Tutkimusprofessori emeritus, dosentti Osmo Kontula sekä kouluttaja ja stand-up koomikko Paul Westlake saivat Suomen tietokirjailijat ry:n jakamat 12 000 euron Warelius-palkinnot Vanhan kirjallisuuden päivillä Sastamalassa perjantaina 1.7.2022. 

Suomen tietokirjailijat ry:n myöntämät Warelius-palkinnot jaettiin Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivillä perjantaina 1. heinäkuuta 2022 Osmo Kontulalle ja Paul Westlakelle. Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen. 

12 000 euron palkinnot rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Palkinnon jakoivat Vanhan kirjallisuuden päivien avajaisten ohjelmassa Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Timo Tossavainen ja palkintolautakunnan jäsen Kati Solastie.

Osmo Kontula (s. 1951) on helsinkiläinen VTT, dosentti ja tutkimusprofessori emeritus, joka työskentelee tutkimustehtävissä Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksella. Hän on julkaissut tietokirjoja ja tutkimusartikkeleita mm. seksuaalisuudesta, parisuhteista ja seksuaalikasvatuksesta.

Paul Westlake (s. 1952) on oppikirjantekijä, kouluttaja ja stand-up koomikko, joka asuu Helsingissä. Westlake on tehnyt englannin kielen oppimateriaaleja eri luokka-asteille sekä aikuisopetukseen.

Palkintoperustelut

OSMO KONTULA 

Osmo Kontula on valtiotieteiden tohtori, sosiologian dosentti ja Väestöliiton ylläpitämän Väestöntutkimuslaitoksen tutkimusprofessori emeritus. Kontula tuli tunnetuksi yhdessä professori Elina Haavio-Mannilan kanssa 1980-luvulla julkaisemillaan suomalaisten seksuaalikäyttäytymistä koskevilla tutkimuksilla. He tekivät läpimurron alalla, joka oli Suomessa aivan uusi. Kontulan ja Haavio-Mannilan yhteistyö jatkui tuotteliaana 2000-luvulle saakka. Kaksikon vuonna 2002 julkaisema Sexual Lifestyles in the Twentieth Century. A Research Study (Palgrave) nosti suomalaisen seksuaalitutkimuksen maailmanmaineeseen.

Osmo Kontulan julkaisuluettelo on häkellyttävän laaja. Hänen tutkimustyönsä on jatkunut aktiivisena jo neljän vuosikymmenen ajan. Kontulalle läheisiä tutkimusaiheita ovat seksuaalisuuden trendit Suomessa ja maailmalla (FINSEX-tutkimus), nuorten seksuaalisuus, seksuaalikasvatus, rakkaus, parisuhteet sekä perhe- ja seksuaalipolitiikka. Finsex on seurannut suomalaisten seksuaalielämän muutoksia jo useiden vuosikymmenien ajan. Erityisen seurannan kohteena ovat suomalaisten parisuhteet, seksuaaliasenteet, seksuaalinen käyttäytyminen ja seksuaaliongelmat. Lisäksi Kontula osallistuu aktiivisesti oman alansa kansainvälisten järjestöjen toimintaan. Hän on World Association for Sexual Health (WAS) -järjestön hallituksen jäsen ja kuuluu tiedelehti Journal of Sex Researchin (JSR) toimituskuntaan.

Kontula on ollut jo pitkään oman alansa johtavia asiantuntijoita ja aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Hän osaa kirjoittaa ja puhua herkistä aiheista mukaansatempaavasti. Hänen suureksi ansiokseen voidaan lukea se, että väestön seksuaalikäyttäytymistä koskevista tabuista on vapauduttu, ja näistä ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeistä asioista on alettu puhua aiempaa avoimemmin.

PAUL WESTLAKE 

Paul Westlake on oppikirjailija, jonka materiaalien avulla suomalaiset ovat opiskelleet englannin kieltä jo noin kolmen sukupolven ajan, 1980-luvun alusta lähtien. Hän on tehnyt satoja oppikirjoja ja harjoituskirjoja, opettajan materiaaleja, arviointimateriaaleja, äänitteitä ja digitaalisia aineistoja. Koulutukseltaan hän on luokanopettaja, joten hänellä on vankka pedagoginen osaaminen.

Monet oppimateriaalisarjat, joita Paul Westlake on ollut kirjoittamassa, ovat olleet – ja ovat edelleen – hyvin suosittuja ja laajasti käytettyjä. Esimerkkejä näistä ovat alakoulun Yippee (Sanoma Pro) ja Go for it (Sanoma Pro), yläkoulun Key English (WSOY) ja Spotlight (Sanoma Pro) sekä lukio- ja aikuisopetuksen Passwords (WSOY) ja Working English (WSOY). Westlaken tuotannon läpäisee ajatus, että oppimateriaalien tekstien on pedagogisen pätevyyden lisäksi oltava niin hyvin kirjoitettuja, että niitä voisi lukea myös äidinkielenään englantia puhuva. Paul Westlaken merkitys englannin kielen ja kulttuurin koulutuksessa ei ole jäänyt vain oppimateriaalituotantoon. Hän on myös laaja-alainen kouluttaja, joka pystyy yhtä lailla toteuttamaan yritysjohtajille koulutuksen kulttuurien välisestä viestinnästä ja monikulttuurisuudesta kuin stand up -esityksen hämyisessä baarissa.

Työryhmän jäsenenä Westlakea arvostetaan näkemyksellisenä, luotettavana ja kurinalaisena kirjailijana, joka tekee, mitä lupaa. Hän on luova ja huumorintajuinen uudistaja, joka ei toista aina samaa kaavaa materiaaleissa, vaan synnyttää aina uusia ideoita. Paul Westlake on ollut Suomessa keskeinen uudistaja esimerkiksi vieraiden kielten äänitteiden tuottamisessa. Myös digitaalisuuden alkuvaiheessa 2000-luvun alkupuolella Westlake oli ensimmäisten joukossa ideoimassa digitehtäviä kielten opetukseen.

Warelius-palkinto

Vuodesta 1985 jaettu Warelius-palkinto on nimetty ensimmäisenä varsinaisena suomenkielisenä tietokirjailijana pidetyn Antero Wareliuksen (1821–1904) mukaan. Wareliuksen tuotantoon kuuluvat muun muassa Enon opetuksia luonnon asioista (1855–1856), Kertomus Tyrvään pitäjästä (1853) ja Saatanto Tuonelaan eli ilmoitteita miten meikäläiset kuolleenkorjaustavat ovat muodostuneet (1861).

Warelius-palkinnon ovat saaneet muun muassa Peter von Bagh, Elina Haavio-Mannila, Auli Hakulinen, Jaakko Hämeen-Anttila, Eila Hämäläinen, Risto Isomäki, Lasse Lehtinen, Tapio Markkanen, Merete Mazzarella, Anne-Maria Mikkola, Ilkka Niiniluoto, Juha Siltala, Päiviö Tommila, Kaari Utrio ja Esko Valtaoja.

Palkinnonsaajista päättää Suomen tietokirjailijat ry:n palkintolautakunta, johon kuuluvat vuonna 2022 puheenjohtajana Hannele Cantell sekä jäseninä Seppo Hentilä, Agneta Rahikainen, Kati Solastie ja Kari Vaijärvi.

Haastattelupyynnöt: 
Osmo Kontula | 040 5827 369, osmo.kontula@vaestoliitto.fi 
Paul Westlake | +35850 0700 641, paul.westlake@originaltouch.fi 

Lisätiedot: 
Anne Rutanen | Viestintäpäällikkö | Suomen tietokirjailijat ry | 050 351 2771 | anne.rutanen@suomentietokirjailijat.fi | www.suomentietokirjailijat.fi | vanhankirjallisuudenpaivat.com |

Kadettikunta on julkaissut teknisesti uudistetun Suomi kylmässä sodassa -oppimisympäristön.

Kadettikunta on tuottanut 1990 -luvulta alkaen turvallisuuspolitiikan ja historian oppimisympäristöjä maamme koulujen opetuksen tueksi ja avoimiksi tietopankeiksi kansalaisille.

Suomi kylmässä sodassa -tietopankki julkaistiin ensimmäisen kerran opetusympäristönä koulujen käyttöön vuonna 2006 Cd-rom multimediatallenteena.  Multimedia ja samana vuonna julkaistu eversti evp, VTT Pekka Visurin teos ”Suomi kylmässä sodassa” liittyivät Kadettikunnan Suomi kylmässä sodassa -projektiin. Multimedia päivitettiin vuonna 2009 ja siirrettiin vuonna 2017 verkkoalustaan.

Vuonna 2022 toteutetussa päivityksessä verkkoalustaisen tietopankin tekninen alusta uudistettiin sen käytettävyyden parantamiseksi muun muassa mobiililaitteilla.  Samassa yhteydessä tietopankissa oleva materiaali ryhmiteltiin uudelleen luettavuuden ja selaamisen helpottamiseksi. Myös kuvamateriaalia lisättiin huomattavasti sivujen elävöittämiseksi.

Päivityksen toteutuksesta vastasivat AD Nikolai Ylirotu (Sarvikuono Design) ja everstiluutnantti evp Kari Sainio.

Suomi kylmässä sodassa -tietopankki on osoitteessa:
https://coldwar.fi/

Kadettikunnan kaikki tietopankit ovat verkkosivuillamme osoitteessa
https://kadettikunta.fi/julkaisut/tietopankit/

Rehtori Jari Kuusisto on tyytyväinen lopputulokseen. Valtio tukee yliopistojen varainhankintaa myöntämällä 2,5-kertaisen vastinrahan yliopiston keräämää yksityistä pääomaa vastaan. Kampanja päättyi torstaina 30. kesäkuuta.

– Kampanjan alkuvaiheessa asetimme tavoitteeksi ylittää viisi miljoonaa euroa. Siinä vaiheessa emme tienneet vielä mitään koronapandemiasta tai sodasta Ukrainassa. Globaaleista kriiseistä huolimatta saavutamme tavoitteen vastinrahan kanssa. Olemme tähän tulokseen varsin tyytyväisiä, sanoo rehtori Jari Kuusisto.

Varainhankintakampanjaan osallistui satakunta lahjoittajaa. Lahjoituksia on tullut yrityksiltä, säätiöiltä sekä yksityishenkilöiltä. Suurimman summan – yhteensä 800 000 euroa – lahjoitti Evald ja Hilda Nissin Säätiö. Yli 10 000 euron lahjoituksia pystyi kohdentamaan tieteenaloille, ja eniten näitä kohdennettiin kauppatieteisiin.

– Kiitämme lämpimästi kaikkia tukijoitamme. Jokainen lahjoitus on meille tärkeä ja olemme jokaisesta kiitollisia. Saamme lahjoituksilla paljon hyvää aikaiseksi; esimerkiksi uusimpaan tutkimustietoon perustuvan koulutuksemme avulla opiskelijamme pätevöityvät talouden, tekniikan, viestinnän ja hallinnon ammattilaisiksi, Kuusisto jatkaa.

Vaasan yliopiston menestys perustuu oman tuloksellisuuden rinnalla yhä enemmän ystävien, alumnien ja tukijoiden panokselle. Lahjoituksina kerätyt varat kartoittavat yliopiston pääomaa, ja sen tuotot suunnataan tutkimuksen ja sen vaikuttavuuden sekä koulutuksen kehittämiseen.

Lisätietoja:

Rehtori Jari Kuusisto, Vaasan yliopisto, jari.kuusisto@uwasa.fi, puh. 029 449 8291

Laadukas koulutus on erilaisten oppijoiden oikeus sekä tärkeimpiä yhteiskuntamme tulevaisuuden tekijöitä. Kenen ääni koulutuksen kehittämisessä kuuluu? Millaiset mahdollisuudet meillä kaikilla on vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen?

Kehittäminen ei onnistu ilman koulutusorganisaatioiden oman toiminnan tarkastelua, niiden arkeen osallistuvien vaikuttamismahdollisuutta sekä ymmärrystä laadukkaan koulutuksen tekijöistä. Viisaita ratkaisuja suomalaisen koulutuksen kehittämiseksi on onneksi olemassa. 

Monipuolinen paneeli ratkaisuja pohtimassa

SuomiAreena keskittyy kesän 2022 teemoissaan yhteiskuntaa juuri nyt puhuttaviin aiheisiin, ja esiin nostetaan rohkeita, yhteiskuntaamme eteenpäin vieviä tekoja.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) tarttuu rohkeiden ratkaisujen teemaan omassa SuomiAreena-paneelikeskustelussaan ”Hyvä, parempi, paras koulutus! Mistä ratkaisuja koulutuksen kehittämiseen?”. Keskustelu järjestetään perjantaina 15.7.

- Koulutuksen tehtävänä on sekä ylläpitää jatkuvuutta että toisaalta varmistaa 2020-luvun alkuvuosien kaltaisessa murroksessa sivistyksen ja osaamisen uusintaminen muuttuvaan maailmaan. SuomiAreenassa keskustellaan siitä, miten temppu tehdään, sanoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Saarikoski, joka on lupautunut mukaan paneeliin.

Aihetta SuomiAreenassa pohtii kuusi asiantuntijaa. Keskustelemassa ovat:

• arviointiasiantuntija Mira Huusko, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
• ylijohtaja Petri Lempinen, opetus- ja kulttuuriministeriö
• professori Riitta Pyykkö, Turun yliopisto
• rehtori Vesa Saarikoski, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
• puheenjohtaja Lukas Virtala, Suomen lukiolaisten liitto
• erityisasiantuntija Kyösti Värri, Kuntaliitto.

Paneelikeskustelun juontajana toimii Pauliina Ainasoja.

Seuraa lähetystä paikan päällä tai netissä

Hyvä, parempi, paras koulutus! Mistä ratkaisuja koulutuksen kehittämiseen? -paneelikeskustelu järjestetään pe 15.7. klo 11.00–11.45 Porin Asiantuntijakeskus BEPOPissa. Tilaisuutta seuraamaan ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet.

Lähetystä voi seurata myös Karvin nettisivuilla tai mtv-palvelussa. Ohjelmalinkki alkaa toimia mtv-palvelussa tilaisuutta edeltävänä päivänä klo 15.00.

Keskustelusta tehdään myös tallenne, joka julkaistaan Karvin YouTube-kanavalla.

Tervetuloa kuulemaan ja osallistumaan keskusteluun – kesäisellä SuomiAreenalla tavataan!

Lisätietoja tilaisuudesta

• Arviointiasiantuntija Mira Huusko, mira.huusko(a)karvi.fi, puh. 029 533 5565

Heikki Kuutti Uusitalo Sivistystyönantajien elinkeinopolitiikan johtajaksi

TM (teologian maisteri) Heikki Kuutti Uusitalo on nimitetty Sivistystyönantajien elinkeinopolitiikasta vastaavaksi johtajaksi 1.8.2022 alkaen. Uusitalo siirtyy tehtävään Teknologiateollisuuden innovaatiopolitiikan päällikön paikalta. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa opetusministerin ja valtiovarainministerin erityisavustajana. Sastamalasta kotoisin olevalla Uusitalolla on kokemusta myös opettajan työstä.

- Sivistys, koulutus, tutkimus ja innovaatiot ovat asioita, joita arvostan valtavasti. On hienoa, että Sivistan työssä pääsen edistämään näitä kaikkia yhdessä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, muiden koulutuksen järjestäjien sekä elinkeinoelämän liittojen kanssa, sanoo Uusitalo.

- Sivistan visio on, että Suomessa on maailman parhaat edellytykset sivistykselle ja osaamiselle. Tämä vaatii paljon alamme toimijoilta ja rohkeutta päättäjiltä. Kunnianhimoinen tavoite haastaa myös meitä edunvalvojia. Olen erittäin innostunut, että saamme Heikki Kuutti Uusitalon johtamaan elinkeinopoliittista vaikuttamistamme. Heikin laaja kokemus ja kattavat verkostot tuovat meille paljon mahdollisuuksia, toteaa Sivistan toimitusjohtaja Teemu Hassinen.

Lisätietoja:

Teemu Hassinen p. 050 562 7004

Toimitusjohtaja, Sivista

Heikki Kuutti Uusitalo p. puh. 050 302 8246

Innovaatiopolitiikan päällikkö, Teknologiateollisuus ry

Suomalaisten mielenterveysongelmat kustantavat arviolta 11 miljardia euroa vuodessa. Rahat jakautuvat työmarkkinoiden, terveyspalveluiden ja sosiaaliturvan kesken. Yleisin syy suomalaisten ennenaikaiseen eläköitymiseen on mielenterveysongelmat: Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveysperusteilla. Silti terveydenhuollon menoista käytetään mielenterveyspalveluihin vain 5 prosenttia.

Asioille on tehtävä jotain. Kuntoutusyrittäjien mielestä tulevilla hyvinvointialueilla ja valtiolla on eväät tähän, kun seuraavat 3 asiaa toteutetaan:

1. Perustason terveydenhuoltoon rakennetaan uusi mielenterveyden hoitomalli.

Siinä ihmiset saavat avun kohtuullisessa ajassa, matalalla kynnyksellä, psykososiaalisella painotuksella ja yksilölliset tarpeet huomioiden.

Hyvinvointialueilla ei juuri ole suunnitelmia, kuinka mielenterveyspalvelut perusterveydenhuollossa toteutetaan. Se on huolestuttavaa. Ainoa tarjolla oleva mielenterveyspalvelu on lääkehoito. Kuntoutusyrittäjät vaatii uutta hoitomallia laadukkaille ja potilaslähtöisille lyhytinterventioille.

Seitsemän vuorokauden hoitotakuu mielenterveyspalveluihin on ideaali, mutta näin huonolla nykytilalla sitä ei voida aivan pian toteuttaa. Vaarana olisi, että jokaiselle järjestetään viikossa puolen tunnin kartoituskäynti, mutta sitten jäädään tyhjän päälle jonottelemaan.

Kuntoutusyrittäjien esittämässä hoitomallissa asiakkaan pitää viiveettömästi saada aika ensitapaamiseen, ja siitä suunnitellusti lyhytkestoiseen psykososiaaliseen tukiprosessiin (10 - 20 kertaa). Lyhytinterventioiden toteuttajina tulee olla asianmukaisesti koulutettuja psykologeja, sairaanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä. Ne toimisivat moniammatillisena tiiminä konsultoiden lääkäriä tai psykiatria. Lyhytinterventiovalikoiman tulee olla laaja, ja potilaan oma toive hoidon suhteen tulee kuulla selkeästi.

2. Kelan kuntoutuspsykoterapia on säilytettävä Kelassa

Tarvitaan sekä hyvinvointialueen perustason mielenterveyspalveluja, että Kelan kuntoutuspsykoterapiaa. Molempia tarvitaan. Kelan kuntoutuspsykoterapian ja hyvinvointialueilla tarjottavien perustason mielenterveyspalveluiden on toimittava erillään.

Kela astuu nytkin mukaan palveluntarjoajaksi vasta kun on ensi 3 kuukauden ajan oltu alueiden järjestämän perusterveydenhuollon palveluiden piirissä. Siinä ajassa nykyisin ehditään aivan liian huonoon kuntoon, sillä käytännössä ollaan 3 kk ilman palveluita. Olisi kaikkien etu, että kuntoutuspsykoterapiaan päätyy jatkossa vähemmän ihmisiä, ja nämä ihmiset olisivat riittävän hyvässä kunnossa sitoutuakseen vaativaan kuntoutusprosessiin.

3. Suomalainen psykoterapiakoulutus tulee uudistaa kolmiportaiseksi koulutukseksi.

Kolme porrasta olisivat:

1. Perustason terapeutit (koulutus 1-2 v) toimisivat perusterveydenhuollossa hoitotyössä osana moniammatillista tiimiä.
2. Erityistason psykoterapeutit (koulutus 4 v) toimivat yksityisinä psykoterapeutteina ja tuottaa Kelan kuntoutuspsykoterapiaa.
3. Kouluttajapsykoterapeutit (koulutus erityistaso 4 v + kouluttaja 2 v) toimivat psykoterapiakoulutettavien työnohjaajina ja kouluttajina.

Samalla terapia-alojen ammattinimikkeitä tulee ajantasaistaa. Jotkin koulutustahot ovat luoneet mielenterveyskoulutuksia, joista pätevöityy muuksi kuin terveydenhuollon ammattihenkilöksi. Kuntoutusyrittäjät vaatii, että nimikkeitä tarkastetaan, ja asiakkaalle pitää aina kertoa, onko tämän saama palvelu terveydenhuoltoa vai ei. Vain terveydenhuollossa saa ja pitää kerätä terveystietoja, ja asiakas on mm. potilasvakuutuksen piirissä.

Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikkoa vietetään 13.–17.7.2022. Teemana on tänä vuonna Taide pelastaa maailman! Kirjallisuusviikon perjantaina 15.7.2022 järjestetään jo perinteinen tietokirjallisuuteen keskittyvä Tietokirjapäivä. Päivää vietetään Tuulentuvalla Kustavin keskustassa osoitteessa Tuulentuvantie 3.

Tietokirjapäivän esiintyjinä ovat runouden tutkimukseen suuntautunut kirjallisuuden dosentti Siru Kainulainen, Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja Pirkko Kotirinta, tanssiteatteri ERIn taiteellinen johtaja Tiina Lindfors ja säveltäjä, tietokirjallisuuden Finlandia-voittaja Osmo Tapio Räihälä. Tiina Lindforsia haastattelee tietokirjailija, kirjallisuustieteen dosentti ja kirjallisuusterapeutti Päivi Kosonen. Räihälän luennon lopuksi Radion sinfoniaorkesterin viulisti Maria Puusaari esittää Räihälän teoksen (G)astronomia viululle ja lausujalle. Tietokirjapäivän juontaa Päivi Kosonen.

Tietokirjapäivän järjestävät Suomen tietokirjailijat ja Tietokirjallisuuden edistämiskeskus yhteistyössä Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon kanssa. Kirjallisuusviikon koko ohjelma on osoitteessa www.vkkustavissa.fi.

Tietokirjapäivän ohjelma 15.7.2022
Tuulentupa, Tuulentuvantie 3, 23360 Kustavi

Klo 10: Siru Kainulainen: Lukukokemusten kantava voima
Klo 11: Osmo Tapio Räihälä: Volter Kilpi - maailman paras sinfonikko & Maria Puusaari, viulu
Klo 13: Tiina Lindfors: Kymmenen tietokirjaa taiteesta. Haastattelijana Päivi Kosonen.
Klo 14: Pirkko Kotirinta: Taide pelastaa taiteilijan - ja katsojan, tapaus Hilma af Klint

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: 
Eveliina Laurila | Tiedottaja | Suomen tietokirjailijat ry
eveliina.laurila@suomentietokirjailijat.fi | 050 574 5296 | 
www.suomentietokirjailijat.fi | www.vkkustavissa.fi |

Vaasan yliopistoon haki kandidaattiohjelmien kevään yhteishaussa yhteensä 5928 hakijaa, joista hyväksyttiin opiskelijoiksi 622.  Suomenkielisiin maisteriohjelmiin haki kevään yhteishaussa yhteensä 1592 hakijaa, joista hyväksyttiin 156 uutta opiskelijaa. Maisterihaun suosio kasvoi entisestään, ja hakemuksia tuli lähes 8,3 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Kandidaattiohjelmien aloituspaikoista 70 prosenttia oli varattu ensikertalaisille hakijoille. Vaasan yliopistossa on tarjolla kandidaattiohjelmia kauppatieteissä, tekniikassa, hallintotieteissä ja viestintätieteissä. Korkeakoulujen valintauudistuksen mukaisesti iso osa opiskelijoista valittiin ylioppilastodistuksen perusteella, loput opiskelupaikat täytettiin valintakokeiden perusteella.

Uusia opiskelijoita on valittu kevään aikana lisäksi kansainvälisiin maisteriohjelmiin ja tohtoriohjelmiin aikaisemman korkeakoulututkinnon perusteella.

Kaikkiin akateemisiin yksiköihin voi hakea tutkinto-opiskelijaksi ilman valintakoetta myös avoimen yliopiston väylän kautta. Avoimen väylän kautta hakeneita valittiin tänä vuonna yhteensä 72. Vaasan yliopisto kehittää edelleen vaihtoehtoisia väyliä yliopistoon. Ilman opiskelupaikkaa jääneille avoin yliopisto tarjoaa monia mahdollisuuksia.

Elokuussa täydennyshaku tekniikan alan koulutukseen

Vaasan yliopisto järjestää ensimmäistä kertaa elokuussa täydennyshaun tekniikan hakukohteissa yhteishaussa täyttämättä jääneille aloituspaikoille. Täydennyshaun hakuaika on 3.8.- 8.8.2022. Valinta perustuu ylioppilastutkinnon pisteisiin, joten valintakokeita ei järjestetä. Tarkemmat tiedot hakukohteista julkaistaan Opintopolussa viimeistään tiistaina 2.8.2022.

Lähiopetuksen avulla osaksi yliopistoyhteisöä

- Haluamme uusien opiskelijoiden kiinnittyvän yliopistoyhteisöömme heti opintojen alussa, mikä tarkoittaa, että kandiohjelmien ensimmäisen ja toisen vuoden kurssit järjestetään pääosin kampuksella. Mitä pidemmälle opinnot etenevät, sitä enemmän tarjoamme opiskelijalle vaihtoehtoisia suoritustapoja, Vaasan yliopiston vararehtori Annukka Jokipii kertoo.

Ensimmäisen kandiopintovuoden massaluennot voidaan toteuttaa edelleen verkossa. Jos kurssi toteutetaan verkossa, kurssilla järjestetään harjoitus- ja ryhmätöitä myös kampuksella.

Kaikki yhteishaussa hakeneet saavat tiedon valinnan tuloksesta sähköpostitse sekä Oma Opintopolku -palvelusta. Nyt opiskelupaikan saaneiden on ilmoitettava 15. heinäkuuta mennessä, ottavatko he paikan vastaan.

Uusien opiskelijoiden orientaatiopäivät järjestetään elokuussa. Lukuvuoden 2022–2023 avajaiset järjestetään torstaina 1. syyskuuta.

Lisätietoja:

Vararehtori Annukka Jokipii, Vaasan yliopisto, p. 029 449 8482, annukka.jokipii@uwasa.fi

Palveluvastaava Helena Höglund, Hakijapalvelut, Vaasan yliopisto, p. 029 449 8152, helena.hoglund@uwasa.fi

Inflaation vaikutuksia opiskelijoiden toimeentuloon on tärkeää ehkäistä. Hintojen nousu ja kiristyvä rahatilanne muodostavat merkittävän riskitekijän jo kuormittuneiden opiskelijoiden psyykkiselle hyvinvoinnille.

Opiskelijat kärsivät edelleen korona-aikana heikentyneestä hyvinvoinnista ja lisäksi tällä hetkellä Ukrainan kriisi sekä ilmastokriisi lisäävät psyykkistä taakkaa. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) 2021 mukaan yli puolet opiskelijoista kokee psyykkistä kuormittuneisuutta. Mielenterveyshäiriöt ovat yleisin opiskelukyvyttömyyden syy. Tiedetään myös, että vaikeudet opiskelussa ja jaksamisessa kasautuvat kaikista köyhimmille opiskelijoille.

Opiskelijoiden toimeentulo on riittämätöntä. Ilman opintolainaa opiskelijoiden toimeentulo jää selvästi eurooppalaisen köyhyysrajan alapuolelle. Opiskelijat saavat tällä hetkellä 268,23 euroa opintorahaa sekä yleistä asumistukea kunnan asumismenojen mukaan. Esimerkiksi Helsingissä asuva opiskelija saa maksimissaan 429,60 euroa kuukaudessa asumistukea. Elämisen kulut tulisi siis kattaa 697,83 eurolla kuukaudessa Helsingissä. Tämä ei ole realistista. Toimeentuloa vaikeuttaa lisäksi inflaatio, joka oli Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa jo 7,0 prosenttia.

”Elämisen rahoittamiseksi opiskelijan on käytävä ansiotyössä opintojen ohella sekä loma-aikoina tai otettava opintolainaa. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta työssäkäyntiin ja toimeentulotukeen ei ole oikeutta, jos opintolaina on nostamatta. Miltä muulta väestöryhmältä edellytetään velkaantumista perusturvaetuuksien saamiseksi?” Nyyti ry:n puheenjohtaja Miisa Tervala toteaa.

Opiskelijoiden toimeentulossa on kyse kokonaisuudesta, johon vaikuttavat tuen suuruus, opintotukikuukausien määrä, opintojen riittävän edistymisen rajat sekä työssäkäyvien opiskelijoiden tulorajat. Tätä kokonaisuutta tulisi kehittää suuntaan, joka mahdollistaisi täysipainoisen opiskelun ilman kroonista ja liiallista talouteen liittyvää stressitekijää.

Lisätietoja

Miisa Tervala
Puheenjohtaja, Nyyti ry
miisa.tervala@nyyti.fi
puh. 040 4155730

Tommi Yläkangas
Vaikuttamistyön asiantuntija, Nyyti ry
tommi.ylakangas@nyyti.fi
puh. 050 3667786

Lehdistötiedote 7.7.2022 - julkaisuvapaa heti

(Kuvaaja: Kaapo Kamu)

Live-säätiö haastaa suomalaiset yritykset: ”Suomen parhaat työpaikat”, tehkää työyhteisöistänne ”Suomen inhimillisimpiä”. 

Live-säätiö haastaa yritykset tekemään itsestään nykyistä inhimillisempiä, jotta 65 000 täsmätyökykyistä työnhakijaa pääsisivät osaksi suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa. Tällä hetkellä täsmätyöllistämisen suurin este on tiedon puute: yritykset eivät tiedä, mitä täsmätyöllistäminen tarkoittaa ja mitä se edellyttää yrityksiltä? Kuitenkin Live-säätiön kokemuksen mukaan täsmätyökykyisiä työllistäneistä yrityksistä merkittävä osa on pitää täsmätyökykyisten työllistämistä positiivisena ja kannattavana. 

Työllistymis-, kuntoutumis- ja valmennuspalveluita tarjoava Live-säätiö (entinen Invalidisäätiö) on kutsunut Porissa järjestettävän SuomiAreenan MTV3-lavalle 14.7. klo 12-12.45 viisi vierasta, joilla kaikilla on edellytyksiä tarkastella monimuotoisen työelämän ja täsmätyöllistämisen mahdollisuuksia ja haasteita erilaisista näkökulmista.  

Paneelissa aiheesta ovat keskustelemassa DEI-asiantuntija Sara Salmanin johdolla, Kone Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlin, työelämään ja osaamiseen erikoistunut johtava asiantuntija Mikko Valtonen Keskuskauppakamarista, vihreiden kansanedustaja ja eduskunnan Naisverkoston ja Sateenkaariverkoston puheenjohtaja Bella Forsgrén sekä toimitusjohtaja Marja Pajulahti ja liiketoimintajohtaja Miika Keijonen Live-säätiöstä.   

Live-säätiön toimitusjohtaja Marja Pajulahti summaa täsmätyöllistämisen haasteita ja mahdollisuuksia näin: ”Meillä on paljon ennakkoluuloja ja kognitiivisia vinoumia, jotka estävät meitä täsmätyöllistämästä yksilöllistä tukea tarvitsevia ihmisiä. On helppo pitäytyä tutuissa tavoissa ja palkata ihmisiä, jotka tuntuvat samankaltaisilta. Kannattaisi kuitenkin muistaa, että monen yrityksen asiakaskunnassakin on hyvin erilaisia ihmisiä ja monimuotoisuuden vaaliminen yrityksen sisällä antaa eväitä kohdata ja huomioida tätä monimuotoisuutta.” 

Haasteellaan Live-säätiö haluaa laajentaa työelämän monimuotoisuuskeskustelua, joka on tähän asti keskittynyt pitkälti sukupuolten tasa-arvosta, seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvästä sallivuudesta sekä monikulttuurisuudesta puhumiseen. Yksilöllistä tukea työpaikalla tarvitsevat ihmiset erilaisine taustoineen ja tarpeineen ovat myös omiaan rikastuttamaan yritysten tieto- ja kokemuspohjaa. 

Linkki Live-paneelin striimiin: 

https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003191/miksi-kilpailemme-vain-huippuosaajista-kun-tasmatyokykyisten-potentiaali-on-valjastamatta-1622946

Lisätietoja: Ville Pitkänen, viestintäpäällikkö, Live-säätiö / ville.pitkanen@inlive.fi / P. 040 662 3947 

Nuorten työhyvinvointi palvelualoilla on heikentynyt vuoden aikana, kertoo Työterveyslaitoksen Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla -kyselytutkimus. Vastaajat työskentelivät kaupan alalla, majoitus- ja ravintola-alalla, kiinteistöpalvelualalla, vartiointialalla ja muilla palvelualoilla.

Yhä useampi alle 35-vuotias työntekijä kokee työkykynsä huonoksi ja työmääränsä lisääntyneen. Jo 40 prosenttia nuorista työntekijöistä kokee, ettei heillä ole riittäviä palautumisen taitoja, vaikka he muuten luottavat osaamiseensa hyvin.

– Nuorten työhyvinvoinnin heikkeneminen kertoo, että koronasta ei ole toivuttu palvelualoilla. Nyt tarvitaan satsausta perehdyttämiseen ja palautumistaitoihin, töiden organisointia fiksusti sekä sosiaalista tukea. Onneksi monissa yrityksissä onkin herätty asiaan ja siihen myös panostetaan, sanoo vanhempi asiantuntija Irmeli Pehkonen Työterveyslaitoksesta.

Nuorilla myönteisiä kokemuksia työyhteisöstä

Tutkimuskyselyn mukaan nuorilla työntekijöillä on enemmän hyviä kokemuksia palvelualojen työyhteisöistä kuin vanhemmilla työntekijöillä.

Nuorista lähes 70 prosenttia kokee saavansa tarvittaessa tukea ja apua esihenkilöltä ja yli 80 prosenttia työkavereilta. Lähes kaksi kolmesta nuoresta kokee, että esihenkilö kohtelee työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.

Toisaalta nuoret joutuvat joustamaan työajoissaan enemmän kuin vanhemmat työntekijät. Tylsistyminen työssä on yleisempää kuin vanhemmilla työntekijöillä.

Ikäryhmien väliset erot ovat samansuuntaisia kuin yleisesti suomalaisten korona-ajan työhyvinvointia selvittäneissä tutkimuksissa (esim. Miten Suomi voi?).

Työvoimapula ja työhyvinvointi liittyvät toisiinsa

Sairastaminen ja sairaana työskentely on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä palvelualoilla vuoden aikana. Vastauksissa nousi myös esiin kokemus siitä, että yksi keskeinen syy kiireelle on se, että sairauspoissaolon ajaksi ei palkata sijaisia.

– Sekä sairaana työskentely että sairaana olevien työpanoksen korvaaminen omien töiden ohessa ovat omiaan kuormittamaan lisää. Tässä on ainekset tuhoisaan kierteeseen työpaikalla, Irmeli Pehkonen Työterveyslaitoksesta sanoo.

Palvelualojen työvoimapula voi selittää osaltaan näitä tuloksia.

– Työhyvinvoinnin parantaminen on keskeisessä roolissa, jotta aloilla on ammattilaisia myös tulevaisuudessa. Monet palvelualan työt ovat nuorille kauttakulkutyöpaikkoja. Jokaista työntekijää pitää kuitenkin johtaa kuin hän olisi tullut jäädäkseen, Irmeli Pehkonen sanoo.

Lisätiedot

• Vanhempi asiantuntija Irmeli Pehkonen, Työterveyslaitos, irmeli.pehkonen@ttl.fi, 040 7083784 Työhyvinvointia ja osaamista palvelualoilla -tutkimushanke
• Työhyvinvointi ja osaaminen palvelualoilla -kysely tehtiin toukokuussa 2022. Edellinen toteutettiin toukokuussa 2021.
• Kyselyn vastaajina olivat palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n jäsenet.
• Vuonna 2021 vastaajia oli noin 2900 ja vuonna 2022 noin 3600. Eniten vastaajia oli kaupan alalta sekä majoitus- ja ravintola-alalta. Loput työskentelivät kiinteistöpalvelualalla, vartiointialalla ja muulla palvelualalla.
• Loppuvuonna 2022 julkaistaan perehdytykseen keskittyviä työkaluja.
• Tutkimuksen päärahoittaja on Työsuojelurahasto. Yhteistyökumppaneita ovat Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry ja Kiinteistötyönantajat ry.
• Lisätietoa hankkeesta: Työhyvinvointia ja osaamista palvelualoilla | Työterveyslaitos (ttl.fi)

Maaliskuussa 2022 päättyneessä korkeakoulujen toisessa yhteishaussa LUTin suomenkielisiin kandidaattiohjelmiin pyrki 4196 hakijaa. LUT-yliopistoon hyväksyttiin 460 uutta tekniikan ja 160 uutta kauppatieteiden opiskelijaa. Onnea kaikille valituille!

Hyväksytyksi tulleiden opiskelijoiden tulee ottaa opiskelupaikka vastaan ja tehdä lukuvuosi-ilmoittautuminen Oma Opintopolku -verkkopalvelussa viimeistään 15.7.2022 kello 15.00.

Mikäli koulutukseen hyväksytty jättää opiskelupaikan vastaanottamatta, paikkaa tarjotaan varasijalla olevalle hakijalle. Varasijalta LUTiin voi tulla hyväksytyksi 2.8.2022 kello 15.00 asti.

Opiskelijaksi hyväksytyt ovat saaneet hakulomakkeella ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen viestin opiskelupaikan vastaanottamisesta Oma Opintopolku -verkkopalvelussa. Ohjeet uusille opiskelijoille opintojen aloittamiseen on koottu eLUT-opiskelijaportaaliin.

Kesähaussa mukana englanninkielisiä tekniikan kandidaattiohjelmia

LUT tarjoaa ilman opiskelupaikkaa jääneille toisen mahdollisuuden päästä opiskelemaan tekniikkaa vielä tänä syksynä. Kesähaussa mukana olevat englanninkieliset kandidaattiohjelmat sekä lisätietoja hakemisesta löytyy LUTin verkkosivuilta. Hakuaika ohjelmiin alkaa 18.7. ja päättyy 5.8.2022 kello 15.

Englanninkielisessä ohjelmassa opiskelu vahvistaa kielitaitoa ja antaa erinomaiset valmiudet työskennellä kansainvälisessä ympäristössä. Kesähaussa on tarjolla opiskelupaikkoja myös tilapäisen suojelun saaneille.

Myös Highway-väylä ja avoin yliopisto tarjoavat mahdollisuuksia opiskeluun

Ilman tutkinto-ohjelmien opiskelupaikkaa jääneillä on mahdollisuus ilmoittautua LUTin avoimen yliopiston Highway-ohjelmaan ja opiskella kauppatieteen tai tekniikan koulutusohjelmien ensimmäisen lukuvuoden opintoja. Ilmoittautuminen Highway-ohjelmaan on käynnissä 13.7.2022 klo 12.00 - 17.7.2022 klo 23.59.

Highway-ohjelman paikat arvotaan määräaikana ilmoittautuneiden kesken. LUTin Highway-väylässä on lukuvuodelle 2022–2023 avoinna yhteensä 90 kandidaattivaiheen paikkaa. Opinnot suoritetaan täysipäiväisesti opiskellen Lappeenrannassa tai Lahdessa koulutusohjelmasta riippuen. LUT Highway -väyläohjelman hyväksytysti ja alakohtaisten kynnysehtojen mukaan suorittaneet voivat keväällä 2023 hakea LUT-yliopistoon tutkinto-opiskelijoiksi ilman valintakoetta.

Highwayn lisäksi LUTin avoimessa yliopistossa voi suorittaa yksittäisiä opintojaksoja osaamisen täydentämiseksi tai suorittaa tekniikan tai kauppatieteiden väyläopinnot, joiden perusteella voi hakea tutkinto-opiskelijaksi LUTin koulutusohjelmiin.

Lisätietoja kesähausta: https://www.lut.fi/fi/kesahaku

Lisätietoja LUT Kandidaatti Highway -väylästä: https://www.lut.fi/fi/opiskelu/avoin-yliopisto/lut-highway/lut-kandidaatti-highway

lut.highway@lut.fi

Opetuksen ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus toteutti keväällä 2022 Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) tilaaman Etäopetuksen jäljet -tutkimuksen, jonka avulla kartoitettiin koronapandemiasta seuranneiden poikkeusjärjestelyjen synnyttämiä yliopisto-opiskelijoiden oppimis- ja osaamisvajeita sekä poikkeusolojen vaikutuksia opiskelukykyyn, hyvinvointiin ja työelämäsiirtymiin opiskelijoiden kokemusten näkökulmasta. Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan 667 yliopisto-opiskelijaa.

Tuloksissa korostuu poikkeusjärjestelyjen uuvuttavuus sekä puutteelliseksi jääneet yhteisössä toimimisen taidot. Myös opiskelijayhteisön moninaisuus näkyy tuloksissa selvästi: kokemukset etäopinnoista vaihtelevat. Osa on kokenut hyötyneensä etäopintojen joustavuudesta. Toisaalta valtaosa opiskelijoista kertoo opiskelukykynsä heikentyneen ja oman oppimisensa kärsineen poikkeusjärjestelyjen aikana.

71 % vastaajista kokee poikkeusjärjestelyjen heikentäneen hyvinvointiaan merkittävästi tai jonkin verran, ja 61 % vastaajista kokee opiskelukykynsä heikentyneet vastaavasti. Osaamisvajetta on syntynyt erityisesti ryhmässä opittavien taitojen osalta: opiskelijat kokevat, että muun muassa argumentaatio-, esiintymis- ja vuorovaikutustaidot ovat jääneet odotettua heikommiksi. Opiskeluyhteisö nähtiin myös tärkeänä opiskelukyvyn ylläpitäjänä.

Lisäksi opiskelijoiden kokema uupumus ja epävarmuus heijastuu kokemuksiin tulevaisuuden työelämästä. Omien voimavarojen riittävyys työelämässä valmistumisen jälkeen huolestuttaa 65 % vastaajista. Lisäksi 37 % vastaajista on epävarmoja siitä, vastaako oma tutkinto työelämän tarpeisiin.

”Nyt on erittäin tärkeää, että yliopistot ja päättäjät sitoutuvat korjaamaan syntyneitä osaamisvajeita sekä tukemaan opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia entistä vahvemmin”, SYL:n puheenjohtaja Konstantin Kouzmitchev summaa.

Tutkimuksen tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan alkusyksyllä 2022 osoitteessa syl.fi.

Lisätietoja:

Konstantin Kouzmitchev
Puheenjohtaja, Suomen ylioppilaskuntien liitto
044 906 5007
konstantin.kouzmitchev@syl.fi

Heidi Rättyä
Koulutuspolitiikan asiantuntija, Suomen ylioppilaskuntien liitto
041 515 2231
heidi.rattya@syl.fi

Lapin yliopistoon on valittu 804 uutta opiskelijaa kevään toisessa yhteishaussa, jossa haettiin sekä yliopiston kandi- että maisteriohjelmiin. Yhteensä hakijoita oli 7234. 

– Toivotan uudet opiskelijat lämpimästi tervetulleeksi Lapin yliopistoon! Uskon, että laadukas opetuksemme, yhteisöllinen yliopistomme ja arktinen, luonnonläheinen sijaintimme tekevät opiskelija-ajastanne hyvin antoisan, kertoo koulutusvararehtori Satu Uusiautti.

Suosituimpia hakukohteita olivat luokanopettajan koulutusohjelma, sosiaalityön tutkinto-ohjelma sekä oikeusnotaarin ja oikeustieteiden maisterin koulutusohjelmat. Avoimen väylän kautta eli avoimen yliopiston opintojen perusteella hyväksyttiin 58 uutta opiskelijaa.

Valinnan tulokset näkyvät hakijoille valtakunnallisessa Opintopolku-palvelussa. Opiskelupaikka on otettava vastaan viimeistään 15.7.2022 ennen klo 15.00. Opiskelijoiden hyväksyminen varasijoilta jatkuu 2.8.2022 asti.

Lisätietoja:
Satu Uusiautti
koulutusvararehtori
satu.uusiautti(at)ulapland.fi
p. +358 40 484 4150

Merija Timonen
Opiskelupalveluiden johtaja
merija.timonen(at)ulapland.fi
P. 040 777 7352

Lehdistötiedote 13.7.2022 / Embargo 14.7. klo 12.45

Live-säätiö haastaa seuraavan 12 kuukauden aikana 12 yritystä tekemään yrityskulttuuristaan nykyistä inhimillisempiä, jotta kaikki 65 000 täsmätyökykyistä työnhakijaa pääsisivät osaksi suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa. Tällä hetkellä täsmätyöllistämisen suurin este on tiedon puute: yritykset eivät tiedä, mitä yksilöllistä tukea tarvitsevien työntekijöiden palkkaaminen tarkoittaa tai edellyttää yrityksiltä.Haasteen esittämisen myötä monimuotoisuuden syväasiantuntijana tunnettu Live-säätiö lupautuu auttamaan yrityksiä monimuotoisuussuunnitelman laatimisessa.

Työllistymis-, koulutus- kuntoutumis- ja valmennuspalveluita tarjoava Live-säätiö (ent. Invalidisäätiö) esitti ensimmäisen yrityksille suunnatun ”Suomen inhimillisimmät työpaikat” -haasteen 14.7. SuomiAreenassa järjestetyn monimuotoisuuspaneelin päätteeksi. Ensimmäisenä haasteen otti vastaan LähiTapiolan pääjohtaja Juha Koponen.

Haasteen vastaanottaneen LähiTapiolan pääjohtaja Juha Koponen summaa LähiTapiolan ajatuksia monimuotoisuudesta ja täsmätyöllistämisestä:

- LähiTapiola-ryhmässä on käytössä yhtenäinen rekrytointiprosessi, joka perustuu jokaista hakijaa arvostavaan kohteluun ja huolelliseen valintaprosessiin. Tavoitteenamme on rekrytoida oikeat ja sopivat henkilöt vastuullisen ja syrjimättömyyttä edustavan rekrytointiprosessin avulla.Täsmätyökykyisten työnhakijoiden ja avoimien työtehtävien kohtaamisen varmistaminen haastaa meitä LähiTapiolassa kehittämään edelleen niin rekrytointiprosessejamme kuin myös esihenkilöiden ja työyhteisöjen asenteita ja osaamista.

Haastetut yritykset ovat sitoutuneet jakamaan haasteen myötä syntyvän monimuotoisuus- ja täsmätyöllistämissuunnitelman muiden yritysten kanssa. Live-säätiön tavoitteena on tuoda haasteen myötä tehdä aihetta tutuksi ja tuoda se jokaisen suomalaisen yrityksen agendalle.

Live-säätiön toimitusjohtaja Marja Pajulahti summaa täsmätyöllistämisen haasteita ja mahdollisuuksia:

- Meillä on paljon ennakkoluuloja ja kognitiivisia vinoumia, jotka estävät meitä täsmätyöllistämästä yksilöllistä tukea tarvitsevia ihmisiä. On helppo pitäytyä tutuissa tavoissa ja palkata ihmisiä, jotka tuntuvat samankaltaisilta. Kannattaisi kuitenkin muistaa, että monen yrityksen asiakaskunnassakin on hyvin erilaisia ihmisiä ja monimuotoisuuden vaaliminen yrityksen sisällä antaa eväitä kohdata ja huomioida tätä monimuotoisuutta.

Haasteen vastaanottaessaan LähiTapiola ja myöhemmin haastettavat yritykset sitoutuvat:

- Miettimään, miten yritys voisi tulevaisuudessa huomioida työnantajana aiempaa paremmin työpaikan monimuotoisuuden toteutumisen ja osatyötyökykyisten ihmisten työllistymisen

- Jakamaan yhdessä Live-säätiön kanssa laaditun monimuotoisuussuunnitelman laajemmalle yleisölle

- Esittämään monimuotoisuushaasteen yhdelle omasta verkostostaan löytyvälle yritykselle

Linkki Live-paneelin striimiin - lähetys klo 12-12.45 (lopussa yrityshaasteen esittäminen):

https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003191/miksi-kilpailemme-vain-huippuosaajista kuntasmatyokykyisten-potentiaali-on-valjastamatta-1622946

Lisätietoja: Ville Pitkänen, viestintäpäällikkö, Live-säätiö / ville.pitkanen@inlive.fi / P. 040 662 3947

Vielä ehtii syksyksi opiskelemaan! LAB-ammattikorkeakoulussa alkoi tänään kesähaku, jossa täytetään kevään yhteishaussa vapaaksi jääneitä opiskelupaikkoja. Tarjolla on yhteensä 147 opiskelupaikkaa.

LAB-ammattikorkeakoulun kesän lisähaussa 18.7.–3.8. valitaan opiskelijat syksyllä 2022 alkavien tutkintokoulutusten vapaaksi jääneille aloituspaikoille. Haettavana on sekä suomen- että englanninkielisiä AMK- ja YAMK-koulutuksia eri aloilta.

Tarjolla on muun muassa insinöörin, restonomin ja muotoilijan AMK-tutkintoon johtavia koulutuksia sekä YAMK-tutkintokoulutuksia sosiaali- ja terveysalalta, kuvataiteesta ja liiketaloudesta.

”Kesähaku mahdollistaa opintojen aloittamisen syksyllä esimerkiksi niille, jotka eivät tulleet valituksi kevään yhteishaussa. Myös muiden opiskelua harkitsevien kannattaa tutustua kesähaun monipuoliseen koulutustarjontaan”, LABin koulutuksesta vastaava vararehtori Merja Heino sanoo.

Kesähaku päättyy keskiviikkona 3.8.2022 klo 15.00. Esivalintatehtävät sekä ohjeet hakemiseen löytyvät LABin verkkosivuilta. Koulutuksiin haetaan Opintopolku.fi-palvelun kautta.

Opiskelijavalintojen tulokset julkaistaan elokuussa, ja hakijan tulee ottaa opiskelupaikka vastaan sekä ilmoittautua läsnä- tai poissaolevaksi 7 vuorokauden kuluessa päätöksestä.

Opiskelu alkaa elokuun loppupuolella. Tutustu kesähaussa oleviin koulutuksiin: lab.fi/kesähaku.

Lisätiedot:

Merja Heino, vararehtori, +358 40 760 5533, merja.heino@lab.fi

Vaasan yliopisto järjestää elokuussa täydennyshaun tekniikan hakukohteissa yhteishaussa täyttämättä jääneille aloituspaikoille. Tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnon opiskelupaikkoja on haettavana automaatio- ja tietotekniikan, sähkö- ja energiatekniikan sekä uuden data-arkkitehtuurin hakukohteissa. Valinta perustuu ylioppilastutkinnosta saataviin pisteisiin, joten valintakokeita ei järjestetä.

Tekniikan alalla on edelleen hyvä työllistyminen

Tekniikan ala houkuttelee opiskelijoita. Se tunnetaan hyvästä työllistymisestä ja kilpailukykyisestä palkkauksestaan. Vaasassa alan työllisyysnäkymät ovat maan parhaimpia ja yliopisto tekeekin tiivistä yhteistyötä alueella toimivien kansainvälisten yritysten kanssa.

- Opinto-ohjaajani kehotti lukiossa hakeutumaan tekniselle alalle, koska tietokoneet ja digilaitteet olivat arkipäivääni. Minulla on aina ollut suurta kiinnostusta teknologiaa kohtaan, en vain osannut lähteä ajattelemaan siitä itselleni uraa, neljännen vuoden automaatio- ja tietotekniikan opiskelija Honn Lam kertoo.

Uusi hakukohde on data-arkkitehtuuri

Vaasan yliopiston data-arkkitehtuurin koulutus on ainutlaatuinen ja monipuolinen kokonaisuus sisältäen datatiedettä, massadatan muokkaamista ja mallintamista, pilvilaskentaa ja liiketoimintatiedon hallintaa.

Siinä missä arkkitehti suunnittelee fyysisiä asuinrakennuksia kuluttajille ja toimistotiloja yrityksille, data-arkkitehti suunnittelee tietorakenteita ja niiden rajapintoja niin, että käyttäjät saavat pääsyn helppokäyttöisiin palveluihin ja yritykset voivat hallita reaaliaikaisesti ja jopa ennakoiden tuotantojärjestelmiään ja tuotteidensa jakelua.

- Koulutuksesta valmistuvat data-arkkitehdit suunnittelevat organisaation sisäisten ja ulkoisten datalähteiden "pohjapiirrokset" eli tietomallit ja suojatut hallintaprosessit, joiden avulla eri lähteistä tuleva data voidaan integroida ja keskittää ylläpidettävässä muodossa, Vaasan yliopiston tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikön dekaani Raine Hermans kuvailee.

Vaasan yliopiston täydennyshaussa voi hakea opiskelemaan tekniikkaa, jos on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon, International Baccalaureate -tutkinnon (IB), European Baccalaureate -tutkinnon (EB), Deutsches Internationales Abitur (DIA) -tutkinnon tai Reifeprüfung-tutkinnon (RP) Suomessa.

Täydennyshaun hakuaika on 3.8.- 8.8.2022. Täydennyshaun tulokset julkaistaan viimeistään 15.8.2022. Opiskelupaikka on otettava vastaan viimeistään 22.8., opinnot alkavat orientaatiopäivillä 29.-31.8.2022.

Lisätietoja:

Tekniikan ja innovaatiojohtamisen yksikön dekaani Raine Hermans, p. 029 449 8622, raine.hermans@uwasa.fi
Vaasan yliopiston hakijapalvelut, p. 029 449 8005, hakijapalvelut@uwasa.fi

Päiväopiskelua tai monimuotoa

Kesähaussa haetaan syksyllä 2022 alkaviin koulutuksiin. Tarjolla on päiväopintoina järjestettäviä koulutuksia sekä yksi monimuotototeutus.  

Lapin kansallispuistojen tunturireiteillä on tänä kesänä liikkunut Retkietikettilähettiläitä. Lähettiläät ovat juuri valmistuneita kansallispuisto-oppaita Muoniosta. Kymmenen vuoden aikana yli 100 kansallispuisto-opasta on valmistunut Ammattiopisto Lappian ja Metsähallituksen yhteiskoulutuksesta. Tälle vuodelle valittiin painopisteeksi Retkietiketti ja roskaton retkeily.

Kansallispuisto-opaskoulutus käynnistyi pilottikoulutuksena vuonna 2013, ja se on integroitu osaksi ammatillista luonto- ja eräoppaan ammattitutkintoa. Siitä lähtien yli sata kansallispuisto-opasta on saatu perehdytettyä Pallas-Yllästunturin, Pyhä-Luoston ja Urho Kekkosen kansallispuiston toimintaympäristöihin ja sääntöihin.

”Yhteistyö Ammattiopisto Lappian kanssa on ollut tuloksellista”, kertoo puistomestari Jukka Ikonen Metsähallituksesta. ”Lappian kanssa yhteistyössä toteutettu kansallispuistokoulutus tuo etuja molemmin puolin. Opiskelijat saavat realistisen kuvan Luontopalvelujen kenttätyöstä ja toteuttavat osana opintojansa mm. reittirakentamista ja riistakolmiolaskentaa.”

Aiemmin koulutuksesta valmistunut kansallispuisto-opas Mikko Huotari työskentelee tällä hetkellä maastossa liikkuvana asiakasneuvojana.

”Tärkeätä on ollut välittää kansallispuistokävijöille monipuolista Retkietiketti-tietoutta kaikissa kohtaamistilanteissa. Maastopalovaroituksien aikaan on opastettu roskattomuuden lisäksi käyttämään vain hormillisia, katettuja tulisijoja, ja koirien kiinnipitovelvollisuudesta muistutamme ahkeraan.”

Kansallispuisto-opaskoulutus edistää yrittäjyyttä

Uudet oppaat haluavat hyödyntää koulutustaan harrastukseensa, palkkatyöhön sekä yrittäjyyteen.
”Kansallispuisto-opasosion suorittaminen antoi uusia ideoita yritystoimintaani” kertoo jooga-alan yritystä pyörittävä ja New Yorkista Muonioon päätynyt Mia Kataisto.

”Yrittäjyyden ja koulutuksen yhdistäminen on välissä vaatinut aikamoista organisointia, mutta saavutukseni antaa minulle hyvä jatkomahdollisuuksia”, jatkaa Mia, Pallas-Yllästunturin kansallispuiston opas numero 91.

Tänä vuonna valmistuneiden kansallispuisto-oppaiden työhön on sisältynyt myös uusien reittien tuotteistamista, testaamista, kuvausta sekä myös fyysistä työtä sekä kesällä että talvella. Kesän viimeisenä työnä Pallas-Yllästunturin kansallispuiston uudet oppaat niittivät Puolitaipaleen vanhan metsänvartijatilan niityt. Näin myös perinnebiotooppien hoidon merkitys tuli tutuksi.

Mia Kataiston ja Mikko Huotarin haastatteluvideot voit katsoa YouTubesta:
https://youtu.be/UwmPv8BR9IQ 
https://youtu.be/tyqANTb5SRI

Lisätietoja:

Kenttäpäällikkö Inari Ylläsjärvi, Metsähallitus inari.yllasjarvi@metsa.fi, puh. 0401581760
Asiakasneuvoja Mikko Huotari, Metsähallitus mikko.huotari@metsa.fi, puh. 040 253 0028
Kouluttaja Priitta Pöyhtäri-Troen, Ammattioppilaitos Lappia priitta.poytari-troen@lappia.fi, puh. 040 572 5413
Kansallispuisto-opas, yhteistyöyrittäjä Mia Kataisto, www.miakataisto.com, puh. 045 316 6140

Lue lisää:

https://www.luontoon.fi/pallas-yllastunturi/kansallispuisto-opaskoulutus 
www.luontoon.fi/retkietiketti

Kuvat

Kuva 1. Klapiketju Nammalassa Pallaksella. Kuva Mikko Huotari.
Kuva 2. Hellettä ja sääskiä Mäntyrovan sorastustyömaalla. Kuva Mikko Huotari
Kuva 3. Lähtöpaikkataulut lähdössä reittien päihin Pyhä-Luostolla. Kuva Eila Pesonen
Kuva 4. Vanhojen tulipaikkojen purkua UK-puistossa. Kuva Leena Leppälä

Videot

Video 1. Asiakasneuvoja maastossa. Mikko Huotari kertoo Retkietikettiin perehdyttävästä ohjaustyöstään Pallas-Yllästunturin kansallispuiston reiteillä ja kohteilla.

Video 2. Kansallispuisto-oppaat roska-agentteina Hetta-Pallas -reitillä

Video 3. New Yorkista Rihmakuruun - miakataisto.com. Mian tarina luontopalvelutyön merkityksestä elämässään.

Lahti paransi 2022 kesäkuussa 12 suurimman kaupungin vertailussa sijoitustaan sekä kokonaistyöttömyydessä että nuorisotyöttömyydessä. Kokonaistyöttömyydessä Joensuu meni Lahden ohi, joten Lahti oli kesäkuussa 2. viimeinen. Nuorisotyöttömyydessä Lahti nousi kaksi sijaa, sijalta 11. sijalle 9. Nuorisotyöttömyysasteiden vertailussa Lahden taakse jäivät Jyväskylä, Joensuu ja Oulu.

Työttömyysaste oli 2022 kesäkuussa Lahdessa 14,1 %. Työttömiä oli 2022 kesäkuussa 7 848 henkilöä, vähennystä edellisvuodesta 1 637 henkilöä. Koko maan työttömyysaste oli 9,9 %.​ Lahdessa oli suurista kaupungeista 3. eniten laskua edellisvuoteen, -3,0 prosenttiyksikköä. Eniten vähennystä edellisvuoteen oli Vantaalla, -3,4 prosenttiyksikköä ja vähiten Kouvolassa, -1,6 prosenttiyksikköä.

Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste 2022 kesäkuussa oli Lahdessa 17,7 %. Nuorisotyöttömiä oli Lahdessa yhteensä 965 henkilöä, 498 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Korkein nuorisotyöttömyysaste oli Jyväskylässä (19,8 %) ja matalin Espoossa (10,0 %). Koko maan nuorisotyöttömyysaste oli 12,6 %.

Pitkäaikaistyöttömiä oli Lahdessa 2022 kesäkuussa 3 848 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä vähentyi Lahdessa vuoden aikana 287 henkilöllä (kesäkuu 2021 – kesäkuu 2022). Suurimmista kaupungeista pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuodessa vain Turussa (+422).

Ulkomaalaisten työttömyysaste oli kesäkuussa 2022 Lahdessa 2. korkein, 34,4 % (887 henkilöä). Korkein ulkomaalaisten työttömyysaste oli Joensuussa (44,2 %) ja matalin Espoossa (19,6 %). Koko maassa ulkomaalaisten työttömyysaste oli 23,4 %.

Lähde: TEM Työnvälitystilasto.

Linkki uutiseen

Linkki työllisyyskatsaukseen

Muut uutiset


Yhteystiedot: 

Katja Karevaara
Erityisasiantuntija
Tilasto- ja tietopalvelut
Lahden kaupunki
044 482 6233
katja.karevaara@lahti.fi