Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) raportin mukaan koulutustarjonnan rajallisuus, kohtuuton Suomen kielen taidon vaatimus ja verkostojen puute vaikeuttavat maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille. Haasteita integroitumiseen tuo myös maahanmuuttajien asunnottomuuden kasvu.
Työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen tarjonta ei ole viime vuosina vastannut maahanmuuttajien määrän kasvua. Tämä on aiheuttanut viivettä ja katkoksia maahanmuuttajien siirtymisessä alkuvaiheen palveluista kielikoulutusta sisältävään kotoutumiskoulutukseen. Pitkät jonot kotoutumiskoulutukseen hidastavat kielen oppimista ja sen myötä työmarkkinoille siirtymistä, käy ilmi Euroopan muuttoliikeverkoston (EMN) tuoreesta raportista. Kansainvälistä suojelua saaneiden integrointi työmarkkinoille -raportissa kartoitettiin kiintiöpakolaisten sekä turvapaikan tai toissijaista tai humanitaarista suojelua saavien työllistymisen esteitä ja hyviä käytänteitä.
Kotoutumiskoulutuksen riittämättömyys on kasvattanut maahanmuuttajien painetta hakeutua omaehtoiseen koulutukseen, erityisesti ammatilliseen aikuiskoulutukseen. Sen osalta maahanmuuttajiin kohdistuva kielitaitovaatimus on raportin mukaan kohtuuton.
Suomessa kaikki ammatillinen aikuiskoulutus on näyttöpohjaista koulutusta ja suomalainen tutkintojärjestelmä niin vaativa, että näytöistä läpi pääseminen edellyttää erittäin hyvää kielitaitoa. Valtaosa erityisesti toisen asteen koulutuksista järjestetään suomeksi tai ruotsiksi, joten jos koulutuspaikkaan on tarjolla suomalaisia, maahanmuuttajalla ei ole mahdollisuuksia pärjätä haussa. Tilanteen korjaamiseksi ammatillisessa koulutuksessa tulisikin lisätä suomi toisena kielenä (S2) –tukea, raportissa ehdotetaan.
Kielitaidon merkitys työllistymisessä on suuri, sillä puutteellinen kielitaito voi nousta maahanmuuttajien työllistymisen esteeksi myös tapauksissa, joissa henkilön aiemmin suorittaman koulutuksen tunnistaminen onnistuu.
Asiakirjojen ja verkostojen puute haasteena
Maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttavat osaltaan asiakirjojen puute ja henkilöllisyyttä koskevat epäselvyydet. Kansainvälistä suojelua saavilla on harvoin esittää luotettavaa asiakirjanäyttöä aiemmin suoritetusta tutkinnosta ja työkokemuksesta. Osaamisen tunnistamisesta tekee haastavaa myös se, että TE-toimistojen henkilökunta ei välttämättä osaa tulkita asiakkaiden esittämiä asiakirjoja. Raportin perusteella maahanmuuttajien osaamisen tunnistamista heikentävät myös työnantajien ja ohjaavan henkilöstön varaukselliset asenteet.
Maahanmuuttajien työllistymistä voi hankaloittaa niin ikään se, ettei heidän henkilöllisyyttään pystytä todentamaan. Tällöin henkilö ei esimerkiksi voi avata pankkitiliä, jolle palkka maksettaisiin. Koska palvelut ovat yhä useammin sähköisiä, pankkitilin ja verkkopankkitunnusten puuttuminen estää myös monien sellaisten palvelujen käytön, joihin kirjaudutaan niiden avulla.
Keskeiseksi maahanmuuttajien työllistymisen esteeksi näyttää raportin mukaan nousevan verkostojen puuttuminen: maahanmuuttajilla ei ole aiempien työpaikkojen tuomia yhteyksiä ja suosittelijoita. Maahanmuuttajien työllistymistä edistääkin koulutuksen kytkeminen tiiviisti työelämään, mikä edellyttää yhteistyötä työnantajien kanssa. Hyviä kokemuksia on saatu esimerkiksi maahanmuuttajille suunnatusta oppisopimuskoulutuksesta.
Asunnottomuuden riski kasvaa
Työllistymisen lisäksi maahanmuuttajien haasteena yhteiskuntaan integroitumisessa on asunnon löytäminen, raportista ilmenee. Sopimusperusteisia kuntasijoituspaikkoja ei riitä kaikille turvapaikan saaneille. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvettua räjähdysmaisesti vastaanottokeskuksilla ei myöskään ole juurikaan resursseja avustaa turvapaikan saaneita asunnon hakemisessa ja muutossa.
Maahanmuuttajien asunnottomuus onkin kasvava ilmiö etenkin suurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla. Suuret perheet menevät kaupunkien vuokra-asuntojonossa kärkeen, joten erityisen haavoittuvassa asemassa ovat yksinäiset nuoret miehet, joita valtaosa turvapaikanhakijoista tällä hetkellä on. He päätyvät usein asumaan tuttavien tai sukulaisten luokse, ja heillä on riski joutua kadulle. Asiaan puuttuminen on tärkeää, sillä asunnottomuus ja puutteelliset asuinolot heijastuvat negatiivisesti kotoutumiseen.
Linkki raporttiin:
Kansainvälistä suojelua saaneiden integrointi työmarkkinoille - Suomen kansallinen raportti
Lisätietoja ja median yhteydenotot:
Kielo Brewis, Euroopan muuttoliikeverkosto, p 0295 433 021, kielo.brewis@migri.fi
Rafael Bärlund, Euroopan muuttoliikeverkosto, p 0295 433 022, rafael.barlund@migri.fi
Ruut Tolonen, OS/G Viestintä, p 040 196 4374, ruut.tolonen@osg.fi
Orimliga krav på språkkunskaper och bostadsproblem försvårar integreringen av invandrare i Finland
Enligt Europeiska migrationsnätverkets (EMN) rapport försvåras invandrarnas möjligheter att komma in på arbetsmarknaden av att utbildningsutbudet är begränsat, kunskapskraven i finska språket är orimliga och att invandrarna saknar nätverk. Den växande bostadslösheten bland invandrare skapar också integrationsproblem.
Utbudet av integrationsutbildning som genomförs i form av arbetskraftsutbildning har under de senaste åren inte motsvarat ökningen i antalet invandrare. Det här har orsakat fördröjningar och avbrott i invandrarnas övergång från tjänster i den första fasen till integrationsutbildning som omfattar språkstudier. Enligt en färsk rapport från Europeiska migrationsnätverket (EMN) fördröjer långa köer till integrationsutbildning språkinlärningen, och därmed fördröjs även inträdet på arbetsmarknaden. I rapporten om integrering av personer som fått internationellt skydd (på finska Kansainvälistä suojelua saaneiden integrointi työmarkkinoille) kartladeshinder för att få jobb och god praxis hos kvotflyktingar samt personer som fått asyl, subsidiärt skydd eller humanitärt skydd.
Otillräcklig integrationsutbildning har ökat trycket på invandrarna att söka sig till frivilliga utbildningar, särskilt till yrkesinriktad vuxenutbildning. Med tanke på detta är kraven på språkkunskaper hos invandrare enligt rapporten orimliga.
Den yrkesinriktade vuxenutbildningen i Finland grundar sig på fristående examina och det finländska examenssystemet är så krävande att det behövs mycket goda språkkunskaper för att klara examen. Särskilt på andra stadiet ordnas de flesta utbildningarna på finska eller svenska, och om finländare söker till samma utbildningsplatser har invandrare inte möjlighet att konkurrera om platserna. I rapporten föreslår man att man borde införa stöd (S2) i finska som andra språk för att korrigera situationen inom yrkesinriktade utbildningar.
Språkkunskaperna har stor betydelse för sysselsättningen, eftersom bristfälliga språkkunskaper kan utgöra ett hinder även när man lyckas identifiera en persons tidigare utbildning.
Avsaknad av dokument och nätverk en utmaning
Avsaknad av dokument och oklarheter gällande identitet försvårar för sin del invandrarnas möjligheter att få jobb. Personer som fått internationellt skydd kan sällan uppvisa tillförlitliga dokument över genomförda examina och arbetserfarenheter. Att personalen på TE-byråerna inte nödvändigtvis kan tolka de dokument som klienterna visar upp utgör också ett problem när kompetensen ska definieras. Enligt rapporten försvåras definiering av invandrares kompetens också av en reserverad inställning hos arbetsgivare och handledningspersonal.
Möjligheterna för invandrare att få jobb försämras av att de inte kan bevisa sin identitet. Då kan de till exempel inte öppna ett bankkonto på vilket lönen kan utbetalas. Allt fler tjänster är elektroniska och avsaknad av bankkonto och nätbankskoder förhindrar användningen av tjänster där man ska logga in med nätbankskoder.
Ett centralt hinder för invandrares möjligheter att få jobb verkar enligt rapporten vara att de saknar nätverk. Invandrare har inte kontakter och referenser från tidigare arbetsplatser. Sysselsättningen bland invandrare främjas av att utbildningarna är starkt kopplade till arbetslivet, vilket förutsätter samarbete med arbetsgivare. Till exempel läroavtalsutbildningar för invandrare har gett goda erfarenheter.
Risken för bostadslöshet ökar
En annan utmaning vid integrering av invandrare i samhället är att hitta bostäder. De avtalsenliga förläggningsplatserna i kommunerna räcker inte till alla som fått asyl. Eftersom antalet asylsökande ökat explosionsartat har mottagningscentralernas knappa resurser för att hjälpa dem som erhållit asyl att ansöka om bostad och att flytta.
Bostadslöshet bland invandrare är ett växande problem framför allt i storstäder och huvudstadsområdet. Stora familjer har förtur i köerna till städernas hyresbostäder och därför är situationen sårbar för ensamstående unga män, som för närvarande utgör den största gruppen asylsökande. De blir ofta tvungna att bo hos vänner och släktingar, och det finns risk för att de hamnar på gatan. Det är viktigt att ta tag i problemen, eftersom bostadslöshet och bristfälliga boendeförhållanden har en negativ effekt på integreringen.
Länk till rapporten:
Kansainvälistä suojelua saaneiden integrointi työmarkkinoille - Suomen kansallinen raportti
Mer information och kontaktuppgifter för media:
Kielo Brewis, Europeiska migrationsnätverket, tel 0295 433 021, kielo.brewis@migri.fi
Rafael Bärlund, Europeiska migrationsnätverket tel 0295 433 022, rafael.barlund@migri.fi
Ruut Tolonen, OS/G Communications, tel 040 196 4374, ruut.tolonen@osg.fi
Unreasonable language skills requirements and challenges in finding housing complicate immigrant integration into Finland
According to the report by the European Migration Network (EMN), the limited training offering, the unreasonable Finnish language skills requirement and the lack of networks hamper immigrants’ access to the labour market. Challenges for integration are also created by the increase in the homelessness of immigrants.
In the past few years, the offering of integration training implemented as labour market training has not been adjusted according to the increase in the number of immigrants. This has caused delay and interruptions in the transition of immigrants from initial services to integration training that contains language training. Long queues to integration training slow down the learning of the language and, consequently, the transition to the labour market, indicates the European Migration Network’s (EMN) recent report. The Integration of beneficiaries of international protection into the labour market report analyses obstacles to and good practices of the employment of quota refugees, persons who have been granted asylumand beneficiaries of subsidiary or humanitarian protection.
The insufficiency of integration training has increased immigrants’ pressure towards self-motivated studies, especially in vocational adult education. In this regard, the language skills requirement for immigrants is unreasonable, states the report.
In Finland, all vocational adult education is based on competence-based qualification and the Finnish qualification system is so demanding that passing the competence test requires very good language skills. The majority of especially upper secondary education and training is arranged in Finnish or Swedish, so if there are Finnish applicants available, an immigrant will have no chance of gaining admission. To remedy the situation, Finnish as the second language (S2) support should be increased in vocational training, suggests the report.
The significance of language skills in finding employment is great as insufficient language skills may become an obstacle to the employment of immigrants even when the person’s earlier education and training are successfully recognised.
The lack of documents and networks is a challenge
The employment of immigrants is also affected by the lack of documents and by identity-related unclarities. Beneficiaries of international protection can rarely provide reliable documentary evidence of earlier qualifications, degrees and work experience. Recognition of skills is challenging also because the Employment and Economic Development Office personnel are not necessarily able to interpret documents provided by the customers. According to the report, the recognition of immigrants’ skills is also hampered by some reservations of the employers and the counselling personnel.
The employment of immigrants may also be complicated by the inability to verify their identity. In this case, the person cannot open a bank account for the payment of wages, for instance. As services are increasingly electronic, the lack of a bank account and online banking credentials also prevents the use of many services that require these credentials for logging in.
According to the report, the lack of networks seems to emerge as the key obstacle to the employment of immigrants: immigrants do not have networks or connections and references gained from earlier jobs. Indeed, the employment of immigrants is promoted by linking education and training closely with working life, which requires cooperation with employers. For instance, the experiences of apprenticeship training targeted at immigrants have been good.
The risk of homelessness increases
In addition to finding employment, another challenge in immigrants’ integration into society is finding housing, indicates the report. There is not enough agreement-based municipality placements for all those who are granted asylum. As the number of asylum seekers has increased exponentially, reception centres hardly have resources for assisting persons who are granted asylum in finding housing and moving.
The homelessness of immigrants is a growing phenomenon especially in major cities and the Helsinki metropolitan area. Large families are placed at the front of the rental housing queues in the cities and as a result, a particularly vulnerable group is young single men who constitute the majority of the asylum seekers at the moment. Often they end up living with acquaintances or relatives and face the risk of having to live on the street. Addressing this issue is important because homelessness and inadequate housing conditions have a negative impact on integration.
Link to the report:
Integration of beneficiaries of international/humanitarian protection into the labour market: policies and good practices – National Report of Finland
Further information and media contacts:
Ms. Kielo Brewis, European Migration Network, tel 0295 433 021, kielo.brewis@migri.fi
Mr. Rafael Bärlund, European Migration Network, tel 0295 433 022, rafael.barlund@migri.fi
Ms. Ruut Tolonen, OS/G Communications, tel 040 196 4374, ruut.tolonen@osg.fi