Quantcast
Channel: Koulutus - ePressi
Viewing all 16749 articles
Browse latest View live

Yli puoli miljoonaa tutkintoa suoritettu ammattikorkeakouluissa – Xamkissa 35 000 valmistuneen raja rikki!

$
0
0

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n tiedote 16.2.2021 täydennettynä Xamkin tiedoilla.

 

Ammattikorkeakouluissa on suoritettu 509 000 korkeakoulututkintoa vajaan 30 vuoden aikana. Pääpaino on ollut työelämään valmistavissa AMK-tutkinnoissa, joita on suorittu 489 000. Vuodesta 2005 lähtien koulutustarjontaan on kuulunut myös ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK), joita on suoritettu yhteensä 29 000.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta on valmistunut jo yhteensä 35 148 uutta osaajaa työelämään. Näistä 33 134 on ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta ja 2 014 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta. Lukuun sisältyvät Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluista vuodesta 1992 ja Xamkista vuodesta 2017 lähtien valmistuneet.

-  Monialaisen Xamkin merkitys asiantuntijoiden ja osaavien ammattilaisten kouluttamisessa oman alueen, ja laajemmin yhteiskunnan tarpeisiin, on huomattava. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen merkitys yritystoiminnan kehittämisessä on tärkeää, koska opiskelijat ovat jo opiskeluaikanaan lähes kaikki päätoimisessa työssä ja heillä on näin mahdollisuus kehittää omaa alaansa ja uudistaa työelämää, toteaa varatoimitusjohtaja ja vararehtori Mirja Toikka.

Ammattikorkeakoulujen suurin koulutusala on sosiaali- ja terveysala

Ammattikorkeakoulut tarjoavat laajan koulutustarjonnan, jossa yleisimmin suoritettuja tutkintoja ovat insinööri (AMK), tradenomi (AMK), sairaanhoitaja (AMK) ja restonomi (AMK). Koulutusaloista suurin on sosiaali- ja terveysala, jossa eri ammateilla on omat tutkintonsa. Sote-alan AMK- ja YAMK tutkintoja on suoritettu 163 000. Toiseksi eniten valmistuneita on tekniikasta ja ICT-alalta (143 000). Kolmannen suuren ryhmän muodostaa liiketalous (111 000). Suurten alojen lisäksi ammattikorkeakoulut ovat merkittäviä kulttuuri-, luonnonvara- ja kasvatusalan kouluttajia.

Tutkintomäärien odotetaan kasvavan 2020-luvulla

Vuonna 2020 suoritettiin 24 370 AMK-tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen määrä oli kolmatta vuotta samalla tasolla. Sen sijaan YAMK-tutkinnoissa oli kasvua, kun niitä valmistui vajaa 3900. Kasvua edellisestä vuodesta oli 16 prosenttia.

Suomen tavoitteena on lisätä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuutta 25-34-vuotiaista, joten tutkintomäärien odotetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Ammattikorkeakouluissa opiskelupaikan vastaanottaneiden määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 8 000 hakijalla eli runsaalla 16 prosentilla. Kasvu tapahtui sekä AMK-tutkintoon että YAMK-tutkintoon johtavissa koulutuksissa.

Osaajia jokaiseen maakuntaan

Suomen jokaisessa maakunnassa toimii vähintään yksi ammattikorkeakoulu varmistamassa osaavan työvoiman tarjontaa alueiden tarpeisiin. Valmistuneista keskimäärin yli puolet työllistyy opiskelumaakuntaansa. Uudellamaalla osuus on yli 90 prosenttia.

Koulutuksen merkitystä alueille kuvaa vasta valmistuneiden hyvä työllistyminen. Viime vuosina AMK-tutkinnon suorittaneista lähes 90 prosenttia ja YAMK:n suorittaneista 95 prosenttia oli työssä vuosi valmistumisen jälkeen.

Eniten tutkintoja, 52 000, on suoritettu pääkaupunkiseudulla toimivassa Metropoliassa ja sitä edeltäneissä ammattikorkeakouluissa.

Ammattikorkeakoulujen lyhyen historian takia valmistuneita on enemmän nuoremmissa ikäluokissa: joka viides 30–40-vuotias on valmistunut ammattikorkeakoulusta.

Vakinainen ammattikorkeakoulutus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Ensimmäiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa 1991–92 väliaikaisina. Ensimmäiset vakinaiset toimiluvat myönnettiin 1996 ja vuoteen 2000 mennessä kaikki ammattikorkeakoulut olivat vakinaistuneet. Poliisikoulutuksessa ammattikorkeakoulututkinnot otettiin käyttöön vuonna 1998, ja valtakunnallinen poliisikoulutus keskitettiin vuoden 2008 alusta Poliisiammattikorkeakouluun Tampereelle. Ahvenanmaalle perustettiin 2003 Högskolan på Åland, joka on maakunnan korkeinta opetusta antava oppilaitos.

Nykyisin Suomessa on 24 ammattikorkeakoulua, joissa on noin 150 000 opiskelijaa. Yli puolet alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista on ammattikorkeakoluissa. Lisäksi ammattikorkeakoulut vuodesta 1996 kouluttaneet ammatillisten opettajien pedagogisen pätevyyden. Heitä on valmistunut yli 30 000.

 

Lisätiedot Xamkin koulutuksista

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk
vararehtori, varatoimitusjohtaja Mirja Toikka
puh. 044 702 8372, mirja.toikka@xamk.fi

 

Liite: Arenen ry:n tilasto ammattikorkeakouluissa suoritetuista tutkinnoista 1990-2020

 


Pohjois-Pohjanmaalta ja Lapista 6 yritystä Uskalla Yrittää -finaaliin

$
0
0

Semifinaaliin osallistui myös vierailevia yrityksiä Ruotsista

Nuori Yrittäjyys ry:n valtakunnallisen Uskalla Yrittää -kilpailun semifinaaliin osallistui 16.helmikuuta Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa huimat 48 uutta nuorten perustamaa yritystä, joista kuusi oli vierailevia yrityksiä Ruotsista. Tuomaristo valitsi viisi yritystä alueen edustajiksi huhtikuussa järjestettävään finaaliin ja yhden finalistin valitsi yleisö. Lisäksi Bothnian Arc -hankeen työryhmä palkitsi parhaan vierailevan yrityksen (vierailevista NY-yrityksistä Ruotsista) ja parhaan kansainvälisen potentiaalin omaavan NY-yrityksen.

Yritykset esittelivät toimintaansa virtuaalisesti Howspace-alustalla järjestetyssä semifinaalitapahtumassa tiistaina 16.2. iltapäivällä ja palkintojenjako striimattiin Oulusta Mallassaunasta, Pikisaaresta.

 

Kiertotalous ja ekologisuus vahvoja teemoja

Tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin NY-yritysten yritysideoissa painottui kiertotalous ja ekologisuus -teema, sillä neljäsosa yritysideoista (12/47) liittyi jollakin tavalla siihen.

 

Finaaliin edenneet:

Paras NY-yritys, perusaste: Palaveli NY

-        Hyvä tiimi, katetta laskettu hyvin. Vuoden aikana oli tehty tuotekehitystä, jotta tuotteeseen ei enää tarvita kylmäketjua. Tuotteessa oli hyvin huomioitu hävikin minimointi.

 

Paras NY-yritys, toinen aste: 143 NY

-        Idea oli lähtöisin omasta arvomaailmasta ja samalla huomioi, mitä maailma tarvitsee. Tuote oli huolellisesti suunniteltu ja tämä tuotiin hyvin esille myös yrityksen esittelyssä. Tuotteen materiaaleissa ja valmistuksessa oli otettu ekologisuus hyvin huomioon. Myyntiä oli jo tehty, verkkokauppa oli avattu ja hinta oli perusteltu sekä järkevällä tasolla. Tiimi toimi yhdessä hyvin ja olivat innokkaita kehittämään yritystä. Myös yrityksen nimellä oli oma mahtava tarina.

 

Paras liikeidea: FransHill NY

-        Nerokas idea, jonka tuotteet ovat hiilinegatiivisia ilmastokompensaation avulla. Taloudelliset laskelmat ja tuotteen katteet olivat realistiset. Tiimin yhteistyö toimi hyvin ja tuki idean kehittymistä eteenpäin. Yritys oli myös miettinyt varastonhallinnan ja resurssien käytön järkevästi, jolloin ylimääräistä tuotantoa pyritään välttämään. 

 

Paras tuote: Valoa NY

-        Mahtava tuote, joka myös otti huomioon ekologisen näkökulman tuotteen materiaalein hankinnassa ja valmistus tapahtuu osin kierrätystuotteista. Tuotteen hinnoittelu mahdollistaa hyvät edellytykset järkevään liiketoimintaan. 

 

Paras palvelu: PP-Training NY

-        Ajan hengen mukainen ja laadukas palvelu. Selkeät tuotteet ja helpot ostamismallit – käyttäjän on helppo ostaa palveluita.

 

Yleisön suosikki: Someda NY

 

Lisäksi Bothnian Arc -hankeen työryhmä palkitsi kunniamaininnoilla:

 

Paras vieraileva yritys: TorneLife UF

-        A cup to bring out the beauty in Meän kieli. Cups are called “Mettä” and “Väylä”  words that we all recognize and share with the people from whom the words are collected. TorneLife UF says they want to have Charlotte Kalla as an influencer for their cup!

 

Paras kansainvälinen potentiaali: Franshill NY

-        Franshill NY:n jengillä on vahva aikomus, halu ja kyky toimia kansainvälisillä markkinoilla ja käytännössä jo valmis toimintamalli sen aloittamiseksi.

 

Uskalla Yrittää -finaaliin edenneet yritykset valitsi Oulussa ammattitaitoinen tuomaristo:

 

-        Haapaniemi Tiina, Business Oulu

-        Keränen Heikki, Oulun kaupunki – Sivistys- ja kulttuuripalvelut

-        Jarmo Lumpus, CubiCasa

-        Anneli Rinta-Paavola, Oulun Uusyrityskeskus

-        Sanna Fingerroos, Talous ja Nuoret TAT

-        Marianne Pohjola, Osuuspankki

 

Mukana semifinaalissa oli 143 nuorta näistä oppilaitoksista:

 

-         Ammattiopisto Lappia, Lappi

-         Björknäsgymnasiet, Boden, Ruotsi

-         Kastellin koulu, Oulu

-         Kempeleen kirkonkylän koulu, Kempele

-         Kisatien koulu, Reisjärvi

-         Koulutuskeskus Brahe, Raahe

-         Luleå kulturgymnasium, Luleå, Ruotsi

-         OSAO Kaukovainio Palvelut, Oulu

-         Oulun normaalikoulu, Oulu

-         Oulunsalon lukio, Oulunsalo

-         Raahen Porvari- ja Kauppakoulu, Raahe

-         Reisjärven kr. opisto, Reisjärvi

-         Rukan koulu, Kuusamo

-         Strömbackaskolan, Piteå, Ruotsi

 

Finaalin kautta EM-kisoihin Liettuaan

Kansallinen Uskalla Yrittää -finaali järjestetään 21.-23.4.2021 virtuaalisesti Howspace-alustalla. Valtakunnan paras NY-yritys pääsee edustamaan heinäkuussa Suomea European Company of the Year -kilpailuun Liettuan Vilnaan. Kevään pandemiatilanteen globaali kehittyminen ratkaisee, järjestetäänkö kilpailut paikan päällä vai virtuaalisesti.

 

Vuosi yrittäjänä -ohjelma

 

Voittoa tavoittelemattoman Nuori Yrittäjyys ry:n järjestämässä Uskalla Yrittää -kilpailussa on mukana satoja uusia NY-yrityksiä, joita peruskoulun oppilaat ja toisen asteen opiskelijat ovat perustaneet tänä lukuvuonna kouluissaan Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa. Suomessa Vuosi yrittäjänä -ohjelma on ollut käytössä 1990-luvun puolivälistä saakka. Kymmenet tuhannet nuoret ympäri Suomea ovat osallistuneet ohjelmaan kouluissaan, osana opetusta. 

 

Nuorten yrittäjämäistä asennetta, työelämätaitoja ja taloudenhallintaa vahvistava ohjelma on käytössä yli 110 maassa. Nuori Yrittäjyys ry:n kansainvälinen kattojärjestö Junior Achievement (JA) perustettiin USA:ssa Springfieldissä vuonna 1919. Ensimmäiseksi ohjelmaksi kehitettiin Vuosi yrittäjänä, jotta maaseudulta kaupunkiin muuttavat nuoret saisivat tietoa ja taitoja pärjätäkseen aikuisina teollistuvassa maailmassa.

 

Oulun semifinaalit järjestettiin yhteistyössä Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden ja Bothnian Arc -hankkeen kanssa. Voit lukea Oulun kaupungin yrittäjyyskasvatustyöstä ja hankkeesta Oulun kaupungin sivuilta täältä.

 

Lisätietoja Oulun semifinaaleista:

Eemeli Alanne

-        Yrittäjyys-, työelämä- ja talousosaamisen kehittäjäopettaja, Oulun kaupunki – Sivistys- ja kulttuuripalvelut

eemeli.alanne@ouka.fi tai 040 182 5114

 

Lisätietoa Nuori Yrittäjyys -toiminnasta:

Nina Ingves, tuottaja, Nuori Yrittäjyys ry

nina@nuoriyrittajyys.fi, p. 040 67 45 292

 

 

 

Oppivelvollisuus laajenee koskemaan toista astetta

$
0
0

Oppivelvollisuuden laajentaminen astui voimaan 1.1.2021. Lakimuutosten tavoite on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Uudistus etenee ikäluokka kerrallaan.

Uudistus koskee Suomessa vakinaisesti asuvia alle 18-vuotiaita ja lakia sovelletaan ensimmäisen kerran niihin oppivelvollisiin, jotka ovat keväällä 2021 perusopetuksen 9. luokalla. Pääosin tämä tarkoittaa vuonna 2005 syntyneitä.

Jatkossa oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilas- tai ammatillinen tutkinto).

Tavoitteena lasten perusosaamisen turvaaminen

Oppivelvollisuuslain tavoitteena on turvata kaikille elämässä ja yhteiskunnassa tarpeellinen perusosaaminen sekä sivistys. Lakiuudistuksella pyritään edistämään yhdenvertaisia mahdollisuuksia kehittää itseään kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti. Jokaiselle nuorelle tulee taata toisen asteen tutkinto ja siten lisätä hyvinvointia sekä työllisyysastetta.

9.-luokkalaisten tulee hakeutua toisen asteen koulutukseen

Hakeutumisvelvoite tarkoittaa, että kaikki tällä hetkellä 9. luokalla olevat hakeutuvat toisen asteen koulutukseen yhteishaussa 23.2.–23.3.21 tai muulla tavoin. Jatkossa oppivelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto).

Lakiin perustuen opiskelijalla on oikeus saada tehostettua opinto-ohjausta ja tarvittaessa henkilökohtaisempaa tehostettua tukea. Perusopetuksen päättämisen jälkeen vaille opiskelupaikkaa jääneillä on myös oikeus myös kesäajan lisäohjaukseen. 

Nuoren saatua opiskelupaikan on toisen asteen koulutuksen järjestäjällä (lukiolla tai ammattikoululla) valvonta- ja selvittelyvastuu opiskelijan opintojen aloittamisesta, edistymisestä ja oppivelvollisuuden päättymisestä. Oppivelvollisen huoltajan on myös huolehdittava siitä, että nuori suorittaa säädetyn oppivelvollisuuden. 

Koulutus maksutonta 20 ikävuoteen saakka

Toisen asteen opinnot ovat maksuttomia ja maksuttomuus on voimassa koko sen vuoden, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta.

Myös oppimateriaalit, työvälineet, -asut ja -aineet ovat maksuttomia. Maksuttomuus ei koske erityistä harrastuneisuutta vaativia opintolinjoja, kohtuullisia kustannuksia sisältäviä opintovierailuja, retkiä tai tapahtumia. Koulumatkan kuluihin opiskelija voi hakea Kelan myöntämää koulumatkatukea.

Kevään 2021 yhteishaku alkaa 23.2.

Kevään yhteishaku järjestään 23.2.–23.3.2021. Koulujen opinto-ohjaajat tiedottavat yhteishausta sekä ohjaavat ja neuvovat asiassa oppilaita ja heidän huoltajiaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö viestii uudistuksesta nuorille ministeriön Instagram-tilillä @okmfi helmi–maaliskuussa.

Yhteishaku: https://www.opintopolku.fi.

Lisätietoja:
Opetusjohtaja Arja Korhonen, etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi

Oppivelvollisuuden laajenemisen kuntayhdyshenkilö, opiskeluhuollon päällikkö
Mari Asell, etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi

www.opintopolku.fi.

YES-verkosto julkaisi kuntapäättäjille käsikirjan yrittäjyyskasvatuksesta

$
0
0

Maksuton digitaalinen YES-kuntakäsikirja on suunnattu virkamiesten lisäksi myös luottamushenkilöille ja muille kunnan kehittämisessä mukana oleville tahoille, ja se on hyvä perehdytys yrittäjyyskasvatukseen myös kaikille kuntavaaliehdokkaille. 

Suomen merkittävin yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäverkosto YES-verkosto on julkaissut käsikirjan kunnille yrittäjyyskasvatuksen kehitystyön tueksi.

Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa! YES-kuntakäsikirja kunnan päätöksentekijöille auttaa rakentamaan kunnan elinvoimaisuutta tukevaa yrittäjyyskasvatusta suunnitelmallisesti, johdonmukaisesti ja koko kunnan tasolla.

– Yrittäjyyskasvatukselle ladataan nykyään paljon odotuksia sen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Kuitenkin yrittäjyyskasvatus jää käytännössä edelleen liian usein yksittäisen opettajan tai oppilaitoksen vastuulle. Yrittäjyyskasvatukseen ei välttämättä myöskään anneta resursseja tai varmisteta, että opetushenkilöstöllä on riittävää osaamista sen toteuttamiseen. Yrittäjyyskasvatuksen tulokset jäävät tällöin laihoiksi, ja sen vaikuttavuus kunnan elinvoimaisuuden kehittämisen näkökulmasta on vähäistä. Jotta voidaan toteuttaa aidosti vaikuttavaa yrittäjyyskasvatusta, vaatii se vastuun ottamista koko kunnan taholta, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen

YES-kuntakäsikirja auttaa ottamaan yrittäjyyskasvatuksen huomioon kunnan päätöksenteossa ja nostamaan yrittäjyyskasvatuksen osaksi kunnan kaikkia kehittämistoimenpiteitä. Käsikirja tarkastelee yrittäjyyskasvatusta koko toimintakulttuurin ja ekosysteemin tasolla, jolloin yrittäjyyskasvatusta on mahdollista suunnitella kokonaisvaltaisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa niin, että siihen saadaan jatkumo.

– Kuntatasolla yrittäjyyskasvatuksen katsotaan usein olevan vain sivistystoimen tehtävä, ja monesti yrittäjyyskasvatus ymmärretään edelleen olevan pelkästään yritystoiminnan opetusta, vaikka kyseessä on asenteisiin, valmiuksiin ja toimintakulttuuriin liittyvä kasvatus. Yrittäjyyskasvatus ja sen johtaminen tulee olla osa koko kunnan kehittämiskeskustelua, ja siihen YES-kuntakäsikirja antaa työkaluja, Lehtonen kertoo.

YES-kuntakäsikirjan voi ladata maksutta osoitteessa yesverkosto.fi/materiaalit/kuntakasikirja. Käsikirja on suunnattu virkamiehille, luottamushenkilöille ja muille kunnan kehittämisessä mukana oleville tahoille.

– Käsikirja on myös jokaiselle kuntavaaliehdokkaalle oivallinen perehdytys yrittäjyyskasvatukseen kuntavaaleihin valmistautuessa, Lehtonen sanoo.

Lisätiedot:

YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen, 045 357 2716, sanna@yesverkosto.fi

 

Cities of Southwest Finland Campaign to Attract International Top Talents

$
0
0

A digital campaign, dubbed Happy Pro, draws from Finland’s reputation as the happiest country in the world. The campaign’s aim is to increase awareness of the career opportunities Southwest Finland provides for highly educated international experts. The campaign is organised in co-operation by the cities of Turku, Pori, Rauma, Uusikaupunki and Salo.

– In 2020, Finland was chosen to be the happiest country in the world for the third year in a row. Finland indeed is one of the best countries to combine a happy life with professional development. As the fastest-growing cluster of innovation and expertise in the country, Southwest Finland is working hard to attract new expertise. The companies in our region offer a wide range of fascinating career opportunities for international experts of different fields, and Turku as a city provides an excellent location where they can sharpen their knowhow. The recent Osaamisen visio publication also strengthens these goals as Turku aims to be a world-class developer of expertise and education by the year 2040, says Minna Arve, the Mayor of Turku

One of the biggest hurdles to growth in Southwest Finland is the lack of specialists. The Happy Pro campaign is part of the national Talent Boost programme, and it supports the efforts to make opportunities provided by Southwest Finland better known on a global scale. The campaign is directed at highly educated talents, whose expertise matches the needs of the region’s companies. Fields that are especially in need of skilled labour include the following: robotics and automation, electric transportation and battery technology, diagnostics and biosciences, as well as ICT (AI and cloud services in particular).

Making Southwest Finland a global forerunner in growth industries

At the centre of the Happy Pro campaign is a playful questionnaire, which can be used to test how well the person answering it would be able to settle down in Southwest Finland. The campaign also uses peer marketing as international talents who have already been employed in the region describe their experiences of working and living in Southwest Finland in an encouraging manner.

– Despite the pandemic, and partly because of it, securing the availability of skilled labour is crucial for the growth of the companies in the Turku region. Southwest Finland has a chance to become a global forerunner in future growth industries, such as sustainable battery technologies and services, health business and circular economy, but this cannot be done without the necessary expertise. Since all of the experts that the companies need cannot be found in Finland alone, we have to attract them from abroad, says the CEO of Turku Science Park Ltd., Niko Kyynäräinen.

Southwest Finland has been successful in attracting international talents in recent years. For example, the Talent Call Turku competition in 2019 invited five talents along with their families to get to know Turku as a place to live and work. There were over 1000 applicants representing a total of 75 different nationalities. One of the 2019 winner couples have worked here in the technology industry since the autumn of 2020, and another family will arrive during the spring of this year. The goal is to organize the Talent Call competition again in 2021. This time, the winners will get to know all of the cities who are collaborating on the Happy Pro campaign.

The Happy Pro campaign runs from 17th of February to the 17th of March 2021 at www.talentcall.fi/happypro.

Contact information

The campaign: 
Janina Nieminen, specialist, Talent Turku, Turku Science Park Ltd.janina.nieminen@turkubusinessregion.com, +358 40 756 7746 

For more information about Talent Boost activities in different cities: 
The City of Turku: Anna Kivinenliaison manageranna.kivinen@turku.fi, +358 40 652 9765 
Yrityssalo Oy: Tommi Virtanenproject managertommi.virtanen@yrityssalo.fi, +358 44 547 7711  
The City of Rauma: Piia Laistiproject coordinatorpiia.laisti@rauma.fi, +358 41 7300524  
Prizztech Oy (Pori): Pauliina Harrivaaratalent hub managerpauliina.harrivaara@prizz.fi, +358 40 829 7175  
The City of Uusikaupunki: Jarkko Heinonendirector of business and economic development,
jarkko.heinonen@uusikaupunki.fi, +358 50 60 155  

Additional information

The Happy Pro campaign is part of the co-operation between the Talent Boost network of Southwest Finland and the LOURA co-operation. The Talent Boost network in Southwest Finland consists of the cities of Turku, Salo, Rauma, Uusikaupunki ja Pori, the regions’ development companies and other actors related to the attraction, reception and integration of international talents. The network is part of the national Talent Boost Finland programme, which is coordinate by the Ministry of Economic Affairs and Employment.

LOURA is a strategic co-operational model that aims to improve
 awareness about the region, as well as its competitiveness and attractiveness.  

Lounais-Suomen kaupungit kampanjoivat houkutellakseen huippuosaajia maailmalta

$
0
0

Happy Pro -niminen digitaalinen kampanja ammentaa Suomen maineesta maailman onnellisimpana maana. Kampanjan tavoitteena on lisätä Lounais-Suomen tarjoamien uramahdollisuuksien kansainvälistä tunnettuutta korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden keskuudessa. Kampanjan toteuttavat yhteistyössä Turun, Porin, Rauman, Uudenkaupungin ja Salon kaupungit.

– Vuonna 2020 Suomi valittiin jo kolmatta kertaa peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi. Suomi onkin parhaita maita yhdistää onnellinen elämä ja ammatillinen kehittyminen. Suomen nopeimmin kasvavana innovaatio- ja osaamiskeskittymänä Lounais-Suomi tekee tiivistä yhteistyötä uuden osaamisen houkuttelussa. Alueemme yritykset tarjoavat paljon kiinnostavia työmahdollisuuksia eri alojen asiantuntijoille, ja Turussa on erinomaiset mahdollisuudet päivittää osaamistaan. Myös tuore Osaamisen visio vahvistaa näitä tavoitteita, kun Turku tähtää maailmanluokan osaamisen ja sivistyksen kehittäjäksi vuoteen 2040 mennessä, sanoo Turun kaupunginjohtaja Minna Arve.

Lounais-Suomessa kasvun esteenä on erityisosaajien puute. Happy Pro -kampanja on osa kansallista Talent Boost -toimenpideohjelmaa, ja sen avulla tehdään Lounais-Suomen mahdollisuuksia tunnetuksi maailmalla. Kampanja kohdennetaan korkeasti koulutetuille osaajille, joiden asiantuntemus sopii alueen yritysten tarpeisiin. Alat, joissa erityisesti kaivataan osaajia, ovat robotiikka ja automaatio, sähköinen liikkuminen ja akkuteknologia, diagnostiikka ja biotieteet sekä ICT (etenkin tekoäly ja pilvipalvelut).

Lounais-Suomesta kasvualojen globaali edelläkävijä

Happy Pro -kampanjan keskiössä on leikkimielinen kysely, jonka avulla osaaja voi testata miten hyvin hän sopisi asettumaan Lounais-Suomeen. Lisäksi kampanjassa hyödynnetään vertaismarkkinointia, kun alueen eri yrityksiin jo työllistyneet osaajat kertovat kannustavasti elämästään ja työstään Lounais-Suomessa.

– Pandemiatilanteesta huolimatta, ja osittain sen takia, osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen on keskeistä Turun seudun yritysten kasvun varmistamiseksi. Lounais-Suomella on mahdollisuus nousta globaaliksi edelläkävijäksi tulevaisuuden kasvualoilla, kuten sähköisessä liikkumisessa, terveysbusineksessa ja kiertotaloudessa, mutta se ei onnistu ilman suurta määrää sopivia osaajia. Koska kaikkia yritysten tarvitsemia asiantuntijoita ei löydy Suomesta, huippuosaajia on houkuteltava myös ulkomailta, kertoo Turku Science Park Oy:n toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen.

Lounais-Suomi on houkutellut kansainvälisiä osaajia menestyksekkäästi viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2019 toteutettiin Talent Call Turku -kutsukilpailu, jossa viisi osaajaa perheineen pääsi tutustumaan Turkuun paikkana asua, elää ja työskennellä. Hakemuksia kampanjaan tuli yli 1 000, ja edustettuna oli 75 eri kansalaisuutta. Vuoden 2019 voittajista yksi pariskunta on työskennellyt Turussa teknologia-alalla elokuusta 2020 lähtien, ja toinen perhe saapuu Suomeen keväällä 2021. Tavoitteena on järjestää Talent Call -kilpailu uudelleen vuoden 2021 aikana. Tällä kertaa voittajat pääsevät tutustumaan Happy Pro -kampanjan toteuttavaan viiteen kaupunkiin.

Happy Pro -kampanja on käynnissä 17.2. –17.3.2021 osoitteessa www.talentcall.fi/happypro.

Yhteystiedot

Kampanja:

Janina Nieminen, asiantuntija, Talent Turku, Turku Science Park Oy, janina.nieminen@turkubusinessregion.com, +358 40 756 7746

Lisätietoa Talent Boost -toiminnasta eri kaupungeissa:

Turun kaupunki: Anna Kivinen, yhteyspäällikkö, anna.kivinen@turku.fi, +358 40 652 9765
Yrityssalo: Tommi Virtanen, erityisasiantuntija, tommi.virtanen@yrityssalo.fi, +358 44 547 7711
Rauman kaupunki: Piia Laisti, projektikoordinaattori, piia.laisti@rauma.fi, +358 41 7300524
Prizztech Oy (Pori): Pauliina Harrivaara, talent hub manager, pauliina.harrivaara@prizz.fi, +358 40 829 7175
Uudenkaupungin kaupunki: Jarkko Heinonen, elinkeinojohtaja, jarkko.heinonen@uusikaupunki.fi, +358 50 60 155

Lisätiedot

Happy Pro -kampanja toteutetaan osana Lounais-Suomen Talent Boost -yhteistyöverkoston toimintaa sekä Lounaisrannikkoyhteistyötä (LOURA). Talent Boost -yhteistyöverkostoon Lounais-Suomen alueella kuuluvat Turun, Salon, Rauman, Uudenkaupungin ja Porin kaupungit, alueiden elinkeinoyhtiöt sekä muut kansainvälisten osaajien houkutteluun, vastaanottoon ja integroitumiseen liittyvät toimijat. Verkosto on osa kansallista Talent Boost Finland -toimenpidekokonaisuutta, jonka koordinaatiosta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

LOURA on strateginen yhteistoimintamalli, jonka päämääränä on lounaisrannikon kilpailukyvyn, houkuttelevuuden ja tunnettuuden lisääminen.

Ohjaamoviikko on täällä!

$
0
0

Valtakunnallista Ohjaamoviikkoa vietetään tällä viikolla, maanantaista perjantaihin (15.–19.2.). Ohjaamoviikon aikana Ohjaamot järjestävät tapahtumia kautta maan ja julkaisevat sometileillään aiheeseen liittyviä postauksia. Tavoitteena on levittää tietoa Ohjaamoista ja niiden palveluista.

- Ohjaamojen palvelut ovat koronapandemian aikana siirtyneet pääosin etäpalveluiksi ja ovat saatavilla verkon sekä puhelimen välityksellä. Pandemiatilanteen salliessa Ohjaamot ovat avanneet ovia ja kasvokkaiset tapaamiset ovat olleet mahdollisia. Alueiden tilanne koronapandemian suhteen vaihtelee, joten on hyvä tarkastaa lähimmän Ohjaamon yhteystiedot, palvelut ja aukioloajat Ohjaamot.fi -sivustolta,sanoo Ohjaamoja koordinoivan Kohtaamo-hankkeen projektipäällikkö Pasi Savonmäki.

Ohjaamo-toiminnan perusideana on auttaa 16–29-vuotiaita nuoria kohti koulutusta, työelämää ja mielekästä arkea siten, että apu löytyy yhden oven takaa. Ohjaamot ovat matalan kynnyksen palvelupisteitä, jotka tarjoavat maksutonta tukea, neuvontaa ja ohjausta esimerkiksi asumiseen, opiskeluun ja arjen hallintaan liittyvissä asioissa.

- Nuoret ovat antaneet kiitettävää palautetta Ohjaamoista saadusta palvelusta usean vuoden ajan ja toiminta on vakiintunut valtakunnallisesti. Tästä huolimatta nuoret korostavat asiakaspalautteessaan, että Ohjaamo-palvelujen markkinointiin olisi panostettava yhä enemmän, Savonmäki kertoo.

Ohjaamo-toiminta on laajentunut Suomessa tasaisesti vuodesta 2015 alkaen. Nykyisin Ohjaamo-toimipisteitä on noin 70 paikkakunnalla ja toiminta ulottuu jokaisen maakunnan alueelle. Ohjaamojen koordinoinnista ja kehittämisestä vastaa vielä Kohtaamo-hanke (ESR), mutta tänä vuonna koordinointiin odotetaan valtion pysyvää rahoitusta.

Lisätietoja:

Pasi Savonmäki
Projektipäällikkö, Kohtaamo-hanke
Puh. 0295 020 260
pasi.savonmaki@ely-keskus.fi

Kuvat, Kohtaamo-hanke kuvituskuvia

Gradia kehittää hyvinvoivaa oppimisympäristöä

$
0
0

Gradiassa käynnistetään kehittämisohjelma, jolla pyritään vahvistamaan opiskelijoiden itseluottamusta ja hyvinvointia laaja-alaisesti. Gradian hallitus käsittelee hyvinvointiohjelmaa kokouksessaan 25.2.2021.

Hyvinvointiohjelma kattaa Gradian lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen nuorista aikuisiin. Ohjelman lähtökohtana on ollut opiskelijoiden kuuleminen. Opiskelijoiden palaute- ja kouluterveyskyselyiden sekä keväällä 2020 koronatilanteessa tehtyjen hyvinvointikyselyjen lisäksi opiskelijoiden ääni saatiin kuuluviin 17 verkossa toteutetussa työpajassa, joihin osallistui lähes 300 opiskelijaa.

”Opiskelijat nostivat esiin yhteisen tekemisen sekä positiivisen, toisen tunteet huomioon ottavan käytöksen. He ovat itse valmiita vaikuttamaan opiskeluyhteisön hyvinvointiin. Tähän tartumme ja pyrimme lisäämään myös yhteisöllisyyttä tukevaa vapaa-ajan kerho- ja harrastustoimintaa”, sanoo opiskelijapalvelupäällikkö Rauni Gyldén.

Ohjelman tavoitteena on lisätä opiskelijoiden hyvinvointia vahvistamalla opiskelijoiden osallisuutta, sosiaalisia suhteita ja opiskelun arjen mielekkyyttä kaikessa toiminnassa opetuksesta ja ohjauksesta tukitoimiin ja opiskelijapalveluihin. Opintojen etenemistä seurataan ja poissaoloihin puututaan systemaattisesti.

Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukien

Yhteisöllisyyttä lisätään järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tempauksia lukuvuoden kuluessa. Osallisuuden kokemusta vahvistetaan ottamalla opiskelijat aktiivisesti mukaan järjestelyihin, myös osana opintoja. Opiskelijat kokivat oman ryhmän toiminnan vaikuttavan hyvinvointiin keskeisesti. Ryhmäytymiseen panostetaan ja sitä tuetaan oppilaitos- ja koulutusalakohtaisesti suunnitelluilla toimenpiteillä. Myös turvallisuuden tunnetta vahvistetaan ja kiusaamiseen puututaan järjestelmällisesti.

Yhteisöllisyyttä tuetaan myös tilaratkaisuilla. Kampuksille luodaan olohuonemaisia opiskelijoiden kohtaamispaikkoja ja asuntoloiden viihtyisyyttä parannetaan. Yhteisöllisyyden, vertaisuuden ja aktiivisuuden merkitys hyvinvoinnille huomioidaan pedagogisessa uudistumisessa.

Vertaistukea ja vaikutusmahdollisuuksia

Gradian opiskelijat voivat vaikuttaa Gradian toimintaan erilaisten opiskelijafoorumien kautta. Osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia edistetään vahvistamalla opiskelijayhdistysten ja -kuntien toimintaa. Vertaistukea lisätään perustamalla opiskelijoiden opintopiirejä ja läksypajoja sekä vahvistamalla tutortoimintaa. Opiskelijafoorumit otetaan mukaan hyvinvoinnin, opintojen, ohjauksen ja tukitoimien suunnitteluun ja kehittämiseen.

Lisätietoja: Rauni Gyldén, opiskelijapalvelupäällikkö, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, puh. 040 341 6163.

 


Opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen väliraportti on julkaistu

$
0
0

Opiskelijavalintauudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa korkeakoulutukseen siirtymistä ja tehostaa opiskelupaikkojen kohdentumista. Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamassa seurantatutkimuksessa Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat selvittävät, onnistuiko uudistus tavoitteissaan. Tutkimus valmistuu keväällä 2022. Nyt julkaistavassa väliraportissa esitetään väliaikatietoja tutkimuksesta.

Vuosina 2020–2022 toteutettavassa tutkimushankkeessa tavoitteena on arvioida, miten uudistus on onnistunut korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttamisessa. Lisäksi selvitetään uudistuksen vaikutuksia korkeakoulupaikkojen tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen jakautumiseen.

Nyt julkaistu väliraportti keskittyy hakukäyttäytymisen ja opiskelijoiden valikoitumisen muutoksien kuvailuun vuosina 2015–2020. Väliraportissa käytetty aineisto sisältää vasta yhden uudistuksen jälkeisen vuoden.

Tutkijat korostavat, että tässä vaiheessa on syytä pidättäytyä pitkälle menevien johtopäätöksien tekemisestä. Tulokset kuvailevat uudistuksen jälkeistä tilannetta, mutta havaitut muutokset eivät välttämättä johdu valintauudistuksesta, vaan taustalla voi muita ajassa muuttuvia tekijöitä. Esimerkiksi koronaepidemia ja korkeakoulujen lisäpaikat vaikuttanevat valikoitumiseen.

– Väliraportti kokoaa ja yhdistää erittäin hyvin korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmia. Tutkimustiedon karttuessa korkeakoulujen tulee tarkastella näitä kaikkia opiskelijavalintakäytäntöjä edelleen kehittäessään. Raportti tukee osaltaan korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman valmistelua, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.

Vuosina 2018–2020 toteutetun opiskelijavalintauudistuksen myötä korkeakoulut ovat siirtyneet valitsemaan enemmistön opiskelijoistaan todistusvalinnan kautta ala- tai ohjelmakohtaisten valintakokeiden sijaan. Ammattikorkeakoulut ovat ottaneet käyttöön yhteisen valintakokeen ja yliopistoissa on yhä enemmän siirrytty oppiaineiden yhteisiin valintakokeisiin. Lisäksi valintakokeiden sisältöä on pyritty uudistamaan siten, etteivät kokeet enää vaatisi pitkäkestoista valmistautumista.

Entistä useampia hakukohteita

Eräs opiskelijavalintauudistuksen hyödyistä on, että hakijat voivat hakea eri paikkakunnilla sijaitseviin hakukohteisiin valmistautumatta useisiin valintakokeisiin ja matkustamatta pääsykokeisiin eri paikkakunnille.

Tutkimuksen perusteella haettujen kohteiden määrä kasvoi hieman (keskimäärin 3,0 paikasta 3,4 paikkaan vuosien 2017 ja 2020 välillä). Etenkin nuoret alle 23-vuotiaat ovat alkaneet hakea useampiin hakukohteisiin.

Haettujen alojen määrässä näkyy selvä muutos vuonna 2020. Vuodesta 2015 jatkunut lasku haettujen koulutusalojen määrässä päättyi ja entistä useampi hakee kolmelle tai useammalle alalle.

Hakupaineet kohdistuvat eri aloille

Opiskelijavalintauudistus vaikuttaa myös hakemusten jakaantumiseen eri alojen ja hakukohteiden välillä. Ammattikorkeakouluissa trendi on ollut useimmilla aloilla viime vuosina laskeva. Merkittävintä lasku on ollut terveys- ja hyvinvointialoilla, joiden osuus hakemuksista laski 27 prosentista 21 prosenttiin viimeisen kolmen vuoden aikana.

Yliopistoissa on tapahtunut merkittävää kasvua erityisesti kaupan ja hallinnon, oikeustieteiden ja lääketieteen aloilla. Vuosina 2018–2020 oikeustieteiden ja lääketieteen hakemusosuudet ovat jopa kaksinkertaistuneet aiempaan verrattuna.

Lisää nuorempia opiskelijoita

Opiskelijavalintauudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa korkeakoulutukseen siirtymistä ja tehostaa opiskelupaikkojen kohdentumista. Vuonna 2020 yhä useampi hakijoista sai tarjouksen opiskelupaikasta ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Paikan vastaanottaneiden määrä kasvoi maltillisemmin.

Molemmilla koulutussektoreilla opiskelupaikan vastaanottaneiden keski-ikä oli ollut kasvussa, mutta kasvu näyttää pysähtyneen yliopistoissa vuonna 2018 ja ammattikorkeakouluissa vuonna 2020. 19-vuotiaiden ja tätä nuorempien osuus kasvoi selvästi vuonna 2020. Yliopistossa kasvu koskee myös 20-vuotiaita, mutta 21- ja 22-vuotiaiden ikäryhmien osuudet pienenivät.

Todistusvalinnan kautta valitut opiskelijat ovat koepisteillä valittuja opiskelijoita nuorempia. Todistusvalinnan kautta valitaan erityisen paljon alle 21-vuotiaita. Koepisteillä valituista opiskelijoista 40 prosenttia on yli 25-vuotiaita.

Miesopiskelijoiden osuudessa kasvua

Yli puolet korkeakouluopiskelijoista on naisia. Naisten osuus opiskelupaikan vastaanottaneista kasvoi vuoteen 2019 asti, jolloin se saavutti 55 prosentin tason. Vuonna 2020 uusien naisopiskelijoiden osuudessa on havaittavissa laskua. Lasku on ollut selvempää ammattikorkeakouluissa, joissa naisten osuus paikan vastaanottaneista supistui 1,5 prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna.

Opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia on vielä hankala arvioida. Ammattikorkeakoulujen tapauksessa pieni enemmistö (53 %) todistuksella valituista ja paikan vastaanottaneista on naisia, kun taas pieni enemmistö (51 %) koepisteillä valituista ja paikan vastaanottaneista on miehiä. Yliopistosektorilla naisilla on puolestaan enemmistö molemmissa ryhmissä, mutta naisten osuus on suurempi (58 %) koepistekiintiön kautta paikan vastaanottaneissa kuin todistuskiintiön kautta paikan vastaanottaneissa (54 %).

Väliraportti:
Liittenä (alla)
Raportin saa myös pyytämällä osoitteesta viestinta@vatt.fi

Lisätietoja:
Tutkimusohjaaja Tuomas Pekkarinen, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, p. 0295 519 465
Opetusneuvos Ilmari Hyvönen, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 330 117

Nastopolin kiinteistössä muutos- ja korjausrakentamista Kukkasen yläkoululaisia varten

$
0
0

Nastopolin kiinteistö vapautuu, kun nykyiset käyttäjät, Rakokiven peruskoulu ja päiväkoti sekä lisäksi kirjastopalvelut siirtyvät 2021 kesällä valmistuvaan Rakokiven monitoimitaloon ja kun lukion toiminta päättyy. Nastopolin muutos- ja korjaustöiden aikataulu sekä Kukkasen peruskoulun muuttoaikataulu täsmentyvät kevään kuluessa.  

Nastopolin tiloihin tehdään käyttäjätarpeista johtuvaa muutosrakentamista sekä teknisiä kunnossapitokorjauksia loppuvuoden 2021 aikana.  

Yläkoululaisia varten tiloihin tehdään muun muassa kotitalouden, tekstiili- ja teknisen työn sekä fysiikan ja kemian opiskelutiloja. Nastopoliin tulee myös yhteiskäyttötilaa sekä toimintatilaa nuorisopalveluille.  

Rakennuksesta on tehty täydentävä kuntotutkimus, minkä pohjalta on määritelty tekniset kunnossapitokorjaustarpeet. Korjaustarpeet koskevat tiettyjä tiloja ja rakennetyyppejä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joihinkin tiloihin uusitaan lattiapäällysteitä tai että ulkovaipan ilmatiiveyden parannetaan tiivistyskorjauksin.  

Muutos- ja korjaustöiden etenemisestä sekä muuttoaikataulusta tiedotetaan kevään kuluessa.  

Kukkasen 7. – 9. luokkien peruskoulussa on 460 oppilasta ja henkilöstöä viitisenkymmentä.  

Lisätietoja  

Lahden Tilakeskus
projektipäällikkö Tomi Tenhunen, 044 716 1976 
sisäilma-asiantuntija Jussi Hietala, 044 482 6222  

Toimintaan liittyvissä asioissa 
Rakokiven peruskoulun rehtori Susanna Kulonen, 040 834 9330 
Kukkasen peruskoulun rehtori Sanna Ainola, 040 820 3330

Kolme Hämeen NY-yritystä kevään finaaliin – päivä oli täyttä timanttia

$
0
0

Nuori Yrittäjyys ry:n valtakunnallisen Uskalla Yrittää -kilpailun semifinaaliin osallistui 17.2. Kanta- ja Päijät-Hämeessä 16 nuorten perustamaa yritystä ja 47 nuorta. Tuomaristo valitsi kolme yritystä alueen edustajiksi huhtikuussa järjestettävään valtakunnalliseen finaaliin. Lisäksi yleisö pääsi äänestämään finaaliin oman suosikkinsa, joka tuli tällä kertaa Pirkanmaalta.

Nuorten yritykset esittelivät iltapäivällä toimintaansa virtuaalisesti Howspace -alustalla järjestetyssä semifinaalitapahtumassa, jonka päätteeksi palkintojenjako striimattiin Hämeenlinnan PARKKI Business Parkista.

Yritysideat olivat mahtavia, striimauksesta maskeihin ja käsisaippuoihin sekä sirutettuihin golf-palloihin.

 

Aamupäiväseminaari innosti megatrendeillä ja sankaritarinoilla

Aamupäivällä järjestettiin seminaari, jossa oli esillä Nuori Yrittäjyys ry:n ohjelmissa mukana olleita 5. luokkalaisia Pikkuyrittäjiä sekä viime vuoden Suomen parhaan NY-yrityksen palkinnon pokannut Jalo NY Ylöjärven lukiosta. Pääpuhuja Arman Alizad kertoi tarinoiden avulla oman polkunsa tähän päivään, ja kannusti nuoria etsimään omaa polkuaan. Megatrendien käsitteitä seminaariyleisölle avasi Sitran Sanna Rekola, ja ehtipä Urmas Viilunk (pirkanmaalainen Putous-näyttelijä Mikko Töyssy) käydä myös antamassa ehkä hieman kyseenalaisia sijoitusvinkkejä osallistujille.

 

Kanta- ja Päijät-Hämeestä finaaliin pääsivät:

 Paras NY-yritys, toinen aste: NamuKamu NY

  • Paras NY-yritys, perusaste: Abua NY
  • Paras tuote / palvelu: Neve Skin NY

 

NamuKamu NY:n tiimi on luonut viimeistellyt tuotteet todella nopeassa ajassa ja saanut toiminnalleen liikevaihtoa. Koko tiimi on asian takana. Yritys on valinnut hyvät tuotteet ja kehittänyt toimintaa jatkuvasti. Koko myyntiprosessi tilauksesta kuljetukseen on mietitty hyvin.

 

Abua NY on aikaan soveltuva liikeidea ja samalla tuotteella laaja tai useita kohderyhmiä. Yrityksen toimintaa oli viety pitkälle lyhyessä ajassa.

 

Neve Skin NY Ekologinen ja vastuullinen tuote, joka oli hyvin tuotteistettu ja osuu megatrendiin. Tuotteen viestintämateriaali oli laadittu tukemaan tuotetta ja laadukkaasti laadittu. Tiimillä oli selkeät roolit.

 

Kunniamaininnan tuomaristolta sai Golf General NY isosti ajattelusta globaalilla liikeidealla. Tällaisia yrittäjiä ja riskinottajia Kanta-Häme ja Suomi tarvitsee. Lisäksi tuomaristo halusi nostaa esille Spice Master NY:n joka on kasvutarina intohimosta. Omistautuminen ja oman intohimon kautta toimiminen näkyivät tämän yrityksen toiminnassa. Vastoinkäymiset eivät olleet lannistaneet intoa vaan tekivät halusta entistä suuremman.

 

Uskalla Yrittää -finaaliin edenneet yritykset valitsi ammattitaitoinen tuomaristo:

  • Nina Ranimaa, Hämeenlinnan Yrittäjät
  • Suvi Hautamäki, Hämeen Uusyrityskeskus
  • Juha Haukka, Hämeen Yrittäjät
  • Mirja Ojantausta, Hämeen kauppakamari
  • Noora Vennamo, Nooran Viinibaari
  • Marianne Kukkamäki, OP Etelä-Häme
  • Juuso Aho, BoxinBox

 

Mukana semifinaalissa oli 47 nuorta näistä oppilaitoksista: 

  • Hämeenlinnan lyseon lukio
  • Kiipulan ammattiopisto
  • Nummen yhtenäiskoulu
  • Riihimäen lukio
  • Tavastian ammattiopisto

 

 

Finaalin kautta EM-kisoihin Liettuaan

Kansallinen Uskalla Yrittää -finaali järjestetään 21.-23.4.2021 virtuaalisesti Howspace-alustalla. Valtakunnan paras NY-yritys pääsee edustamaan heinäkuussa Suomea European Company of the Year -kilpailuun Liettuan Vilnaan. Kevään pandemiatilanteen globaali kehittyminen ratkaisee, järjestetäänkö kilpailut paikan päällä vai virtuaalisesti.

 

Vuosi yrittäjänä -ohjelma

 

Voittoa tavoittelemattoman Nuori Yrittäjyys ry:n järjestämässä Uskalla Yrittää -kilpailussa on mukana satoja uusia NY-yrityksiä, joita peruskoulun oppilaat ja toisen asteen opiskelijat ovat perustaneet tänä lukuvuonna kouluissaan Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa. Suomessa Vuosi yrittäjänä -ohjelma on ollut käytössä 1990-luvun puolivälistä saakka. Kymmenettuhannet nuoret ympäri Suomea ovat osallistuneet ohjelmaan kouluissaan, osana opetusta. 

 

Nuorten yrittäjämäistä asennetta, työelämätaitoja ja taloudenhallintaa vahvistava ohjelma on käytössä yli 110 maassa.Nuori Yrittäjyys ry:n kansainvälinen kattojärjestö Junior Achievement (JA) perustettiin USA:ssa Springfieldissä vuonna 1919. Ensimmäiseksi ohjelmaksi kehitettiin Vuosi yrittäjänä, jotta maaseudulta kaupunkiin muuttavat nuoret saisivat tietoa ja taitoja pärjätäkseen aikuisina teollistuvassa maailmassa.

 

Lisätietoja Kanta- ja Päijät-Hämeen semifinaalista:

Virve Turunen

virve@nuoriyrittajyys.fi, p. 050 571 0330

 

Kanta- ja Päijät-Hämeen NY-yrityksistä löytyy lisätietoa myös tapahtumasivulta klikkaamalla painiketta ”Tutustu mukana oleviin NY-yrityksiin”

 

 

Kuusi NY-yritystä Pirkanmaalta jatkaa kohti kevään finaalia

$
0
0

Nuori Yrittäjyys ry:n valtakunnallisen Uskalla Yrittää -kilpailun semifinaaliin osallistui 17.2. Pirkanmaalta 24 uutta nuorten perustamaa yritystä ja yli kuusikymmentä nuorta. Tuomaristo valitsi viisi yritystä alueen edustajiksi huhtikuussa järjestettävään finaaliin. Lisäksi yleisö äänesti yhden yrityksen finaaliin. 

Yritykset esittelivät toimintaansa virtuaalisesti Howspace-alustalla järjestetyssä semifinaalitapahtumassa keskiviikkona 17.2. iltapäivällä. Ekologisuus ja kestävä kehitys nousi vahvasti esille Pirkanmaan yrityksissä. Virtuaalisessa tapahtumassa vieraili päivän aikana yli 1700 henkilöä.

 

Aamupäivän seminaari innosti megatrendeillä ja sankaritarinoilla  

Semifinaalipäivänä aamupäivällä järjestettiin seminaari, jossa oli esillä Nuori Yrittäjyys ry:n ohjelmissa mukana olleita 5. luokkalaisia Pikkuyrittäjiä sekä viime vuoden Suomen parhaan NY-yrityksen palkinnon pokannut Jalo NY Ylöjärven lukiosta. Pääpuhuja Arman Alizad kertoi tarinoiden avulla oman polkunsa tähän päivään, ja kannusti nuoria etsimään omaa polkuaan. Megatrendien käsitteitä seminaariyleisölle avasi Sitran Sanna Rekola, ja ehtipä Urmas Viilunk (pirkanmaalainen Putous-näyttelijä Mikko Töyssy) käydä myös antamassa ehkä hieman kyseenalaisia sijoitusvinkkejä osallistujille. 

 

Pirkanmaalta finaaliin jatkavat: 

  • Paras NY-yritys, perusaste: Hunajainen Huominen NY
  • Paras NY-yritys, toinen aste: Kantti NY
  • Paras liikeidea: Almi Digital NY
  • Paras tuote: Soima NY
  • Paras palvelu: Raha Ratikka NY

Lisäksi finaaliin pääsi yleisön suosikki:  Feenix NY.

 

Hunajainen Huominen NY:ssä hyvä tiimi ja työnjako sekä into ja innostus välittyi. Yritysilme oli harkittu ja eettisyys, ekologisuus ja lähituotanto oli otettu hyvin huomioon. Tuote oli valmis.

 

Kantti NY:llä testattu, hyvä ja valmis kokonaisuus jossa tuotteen brändäys ja markkinointi oli suunniteltu. Tiimin ryhmädynamiikka ja ulosanti ihailtavaa. Kestävä kehitys otettu huomioon kierrätysmateriaalin valinnalla.

 

Almi Digital NY: hyvin tuotteistettu, ajankohtainen ja vakuuttava yritys, jolla on kasvupotentiaalia. Perustuu yrittäjän todelliseen osaamiseen ja mielenkiintoon.

 

Soima NY: valmis ja vastuullinen tuote, jonka ympärille on rakennettu tiimin vastuunjaot tiimiläisten henkilökohtaisia vahvuuksia hyödyntäen.

 

Raha Ratikka NY: loistava ja ajankohtainen idea auttaa raha-asioista ja sijoittamisesta kiinnostuneita nuoria. Asiantunteva, ja palvelu saatu hyvin tuotteistettua.

 

Uskalla Yrittää -finaaliin edenneet yritykset valitsi ammattitaitoinen tuomaristo 

  • Katja Lehtinen, Rosanda Media / Optimismia ja energiaa -blogi
  • Katri Färm, Pirteä Paketti
  • Laura Helasjoki-Ristimäki, Fabrica Oy
  • Eero "Euro Hoo" Herranen, Laskutaitse.fi
  • Marko Lehtimäki, Uusyrityskeskus Ensimetri
  • Reijo Karppinen, Dynaset Oy
  • Kati Klint, OP Tampere

 

Mukana semifinaalissa oli 61 nuorta näistä oppilaitoksista:

 

  • Anna Tapion koulu
  • Roukon yhtenäiskoulu
  • Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio
  • Tredu Santalahti
  • Ylöjärven lukio

 

Finaalin kautta EM-kisoihin Liettuaan

Kansallinen Uskalla Yrittää -finaali järjestetään 21.-23.4.2021 virtuaalisesti Howspace-alustalla. Valtakunnan paras NY-yritys pääsee edustamaan heinäkuussa Suomea European Company of the Year -kilpailuun Liettuan Vilnaan. Kevään pandemiatilanteen globaali kehittyminen ratkaisee, järjestetäänkö kilpailut paikan päällä vai virtuaalisesti.

 

Vuosi yrittäjänä -ohjelma

 

Voittoa tavoittelemattoman Nuori Yrittäjyys ry:n järjestämässä Uskalla Yrittää -kilpailussa on mukana satoja uusia NY-yrityksiä, joita peruskoulun oppilaat ja toisen asteen opiskelijat ovat perustaneet tänä lukuvuonna kouluissaan Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa. Suomessa Vuosi yrittäjänä -ohjelma on ollut käytössä 1990-luvun puolivälistä saakka. Kymmenettuhannet nuoret ympäri Suomea ovat osallistuneet ohjelmaan kouluissaan, osana opetusta. 

 

Nuorten yrittäjämäistä asennetta, työelämätaitoja ja taloudenhallintaa vahvistava ohjelma on käytössä yli 110 maassa. Nuori Yrittäjyys ry:n kansainvälinen kattojärjestö Junior Achievement (JA) perustettiin USA:ssa Springfieldissä vuonna 1919. Ensimmäiseksi ohjelmaksi kehitettiin Vuosi yrittäjänä, jotta maaseudulta kaupunkiin muuttavat nuoret saisivat tietoa ja taitoja pärjätäkseen aikuisina teollistuvassa maailmassa.

  

Lisätietoja Pirkanmaan semifinaalista:

Noora Bergroth, aluepäällikkö, Pirkanmaan aluepalvelut, Nuori Yrittäjyys ry

noora@nuoriyrittajyys.fi, p. 050 322 1445

 

Pirkanmaan NY-yrityksistä löytyy lisätietoa myös tapahtumasivulta klikkaamalla painiketta ”Tutustu mukana oleviin NY-yrityksiin”

Kuvat liitteenä, kuvateksti esim.: Osa Kantti NY:n tiimistä, Niklas Nurminen ja Anni Mikkonen, Ylöjärven lukion Yrittäjyyslinjalta

Isto Niiranen Taitaja2021 -finaaliin

$
0
0

Samiedussa toista vuotta puusepäksi opiskeleva Isto Niiranen, 26, etenee toukokuussa järjestettävän valtakunnallisen Taitaja2021-ammattitaitokilpailun finaaliin. Hän kilpailee ikärajattomassa huonekalupuusepän lajissa, jossa nähdään kahdeksan Suomen taitavinta puuseppäopiskelijaa.

– Lähden finaaliin hyvin ja luottavaisin mielin. En koe stressiä yleisöstä, enkö usko yleisön vaikuttavan omaan toimintaani, Isto Niiranen toteaa rauhalliseen tyyliin.

Ennen finaalia odotukset Niirasen suhteen ovat korkealla. Semifinaalissa hänen kokonaispisteiksi muodostui 89/100, mikä merkitsi semifinaalissa 3. sijaa. Huonekalupuusepän lajiin osallistui 36 opiskelijaa ympäri Suomea.

– Niirasen vahvuudet puuseppätyöskentelyssä ovat työn tarkkuus, sujuvuus sekä työn kokonaisuuden hallinta. Hän työskentelee ripeästi mutta tarkasti. Hänen kilpailutyö oli ulkonäkönsä lisäksi myös mittojensa puolesta täydellisyyttä hipova, opettaja Matti Huopalainen kertoo.

Semifinaali-tehtävänä oli valmistaa rimajakkara. Kilpailijoiden tuli kolmessa tunnissa piirtää tuotteen leikkauskuva annettujen ohjeiden mukaisesti ja tehdä osalista sekä materiaalikustannuslaskelma. Jakkaran valmistukseen oli aikaa kuusi tuntia. Välillä tuomaristo tarkisti työn etenemistä ja suoritti mittauksia. Lopputuloksen arviointi suoritettiin visuaalisesti sekä mittauksia tekemällä.

Taitaja2021 -finaali ja suurtapahtuma toteutetaan 18.–20.5.2021. Järjestämisvastuu on tänä vuonna oululaisella Koulutuskuntayhtymä OSAOlla. Koronapandemian takia yhden ison yleisötapahtuman sijaan kilpailulajit järjestetään hajautetusti Pohjois-Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa. Yleisö pääsee osallistumaan tapahtumaan virtuaalisesti Suomesta ja ulkomailta.

Lisätietoja:
opettaja Matti Huopalainen, puh. 044 550 6417, matti.huopalainen@samiedu.fi
tiimipäällikkö Anne Taiponen, puh. 044 550 6692, anne.taiponen@samiedu.fi

Kuvassa Isto Niiranen.

Joka kuudes konfliktialueilla elävä lapsi on vaarassa joutua aseellisten ryhmien tekemän seksuaalisen väkivallan uhriksi

$
0
0

Seksuaalisen väkivallan uhan alla elävien lasten määrä on maailman konfliktialueilla lähes kymmenkertaistunut vuodesta 1990, todetaan uudessa Pelastakaa Lasten raportissa. Todennettujen tapausten määrä on kuitenkin vain jäävuoren huippu.

Maailmanlaajuisesti 72 miljoonaa lasta elää alueella, jonka läheisyydessä toimii lapsiin kohdistuvaan seksuaaliseen väkivaltaan syyllistyvä aseellinen ryhmittymä. Määrä vastaa joka kuudetta niistä 426 miljoonasta lapsesta, jotka elävät maailman konfliktialueilla, todetaan Pelastakaa Lasten tuoreessa raportissa Weapon of War: Sexual violence against children in conflict.

Raportti sisältää laatuaan ensimmäisen, vuosia 1990–2019 koskevan analyysin, joka käsittelee konfliktialueilla elävien lasten alttiutta joutua seksuaalisen väkivallan uhriksi. Selvitys osoittaa, että seksuaalisen väkivallan riskin varjossa konfliktialueilla elävien lasten määrä on lähes kymmenkertaistunut kolmen vuosikymmenen aikana (8,5 miljoonaa vuonna 1990).

Kaikkein riskialtteimmassa asemassa konflikteihin liittyvän seksuaalisen väkivallan osalta ovat Etelä-Sudanin, Irakin, Jemenin, Kolumbian, Somalian ja Syyrian* konfliktialueilla asuvat lapset. Heitä uhkaa raiskaukset, seksiorjuus, prostituutioon pakottaminen, pakkoraskaudet, pakkosterilisaatiot, pakkoabortit, silpominen, seksuaalinen hyväksikäyttö sekä seksuaalinen kidutus, joihin syyllistyvät aseelliset ryhmittymät, hallituksen joukot ja poliisi tai muut lainvalvontaviranomaiset.

YK on vuodesta 2006 lähtien todennut yli 20 000 konflikteihin liittyvää, lapsiin kohdistunutta seksuaalisen väkivallan tapausta. YK:n pääsihteerin viimeisimmässä lapsia ja aseellisia konflikteja käsittelevässä raportissa (Children and Armed Conflict) ilmoitettiin pelkästään vuoden 2019 osalta 749 varmistettua lapsiin kohdistunutta seksuaalisen väkivallan tapausta. Tapauksista 98 prosenttia kohdistui tyttöihin. Lisäksi tapaukset, joissa tekijä kuului valtiollisiin joukkoihin, olivat lähes kaksinkertaistuneet vuoteen 2018 verrattuna.

Vuonna 2019 konfliktialueilta raportoitiin keskimäärin vain kaksi lapsiin kohdistunutta seksuaalisen väkivallan tekoa päivässä. On kuitenkin todettavissa, että lapsiin kohdistuva uhka on kasvanut.

– Varmistetut seksuaalisen väkivallan tapaukset edustavat todennäköisesti vain murto-osaa todellisten tapausten määrästä, toteaa Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.

Seksuaalisesta väkivallasta selvinneet kohtaavat useita haasteita, joita ovat puutteelliset ilmoitusjärjestelmät ja rikosten käsittelyprosessien puuttuminen, häpeä, koston pelko sekä tuen ja palvelujen puute.

– Seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneet lapset tarvitsevat kiireellisesti lisää tukea. Ei voida mitenkään hyväksyä sitä, että yhä useampia lapsia uhkaa hyväksikäyttö ja raaka väkivalta. Kaikkien, mukaan lukien hallitusten asevoimien sekä muiden aseellisten ryhmien pitää välittömästi lisätä toimiaan, jotta nämä rikkomukset saadaan loppumaan, sanoo Haaranen.

Raportissa todetaan myös seuraavaa:

  • Viimeisen seitsemän vuoden aikana suurempi osuus seksuaalista väkivaltaa harjoittavista aseellisista ryhmistä on kohdistanut tekojaan myös lapsiin.
  • Käynnissä olevista 54 konflikteista 22:ssa on raportoitu tapahtuneen siviileihin kohdistunutta seksuaalista väkivaltaa. Näistä 15:a on raportoitu aseellisten ryhmien syyllistyneen nimenomaan lapsiin kohdistuneeseen seksuaaliseen väkivaltaan.
  • Vaikka seksuaalista väkivaltaa kokeneiden poikien osuus oli YK:n raportin mukaan vuonna 2019 vain kaksi prosenttia, pojat ovat viime vuosina olleet seksuaalisen väkivallan strategisina kohteina Etelä-Sudanissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Syyriassa. Afganistanissa useimmat vuonna 2019 raportoidut tapaukset koskivat poikia, joista monet olivat valta-asemassa olevien miesten hyväksikäyttämiä ja orjuuttamia.

Seksuaalinen väkivalta sodankäynnin välineenä

Seksuaalista väkivaltaa käytetään sodissa usein aseena lapsia ja muita siviilejä kohtaan. Terrorisoimalla vastapuolta ja levittämällä pelkoa pyritään saamaan poliittista ja sotilaallista hyötyä. Lisäksi seksuaalista väkivaltaa käytetään etnisen puhdistuksen ja nöyryyttämisen välineenä sekä siviilien rankaisemiseen, jos heitä epäillään vastapuolen tukemisesta.

Seksuaalisen väkivallan aiheuttamalla traumalla voi olla pitkäkestoisia fyysisiä, psykologisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Teot voivat aiheuttaa lapsille erityistä fyysistä vahinkoa, koska heidän kehonsa on vielä kehittymisvaiheessa. Tytöt saattavat kärsiä kohdunlaskeumasta, fisteleistä ja muista lisääntymiselinten vaurioista. Lisäksi nuorella iällä alkanut raskaus tai vaarallisissa oloissa tehdyt abortit voivat aiheuttaa komplikaatioita tai jopa menehtymisen. Sekä tytöillä että pojilla on riski saada virtsaelinten tai peräaukon vaurioita. Lisäksi seksuaalinen väkivalta altistaa sukupuolitaudeille, jotka hoitamattomina voivat aiheuttaa pitkäaikaista vahinkoa ja johtaa jopa kuolemaan.

Tohtori Denis Mukwege sai vuonna 2018 Nobelin rauhanpalkinnon, ja hän on Kongon demokraattisessa tasavallassa sijaitsevan Panzi Hospital -nimisen sairaalan perustaja ja johtava asiantuntijalääkäri.

– Avasin Panzi Hospitalin vuonna 1999 tarkoituksenani luoda Kongon demokraattiseen tasavaltaan äitiysterveyteen keskittyvä osaamiskeskus. En olisi koskaan voinut edes kuvitella, että jotkut ensimmäisistä potilaistani eivät olleetkaan synnyttämään tulleita äitejä tai heidän vastasyntyneitä lapsiaan, vaan vauvoja, jotka oli raiskattu. Nuorin potilaani oli väkivallanteon tapahtuessa vain kuuden kuukauden ikäinen, sanoo tohtori Mukwege.

Pelastakaa Lapset vetoaa valtioiden johtajiin, turvallisuusasiantuntijoihin, avunantajiin, YK:n jäsenvaltioihin ja kansalaisjärjestöihin:

  • Lapset on asetettava keskiöön kaikissa sellaisissa kansainvälisissä toimissa, joilla vastustetaan ja ehkäistään konfliktialueilla tapahtuvaa seksuaalista väkivaltaa. Tämä pitää sisällään lasten erityiset tarpeet huomioivien palvelujen ja ohjelmien tehostamisen.
  • Lapsiin kohdistuvaan seksuaaliseen väkivaltaan liittyvä rankaisemattomuuden kulttuuri on katkaistava vahvistamalla lakeja ja valvomalla niitä sekä asettamalla syylliset edesvastuuseen.
  • Lapsiin kohdistuvaan seksuaaliseen väkivaltaan liittyvän tiedon keräämistä konfliktialueilla on tehostettava ja tämän toiminnan koordinaatiota on parannettava.
  • Lasten suojelun ja väkivallan vastaisen työn rahoitusta on lisättävä.

– Suomella on hyvä tilaisuus edistää lasten suojelua seksuaaliselta väkivallalta pyrkiessään YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022–2024. Maamme tulisi toimia esimerkin antajana nostamalla lapsiin kohdistuvan väkivallan vastustamisen yhdeksi kärkiteemaksi ihmisoikeuksien edistämisessä, sanoo Haaranen.

 -----------

Toimituksille tiedoksi

*Maat on listattu aakkosjärjestyksessä.

Pelastakaa Lasten raportti Weapon of War: Sexual violence against children in conflict on ladattavissa verkossa.

Konfliktialueilla seksuaalisen väkivallan riskin varjossa elävien lasten lukumäärän arvioimiseksi Pelastakaa Lapset on yhteistyössä Oslon rauhantutkimusinstituutin (Peace Research Institute Oslo, PRIO) kanssa laskenut, kuinka monta lasta asuu 50 kilometrin säteellä konfliktialueista, joilla ainakin yksi aseellinen ryhmä tai joukko on syyllistynyt lapsiin kohdistuneeseen seksuaaliseen väkivaltaan tiettynä vuonna.

Poiketen Yhdistyneitten kansakuntien raporteista, jotka koskevat rajattua määrää konflikteja, Pelastakaa Lasten julkaisema raportti esittää arvion, joka koskee seksuaalisen väkivallan riskin piirissä elävien lasten lukumäärää kaikissa maailman aseellisissa konflikteissa.

Pelastakaa Lapset ja Oslon rauhantutkimusinstituutti käyttävät Amnesty Internationalin, Human Rights Watchin ja Yhdysvaltain ulkoministeriön raportteihin perustuvaa tietokokoelmaa Sexual Violence in Armed Conflict (SVAC), Uppsala Conflict Data Program Georeferenced Event Dataset (UCDP-GED) -tietokokoelmaa alueellisista konflikteista sekä YK:n väestömääräarvioita (UN Population Prospects). Kerätyt tiedot kattavat 30 vuoden ajanjakson vuodesta 1990 vuoteen 2019.

Lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta konflikteissa on yksi kuudesta vakavasta lapsiin kohdistuvasta loukkauksesta konfliktien yhteydessä, jotka kuuluvat YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2005 tehdyn päätöksen perusteella luotuun raportointi ja seurantamekanismiin.

Pelastakaa Lasten hätäapukeräys konflikteista kärsivien lasten auttamiseksi.

Lisätietoja: Max Holm, tiedottaja, Pelastakaa Lapset ry, 050 433 1438, max.holm@pelastakaalapset.fi

STEA-rahoitteisen sopeutumisvalmennuksen arviointi on monipuolista ja laadukasta

$
0
0

Sopeutumisvalmennusjärjestöjen valmiudet suunnitella ja toteuttaa arviointia ovat erittäin hyvällä tasolla, selviää Eläkeliiton julkaisemasta kartoituksesta. Myös vaikuttavuustieto eli toiminnan vaikutukset pitkällä aikavälillä nähdään sopeutumisvalmennusjärjestöissä tärkeänä osana palveluiden laatua ja kehittämistä.

Eläkeliiton julkaisema kartoitus tarjoaa läpileikkauksen STEA-rahoitteisen sopeutumisvalmennuksen arviointiin. Kartoitus on toteutettu Eläkeliiton, Kuntoutusäätiön ja järjestöjen sopeutumisvalmennusryhmän yhteistyönä ja sen on kirjoittanut Kuntoutussäätiön erityisasiantuntija Henna Harju.

Raportti kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen STEA-rahoitteisen sopeutumisvalmennuksen arviointiin liittyviä käytäntöjä. Kompakti, käytäntölähtöinen raportti tarjoaa näkökulmia ja ideoita arvioinnin kehittämiseen järjestöille. Vaikka raportin näkökulma on sopeutumisvalmennuksessa, käytännöt ja ideat ovat pitkälti yleistettävissä sosiaali- ja terveysjärjestöissä tapahtuvan ryhmämuotoisen toiminnan arviointiin.

-On tärkeää miettiä oman järjestön arvioinnin lähtökohtia ja toteutustapaa aika ajoin, koska ne heijastuvat suoraan palveluiden laatuun. Täsmälliset tavoitteet ja mittarit luovat arvioinnille ja koko toiminnalle perustan, joten niihin kannattaa panostaa, toteaa Henna Harju.

Raportti sisältää myös STEA-seurannan uudistuksen myötä ajankohtaista pohdintaa mittareista sekä arvioinnin yhteismitallisuuden edellytyksistä ja haasteista sopeutumisvalmennusjärjestöissä ja laajemminkin.

Nyt valmistunut raportti osoittaa, että sopeutumisvalmennusjärjestöt hyödyntävät keräämänsä arviointitietoa jo nyt erittäin monipuolisesti ja aktiivisesti. Kyseisillä järjestöillä on olemassa vankka yhteinen tavoitepohja, joka mahdollistaa yhteismitallisen arvioinnin kehittämisen tulevaisuudessa. toteaa suunnittelija Anu Korhonen Eläkeliitosta.

 

Tutustu julkaisuun:

Yksilön kokemuksista toiminnan tuloksiksi – Kartoitus STEA-rahoitteisen sopeutumisvalmennuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointikäytännöistä

Linkki: https://bit.ly/3s2DHLo

Lisätietoja:

Anu Korhonen, suunnittelija, Eläkeliitto, p. 040 7257 561, anu.korhonen@elakeliitto.fi

Henna Harju, erityisasiantuntija, YTM, Kuntoutussäätiö, p. 044 781 3151, henna.harju@kuntoutussaatio.fi


Suomalaista koulutusteknologiaosaamista Arabiemiraatteihin

$
0
0

Qridi Oy solmi helmikuussa merkittävän kaupan Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa sijaitsevan kansainvälisen koulun, British International School of Abu Dhabin, kanssa. Kaikki koulun 1500 oppilasta keräävät vuosittain oppimisportfolion vapaa-ajalla tekemistään hyödyllisistä onnistumisista, kasvattavista kokemuksista ja yhteisölle tekemistään palveluksista. Tämä Diploma Portfolio on aikaisemmin vaatinut paljon paperityötä koulun oppilailta ja opettajilta, mutta Qridin kehittämän ratkaisun avulla portfolio voidaan jatkossa kerätä täysin digitaalisesti.

Toteutunut kauppa on vahva signaali siitä, että suomalaista koulutusosaamista todella arvostetaan maailmalla. British International School of Abu Dhabi on menestynyt erinomaisesti kansainvälisissä kilpailuissa ja on osa voimakkaasti laajenevaa Nord Anglia -kouluketjua. Qridin tavoitteena on laajentaa kansainvälistä toimintaansa myös muihin Nord Anglia -kouluihin.

Qridin värikäs papukaijalogo on tuttu suomalaisille opettajille ja oppilaille. Tämä oululainen oppimistyökalu on suosittu suomalaisissa kouluissa, joissa sitä käytetään oppimisen tukemiseen ja arviointiin. Qridin työkalut antavat opettajalle, oppilaalle ja vanhemmille arvokasta tietoa oppilaan tavoitteiden mukaisesta edistymisestä ja mahdollistavat monipuolisen palautteen antamisen, jota Suomen opetussuunnitelma vahvasti painottaa. Viime vuosina havaintoja pohjolan papukaijasta on tehty myös Suomen ulkopuolella. Qridi on mm. saavuttanut varsin hienoa tunnustusta kansainvälisissä koulutuksen alan kilpailuissa, kuten Reimagine Educationissa.

Qridin vahvuus on kyky kehittyä ja muuntautua. Se taipuu työkaluna monenlaisiin käyttökohteisiin. Käyttö laajenee tällä hetkellä koulujen lisäksi sekä urheiluseuroissa valmennustyökaluna että yritysmaailmassa esimerkiksi alustana sisäiselle koulutukselle. Qridillä on vahva osaaminen sekä ohjelmistokehityksessä että pedagogiikassa, mikä mahdollistaa asiakaskohtaisesti muotoiltujen ratkaisujen kehittämisen.

 

Lisätietoa: Markus Packelén, Kansainväliset projektit ja oppiminen, markus.packalen@qridi.fi, p. 050-5731724

Toni Eskola, Toimistusjohtaja, toni@qridi.fi, p. 044-5399845

Korkeakouluviikko tuo JAMKin verkko-opintoihin yli 200 lukiolaista

$
0
0

Keuruun, Petäjäveden, Jämsän ja Saarijärven lukiolaiset opiskelevat 22. – 26.2.2.2021 korkeakouluopintoja viikon ajan Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK). Korona-tilanteen vuoksi opinnot toteutetaan verkko-opintoina, joita opiskelijat tekevät sekä itsenäisesti että luokkahuoneisiin kokoontuen. Ensimmäistä kertaa viikolla on tiiviisti mukana myös työelämän edustajia.

Korkeakouluviikolla lukiolaiset tekevät ammattikorkeakoulututkintoihin kuuluvia opintoja, jotka he saavat myöhemmin hyväksiluettua, mikäli jatkavat ammattikorkeakouluun. Maakunnan korkeakouluviikko toteutetaan nyt toista kertaa.

– Kokemukset ensimmäisestä korkeakouluviikosta olivat todella positiivisia. Opiskelijoilta kerätyn palautteen mukaan viikossa ehti oppia paljon, opinnot oli sovitettu lukiolaisille hyvin ja kurkistus korkeakouluelämään oli tervetullut. Suhtaudumme luottavaisin mielin myös nyt edessä olevaan etätoteutukseen, koska kokemusta verkko-oppimisesta meillä jo on, puolin ja toisin, kertoo suunnittelija Maarit Korva Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

– Korkeakouluviikolla voimme toteuttaa kahdelle ikäluokalle mahdollisuuden tutustua korkeakouluopintoihin. Opiskelijat voivat suorittaa opintojakson oman kiinnostuksen mukaan ja saada samalla tietoa kyseisestä alasta. Tämä on loistava yhteistyömahdollisuus JAMKin ja alueen lukioiden kanssa, kertoo Saarijärven lukion rehtori Ulla Valkola.

Viikon aikana lukiolaiset saavat myös tietoa alan työllistymismahdollisuuksista suoraan paikallisilta työelämän edustajilta, yrityskummeilta. Mukana on kymmenkunta keskisuomalaista yritystä, kuten Keskimaa, keuruulainen HT-Laser Oy ja Perusturvaliikelaitos Saarikka.   

– Yrityskummiuden taustalla on ajatus työelämänäkökulman mukaan ottamisesta, ideana on tuoda esille innostavia ja erilaisia työelämämahdollisuuksia. Yritykset ovat hyvinkin innostuneesti lähteneet mukaan toteutukseen. Yrityskummit esittelevät toimintaansa, kertovat millaisissa työtehtävissä yrityksessä voi työskennellä ja minkälaiset ovat työllisyysnäkymät tulevaisuudessa. Mukana on myös henkilöitä, jotka avaavat omaa urapolkuaan korkeakoulusta alan töihin. Saattaapa joillakin yrityskummeilla olla kesätyövinkkejäkin, kertoo Keuruun kaupungin projektipäällikkö Tiina Perämäki.

JAMKin opettajien lisäksi opiskelijoiden työskentelyä ohjaavat lukioiden opettajat. Tämä tarjoaa mahdollisuuden myös opettajille tutustua toisiinsa sekä AMK-opintoihin.

Lisätietoja:
Maarit Korva, suunnittelija
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
etunimi.sukunimi@jamk.fi
p. 040 561 2555

Ville Metsäpelto, rehtori,
Petäjäveden lukio
etunimi.sukunimi@edu.petajavesi.fi
p. 040 485 5731

Vesa Leinonen, rehtori
Keuruun yhteiskoulun lukio
etunimi.sukunimi@keuruu.fi
p. 040 513 5823

Helena Myllymäki, opinto-ohjaaja
Jämsän lukio
etunimi.sukunimi@jamsa.fi
p. 040 712 2494

Ulla Valkola, rehtori
Saarijärven lukio
etunimi.sukunimi@saarijarvi.fi
p. 044 459 8260

Tiina Perämäki, projektipäällikkö
Keuruun kaupunki
etunimi.sukunimi@keuruu.fi
p. 040 141 7845

Yhteistyöllä täsmäkoulutettua työvoimaa - Norelco kasvaa Savonlinnassa

$
0
0

Savonlinnan kaupunki, Ammattiopisto Samiedu ja Norelco Oy ovat solmineet kasvu- ja työllisyyssopimuksen. Sopimuksen tavoitteena on luoda konsepti ja toimintamalli, jolla vastataan yrityksen työvoimatarpeeseen ja joka olisi pilotoinnin jälkeen tarjottavissa alueen kasvuhakuisille yrityksille. Norelcolla on vahvat kasvutavoitteet Savonlinnassa. Uudella yhteistyömallilla luodaan edellytykset ainakin 20-25 uudelle työpaikalle Savonlinnaan.

Norelco Oy:n toimitusjohtaja Ari Hämäläinen, Samiedun rehtori Jukka Mustonen ja kaupunginjohtaja Janne Laine ovat neuvotelleet työvoimaan liittyvien edellytysten parantamisesta Norelcon kasvun mahdollistamiseksi Savonlinnassa. Norelcolla on tehtaat Kuopiossa ja Savonlinnassa. Yrityksen suurimmaksi kasvun esteeksi on viime vuosina muodostunut osaavan henkilöstön rekrytointi Savonlinnan tehtaalle. Uudella yhteistyösopimuksella tähän haasteeseen pyritään vastaamaan.

- Olen hyvin tyytyväinen, että kaupungin ja Samiedun kanssa on saatu aikaan uudenlainen toimintamalli, jonka avulla edesautetaan Norelcon toimintamahdollisuuksia Savonlinnassa. Savonlinnan tehtailla on nyt 170 työpaikkaa ja tavoitteena on kasvattaa yrityksen liikevaihtoa siten, että Savonlinnaan syntyisi noin 20-25 uutta työpaikkaa, kertoo toimitusjohtaja Ari Hämäläinen.

Ammattiopisto Samiedu tulee järjestämään kolme koulutuskokonaisuutta vuosien 2021 ja 2022 aikana neljän kuukauden pituisina jaksoina, noin 10 henkilölle kerrallaan. Koulutettavia henkilöitä tulee olemaan yhteensä noin 30. Kaksi koulutusjaksoa toteutetaan vielä vuoden 2021 aikana.

- Samiedu on yritysten käytettävissä ja yksi toimintamme kulmakivistä on kouluttaa osaavaa työvoimaa seutukunnalle. Norelco on hyvä esimerkki yritysten kanssa tekemästämme tiiviistä yhteistyöstä, jossa yritykselle räätälöidään soveltuva kokonaisuus eri tutkinnon osista. Lisäksi tässä koulutuskokonaisuudessa kehitämme yhteistyössä Sami-Palvelut Oy:n kanssa uutta henkilövalmennusta, jolla tuetaan työntekijän perehtymistä ja vahvistetaan sitoutumista uusiin työtehtäviin. Tarkoitus on luoda valmennusmalli, jota voidaan jatkossa tarjota myös alueen muille yrityksille, toimialajohtaja Kirsi Kautonen Samiedusta kertoo.

Norelco rekrytoi ja palkkaa koulutettavat henkilöt. Koulutukseen valittujen henkilöiden kanssa Norelco tekee työsopimuksen oppisopimusjakson ajaksi. Tavoitteena on luoda uudet työpaikat Savonlinnaan vuoden 2022 loppuun mennessä.

Savonlinnan kaupungin tarkoituksena on tukea alueen kasvuyrityksiä ja mahdollistaa niiden liiketoiminnan kasvattaminen Savonlinnassa. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on yksi kriittinen menestystekijä yrityksille.

- Norelco on hieno savonlinnalainen kasvuyritys, jolla on isot kasvumahdollisuudet alansa markkinajohtajana korkealuokkaisten teknologiatuotteidensa avulla. Kaupungin tavoitteena on luoda edellytykset yrityksen kasvulle Savonlinnassa. Tätä varten käynnistettiin jo sähköinsinöörikoulutus yhteistyössä Norelcon, ammattikorkeakoulun, Suur-Savon sähkö Oy:n ja kaupungin kanssa. Kasvu- ja työllisyyssopimuksella pilotoidaan uutta toimintamallia ja tällä tavalla Savonlinnan kaupunki on mahdollistamassa uuden Savonlinnan yrityselämää laajemmin palvelevan koulutuspalvelun aikaansaamista. Malliin kytketään myös asukasmarkkinointi. Savonlinnassa on nyt menossa erinomaisen hyvä kehitysvaihe tiivistyneen yritysten, koulutuksen, tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyön avulla, kertoo kaupunginjohtaja Janne Laine.

Lisätietoja:

Savonlinnan kaupunki
kaupunginjohtaja Janne Laine
044 417 4001, janne.laine@savonlinna.fi

Ammattiopisto Samiedu
toimialajohtaja Kirsi Kautonen
044 550 6418, kirsi.kautonen@samiedu.fi

Norelco Oy
toimitusjohtaja Ari Hämäläinen
050 525 5006, ari.hamalainen@norelco.fi

Hämeenlinnan Icehearts-pojat haastoivat lasten vaalipaneelissa puolueiden puheenjohtajia kuulemaan lapsia

$
0
0

Lasten vaalipaneelissa lapset kysyivät ja puolueiden johtajat vastasivat. Hämeenlinnan Icehearts-pojat haastoivat puolueiden puheenjohtajia kuulemaan lapsia päätöksiä tehtäessä.

Lasten vaalipaneeli järjestettiin keskuskirjasto Oodissa 17.2.2021. Mukana lasten vaalipaneelissa olivat kaikkien eduskuntapuolueiden johtajat: Jussi Saramo (vas), Sari Essayah (kd), Harry Harkimo (nyt-liike), Anna-Maja Henriksson (r), Sanna Marin (sd), Jussi Halla-aho (ps), Maria Ohisalo (vihr), Petteri Orpo (kok) sekä Annika Saarikko (kesk).

Ennen vaalipaneelia kokosimme lapset kasvattajineen yhteen ja virittäydyimme kuntavaaliaiheeseen pohtimalla, millainen on minun unelmieni kunta.

”Että koulussa olisi pieni oma luokka ja sinne saisi aina mennä.”

Hämeenlinnan Icehearts-joukkueiden lasten toiveet liittyivät pitkälti koulun arkeen, harrastamiseen ja lähiympäristöön. Lasten pohdinnoissa nousi esiin koulun viihtyvyys, harrastuspaikat, kuten lasersota-areena, sähly- ja katulätkäkenttä sekä mahdollisuus ulkoiluun ja leikkiin lähialueella. Hyvässä kunnassa on myös kauppoja, ravintoloita, vessoja ja mahdollisuus tutustua kunnassa toimiviin toimijoihin, kuten poliisiin.

”Että lähellä olisi liukumäki, jossa hissi, vesiliukumäki, retkeilypaikka ja harrastuspaikkoja ja niitä saisi kaikki käyttää ilmaiseksi. Että kaikki saisi harrastaa liikuntaa yhdessä.”

Lapset piirsivät ja kirjoittivat paperille unelmiensa kunnan elementtejä. Papereille piirtyi mm. retkeilyalue, harrastusareena aikuisten lepohuoneineen, mäenlaskupaikka, ilmaisia harrastuksia, kukkasia ja nyrkkeilysäkkejä koulussa sekä koulu, joka on aina auki.

”Että koulut pysyisi aina auki, vaikka olisi korona ja etäopetusta järjestettäisiin ja että olisi pieniä, ilmaisia harrastuksia, joita voisi käydä testaamassa.”

Kunnalla ja sen tuottamilla palveluilla on suuri vaikutus siihen, miten kasvava lapsi mieltää yhteiskunnan ja kokeeko hän olevansa osa sitä. 

Lapsilla todellakin on asiaa. On varmistettava, että lasten ääni kuuluu kunnissa päätöksiä tehtäessä.

 

Lisätietoa:

Erika Turunen, erityisasiantuntija Suomen Icehearts ry, erika.turunen@icehearts.fi, 044 2400 349

Lisätietoa lasten vaalipaneelista: https://www.lskl.fi/tapahtumat/lasten-vaalipaneeli/

Video Hämeenlinnan Icehearts-poikien demokratiatyöpajasta: https://www.youtube.com/watch?v=2Tu6c33-HGg&t=9s

 

Mikä Anna ääni lapselle – kampanja?

Icehearts on mukana Lastensuojelun keskusliiton organisoimassa kampanjassa yhdessä monien muiden lapsijärjestöjen kanssa. Kampanjan tavoitteena on pitää lasten puolia ja vahvistaa lasten ääntä heitä koskevissa päätöksissä. Me kokosimme voimamme, jotta kuntavaaleissa 18.4.2021 valitaan päättäjiä, jotka huolehtivat lasten edusta ja lapsivaikutusten arvioinnista koko vaalikauden ajan, talouden paineista huolimatta. Anna ääni lapselle -kampanja on täysin poliittisesti sitoutumaton. Kampanjan tavoitteita on neljä: lasten yhdenvertaisuuden varmistaminen, lasten osallisuuden lisääminen, perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun varmistaminen sekä lapsivaikutusten arviointiin sitoutuminen.

Kuntien työvoimaennuste 2030: Hoitajissa, sosiaalityöntekijöissä, ja lastentarhanopettajissa suurin osaajapula nyt ja tulevaisuudessa

$
0
0

Terveydenhuollossa suuria huolia: mistä yli 8 000 sairaanhoitajaa?   

Julkisen alan eläkevakuuttaja Keva on selvittänyt koulutuspaikkamääriin, kuntien eläköitymiseen, avoimiin työpaikkoihin sekä työvoimatilastoihin pohjatuen, miten kuntien työvoimatarpeisiin kyetään vastaamaan nyt ja tulevaisuudessa. Analyysin pohjalta voidaan todeta, että esimerkiksi sairaanhoitajia kaivataan kipeästi lisää koko maahan. Pelkästään Uudellamaalla on analyysin mukaan 3 500 sairaanhoitajan vaje, ja koko maan tasolla kaivattaisiin jo nyt yli 8 000 uutta sairaanhoitajaa. Ennustemalli ei lupaa tilanteeseen helpotusta lähivuosina tämän hetken eläköitymistahdilla ja nyt suunnitelluilla tutkintomäärillä. Selvityksen perusteella näyttää, että lääkäripulakaan ei nykyisillä koulutusmäärillä ja eläköitymistahdilla ole kuntasektorilla helpottumassa. Yleislääkäreistä on analyysin perusteella tälläkin hetkellä noin 1 000 ammattilaisen vaje kuntasektorilla. Osaajapula myös yleis- erikois- ja hammaslääkäreistä kasvaa lähivuosina kuntasektorilla.    

Opettajista pulaa etenkin Uudellamaalla   

Analyysin mukaan sivistystoimessa kiperin tilanne on lastentarhanopettajien ja erityisopettajien kohdalla. Lastentarhanopettajista on tälläkin hetkellä noin 4 000 osaajan pula maanlaajuisesti. Erityisopettajia kaivattaisiin noin 2 300 täyttämään nyt avoinna olevia vakansseja. Osaajapulan mittaluokkaa kuvaa se, että tällä hetkellä kuntasektorilla työskentelee noin 7300 erityisopettajaa, jos arviona käytetään Kevan eläkevakuutettujen määrää. Suunnitelluilla koulutusmäärillä tilannetta ei saada käännettyä paremmaksi vuoteen 2030 mennessä. Opetusalan ammattilaisten osalta ylivoimaisesti kiperin tilanne on Uudellamaalla. Noin 90 % lastentarhanopettajien suhteellisesta ylikysynnästä kohdistuu Uudenmaan kuntiin.    

Jo nykyisellä sosiaalipalvelujen kysynnän tasolla pula sosiaalityöntekijöistä syvenee   

Terveydenhuollon ja opetusalan ammattilaisten kohdalla on kyse kunta-alan suurimmista ammattiryhmistä. Katse on syytä suunnata myös määrällisesti pienempiin ammattiryhmiin, joissa suhteellinen työvoimatarve on jo nykyhetkellä mittava. Sosiaalityöntekijöiden 2 700 työntekijän pula on huomattava, kun ottaa huomioon, että Kevan eläkevakuutettujen määrä ammattiryhmässä on hieman yli 6 000. Vaikka monessa ammattiryhmässä vaikein tilanne on Uudenmaan maakunnassa, sosiaalityöntekijöiden osalta suhteellisesti vaikein tilanne on kuitenkin Pohjois-Karjalan ja Lapin maakunnissa.    

Kevalta viisi ehdotusta kuntien työvoiman saatavuuden turvaamiseksi   

Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen peräänkuuluttaa osaajahaasteen ripeää nostamista valtakunnan päätöspöytiin.  

- Nyt tehtävillä päätöksillä pääsemme vaikuttamaan niihin osaajien ennustekäyriin, jotka ovat vahvasti laskevia. Päätöksiä ei voida siirtää, sillä nyt tehtävät päätökset esimerkiksi koulutusmääriin vaikuttavat aikaisintaan kolmen vuoden päästä. Tarvitsemme useita eri toimia, tämä osaajahaaste on niin mittava. Olen pohtinut tätä edessä olevaa osaajahaastetta ja päätynyt siihen, että tarvitsemme viisi erilaista toimenpidekokonaisuutta. Niiden avulla saamme nyt ja tulevaisuudessa edessä olevan osaajahaasteen hallintaan.  

Ehdotukset:  

  1. Valtioneuvosto linjaa kehysriihessä sosiaali-, terveys, - ja opetusalan tulevaisuuden työvoimatarvetta, alan houkuttelevuutta sekä koulutuksen aloituspaikkamääriä.   
  2. Työperäisen maahanmuuton käytänteitä tulee nopeasti parantaa ja käynnistää osaajapula-aloilla osaavan työvoiman kansallinen rekrytointi asiaan kuuluvine täydennys- ja kielikoulutuksiin.    
  3. Sen lisäksi, että uusia työntekijöitä saadaan töihin kuntien eri tehtäviin, on jo nyt työssä olevien työntekijöiden jaksamisesta sekä työhyvinvoinnista pidettävä hyvää huolta.   
  4. Työikäisten mahdollisuuksia kehittää työn ohella omaa osaamistaan tulee entisestään parantaa ja joulukuussa valmistuneen jatkuvan oppimisen uudistuksen toimenpiteet toimeenpannaan pikaisesti ja toteutetaan täysmääräisesti.     
  5. Eläkkeelle siirtyneiden osallistumista työelämään tulee kannustaa erilaisin toimenpitein mm. verohelpotuksin. 

Mihin analyysi pohjautuu?   

Aula Research Oy toteutti Kevan toimeksiannosta analyysin työvoiman tarjonnasta ja kysynnästä kunnissa. Keskeiset mallissa käytetyt aineistot ovat Kevan eläköitymisennuste 2020-2030, TEM:in Työnvälitystilasto ja Sitran Mille väestölle –koulutusennakointiselvitys, jossa data pohjautuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja koulutuksen toteutumaan. Lisäksi analyysissa on hyödynnetty opetushallinnon tilastopalvelu Vipusta väestön koulutusrakenteen osalta sekä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoa vuodelta 2018.    

 Analyysi kuvaa nykytilannetta työvoiman saatavuudessa kunta-alan kannalta keskeisissä ammattiryhmissä sekä kertoo ennustedatan pohjalta, millä alueilla ja missä ammattiryhmissä uhkaa kuntasektorilla tulevaisuudessa syntyä suurimmat ongelmat työvoiman saatavuudessa. Työvoiman kysyntää ja tarjontaa on mallinnettu 32 ammattinimikkeelle koko maan tasolla ja kaikissa Manner-Suomen maakunnissa.  

Kevan kotisivuilta www.keva.fi on saatavissa maakuntakohtaiset ennusteet kaikista tarkatelluista ammattiryhmistä. 

Lisätiedot:    

Toimitusjohtaja Timo Kietäväinen p. 0400486043   

Työvoimatarve -analyysi: Johtava sidosryhmäasiantuntija Ismo Kainulainen p. 0505173594 ja toimitusjohtaja Juha Vekkilä, Aula Research Oy p. 358 50 352 5335



Viewing all 16749 articles
Browse latest View live