinkielen sähköiseen ylioppilaskokeeseen valmentavan oppimisympäristö Älyn tammikuussa 2018. Jatkuvasti täydentyvä palvelu sisältää nyt myös lukion kertauskurssien (ÄI8 ja ÄI9) kurssimateriaalit. Oppimateriaalituotannon laajentuessa SKS on perustanut SKS Oppi ja Tieto Oy:n. Uuden osakeyhtiön toimitusjohtajaksi on nimitetty SKS:n kustannusjohtaja Tero Norkola. ”Ylioppilaskirjoitusten muuttuessa digitaalisiksi lähdimme kehittämään 70 vuotta vanhaa Ylioppilastekstejä-kirjasarjaamme edistyneeksi opiskeluvälineeksi, ja nyt Äly on osoittautunut niin laajaa yleisöä palvelevaksi menestystarinaksi, että se tarvitsi jo raamikseen osakeyhtiön,” Norkola kiteyttää. 

Äly on kehitetty jatkoksi vuosittain julkaistuille Ylioppilastekstejä-kokoelmille, jotka on koottu äidinkielen ylioppilaskokeen tehtävistä ja opiskelijateksteistä. SKS julkaisi näitä kokoelmia vuosina 1948–2017, ja suosittua oppimateriaalisarjaa on myyty yli miljoona kappaletta. Älyn tehtävät on laatinut Äidinkielen opettajain liiton kokoama asiantuntijaryhmä, ja sen teknisestä toteutuksesta vastaa Mediapool. Keväällä 2019 Äly sai kunniamaininnan Grand One 2019 -kilpailun Paras verkkopalvelu -sarjassa.

Äidinkielen opettajain liitto on viime vuosikymmeninä tuottanut äidinkielen ja kirjallisuuden valtakunnallisen preliminäärikokeen. Syksystä 2018 lähtien se on julkaistu ainoastaan Äly-alustalla. Lukutaidon ja kirjoitustaidon preliminääri 2020 julkaistaan Älyssä lokakuussa 2019.

Lisätiedot:
SKS Oppi ja Tieto Oy
toimitusjohtaja Tero Norkola, tero.norkola@finlit.fi, p. 0400 882 700

Uutuuskirja Opettajan ammattietiikkaa oppimassa auttaa lisäämään opettamisen ja oppimisen mielekkyyttä

$
0
0

Kirsi Tirrin ja Elina Kuusiston uutuusteos Opettajan ammattietiikkaa oppimassa tarkastelee opettajan ammatin eettisiä perusteita. Keskeiseksi nousee opettamisen ja oppimisen mielekkyyden rakentaminen.

Digitaalisuuden tuomat haasteet ja koulujen väliset erot oppimistuloksissa pakottavat tarkastelemaan oppimisen edellytyksiä moniarvoisessa yhteiskunnassa. Opettajan ammattietiikkaa oppimassa kuvaa keinoja lisätä opettajan työn ja oppimisen mielekkyyttä. Teos tarjoaa sekä tutkimustietoa että konkreettisia pedagogisia ideoita opettajan työn tueksi.

Opettajan ammattietiikka merkitsee oppilaan kasvuun ja kehitykseen sitoutumista. Opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta löytämään opiskeluunsa ja elämäänsä kestävä ja pitkäkestoinen tarkoitus. Opetuksessa on luotettava siihen, että oppilaat oppivat virheistään ja kykenevät kehittymään yhteisönsä jäseninä.

Koulujen ja yhteiskunnan monikulttuurisessa ympäristössä myös eettinen herkkyys on keskeistä. Se ilmenee eri kulttuureissa eri tavoin, mutta opettajan työssä herkkyys näyttäytyy erityisesti kykynä asettua eri osapuolten asemaan sekä oman toiminnan vaikutusten ymmärtämisenä. Oppilaiden kasvun edistämisen lisäksi opettaja voi rakentaa työstään mielekkäämpää henkilökohtaisilla päämäärillä, jotka ulottuvat pelkkää työtä laajemmalle.

Suomessa vallitseva inkluusion ihanne, jossa erilaisia oppilaita opetetaan samassa ryhmässä, haastaa opettajan pohtimaan, kenen edut ovat ensisijaisia ja kykeneekö opettaja vastaamaan kaikkien oppilaiden tarpeisiin. Tällainen päätöksenteko on opettajille vaikeaa, eivätkä he aina edes tunnista toimintansa eettisiä seurauksia oppilaille. Kouluelämässä opettajat joutuvat jatkuvasti reflektoimaan toimintansa taustalla vaikuttavia arvoja.

Nykyisten opetussuunnitelmien valossa elämäntarkoituksen pohtiminen ja omien valintojen ja elämäntapojen seurausten tiedostaminen ovat tärkeitä kasvatuksellisia tavoitteita. Kasvatus suuntautuu pitkäjänteisesti tulevaisuuteen, ja tämän päivän valintoja tulee voida tarkastella kestävän kehityksen näkökulmasta.

Kirjoittajat

Kirsi Tirri, KT, TM, on kasvatustieteen professori Helsingin yliopistossa ja tutkimusjohtaja Helsingin yliopiston tutkija­kollegiumissa.
Yhteystiedot: kirsi.tirri@helsinki.fi / p. +358 4074 372 69

Elina Kuusisto, TT, KM, on kasvatustieteen dosentti Helsingin yliopistossa ja apulaisprofessori Humanistisessa yliopistossa (University of Humanistic Studies) Utrechtissa, Hollannissa.

Kirsi Tirri & Elina Kuusisto
Opettajan ammattietiikkaa oppimassa
ISBN 9789523450417
Gaudeamus 2019

Lisätietoa teoksesta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilla.

Arvostelukappaleet:
lasse.leminen@gaudeamus.fi


Turun ammatti-instituutissa tuetaan, jottei kukaan putoaisi opinnoista

$
0
0

Toisen asteen opintoihin kiinnittymisen, läpäisyn ja putoamisen ehkäisyyn rakennetaan valtakunnallista toimintamallia, jolla pyritään tunnistamaan varhaisessa vaiheessa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisen riskitekijöitä ja vastaamaan näihin tekijöihin. Opiskelijoita tuetaan ryhmä- ja yksilövalmennuksen keinoin suorittamaan opinnot päätökseen ja siirtymään kohti työelämää tai jatko-opintoja sekä saatetaan  opinnot keskeyttäneitä opiskelijoita takaisin opintoihin.

Valtakunnallisen Vamos 2. aste -hankkeen kehittämistyöhön liittyy myös toimenpiteiden vaikuttavuuden mittaaminen, jota tehdään yhdessä Nordic Healthcare Groupin kanssa. Hankkeessa tuotetaan tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnin muutoksesta ja opintojen etenemisestä sekä niiden vaikutuksista kansantaloudellisella tasolla.

Vamos 2. aste – opintoihin kiinnittyminen, läpäisy ja pudokkuuden ehkäisy -hankkeen alueellinen pilotti käynnistyy Turun ammatti-instituutissa 12.8.2019 ravintola- ja catering alalta. Pilotissa on kyse kahden viikon opintokokonaisuudesta, jonka kautta ryhmä opiskelijoita palaa opintojen pariin. Pilotin oppitunneilla keskitytään opiskelijoiden hyvinvointiin, voimavaroihin ja vahvuuksien löytämiseen niin, että kaikki pilotin osat tukevat opiskelijaa saattamaan tutkinnon loppuun. Lisäksi neuvontaa annetaan erilaisissa alakohtaisissa aiheissa ja opiskelijoita muutoin askarruttavissa asioissa.

Pilotin toimintaa kokeillaan aluksi ravintola- ja catering -alalla kolme kertaa lukuvuonna 2019–2020. Mallin tarkoitus on tehostaa ja tukea opintojen etenemistä sekä keventää opintoihin palaamista. Kaikki pilotin teemat ovat nousseet opiskelijoiden ja henkilökunnan tarpeiden kautta ja niitä pystytään muokkaamaan tarpeen mukaan eri aloille ja erilaisille kohderyhmille Turun ammatti-instituutissa. Pilotin rinnalla kulkee myös yksilövalmennus, jota on tarjolla pilottiryhmän ulkopuolisille, hankealoilla opiskeleville nuorille. Hankkeeseen kuuluvat alat ovat: hotelli-, ravintola- ja catering, ICT, media, liiketalous (myös ruotsinkielinen) ja laboratorio.

Turun ammatti-instituutti on hankkeen osatoteuttaja yhdessä Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian sekä Suomen diakoniaopiston kanssa. Hanketta koordinoi Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön Vamos-palvelut ja rahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto (ESR).

Lisätietoja: Vamos 2. aste – opintoihin kiinnittyminen, läpäisy ja pudokkuuden ehkäisy -hanke

Lisätietoja paikallisesti, Turun ammatti-instituutti:
Minna Hemgård, projektityöntekijä
minna.hemgard@turku.fi, 040 3561 089

Lisätietoja hankkeesta yleisesti, Helsingin diakonissalaitos:
Eveliina Rantanen, projektipäällikkö
eveliina.rantanen@hdl.fi, 050 3279 922

 

På Åbo Yrkesinstitut stöder man studerande för att motverka avbrutna studier

Nu byggs en riksomfattande verksamhetsmodell för att knyta an andra stadiets studerande till sina studier, få dem motiverade att slutföra dem, samt att förhindra skolavhopp. Med hjälp av modellen strävar man efter att i ett tidigt skede identifiera och motverka riskfaktorer för utslagning från studier och arbetsliv. Studerandena får handledning både i grupp och individuellt, i att slutföra sina studier och övergå till arbetslivet eller vidareutbildning, medan de studerande som avbrutit sin skolgång får hjälp med att återgå till skolbänken.

Till utvecklingsarbetet inom Vamos-stiftelsens landsomfattande utvecklingsprojekt för andra stadiet hör även mätningar av de insatta åtgärdernas effekter. Mätningarna görs i samarbete med företaget Nordic Healthcare Group. Inom projektet produceras information om förändringarna i studerandenas hälsa, hur studierna framskrider samt, hurudan påverkan detta har på en nationalekonomisk nivå.

Projektet ”Vamos 2. aste – opintoihin kiinnittyminen, läpäisy ja pudokkuuden ehkäisy” (fritt översatt ”Vamos – anknytning till och genomförande av studier samt förhindrande av skolavhopp på andra stadiet) startar en regional pilotmodell på Åbo Yrkesinstituts restaurang- och catering linje 12.8.2019. Pilotprojektet består av en två veckors studiehelhet via vilken en grupp studerande återvänder till sina studier. Undervisningen fokuserar på studerandenas välmående och på att de skall finna sina egna styrkor och kraftkällor, så att alla delområden i piloten stöder deltagarna i att slutföra sina studier. Utöver detta ges branschspecifik rådgivning, men även stöd och råd angående andra aktuella problem som studerandena önskar hjälp med.

Pilotens verksamhet prövas till en början på restaurang- och catering linjen tre gånger under läsåret 2019-2020. Modellens mål är att intensifiera och stöda studiernas framskridande och att underlätta återgången till studielivet. Alla ämnen som ingår i och behandlas under pilotmodellen är ett resultat av det behov som lyfts fram av institutets studerande och personal, och de kan anpassas enligt de behov som finns inom de olika branscherna och målgrupperna på Åbo Yrkesinstitut.

Vid sidan av pilotmodellen erbjuds även individuell handledning till yrkesinstitutets studerande utanför pilotgruppen på både finska och svenska. De linjer som omfattas av projektet är hotell-, restaurang- och catering, IKT, media, affärsverksamhet (även svenskspråkiga handel och data) samt laboratorie.

Åbo Yrkesinstitut är en av projektets verkställare tillsammans med Esboregionens utbildningssamkommun Omnia och Suomen Diakoniopisto. Projektet koordineras av Helsingfors Diakonianstalts stiftelse Vamos och finansieras av Europeiska socialfonden (ESF).

Läs mer om projektet (på finska):

Vamos 2. aste – opintoihin kiinnittyminen, läpäisy ja pudokkuuden ehkäisy -hanke

Ytterligare information, regionalt, Åbo Yrkesinstitut:

Minna Hemgård, projektarbetare
minna.hemgard@turku.fi, 040 3561 089

Ytterligare information angående projektet som helhet:
Eveliina Rantanen, projektchef
eveliina.rantanen@hdl.fi, 050 3279 922

 

Tietokirjallisuuden suurtapahtuma TIETOKIRJA.FI elokuun lopussa Helsingissä

$
0
0

Tietokirjafestivaali TIETOKIRJA.FI tuo yli sata esiintyjää 28.─29.8.2019 Tieteiden talolle Helsinkiin. Teemana on ”Rikottuja rajoja”.

Tapahtumassa kuullaan erilaisia paneelikeskusteluja ja haastatteluja muun muassa maapallon rajoista, #metoosta, tekoälystä, faktan ja fiktion rajankäynnistä, poliittisesta puheesta, elämäkerran kirjoittamisesta ja kansallisten kuvien rikkomisesta. Lisäksi aiheina ovat esimerkiksi työelämän rajat, arjen ilmastoteot, lasikaton rikkojat, rakoileva Eurooppa, median murros, sankaritarinat lastenkirjallisuudessa ja sukupuolen moninaisuus.

Mukana on yli sata esiintyjää eri aloilta. Kahden päivän aikana lavalle nousevat esimerkiksi Irja Askola, Pekka Haavisto, Kaarina Hazard, Antti Heikkinen, Karo Hämäläinen, Sirkka Hämäläinen, Kari Enqvist, Mia Kankimäki, Teemu Keskisarja, Anna Kortelainen, Elina Lappalainen, Antti Nylén, Helena Petäistö, Helena Ruuska, Minna Rytisalo, Syksy Räsänen, Ville Tietäväinen ja Johanna Vehkoo.

TIETOKIRJA.FI järjestetään joka toinen vuosi, tänä vuonna seitsemättä kertaa. Aiemmista tapahtumista tutut ohjelmanumerot ”Elämäni tietokirjat” ja ”Miten minusta tuli tietokirjailija” saavat jatkoa. Lisäksi Tietokirjaraati arvioi ajankohtaisia tietokirjoja.

Kaksipäiväinen tietokirjafestivaali on yleisölle avoin ja maksuton. TIETOKIRJA.FI pidetään Tieteiden talolla, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki.

Lisätietoa tapahtumasta osoitteessa www.tietokirja.fi.
Ohjelma: www.tietokirja.fi/ohjelma/ohjelma-2019
Esiintyjät: www.tietokirja.fi/esiintyjat/esiintyjat-2019

TIETOKIRJA.FI on osa vuoden 2019 tietokirjaviikkoa, jota vietetään maanantaista sunnuntaihin 26.8.─1.9. Tietokirjaviikon aikana on joka päivä tietokirjallista ohjelmaa. Ohjelmaan voi tutustua osoitteessa www.tietokirja.fi. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!


Lisätiedot:
Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja
Anne Rutanen | Viestintäpäällikkö | Suomen tietokirjailijat ry
anne.rutanen@suomentietokirjailijat.fi | 050 351 2771
www.suomentietokirjailijat.fi
www.tietokirja.fi

TIETOKIRJA.FI-tapahtuman järjestävät yhteistyössä Suomen tietokirjailijat ry, Suomen Kustannusyhdistys, Kirjakauppaliitto, Tietokirjallisuuden edistämiskeskus, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tieteellisten Seurain valtuuskunta, Bibliofiilien Seura, FILI, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Lauri Jäntin säätiö ja Lukukeskus.

Aikuisten perusopetukseen osallistuneiden määrä on kasvanut lähes puolella / Antalet studerande i grundläggande utbildning för vuxna har ökat med nästan hälften

$
0
0

Aikuisten perusopetukseen osallistuneiden määrä on kasvanut viime vuosina reilusti. Vuonna 2018 heitä oli noin 3 700, kun vuonna 2013 heitä oli melkein puolet vähemmän. Ammatillisessa koulutuksessa ammatti- ja erikoisammattitutkintojen opiskelu ovat nostaneet suosiotaan.

Koulujen alkaessa oppilasmäärät myötäilevät aikaisempia vuosia. Joissakin ryhmissä on kuitenkin nähtävissä selviä muutoksia.

Esimerkiksi aikuisten perusopetukseen osallistuneiden määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Viime vuonna heitä oli 3 725, joista suurin osa opiskeli yksittäisiä perusopetuksen oppiaineita. Aikuisten perusopetusta voi saada muun muassa aikuislukioissa ja kansanopistoissa.

Peruskoulussa opiskelee vuosittain englannin kielellä nykyisin parin tuhannen oppilaan joukko. Määrä on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2013 englanninkielisessä perusopetuksessa oli 1 378 oppilasta, kun viime vuonna heitä oli jo 2 060.

Kaiken kaikkiaan perusopetuksen oppilaita on tänä syksynä arviolta yli puoli miljoonaa. Perusopetuksen oppilaiden määrä on noussut hiljalleen viimeisten kuuden vuoden aikana. Oppilaita oli viime vuonna 560 503, mikä on noin 4 % enemmän kuin vuonna 2013.

Oppilasmäärän kasvusta huolimatta peruskouluja on lakkautettu tai yhdistetty joka vuosi. Toiminnassa olevia peruskouluja oli viime vuonna 2 346. Vielä vuonna 2013 peruskouluja oli 2 705.

Esikoululaisten määrä on kasvanut vuodesta 2013 noin 3 %. Taustalla on vuoden 2015 lakimuutos, jonka mukaan esikoulusta tuli velvoittava. Myös ikäluokkien koot vaikuttavat ja sen johdosta tänä syksynä esikoulussa aloittaa arviolta hieman vähemmän lapsia kuin viime syksynä, noin 60 000 lasta. Viime vuonna esiopetuksessa oli 61 434 lasta.

Ekaluokkalaisia on tänä syksynä arviolta 61 000, kuten viime syksynäkin.

Ikäluokkien pieneneminen näkyy lukio-opiskelijoiden määrässä

Lukio-opiskelijoiden määrä on laskenut pari prosenttia viimeisen kuuden vuoden aikana. Taustalla on lähinnä ikäluokkien kokojen muutokset, koska edelleenkin peruskoulun päättäneistä enemmistö valitsee lukion jatko-opintopaikakseen. Viime vuonna lukiolaisia oli 103 440.

Kuten aiempinakin vuosina sekä peruskoululaisista että lukiolaisista noin 6 % opiskelee ruotsinkielisissä kouluissa.

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus yhä suositumpaa


Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen opiskelijamäärä on kasvanut viime vuodesta. Tämän vuoden kevätkaudella valmentavassa koulutuksessa opiskeli keskimäärin 5 500 opiskelijaa, mikä on 7 % enemmän kuin viime vuoden kevätkaudella.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinto-opiskelu kiinnostaa entistä useampaa


Myös tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijamäärät ovat kasvaneet. Tämän vuoden kevätkaudella ammatti- ja erikoisammattitutkinto-opiskelijoita oli keskimäärin 37 150, noin 8 % enemmän kuin viime vuoden keväällä. Ammatillisen perustutkinnon opiskelijoita oli keväällä keskimäärin 144 760.

Nousuja selittää osaltaan työvoimakoulutuksen siirtyminen työ- ja elinkeinoministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle sekä se, että ammatillinen koulutus sai lisämäärärahan vuoden 2018 lopulla, minkä vaikutus näkyy tämän vuoden puolella. Mukana luvuissa on sekä koko tutkinnon että osatutkinnon suorittajat.

Opetushallitus arvioi syksyllä 2019 aloittavien opiskelijamääriä muun muassa Vipunen-tilastotietopalvelun väestö- ja opiskelijamäärätilastojen pohjalta. Viimeisimmät toteutuneet luvut ovat vuodelta 2018 tai 2019.

Liitteenä tilastotaulukko.

Lisätietoja:

Pirjo Karhu, pirjo.karhu@oph.fi, puh. 029 5331 317

Mediatilaisuuden puhujien valokuvat ja lukuvuoden alkuun liittyvää aihekuvitusta median käyttöön löydät täältä: www.kuvat.fi/AXNCM43YWU

******

Antalet studerande i grundläggande utbildning för vuxna har ökat med nästan hälften

Antalet personer som deltar i den grundläggande utbildningen för vuxna har ökat kraftigt under de senaste åren. År 2018 deltog 3 700 personer i grundläggande utbildning för vuxna, medan antalet var nästan hälften färre år 2013. Inom yrkesutbildningen är det allt fler som studerar till en yrkes- eller en specialyrkesexamen.

Då skolorna öppnar sina dörrar igen är antalet elever och studerande ungefär på samma nivå som under de föregående åren. Inom en del grupper förekommer ändå tydliga skillnader i förhållande till tidigare år.

Till exempel har antalet studerande inom den grundläggande utbildningen för vuxna ökat rejält under de senaste åren. Ifjol deltog 3 725 i grundläggande utbildning för vuxna, och största delen av dem studerade enskilda läroämnen som ingår i den grundläggande utbildningen. Grundläggande utbildning för vuxna erbjuds av bland annat vuxengymnasier och folkhögskolor.

I dagens läge finns det årligen ungefär två tusen elever som studerar på engelska i den grundläggande utbildningen. Antalet har ökat under de senaste åren. År 2013 deltog 1 378 elever i grundläggande utbildning på engelska, medan de år 2018 var 2 060 stycken.

Den här hösten finns det sammanlagt uppskattningsvis fler än en halv miljon elever i den grundläggande utbildningen. Elevantalet i den grundläggande utbildningen har långsamt ökat under de senaste sex åren. Senaste år fanns det 560 503 elever, vilket är ungefär 4 procent fler än år 2013.

Trots det ökade antalet elever är det flera grundskolor som varje år läggs ner eller slås samman. Ifjol fanns det 2 346 verksamma grundskolor medan motsvarande siffra år 2013 var 2 705.

Antalet barn som deltar i förskoleundervisning har stigit med ungefär 3 procent sedan 2013. Det här beror på lagändringen som trädde i kraft 2015 och medförde att förskoleundervisningen blev obligatorisk. Storleken på årskullarna spelar också in och därför beräknas aningen färre barn börja i förskolan denna höst än året innan. I höst börjar cirka 60 000 barn i förskolan medan motsvarande antal i fjol var 61 434 barn.

Den här hösten börjar 61 000 elever i ettan, vilket är lika många som för ett år sedan.

Mindre årskullar ger färre antal gymnasiestuderande

Antalet gymnasiestuderande har minskat med ett par procent under de senaste sex åren. Det här beror på ändringar i årskullarnas storlek, eftersom majoriteten av eleverna som går ut grundskolan fortfarande väljer gymnasiet. Ifjol fanns det totalt 103 440 gymnasiestuderande.

Precis som under tidigare år går ungefär 6 procent av grundskoleeleverna och av de gymnasiestuderande i svenskspråkiga skolor och läroanstalter.

Handledande utbildning för grundläggande yrkesutbildning ökar i popularitet

Antalet studerande som deltar i handledande utbildning för grundläggande yrkesutbildning har ökat under de senaste åren. Våren 2019 deltog i genomsnitt 5 500 studerande i en handledande utbildning, vilket är 7 procent fler än under föregående vår.

Yrkes- och specialyrkesexamina intresserar allt fler

Antalet studerande har också ökat inom yrkesutbildningar som leder till en examen. Den här våren var det i genomsnitt 37 150 studerande som deltog i en utbildning som ger en yrkes- eller en specialyrkesexamen. Det är ungefär 8 procent fler än för ett år sedan. På våren fanns det också 144 760 studerande som deltog i utbildning som ger en yrkesinriktad grundexamen.

Ökningen kan delvis förklaras med att arbetskraftsutbildningen har flyttats från arbets- och näringsministeriet till undervisnings- och kulturministeriets förvaltningsområde. Yrkesutbildningen beviljades även tilläggsanslag i slutet av 2018, och effekten av finansieringen syns under det här året. Siffrorna omfattar både studerande som avlägger en hel examen och studerande som avlägger delar av en examen.

Utbildningsstyrelsens beräkning av antalet studerande som inleder sina studier 2019 utgår bland annat från de uppgifter som sammanställts i statistiktjänsten Vipunen om befolkningen och antalet studerande. De senaste faktiska siffrorna är från 2018 eller 2019.

En tabell över uppgifterna finns som bilaga till den här nyheten.

Ytterligare information:

Pirjo Karhu, pirjo.karhu@oph.fi, tfn 029 5331 317

Bilder på mediatillfällets talare och bildsättning med anknytning till läsårsstarten hittar du på www.kuvat.fi/AXNCM43YWU

Poikien oppimistulosten parantamiseksi tarvitaan tukea vanhemmuuteen sekä eri sektoreiden tiivistä yhteistyötä / För att förbättra pojkarnas inlärningsresultat behövs stöd för föräldraskapet och nära samarbete mellan olika sektorer

$
0
0

Monialainen työryhmä esittää 12 toimenpidettä, joilla poikien oppimistulokset saataisiin paranemaan vuoteen 2025 mennessä. Uudenalaisilla täsmäratkaisuilla voidaan muun muassa tukea lasten vanhempia sekä tarjota pojille hyviä malleja lukemisen ja opiskelun hyödyistä.

Koulu tai opetushallinto eivät voi yksin ratkaista poikien oppimishaasteita, sillä toimintaympäristön muutokset ovat luonteeltaan yhä useammin monimutkaisia, kaaosmaisia, yllättäviä ja syntyvät monen muuttujan summana.

Erilaisten selvitysten ja tutkimusten pohjalta tiedetään, että tyttöjen oppimistulokset ovat pääsääntöisesti poikien oppimistuloksia paremmat. Opetushallituksen 70 eri alan asiantuntijan työskentelyn pohjalta kootussa Poikien oppimishaasteet ja -ratkaisut vuoteen 2025 -raportissa käydään läpi monialaisia yhteistyöratkaisuja, joiden avulla poikien osaaminen saataisiin samalle tasolle tyttöjen kanssa.

Muutos edellyttää vuoropuhelua tutkimusmaailman kanssa sekä hyvien käytäntöjen tunnistamista, hyödyntämistä ja levittämistä. Tarvitaan sekä suoraan pojille suunnattuja toimenpiteitä että yhteiskunnan rakenteiden kehittämistä.

Vanhemmuusohjelma tukemaan poikien oppimisvalmiuksia

Työryhmä esittää, että juuri käynnistyneelle hallituskaudelle perustetaan kansallinen vanhemmuus-ohjelma, jolla tuetaan valmiuksia vanhemmuuteen odotusajasta lapsen täysi-ikäisyyteen asti. Tutkimusten mukaan vanhempien lukutottumuksilla ja osaamistasolla on vaikutusta poikien oppimiseen, minkä takia myös vanhempien tukeminen on tärkeää.

– Tällä hallituskaudella suunniteltu oppivelvollisuuden laajentaminen ei ole ainoastaan työllisyyskysymys vaan myös laajemmin yhteiskunnan sosiaalisiin rakenteisiin vaikuttava uudistus. Perheitä on tarpeen tukea nykyistä monipuolisemmin vanhemmuuden eri vaiheissa. Vanhemmuusvalmiuksia tulisi lisätä jo osana toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulutuksen sisältöjä, opetusneuvos Samuli Leveälahti pohtii.

Ei ole väliä mitä ja mistä lukee

Poikia tulee kannustaa monipuoliseen lukemiseen. Perinteisten kirjojen ohella on tärkeää innostaa poikia hyödyntämään erilaisia välineitä – esimerkiksi digitaaliset alustat, hallittu digitaalinen pelaaminen ja äänikirjat tarjoavat vaihtoehtoja kunkin oppijan omiin tottumuksiin ja tarpeisiin.

– Poikien ja nuorten miesten seuraamien julkisuuden henkilöiden innoittavat esimerkit lukemisesta ja oppimisesta kannustavat poikia oppimaan. Pojille on myös tärkeää valaa tulevaisuususkoa oppimisen merkityksellisyyteen työelämässä ja elämän muilla osa-alueilla, Leveälahti toteaa.

Isät ja miesopettajat toimivat kannustavina esimerkkeinä

Miesten aktiivinen rooli kasvattajana ja esikuvana tukee poikien oppimista ja tarjoaa rohkaisevan esimerkin poikien opinpolulle. Onkin tärkeää, että opettajakunnassa on niin miehiä kuin naisia ja että miehiä hakeutuu opettajiksi erityisesti myös varhaiskasvatukseen ja alakoulun kahdelle ensimmäiselle luokalle.

Poikien oppimishaasteita koskevissa jatkotutkimuksissa olisi tarpeen tehdä vertailevaa analyysia eri muuttujien vaikutuksista oppimiseen. Sukupuoli on vain yksi erilaisia oppijoita erotteleva muuttuja, ja sukupuoliroolien sisällä on erilaisia tasoja. Oppimista tukevat toimenpiteet tuleekin suunnata laajemmin kaikille oppijoille sukupuolesta riippumatta.

70 asiantuntijan yhteisessä työskentelyssä koottiin kaikkiaan 12 toimenpide-ehdotusta. Yhteistyössä oli mukana Opetushallituksen lisäksi Kela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, yliopistot, puolustusvoimat, nuorisoalan toimijat ja opiskelijajärjestöt.

Poikien oppimishaasteita tarkasteltiin osana elinikäisen oppimisen toimintamallin pilotointia. Tarkoitus oli löytää tulevaisuusorientoituneita ratkaisuja, joilla voidaan tukea oppijoita eri elämänvaiheissa. Poikien oppimista arvioitiin laajasti koulu- ja työelämän, vapaa-ajan, hyvinvoinnin ja terveyden, perhetaustan sekä alueellisten erojen ja sukupuoliroolien näkökulmista.

Poikien oppimishaasteet ja -ratkaisut vuoteen 2025

  • perheiden hyvinvointipalvelujen kehittäminen
  • kansallisen vanhemmuusohjelman käynnistäminen
  • tulevaisuususkon vahvistaminen
  • lukutaidon ja kielellisen osaamisen tukeminen
  • sukupuolittuneiden käytäntöjen murtaminen
  • monipuolisen harrastustoiminnan tukeminen
  • yhteistyöhön perustuvan toimintakulttuurin luominen
  • osallisuuden ja yhteisöön kuulumisen varmistaminen
  • sosiaalisten ja elämänhallinnan taitojen vahvistaminen koulussa ja harrastuksissa
  • ohjauspalveluiden kehittäminen läpi elämänpolun
  • hallitun digipelaamisen tukeminen
  • rehtoreiden johtamisosaaminen koulujen toimintakulttuurin kehittämiseksi.

Tutustu raporttiin:
https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/poikien-oppimishaasteet-ja-ratkaisut-vuoteen-2025

För att förbättra pojkarnas inlärningsresultat behövs stöd för föräldraskapet och nära samarbete mellan olika sektorer

En yrkesövergripande arbetsgrupp föreslår tolv åtgärder med vilka pojkarnas inlärningsresultat kunde förbättras före år 2025. Med nya, skräddarsydda lösningar kunde man bland annat stöda barnens föräldrar och erbjuda pojkarna goda exempel på nyttan av läsning och studier.

Skolan eller utbildningsförvaltningen kan inte ensamma lösa utmaningarna kring pojkarnas lärande, eftersom förändringarna i verksamhetsmiljön är ett resultat av olika faktorer samtidigt som de till sin natur är allt mer komplexa, kaosartade och överraskande.

Utifrån olika utredningar och undersökningar känner man till att flickornas inlärningsresultat i regel är bättre än pojkarnas. I en rapport som Utbildningsstyrelsen har sammanställt om utmaningar och lösningar som gäller pojkarnas lärande (Poikien oppimishaasteet ja -ratkaisut vuoteen 2025) lyfter man fram olika lösningar för yrkesövergripande samarbete som kunde förbättra pojkarnas färdigheter och kunskaper så att de skulle vara på samma nivå som flickornas. Rapporten grundar sig på det arbete som arbetsgruppen bestående av 70 sakkunniga inom olika områden har gjort.

För att få till stånd en förändring förutsätts en dialog med forskningsvärlden samt att man identifierar, använder och sprider goda förfaringssätt. Det krävs både att man vidtar åtgärder som riktas direkt till pojkarna och att samhällsstrukturerna utvecklas.

Föräldraskapsprogram ska stöda pojkarnas färdigheter att lära sig

Arbetsgruppen föreslog att man under den regeringsperiod som nyss har inletts inför ett nationellt föräldraskapsprogram med syfte att stöda de färdigheter som man behöver som förälder, allt från graviditeten tills barnet uppnår vuxen ålder. Forskning visar att föräldrarnas läsvanor och kunskapsnivå har betydelse för pojkarnas lärande och därför är det också viktigt att stöda föräldrarna.

– Den förlängning av läroplikten som planerats för den här regeringsperioden är inte enbart en fråga om att öka sysselsättningen, utan handlar även om att mer genomgående förnya de sociala strukturerna. Det finns behov av att bättre och mer mångsidigt än i dagens läge stöda föräldraskapet i dess olika skeden. Färdigheterna för föräldraskap borde tas med som en del av innehållet i utbildningen på andra stadiet och högskolorna, reflekterar undervisningsrådet Samuli Leveälahti.

Det spelar ingen roll vad man läser

Pojkarna ska uppmuntras att läsa mångsidigt. Utöver traditionella böcker är det viktigt att sporra pojkarna att använda olika verktyg – till exempel erbjuder digitala plattformar, kontrollerat digitalt spelande och ljudböcker alternativ för olika elevers vanor och behov.

– Föredömliga exempel på läsande och lärande bland offentliga personer som pojkar och unga män ser upp till inspirerar de unga till att lära sig. Det är också viktigt att ingjuta framtidstro hos pojkarna vad beträffar lärandets betydelse för arbetslivet och andra delområden i livet, konstaterar Leveälahti.

Papporna och de manliga lärarna fungerar som uppmuntrande förebilder

Männens aktiva roll i pojkarnas uppväxt och utveckling stöder deras lärande samtidigt som de fungerar som en uppmuntrande förebild för pojkarnas lärstig. Det är viktigt att lärarkåren består av såväl män som kvinnor och att det finns män som vill bli lärare, särskilt inom småbarnspedagogiken och för årskurs 1 och 2 i grundskolan.

I framtida undersökningar som görs om utmaningarna kring pojkarnas lärande finns det behov av att jämföra hur olika faktorer inverkar på lärandet. Könet är bara en nämnare som skiljer eleverna åt och det finns olika nivåer av könsroller. Åtgärder för att stöda lärandet ska därför vidtas på en mer övergripande nivå och riktas till alla elever oberoende av kön.

Samarbetet mellan de 70 sakkunniga resulterade i tolv åtgärdsförslag. I arbetet deltog förutom Utbildningsstyrelsen även Folkpensionsanstalten, Institutet för hälsa och välfärd, universitet, Försvarsmakten, ungdomsaktörer och studentorganisationer.

Utmaningarna i pojkarnas lärande granskades som en del av pilotförsöket med en verksamhetsmodell för livslångt lärande. Målet var att ta fram framtidsorienterade lösningar med vilka man kan stöda elever och studerande i olika skeden av livet. Pojkarnas lärande har analyserats på en omfattande nivå med beaktande av skola och arbetsliv, fritid, välbefinnande och hälsa, familjebakgrund och regionala skillnader samt könsroller.

Åtgärdsförslagen i anslutning till utmaningarna med pojkarnas lärande går ut på att:

  • utveckla tjänsterna för familjernas välbefinnande
  • inleda ett nationellt föräldraskapsprogram
  • stärka framtidstron
  • stöda läsfärdigheterna och de språkliga färdigheterna
  • bryta könsrelaterade mönster
  • stöda mångsidig fritidsverksamhet  
  • skapa en verksamhetskultur som grundar sig på samarbete
  • säkerställa delaktigheten och tillhörigheten till gemenskapen
  • stärka de sociala färdigheterna och livskompetensen både i skolan och inom fritidsaktiviteterna
  • utveckla handledningstjänsterna till att omfatta hela livet
  • stöda kontrollerat digitalt spelande
  • främja rektorernas ledarskapskompetens för att utveckla skolornas verksamhetskultur.

Länk till publikationen (på finska):
https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/poikien-oppimishaasteet-ja-ratkaisut-vuoteen-2025

 

Tredun uudet opiskelijat aloittavat ammatillisen polkunsa keskiviikkona

$
0
0

Tampereen seudun ammattiopisto Tredussa aloittaa 7. elokuuta 2600 uutta perustutkinto-opiskelijaa. Uudet opiskelijat hakivat Treduun keväällä toisen asteen yhteishaussa. Myös jatkavat opiskelijat palaavat opintojen pariin elokuun toisen viikon aikana.

Kevään yhteishaussa peruskoulupohjaisista koulutuksista suosituimpia aloja olivat hius- ja kauneudenhoitoala, media- ja kuvallinen ilmaisu ja sähkö- ja automaatioala.

Vuoden 2018 alusta alkaen ammatillisen koulutukseen on voinut hakeutua yhteishaun lisäksi myös jatkuvan haun kautta joustavasti ympäri vuoden. Kuluvan vuoden aikana Tredussa on aloittanut 1300 jatkuvan haun kautta hakeutunutta perustutkinto-opiskelijaa. Jatkuvan haun opiskelijamäärät muuttuvat jatkuvasti, sillä opiskelijat aloittavat opintonsa joustavasti.

Jatkuva haku on sopiva vaihtoehto esimerkiksi niille, jotka jäivät yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa tai ovat jo suorittaneet aiemman tutkinnon tai lukion päättötodistuksen. Jatkuva haku sopii alanvaihtajille. Se mahdollistaa opintojen aloituksen ympäri vuoden ja osaamisen kehittämisen tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa.

Uusien opiskelijoiden opinnot alkavat henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelman (HOKS) tekemisellä.

Viewing all 16617 articles
Browse latest View live