Suuren suosion koulujen keskuudessa saavuttanut tiedekasvatustapahtuma järjestetään jälleen 16.–20. syyskuuta.

Koululaisten Tiedeviikolla on tarjolla ennätysmäärä mielenkiintoisia ja monipuolisia tiede- ja taidetyöpajoja ala- ja yläkoulujen oppilaille sekä 2. asteen opiskelijoille.

Työpajat ovat maksuttomia ja ne toteutetaan pääosin Arktikumissa. Lisäksi Tiedeviikko näkyy myös Lapin yliopistolla. Työpajojen teemojen kirjo on laaja. Koululaisilla on mahdollisuus esimerkiksi treenata kuten astronautti, valomaalata revontulia, tutustua aurinkokuntamme planeettoihin, keskiajan arkeen, lumitutkimukseen tai osallistua kielimaistiaisiin.

Tänä vuonna toteutetaan myös kolmipäiväiset Varhaiskasvatuksen Tiedeviikon Etkot 11.–13. syyskuuta.

– Meiltä on jo pitkään toivottu Tiedeviikon laajentamista myös varhaiskasvatuksen puolelle. Tänä vuonna tämä viimein toteutuu ja on hienoa, että myös kaikkein pienimmät pääsevät innostumaan tieteestä, kertoo Tiedeviikkoa koordinoiva Jonna Katajamäki Arktisesta keskuksesta.

Tiedeviikon monipuolisen tarjonnan mahdollistaa laaja joukko toimijoita. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Lapin yliopiston Arktinen keskus ja sen ylläpitämä Arktikum-tiedekeskus, LUMA-keskus Lappi, Lapin maakuntamuseo, Lyseonpuiston IB-lukio, ESERO Finland, Tietokirjafanit, Tiedekeskus Heureka, Tiedekasvatuskeskus uJunnu, Tähtitieteellinen yhdistys Corona Borealis, Rotary Rovaniemi, Taivo Productions, Tiedekeskus Tietomaa sekä Jyväskylän yliopisto, LUMA-keskus Suomi ja Tieteen tiedotus. 

Lisätietoja tapahtumasta:
Jonna Katajamäki 040 484 4415 tai jonna.katajamaki@ulapland.fi
Lapin yliopiston Arktinen keskus, Tiedekeskus Arktikum, uJunnu & LUMA-keskus Lappi 

Koululaisten Tiedeviikon tarjonta: Koululaisten Tiedeviikko 2024 (pdf)

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilöstön lukuvuoden 2024–2025 avajaisia vietetään iloisissa karnevaalitunnelmissa keskiviikkona 11. syyskuuta. kello 12.30–13.30. Tapahtuma järjestetään Linnanmaan kampuksella Oamkin pääoven edessä olevalla pallopihalla.

Avajaiskarnevaaleissa palkitaan useita oamkilaisia. Tapahtumassa selviää, ketkä ovat vuoden opettaja ja vuoden opiskelija. Ohjelmassa on myös vuoden opinnäytetyön ja vuoden julkaisun palkitsemiset. Lisäksi yleisö pääsee nauttimaan opiskelijoidemme tanssi- ja musiikkiesityksistä.

Avajaisten ohjelma:

Musiikkia ja tanssia 
Vararehtorin tervetulopuhe 
Opiskelijakunta OSAKOn tervehdys 
Vuoden opettajan ja opiskelijan palkitsemiset 
Vuoden sidosryhmän puheenvuoro, Proventia 
Oulun kaupunginjohtajan videotervehdys 
Vuoden opinnäytetyön ja julkaisun palkitsemiset

Aukiolla on ruokakojuja, joista voi ostaa lounasta. Tilaisuuden juontavat Oamkin tanssinopettajaopiskelijat Leeni Ryynänen ja Tomi Ihanus. 

Oamk on 10 800 hengen korkeakouluyhteisö, joka koostuu 10 300 opiskelijasta, joista 550 on kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita, sekä 500 työntekijästä.

Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita Oamkin avajaisiin!


Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Anu Rosberg
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
040 7032787
anu.rosberg@oamk.fi

Savon ammattiopisto järjestää yhteistyössä Business Center Pohjois-Savon kanssa yrittäjyystapahtuman Savilahden kampuksen Valo-talon pääaulassa torstaina 12.9. kello 10.30–14.00 Tapahtuma tarjoaa opiskelijoille tilaisuuden tutustua yrittäjyyteen, osallistua aktiviteetteihin ja kuulla esittelyjä.

- Kiinnostus yrittäjyyteen on erityisesti nuorten keskuudessa selvässä kasvussa. Yrittäjyystapahtuman avulla haluamme lisätä sekä opiskelijoiden että henkilökunnan tietoisuutta siitä, kuinka monipuolisesti Business Center Pohjois-Savon palvelut voivat tukea liikeidean kehittämisen eri vaiheissa, kertoo opettaja Marika Ropponen.

Opiskelijat voivat tutustua Vuosi yrittäjänä -toimintaan sekä innovaatioleirin ja Draft-ohjelman mahdollisuuksiin. Paikalla on myös Uusyrityskeskus.

Tapahtumapäivän iltaan Savilahteen on kutsuttu Business Center Pohjois-Savon asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Iltatilaisuus tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua sekä kuulla uusimmat kuulumiset alueen yritystoiminnasta. Iltatilaisuus on klo 17–19.30 Savilahden kampuksen pääaulassa Valo-rakennuksessa (C-talo, Hehkukatu 1).

Lisätietoja

Marika Ropponen, Savon ammattiopisto
opettaja, liiketalous
044 785 8647

Suomen Korttipisteellä on perinteikkäiden korttitalojen Paletin ja Karton yhdistymisen myötä yli 150-vuotinen kokemus postikorttien historiasta. Lehtipiste-konserniin kuuluva Korttipiste haluaa ylläpitää kirjoittamisen taitoa ja toisen ihmisen huomioimisen kulttuuria.

Tänä vuonna jo kahdeksatta kertaa järjestettävä Hyvän mielen joulukortti -kampanja on yksi konkreettisista esimerkeistä, joka on juurtunut jokavuotiseksi perinteeksi. Kampanja on osa koko konsernin vastuullisuustyötä sekä luonnon että sosiaalisen vastuun näkökulmasta: kampanjan suunnittelu, toteutus ja kampanjassa uudelleen käytettävät joulukortit ovat iso vuosittainen panostus.

“Kampanja on ehdottomasti yksi kohokohdista joka vuosi. On hienoa nähdä lasten kirjoittamia kortteja ja sitä iloa, mitä kirjoittaminen tuo; myös kuulla vastaanottajien reaktioista, kun heitä on muistettu. Kampanja tuo työhön ainutlaatuista merkitystä niin tunteen tasolla kuin vastuullisuudenkin näkökulmasta. En voisi parempaa tapaa keksiä ylijääneiden joulukorttien kierrättämiseksi”, Suomen Korttipisteen toimitusjohtaja Kalevi Koistinen kommentoi.

Tänä vuonna kampanjan joulukortteja kirjoitetaan ja toimitetaan 100 000 kappaletta vastaanottajilleen ympäri Suomen, niin ikäihmisille, pitkäaikaissairaille, joulua sairaalassa viettäville, yksinäisille kuin muutoin haastavassa elämäntilanteessa olevillekin.

Korttipisteen yhteistyökumppani Pakettipiste tukee myös tulevana jouluna omalta osaltaan kampanjan toteutusta kuljettamalla Hyvän mielen joulukortteja: “Meille vastuullisuus on käytännön tekoja”, sanoo logistiikkajohtaja Juha Tiittanen, “Meille on ilo kuljettaa nämä tärkeät käsinkirjoitetut viestit vastaanottajilleen joulun muiden tuotekuljetusten yhteydessä.”

Vahva jalkautuminen kouluihin – kumppaniverkosto vahvistui: “Korttipiste on lähtenyt auttamaan Joulupukkia joulumielen välittämisessä ympäri maan”
Tänä vuonna kampanja jalkautuu entistä vahvemmin kouluihin, mutta myös yritykset voivat edelleen osallistua korttien kirjoittajiksi. Kampanjaan osallistumalla oppilaat pääsevät ylläpitämään joulukorttiperinnettä ja pohtimaan viestin merkityksellisyyttä vastaanottajille. He pääsevät kokemaan aitoa välittämisen iloa, kun oppilaat itse toimittavat kirjoittamansa kortit valitsemaansa paikalliseen kohteeseen. Kampanja on oiva tapa osallistua ruohonjuuritason hyväntekeväisyystoimintaan.

Oppilaiden tuotoksia ja tarinoita kootaan joulun alla digitaaliselle Jouluntaika-tarinakartalle, jonka mahdollistaa uusi kumppanimme kampanjassa, kasvuyritys Cityspotting.
“Olemme uudella kartta-alustallamme mahdollistamassa kenelle tahansa paikkasidonnaisten tarinoiden ja terveisten välittämisen. Hyvän mielen joulukortti -kampanja on tästä erinomainen esimerkki”, alustan perustaja Sami Toivanen sanoo.

Uusi kumppani kampanjassa on myös Grano Oy, jolle Korttipisteen kanssa yhteistä on kotimaisuus, vastuullisuus ja laadukas design. Hyvän mielen joulukortti -kampanja on yksi osa yhteistyötä ja se näkyy vahvasti Habitare-messujen Habi Kids -alueella 11.-15.9.2024.
“Olemme todella iloisia tästä merkittävästä yhteistyöstä. Yhteisen arvopohjamme kautta syntyy paras synergia, joka tukee molempien toimintaa ja tavoitteita. Ja mikä parhainta, olla mukana jakamassa joulun ilosanomaa Hyvän mielen joulukortti -kampanjan kautta, joka on aivan loistava tapa toteuttaa myös kiertotaloutta”, kertoo Helena Kujanpää, Granon markkinointijohtaja.

Santa Claus Finland ja Joulupukki ovat lähteneet kampanjaan suojelijaksi.
“On mukavaa, että Korttipiste on lähtenyt auttamaan Joulupukkia joulumielen välittämisessä ympäri maan”, kommentoi Santa Claus Finlandin johtaja Petri Paarnio, “erityisen hyvä ja mieltä ilahduttava asia on, että kampanjassa koululaiset ympäri Suomen kertovat, mistä jouluntaika heille syntyy.”
___

Kampanjan virallinen sivu ja ilmoittautuminen niin kouluille, yrityksille kuin kirjoitettujen korttien vastaanottajillekin: korttipiste.fi/joulukorttikampanja

Lisätiedot ja kysymykset kampanjaan liittyen:
Suvi Nisula, Suomen Korttipiste, markkinointipäällikkö suvi.nisula@korttipiste.fi, 040 842 6155

Vahva tietosuoja on osa tämän päiväistä turvallisuutta. Hyvin hoidettu ja ylläpidetty tietosuoja turvaa ihmisten henkilötiedot ja niiden käsittelyn eli huolehtii, että henkilötietoja käsitellään lainmukaisesti, turvallisesti ja yksityisyyttä kunnioittaen. Savon ammattiopistolle myönnettiin Tietosuojakouluttaja-tunnusmerkki osoituksena erityisen vahvasta tietosuojaosaamisesta, mutta myös sitoutumisesta tietosuojakoulutukseen.

- Päivitämme henkilökuntamme tietosuoja- ja kyberturvaosaamista säännöllisesti. Koulutusten lisäksi henkilökunnan osaamista testataan, kertoo tietohallintopäällikkö Jukka Partanen.

Tietosuojan merkitys korostuu erityisesti kouluissa, joissa käsitellään laajasti opiskelijoiden ja henkilökunnan henkilötietoja. Hyvä tietosuoja luo perustan turvalliselle oppimisympäristölle, jossa jokaisen yksityisyys on turvattu. Savon ammattiopiston saavutus ei ainoastaan paranna koulun mainetta, vaan vahvistaa myös opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden luottamusta siihen, että heidän tietojaan käsitellään vastuullisesti ja ammattitaitoisesti.

Lisätietoja
Jukka Partanen, tietohallintopäällikkö
044 785 3044

Hallituksen sopeutusten seurauksena tekstiili- ja muotialan ammatillinen koulutus on uhattuna useammalla koulutuspaikkakunnalla eri puolilla Suomea. Tarjottavia tutkinnon osia on vähennetty, opettajaresursseja pienennetty ja tekstiili- ja muotialan koulutustarjonta päätetty jopa lakkauttaa kokonaan osana koulutuksen järjestäjien yhteistoimintaneuvotteluita.

Monella tekstiili- ja muotialan yrityksellä on jo ennestään pitkät välimatkat alan koulutusta tarjoaviin oppilaitoksiin ja nyt kouluttajaverkko heikkenee entisestään. Osaavan työvoiman löytämisen haasteet vain syvenet hallituksen leikkausten myötä.

”Käynnissä olevan osaamiskartoituksemme mukaan 70 prosentilla tekstiili- ja muotialan yrityksistä on melko tai erittäin vaikeaa löytää osaavaa työvoimaa ja sama osuus arvioi työvoimatarpeen kasvavan seuraavan viiden vuoden aikana”, kertoo Auri Kohola, Suomen Tekstiili & Muodin osaamisen ja vetovoiman asiantuntija.

Koulutusleikkausten kohdentaminen vain aikuisopiskelijoihin on haastavaa. Käytännössä leikkaukset osuvat myös tekstiili- ja muotialan perustutkinnosta kiinnostuneisiin oppivelvollisiin ja ensimmäistä tutkintoaan suorittaviin tarjonnan kaventuessa ja opettajien vähentyessä.

”Kädentaidot ja sitä kautta tekstiili- ja muotialan tuotannollinen osaaminen on kriittistä osaamista jo Suomen huoltovarmuudenkin näkökulmasta. Osaajaverkon heikentäminen ja koulutuksen hiipuminen tai lakkauttaminen kokonaan on lyhytkatseista monestakin näkökulmasta.”

Jatkuva oppiminen on edellytys tekstiili- ja muotialan kasvulle ja kilpailukyvylle

Aikuisten työuran aikaisen osaamisen kehittäminen on ehdoton edellytys suomalaisen tekstiili- ja muotialan kilpailukyvylle. Muun muassa kestävän kehityksen asettamien haasteiden ratkaiseminen edellyttää osaamisen päivittämistä.

”Tekstiili- ja muotialalle suunnataan juuri nyt historiallisen paljon EU-sääntelyä alan ilmastovaikutusten hillitsemiseksi. Esimerkiksi uudenlaiset kiertotalousratkaisut, poistotekstiilien käsittely ja tuotekorjaukset haastavat alaa uuden oppimiseen”, muistuttaa Kohola.

Tekstiili- ja muotialalla tarvitaan monipuolista osaamista. Suomessa ommellaan vaatteiden ja asusteiden lisäksi muun muassa pelastuskuivapukuja, luotiliivejä, työvaatteita, telttoja, lääkinnällisiä painevaatteita sekä kodintekstiilejä, kuten pyyhkeitä ja peitteitä. Ammattiosaamista tarvitaan myös esimerkiksi teknisten tekstiilien, kuten kuitukankaiden ja terveystekstiilien, lankojen sekä uusien ekologisten tekstiilikuitujen valmistuksessa.

Tekstiili- ja muotialan ammatillista koulutusta tarjoaa 28 oppilaitosta ympäri Suomen mm. Stadin AO, Omnia, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raseko, Salon seudun ammattiopisto, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria.

Lisätietoja:

Auri Kohola
asiantuntija, osaaminen ja vetovoima
Suomen Tekstiili & Muoti ry
auri.kohola@stjm.fi
+358 40 823 9803

Intohimoinen valo- ja videokuvaaja Jani Lappalainen harkitsi media-alan opintoja jo peruskoulussa. Kun muut opinnot ja työelämä eivät tarjonneet Lappalaiselle tarpeeksi luovuutta, hän päätti hakea aikuisena opiskelemaan media-alaa Koulutuskeskus Salpauksen Heinolan kampukselle.  

Tätä päätöstä Lappalainen ei ole katunut. Hän perusti jo opintojensa aikana yrityksen, jonka kautta hän tekee työkseen tapahtuma- ja mainoskuvauksia.

Motivaatio ja harrastuneisuus valo- ja videokuvaukseen siivittivät opintomenestykseen 

Kun Lappalainen sai media-alan opiskelupaikan Salpauksesta, hän suuntautui opinnoissa kuvaamiseen. 

–  Olen muusikko ja sitä kautta äänihommat ovat tulleet tutuksi. Se ei kuitenkaan ole työnä sitä mitä tahdon tehdä. Valo- ja videokuvaus on kiinnostanut minua läpi elämäni, ja haluan nimenomaan kuvata, Lappalainen perustelee. 

Aikuisena opiskelua Lappalainen kuvailee rennoksi ja ilmapiiriä opiskelijoiden ja opettajien kesken hauskaksi ja luottavaiseksi. Töitä on kuitenkin oltava valmis tekemään.  

– Opinnoissa yhdistyy jatkuvasti teoria ja käytäntö. Teoriaosuudet saattavat kuulostaa tylsältä, mutta kehittymisen kannalta ne ovat yhtä tärkeitä kuin käytännön harjoittelu. On myös oltava valmis ottamaan itse vastuuta oppimisestaan, Lappalainen kuvailee. 

Työssä oppiminen sytytti kipinän yrittäjyyteen

Motivoituneena opiskelijana Lappalainen eteni opinnoissaan vauhdilla, ja hän pääsi jo varhaisessa vaiheessa opintoja työharjoitteluun. Työharjoitteluissa kertyi hyödyllistä kokemusta valokuvaajana Itä-Häme-lehdessä valokuvaajana ja lahtelaisessa ProMediassa kameramiehenä ja jälkituotannossa muun muassa leikkaajana.

Ajatus yrittäjyydestä kypsyi opintojen edetessä, ja lopullisen kipinän Lappalainen sai harjoittelussa ProMediassa, jossa hän näki, millaista on toimia yrittäjänä media-alalla.

– Näin yrittäjän elämää läheltä ja sain paljon apua ja tukea suunnitelmaani. Kun asiakkaatkin olivat tyytyväisiä työni jälkeen, tuli tunne, että osaan tämän homman ja voin yrittää itsekin. 

Media-alan ammattilainen tarvitsee hyviä vuorovaikutustaitoja 

Lappalaisen yritystoiminta lähti kunnolla käyntiin, kun hän päätti keskittyä referenssien ja asiakkaiden hankintaan täysillä. Ammattitaidon lisäksi alalla menestymiseen tarvitaan hyviä sosiaalisia taitoja. 

– Media-alalla työskentely on ennen kaikkea tiimi- ja asiakaspalvelutyötä. Alalla menestyvät ihmiset ovat usein sosiaalisia tyyppejä, joiden kanssa halutaan työskennellä, Lappalainen kuvailee. 
 
Opinnoissa ja työssä oppimisessa saadut verkostot ovat olleet hyödyksi myös Lappalaisen yritystoiminnalle. Työkeikat ovat tulleet tuoreelle yrittäjälle pääosin aiempien kontaktien kautta. 

Valo- ja videokuvauksen opinnoista eväät yrittäjyyteen 

Lappalaisen mukaan media-alan koulutuksella on ollut merkittävä rooli oman osaamisen kehittymisessä sekä tarvittavien kontaktien saamisessa. Hän kannustaa media-alan opintoihin myös niitä, jotka epäilevät taitojensa riittämistä alalle.

– Kuka tahansa, joka on tarpeeksi motivoitunut, pystyy samaan. En ollut aloittaessani todellakaan niin taitava kuin nyt, vaan suurin kehitys on tapahtunut opintojen aikana, Lappalainen kannustaa.

Tulevaisuudessa Lappalainen toivoo työskentelevänsä isojen tekijöiden kanssa niin Suomessa kuin ulkomaillakin, eikä hän sulje jatko-opintojakaan pois vaihtoehdoista.

Tutustu mediapalvelujen toteuttajan koulutukseen 

Lisätietoja

yrittäjä Jani Lappalainen, 040 185 5390, jani(at)jvlmedia.fi

lehtori Ville Grönroos, 044 708 0527, ville.gronroos(a)salpaus.fi

Ammattiopisto Samiedun Paviljongin kampus on avannut ovensa uudelleen neljä kuukautta kestäneen perusteellisen remontin jälkeen. Ravintola- ja cateringalan, elintarvikealan ja matkailualan opiskelijat palasivat kampukselle syyskuun alussa ja opetusravintola palvelee jälleen lounas- ja kokousasiakkaita. Modernisoitu kampus käyttää nyt aurinkoenergiaa, mukautuen kestävän kehityksen periaatteisiin ja vastaten nykyaikaisen oppimisympäristön vaatimuksiin.

– Kampus on kokenut merkittäviä päivityksiä, mukaan lukien ilmastointi- ja sähköjärjestelmän uusimisen. Opetusravintolan laitteisto kuluttaa suurimman osan rakennuksen tarvitsemasta sähköstä. Katolle asennettu 85 paneelin aurinkosähköjärjestelmä tuo huomattavaa säästöä sähkön kustannuksiin, kiinteistöpäällikkö Jari Tavi kertoo.

Uusittu ilmastointijärjestelmä sisältää sekä lämmön talteenoton että jäähdytyksen, mikä tekee tiloista mukavat ympäri vuoden. Sisätilojen pintaremontti on tuonut uuden ilmeen muun muassa pääaulaan, kokoushuoneisiin ja auditorioon. Myös kokoustekniikka on päivitetty vastaamaan tämän päivän tarpeita. Uudistetut ja muunneltavat kokoustilat sekä 150 henkilön auditorio tarjoavat erinomaiset puitteet erikokoisten tilaisuuksien järjestämiselle Savonlinnassa. 

– Uudistuneet tilat luovat lisäksi mitä mainioimmat oppimisympäristöt opiskelijoille, jotka pääsevät esimerkiksi kokouspalveluissa käyttämään uusinta kokousteknologiaa. Paviljongin kampuksen vihreä siirtymä tukee Samiedun kestävän kehityksen periaatteita, joita tulemme käyttämään esimerkkeinä opiskelijoiden opinnoissa. Pystymme näin osoittamaan, kuinka suuri merkitys oikeilla ja kestävillä valinnoilla on arkipäivän toiminnassa ja liike-elämässä, tiimipäällikkö Laura Tynkkynen iloitsee.

Tynkkynen korostaa remontin aikaisen yritysyhteistyön merkitystä ja kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita, jotka ottivat opiskelijat ja ohjaavan henkilökunnan ilomielin vastaan kevään aikana.

– Työelämän tuella ja opiskelijoiden työelämäohjauksen varmistamisella pystyttiin tukemaan nuortenkin opiskelijoiden työelämäjaksolle siirtymistä ja työllistymistä kesän ajalle. On aivan mahtavaa, että melkein jokainen alan opiskelija työllistyi kesäksi oppisopimuksella.  

Paviljongilla vietetään avajaisviikkoja 16.–30. syyskuuta, jonka aikana tarjotaan 10 % alennus normaalihintaisesta lounaasta sekä syyskuun aikana varatuista kokouspaketeista.

Kuva: Samiedun tiimipäällikkö Laura Tynkkynen ja kiinteistöpäällikkö Jari Tavi toivottavat kaikki tervetulleeksi ruokailemaan ja kokemaan uudistettu Paviljongin kampus.

Kutsu medioille:

Hyvät median edustajat, tervetuloa tutustumaan uudistettuun Paviljongin kampukseen (Rajalahdenkatu 4, Savonlinna) yhdessä matkailu- ja ravintola-alan yhteistyökumppaneidemme kanssa tiistaina 17.9. klo 10–12. Tilaisuudessa esittelemme uudet tilamme ja käymme tutustumassa Paviljongin opetukseen eri aloilla. Tilaisuudessa tarjotaan lounas klo 11. Pyydämme ilmoittautumaan pe 13.9. mennessä tästä linkistä: https://forms.office.com/e/VNJUe0NCV6

Lisätietoja:
tiimipäällikkö Laura Tynkkynen, laura.tynkkynen@samiedu.fi, puh. 050 414 5719
kiinteistöpäällikkö Jari Tavi, jari.tavi@samiedu.fi, puh. 044 550 6393

Koiviston uusi hirsinen päiväkoti valmistui koulun yhteyteen toukokuussa 2024 ja toiminta alkoi uusissa tiloissa elokuussa. Koiviston päiväkoti sijaitsee Äänekoskella Koivistonkylällä, Koiviston koulun yhteydessä. Upea päiväkoti ja koulu on idyllisen Koiviston kylän sydän ja todellinen satsaus lapsiin ja lapsiperheisiin!

Uusi päiväkoti on todellinen satsaus Äänekosken kaupungilta lapsiin ja lapsiperheisiin. Investointi on noin 2,4 miljoonaa euroa. Tarvetta uudelle päiväkodille on, sillä kolme lapsiryhmää ovat jo lähes täynnä. Noin 560 neliöisen päiväkodin mitoitus on noin 50 lapselle. Syksy on käynnistynyt vauhdikkaasti ja viimeiset huonekalutkin on saatu taloon. Päiväkodin johtaja Marika Vuorinen on aloittanut tehtävässään yhtä aikaa uuden päiväkodin kanssa.

– Yhteistä arkea on vasta hetki takana, mutta henkilöstön ja lasten innostus uusista tiloista on välittynyt. Mahdollisuudet, joita Koivistonkylän ympäristö tarjoaa, ovat uskomattomat: yhteisöllisyys ja yhteistyö koulun kanssa sekä luontoympäristön hyödyntämien toiminnallisessa kasvatuksessa ja opetuksessa, Vuorinen sanoo.

– Toimivat tilat ja ympäristö sekä ammattitaitoinen ja innostunut henkilöstö luovat hyvät edellytykset laadukkaalle varhaiskasvatukselle ja esiopetukselle. Tästä on hyvä jatkaa.

– On ihanaa päästä uusiin tiloihin! Nämä ovat todella hyvät, täällä on hyvä äänieristys ja akustiikka, hirsiseinät tuovat oman tunnelmansa. Ihan parasta ovat myös kauniit peltomaisemat, varhaiskasvatuksen opettaja Liisa Pirkkalainen sanoo.

Päiväkotiin on saatu huonekaluja ja leluja myös Ääneniemen päiväkodista ja lapset ovat olleet innoissaan uusista leluista. Muutenkin uusi päiväkoti on ollut suuri ihmetyksen aihe ja pihaa lapset ovat kutsuneet puistoksi, vaikka se onkin vielä vähän kesken.

Hirsinen päiväkoti ja koulu on upea kokonaisuus peltomaisemissa, lähellä kaikkea ja Nelostien vieressä. Koivisto-Hirvaskangas -alueeseen panostetaan nyt myös mm. kaavoittamalla Muhluniemeen uusi asuinalue, jonka 18 tonttia tulee myyntiin pian. Koiviston kylä tarjoaa rauhallista elämää luonnon keskellä, hyvien kulkuyhteyksien ja toimivien lähipalveluiden ääressä.

Lapsille tehty, käyttäjiä kuunnellen

Nyt päiväkodin ja koulun väki tulee entistä tutummaksi keskenään ja samassa rakennuksessa kohtaamisia tulee enemmän.

– Pikkukoulusta on päästy jo eteenpäin ja parhaimmillaan henkilöstöä on yhteensä yli 20. Päiväkodin ja koulun lapset ovat samalla Koiviston kasvupolulla ja on hienoa, että näemme lapset jo pienestä asti. Ja varsinkin lapsille on tärkeää, että koulu ja opettajat ovat tuttuja ennestään, koulun rehtori Matti Kuusinen sanoo.

Uusi päiväkotirakennus on panostus lapsiin, niin myös työntekijöihin ja työhyvinvointiin. Koulun ja päiväkodin henkilöstö saa sekoittuakin ja paljon on yhteisiä tiloja. Työntekijöille on mm. työhuoneita, yhteistä työskentelytilaa, pieniä kokoushuoneita, pesutilat sekä tilava taukotila, josta aukeaa ovet myös terassille. Myös koulun rehtorin huone on päiväkodin puolella.

Tilojen käyttäjät on huomioitu koko hankkeen ajan ottamalla heitä myös suunnitteluun mukaan. Vaalea, raikas puupinta ei kaiu ja tuo tiloihin pehmeää akustiikkaa. Pitkän käytävän molemmin puolin on runsaasti ja erikokoisia lapsiryhmien tiloja sekä henkilöstön työtiloja. Lasten tilat sopivat hyvin pienryhmille ja isoin tila voidaan jakaa liikuteltavalla seinällä. Päiväkoti on lapsille rakennettu ja sen huomaa monista yksityiskohdista. Myös tilojen käytännöllisyys ja muunneltavuus on ollut suunnittelussa tärkeässä roolissa. Leikeille on tilaa ja leikki on päiväkodin tärkeintä työtä.

Hirsi on ekologinen ja terveellinen materiaali

Päiväkoti kiinnittyy vuonna 2019 valmistuneeseen Koiviston kouluun. Ulkoa tai sisältäpäin ei erota, että ne ovat erilliset rakennukset, jotka on tehty eri aikaan. Alun perin Koivistolle haluttiin hirsinen koulu, koska se on ekologinen ja terveellinen materiaali. Päiväkodin urakoitsijana toimii P2V Rakennus Oy ja vuonna 2019 koulun teki Rakennus-Kaseva. Hirsirakennuksessa on rauhallinen akustiikka ja hyvä sisäilma.

Koiviston päiväkoti ja koulu on mahdollisimman ekologinen ja energiatehokas. Energiatehokkuutta on saatu lisää, kun ilmanvaihtoa ja muuta talotekniikkaa ohjaa automaatio ja säädöt voidaan tehdä käytön mukaan. Lämmöntalteenotto on jopa niin hyvä, että hyötysuhde on parhaimmillaan 80%, jolloin muun lämmityksen tarve pienenee. Äänekosken kaupungin kaikissa uudiskohteissa ja myös Koivistossa käytetään lisänä aurinkovoimaa. Uuteen rakennukseen on tehty myös lainmukainen väestönsuoja.

Koulun ja päiväkodin pihaan on tehty uusi liikenneympyrä, joka tuo turvallisuutta ja selkeyttä saattoliikenteeseen. Koulun piha-alue leikkivälineineen rakennetaan myöhemmin.

Uuden päiväkodin avajaisia juhlitaan myöhemmin tänä vuonna. Syksyllä lapset istuttavat Koiviston päiväkodin pihaan Metsä Groupin lahjoittamia koivuntaimia – Äänekoskella kasvamme kanssasi!

Lisätietoja:

Päiväkodin johtaja
Marika Vuorinen
0400 914911
marika.vuorinen@aanekoski.fi

Koulun rehtori
Matti Kuusinen
0400 115 509
matti.kuusinen@aanekoski.fi

Kaupunkirakennepäällikkö
Erika Räihä
040 762 3811
erika.raiha@aanekoski.fi

Tutustu lapsiperheiden palveluihimme Äänekoskella: https://aanekoski.fi/kasvamme-kanssasi

Liitteenä kuvia. Kuvissa rehtori Matti Kuusinen ja varhaiskasvatuksen opettaja Liisa Pirkkalainen. Kuva 9: Koiviston koulun väellä intoa riittää ja aina on aina joku projekti meneillään. Nyt koulun aulaan rakennetaan yhdessä lasten kanssa sisäleikkimökkiä, joka on pihapiirin Perinnetalon pienoismalli Pikkupertsa. Siitä tulee lasten lukunurkkaus ja pienryhmän työskentelytila. ”Rakennusluvat” heltisivät kaupungin tekniseltä osastolta ja leikkimökki tehdään niin, ettei lattia vaurioidu.

Suomen Kustannusyhdistyksen tammi-elokuun oppimateriaalimyynnin pikatilasto on julkaistu. Tilaston mukaan tammi-elokuussa kaupallisten kustantajien oppimateriaalimyynti kasvoi 0,4 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Peruskoulun oppimateriaalimyynti kasvoi hieman, toisen asteen laski.

Huomionarvoista on, että digitaalisen oppimateriaalin myynti toisella asteella kääntyi ensimmäistä kertaa kahden prosentin laskuun, kun taas painettujen oppimateriaalien myynti kasvoi 5,5 %. Digitaalisen oppimateriaalin osuus lukion oppimateriaaleista laski yhdellä prosenttiyksiköllä 84 %:iin. Peruskoulussa digiaineiston osuus pysyi viime vuoden tasolla 15 %:ssa.

Tutustu oppimateriaalitilastoon

Alkuvuoden oppimateriaalitilasto antaa hyvää ennakkokuvaa koko vuoden myynnistä. Oppimateriaalien myynti on painottunut alkuvuoteen, koska oppilaitokset hankkivat aineistot useimmiten kerralla koko vuodeksi. Vuonna 2023 tammi-elokuussa myytiin 88 % koko vuoden oppimateriaaleista.

Bocuse d’Or Academy Finland ry hallituksessa tapahtuu henkilövaihdos. Mikko Paukkonen siirtyy Keskon ulkopuolelle ja jättää täten hallituspaikkansa. Haluamme kiittää Mikkoa arvokkaasta panoksesta ry:n toiminnassa ja innostavasta ja eteenpäin vievästä hallitustyöskentelystä.

Keskon hallituspaikan täyttää Kespron johtaja, Mika Halmesmäki. Toivotamme Mikan tervetulleeksi hallituksen jäseneksi.
 
” Olen ulkonasyömisen vahva kannattaja ja tukija. Viimeiset 12 – vuotta olen johtanut Kespro – nimistä Foodservice tukkukauppaa, joka on vahvasti laajentunut viime vuosina palvelemaan markkinan erilaisia toimijoita tuotemyynnistä entistä laajemmin koko liiketoimintaan. Näen että Bocuse d’Or on erinomainen mahdollisuus kehittää suomalaista ruokakulttuuria, sen tunnettuutta ja tuoda tätä mahtavaa osaamista esille mitä meiltä löytyy. Olemme Kesprona yhdessä monien kumppanien kanssa tukemassa ja mahdollistamassa sen, että kisakausi saadaan täällä Suomessa järjestettyä. Minulle on suuri kunnia päästä mukaan Bocuse d’Or Finland ry:n hallitukseen ja odotan innolla yhteistyön syventymistä entisestään” Halmesmäki sanoo.

Suomen joukkueen harjoittelumahdollisuudet ja kilpailun näkyvyyden takaa K-ryhmän keräämä laaja kumppaniverkosto. Verkostoon lukeutuu laaja edustus suomalaisia ja Suomessa keskeisesti toimivia elintarviketeollisuuden yrityksiä.
Suomen Bocuse d’Or -menestyksen kilpailukaudella 2023–2025 mahdollistavat Arla Pro, HKScan, Lantmännen Unibake ja Hellmann’s. Lisäksi kumppaneina toimivat E. Ahlström, Hätälä, Järvikylä, Metos, Moët Chandon sekä Pulig Pro. Myös Perho liiketalousopisto ja Haaga- Helia ovat kumppaneitamme. K-ryhmästä Bocuse d’Or matkaa tukevat K Citymarket ja Kespro.

Kaksivuotisen kilpailukauden aikana yhdistys järjestää Suomen edustajakarsinnat, kokoaa Suomen Bocuse d’Or -kilpailujoukkueen, ja järjestää kilpailuihin valmistautumiseen tarvittavat harjoitustilat ja -välineet sekä taloudelliset ja henkilöresurssit. Lisäksi yhdistys kehittää Suomen kansainvälistä kokkikilpailutoimintaa ja tukee menestystä yhdessä yhteistyö- ja sidosryhmäverkostonsa kanssa.
Bocuse d’Or Academy Finland ry:n hallitukseen kuuluvat: 

Tommi Tuominen, hallituksen puheenjohtaja
Mikko Kaukonen, rahastonhoitaja
Mika Halmesmäki, hallituksen jäsen
Aki Wahlman, hallituksen jäsen
Jukka-Pekka Tolvanen, hallituksen jäsen

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
Bocuse d’Or Academy Finland ry
Toiminnanjohtaja Tiina Isohanni 
+358505368635
Tiina.isohanni@helsinkiinsight.fi

Kesämäen koulun englanninkieliset luokat täyttävät 30 vuotta, ja koululla juhlitaan koulutyön merkeissä järjestämällä avoimet ovet lauantaina 14.9. klo 9–12. Koulun osoite on Lavolankatu 16.

– Enkkuluokkien juhlan kunniaksi ovet aukeavat entisille opettajille, oppilaille ja muille kiinnostuneille, kertoo apulaisrehtori Anu Kilpiä Kesämäen koulusta.

– Englanninkieliset luokat ovat palvelleet lappeenrantalaisia perheitä sekä kaupunkiimme muuttaneita kansainvälisiä perheitä lasten peruskoulupolulla jo kolmen vuosikymmenen ajan. Kieliluokkien ansiosta tunnelma koulussa on todellakin kansainvälinen – toiminnan aikana oppilaita on ollut yli 40 maasta, Kilpiä jatkaa.

Englanninkieliset luokat vaikuttavat kaupungin kansainvälisyyteen ja talouselämään

Kautta kieliluokkien toiminnan ajan kouluun on saatu opettajiksi äidinkielenään englantia puhuvia henkilöitä.

– Kesämäessä on ollut opettajia muun muassa Pohjois-Amerikasta, Englannista ja Intiasta. Englanniksi opiskelu ja opettaminen on tarjonnut mahdollisuuksia niin oppilaille, opettajille kuin oppilaiden vanhemmillekin.

– Olemme pystyneet tukemaan kaupungin talouselämää tarjoamalla kaupunkiin tulevien osaajien lapsille mahdollisuuden opiskella englannin kielellä. Kieliluokat tarjoavat vahvaa kielitietoista opetusta, englannin- ja suomenkielistä kulttuuria unohtamatta, Kilpiä toteaa.

Englanninkielinen opetus on luonut Kesämäen kouluun omanlaisensa yhteisön, johon kuuluvuuden tunne kantaa usein kouluaikojenkin yli.

– Kieliluokista on muodostunut kuin yksi suuri perhe, vanhat oppilaat tulevat edelleen koululle kertomaan kuulumisiaan ja kokemuksiaan. Useille oppilaille elämässä avautuneet mahdollisuudet ovatkin huomattavia: kielitaitonsa ansiosta heitä on päätynyt ympäri maailman opiskelemaan.

Kesämäen koulun ja englanninkielisten luokkien yhteisöllisyydestä kertoo myös koulun avoimet ovet.

– Avoimien ovien koulupäivä on koko Kesämäen yhteinen, kieliluokat juhlivat pyöreitä yhdessä koko koulun kanssa. Kieliluokkia ei olisi ilman Kesämäkeä, Kilpiä muistuttaa.

Tapahtumassa koululla luokkatalojen sisäänkäynnin läheisyydessä on kartat, joista vieraat näkevät mitkä luokat ovat missäkin luokkatalossa. Avoimien ovien aikana paikan päällä koululla on myös vanhempainyhdistyksen kahvio.

Lisätietoja:

Anu Kilpiä, apulaisrehtori, Kesämäen koulu, Lappeenrannan kaupunki
Puh. 050 544 9573, anu.kilpia@edu.lappeenranta.fi

Ammattitaidon MM-kilpailu WorldSkills käynnistyy tänään avajaisilla Ranskan Lyonissa. Suomesta kilpailuun osallistuu virallinen ammattitaitomaajoukkue, johon kuuluu 22 kilpailijaa ja 22 eksperttiä. Suomen ammattitaitomaajoukkueen kilpailijat osallistuvat kilpailussa yhteensä 20 lajiin. 

–  Hyvällä fiiliksellä odotan, että pääsee oikeasti tekemään, kertoo CNC-jyrsintä-lajin kilpailija Aapo Paunonen.

–  Hyvä tunne lähteä haastamaan maailman parhaat. Näytetään, kuinka hyviä ammattilaisia koulutetaan Suomessa ja etenkin Savossa, toteaa kilpailussa eksperttinä eli tuomarina CNC-jyrsintä-lajissa toimiva Savon ammattiopiston opettaja Jari Tuhkanen.

Savon ammattiopisto on hyvin edustettuna WorldSkills Lyon 2024 -kilpailussa. Savon ammattiopisto lähettää kilpailuun yhteensä ennätykselliset 5 kilpailijaa, 4 eksperttiä ja joukkueenjohtajan.

Savon ammattiopiston kilpailijat ovat:

• Teemu Laitinen - Hitsaus (Welding)
• Aapo Paunonen - CNC-jyrsintä (CNC milling)
• Piia Pirhonen - Lentokonehuolto (Aircraft Maintenance)
• Pietu Ponkkonen - Viherrakentaminen (Landscape Gardening)
• Jetro Virta - Ajoneuvotekniikka (Autobile Technology)

Savon ammattiopistosta ekspertteinä toimivat:

• Sari Tarvainen - Tarjoilija (Restaurant Service)
• Sanna Kivistö - Viherrakentaminen  (Landscape Gardening)
• Pekka Korhonen - Lentokonehuolto (Aircraft Maintenance)
• Jari Tuhkanen - CNC-jyrsintä (CNC milling)

Savon ammattiopistosta joukkueenjohtajana Suomen ammattitaitomaajoukkueessa toimii Ville-Pekka Arasmo. 

Suurimmassa osassa lajeista kilpailijat ovat korkeintaan 23-vuotiaita ammatillisia huippuosaajia. Ekspertit toimivat kilpailussa asiantuntijoina ja tuomareina. Ekspertit ovat usein ammatillisia opettajia, ja kilpailuvalmennusta tehdäänkin osana ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyötä.

WorldSkills Lyon 2024 -kilpailussa on yhteensä 62 lajia, jotka edustavat ammatillisen koulutuksen eri ammatteja lähihoitajasta hitsaajaan ja kokista sähköasentajaan. Kilpailijoita on yhteensä 1500 ympäri maailman. Kävijöitä kilpailuun odotetaan 250 000. Suomen joukkueen kilpailuun kokoaa ja lähettää Skills Finland ry tiiviissä yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten kanssa.

Lisätietoja:
Jukka Kosunen 
Apulaisrehtori 
+358 44 785 8200 | jukka.kosunen@sakky.fi

Haemme kuntayhtymän johtajaa johtamaan ja kehittämään kuntayhtymäkonsernin toimintaa ja sen henkilöstöä sekä vastaamaan kuntayhtymän toiminnallisten, taloudellisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamisesta.

Kuntayhtymän johtaja toimii kuntayhtymän hallituksen alaisuudessa. Hän vastaa kuntayhtymän strategisesta johtamisesta sekä kehittää aktiivisesti yhteistyötä omistajien, sidosryhmien sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa.

Kuntayhtymän johtaja johtaa kuntayhtymän johtoryhmää ja toimii viiden henkilön lähijohtajana.

Rekrytointi toteutetaan yhteistyössä MPS-Yhtiöiden kanssa. Hakuilmoitus >>

Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

Maanantaina 30.9. Opetusravintola Taidossa järjestettävässä kutsutilaisuudessa median edustajat kuulevat suurlähetystöyhteistyöstä, pääsevät maistelemaan menujen osia sekä voivat haastatella matkalle lähteviä opiskelijoita ja oppilaitosten edustajia. Ruokaviikon jälkeen amisopiskelijat pääsevät Pariisissa työharjoitteluun viiden tähden hotelliin.

Turun ammatti-instituutti (TAI) ja Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raseko järjestävät lokakuussa Suomi-teemaisen ruokaviikon Ranskan Suomen-suurlähetystössä Pariisissa. Tapahtuma pitää sisällään useita lounas- ja illallistapahtumia suurlähetystön kutsuvieraille.

- Edellinen kohteemme Korea oli trendikäs, nyt pääsemme gastronomian juurelle Pariisiin, TAIn kilpailutoiminnan koordinaattori ja Culinary in Finnish Embassy -projektin toinen vastuuopettaja Niina Hannuksela kertoo.

Aikaisemmin TAI ja Raseko ovat järjestäneet Suomi-teemaisia ruokaviikkoja suurlähetystöjen kanssa Soulissa, Bangkokissa, Lissabonissa ja Nairobissa.

- Tällä kertaa mittakaava on erilainen, kun tapahtuma(t) järjestetään ensimmäistä kertaa suurlähetystössä eikä residenssissä. Yhteenkin tilaisuuteen on kutsuttu 80 henkilöä, Hannuksela kehuu.

TAIn ja Rasekon tekemien Suomi-ruokaviikot järjestetään osittain EU:n Erasmus+ -rahoituksella.

Ruokaviikon jälkeen TAIn ja Rasekon opiskelijat jäävät kahdeksi viikoksi työharjoitteluun

TAIn opiskelijoiden kohdalla se tarkoittaa viiden tähden Plaza Athénée Paris -hotellia. Työharjoitteluun valmistautuessaan opiskelijat muun muassa lukevat 125-sivuisen perehdytysmateriaalin. Siinä kerrotaan esimerkiksi viiksien ja kampauksien muodoista, kynsilakan väristä ja tervehtimistavoista.

- Myös osa Rasekon opiskelijoista jää Pariisiin työharjoitteluun muun muassa Cafe Maahan, joka on Institut Finlandais -instituutin yhteydessä, toteaa Rasekon lehtori ja projektin toinen vastuuopettaja Tomi Aho.

Kutsutilaisuus median edustajille

Aika: maanantaina 30.9. klo 12.00
Paikka: Opetusravintola Taito, kabinetti Prikka/Tuuki, Lemminkäisenkatu 14-18 B, 20520 Turku

Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään torstaina 26.9. sähköpostitse niina.hannuksela@edu.turku.fi. Tervetuloa!

Lisätietoja tilaisuudesta sekä suurlähetystöyhteistyöstä antavat:

TAI: Niina Hannuksela, 040 160 7986, niina.hannuksela@edu.turku.fi
Raseko: Tomi Aho, 044 705 7461, tomi.aho@raseko.fi

Kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa Wahlmanin talossa tehdään nyt työtä tulevaisuutta eli Äänekosken nuoria varten. Taloon muutti alkuviikosta kaupungin omaa henkilöstöä. Samassa paikassa tekevät töitä nyt etsivän ja liikkuvan nuorisotyön, nuorten työpajatoiminnan sekä kotoutumisen edistämispalveluiden väkeä. Opetus- ja kasvatustoimi on todella kiitollinen uusista, upeista tiloista, joissa tehdään nyt työtä Äänekosken nuorten eteen.

– Talo on upealla paikalla ja hyvin kaunis ja aikaansa kunnioittava. Käytämme sitä työssämme siinä hengessä ja arvokasta kulttuuriperintöä vaalien, opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen sanoo.

– Olemme päättäneet, että rakennamme tätä kaupunkia nuorille. Tämä on nyt konkreettinen esimerkki siitä. Nuoriin panostaminen näkyy jo meidän kouluissamme ja tässä se näkyy vielä laajemmin. Voidaan sanoa, että Wahlmanin talo on nyt Nuorten talo, kaupunginjohtaja Matti Tuononen toteaa.

Satsaus nuoriin ja heidän palveluihinsa

Äänekosken kaupungin eri toimijoiden muutto saman katon alle on yhteistyön lisääntymisen ja nuorten palvelujen kehittämisen kannalta erinomainen uudistus.

– Näen tässä meidän toimialan yhdentymistä ja uusia mahdollisuuksia. Voimme palvella entistä paremmin meidän nuoria, myös kotoutumisen osalta, Rautanen sanoo.

– Nuoren näkökulmasta yksi oleellinen muutos on se, että jatkossa saman katon alta löytyy useita palveluita, eikä nuoren tarvitse mennä eri paikkoihin. Ohjautuminen palvelusta toiseen on sujuvampaa, kun työskennellään samojen seinien sisällä. Tiedetään ja tunnetaan toisemme myös paremmin, ja nuoren ympärillä olevat aikuiset ovat tuttuja ja turvallisia. Luottamus toimijoihin ja toimintaan on näin parempaa, perhekeskuskoordinaattori Petri Oinonen sanoo.

Wahlmanin talon yläkerrasta löytyy etsivän nuorisotyön toimisto, jossa pidetään myös tapaamisia alle 29-vuotiaiden nuorten kanssa. Yläkerran toisessa huoneessa on liikkuvan nuorisotyön 2-3 työntekijän toimistotilat - eli Kesäkaarakin on jatkossa parkissa Wahlmanin talon pihassa.

Alakerrassa on tilat nuorten työpajatoiminnalle, jossa pienryhmä kokoontuu ohjatusti ensi vuoden alusta alkaen. Alakerrassa on myös toimistotilat kaupungin maahanmuuttokoordinaattorille ja -ohjaajalle. Kotoutumisen edistämisessä yhteistyö nuorisopalveluiden kanssa onkin paikallaan ja yhteistyötä tullaan tiivistämään. Perhekeskus Kerkässä toimiva kaupungin maahanmuuttoneuvonta pysyy entisellään ja samalla paikalla.

Talouden vakauttamisohjelman mukaan Äänekosken kaupunki pyrkii luopumaan kaikista vuokratiloistaan. Wahlmanin talon ansiosta työntekijöitä saadaan saman katon alle Torikadun vuokratiloista, vanhalta sairaalalta, Spotin huonolaatuisista tiloista sekä kaupungintalolta, jossa tilat alkavat loppumaan kesken.

Kaupungintalolla on ahdasta, koska TE-uudistuksen myötä valtiolta siirtyy vuoden alusta Äänekosken kaupungille 65 uutta työntekijää, joista suurin osa tulee työskentelemään pääosin kaupungintalolla. 1. kerrokseen on remontoitu lisää toimistotiloja. Lisäksi uutena vuokralaisena Äänekosken kaupungintalolle on tullut KELA.

Upea talo arvoisessaan käytössä

Metsä Boardin tehdasalueella Äänekosken Hiskinmäellä sijainnut kulttuurihistoriallisesti arvokas Wahlmanin talo siirrettiin pari vuotta sitten Metsä Groupin uuden tehdashankkeen tieltä. Metsä Boardin hakema kaavamuutos Hiskinmäen alueella ei tukenut ulkopuolelta suojellun rakennuksen vaatimaa miljöötä, joten yhtiö tarjoutui siirtämään talon ja luovuttamaan sen veloituksetta Äänekosken kaupungille. Sopimuksessa ei määritelty talon käyttötarkoitusta, vaan kaupunki voi määrittää sen itse. Suuri ja kaunis hirsitalo on rakennettu vuonna 1924 ja se on ulko-osiltaan suojeltu.

Upea hirsirakennus on helmi Äänekosken keskustassa ja kokonaisuudessaan korttelialueiden rakennukset luovat yhdessä arvokkaan ympäristön Äänekosken kaupunkialueella. Metsä Board vastasi talon siirtämisestä ja rakennuksen viimeistelystä käyttökuntoiseksi uudella tontilla. Kaupunki toteutti sisäremontin oppilaitosyhteistyönä POKE:n kanssa.

Talossa on 357 neliötä ja neljä huonetta molemmissa kerroksissa, alakerta on esteetön. Materiaalivalinnoilla on kunnioitettu vanhan talon henkeä, mutta teknisesti talo on ajanmukainen. Kaikki talotekniikka on nykyaikaisten vaatimusten mukainen ja talo lämpiää kaukolämmöllä.

Wahlmanin talo on nyt valmis monenlaiseen käyttötarkoitukseen tuleville vuosikymmenille. Koko korttelialueen kehittämistä suunnitellaan parhaillaan.

– Koko alue on ainutlaatuinen ja aivan ihana, ja vieressä oleva taidemuseo ruokkii meidänkin toimintaa, Rautanen sanoo.

Myöhemmin Wahlmanin talolla pidetään avoimien ovien päivä.

Lisätietoja:

Opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen, 040 514 8102, niina.rautanen@aanekoski.fi

Perhekeskuskoordinaattori Petri Oinonen, 0400 115 190, petri.oinonen@aanekoski.fi

Liitteenä kuvia. Kuvissa Wahlmanin taloa ihailemassa kaupunginjohtaja Matti Tuononen, opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen, perhekeskuskoordinaattori Petri Oinonen, maahanmuuttokoordinaattori Titta Veijanen, nuorisotyöntekijä Ari Uusitalo ja etsivä nuorisotyöntekijät Pauliina Koljonen ja Tiina Kuhno.

Oikeustieteen tohtori, dosentti Katja Karjalainen on aloittanut elokuun alussa hyvinvointioikeuden professorina Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa.

Katja Karjalainen on väitellyt oikeustieteen tohtoriksi Helsingin yliopistossa 2016 pääaineenaan kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu. Väitöstutkimuksessaan hän tarkasteli Suomen ja Espanjan välisiä edunvalvontatilanteita eli esimerkiksi sitä, kummassa valtiossa tulee ratkaista Espanjassa asuvan suomalaiseläkeläisen edunvalvontaa koskeva kysymys ja millä perusteella.

Karjalainen siirtyi Lapin yliopistoon Itä-Suomen yliopistosta, missä hän työskenteli yliopistonlehtorina. Vuosina 2018–2022 hän toimi tutkijatohtorina Itä-Suomen yliopistossa monitieteisessä konsortiossa (Mild-Cognitive Impairments at Work, MCI@work), jossa tarkasteltiin työikäisenä muistisairauksiin sairastuvien asemaa. Hän on Helsingin yliopiston kansainvälisen yksityisoikeuden dosentti. Lisäksi hän on tehnyt tutkimusta Max Planck -instituutissa Hampurissa ja Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssissa sekä työskennellyt kansainväliseen perheoikeuteen erikoistuneessa asianajotoimistossa.

Kansainvälisen perheoikeuden alalla Karjalainen on tutkinut etenkin rajat ylittäviä perhesuhteita. Hänen viimeaikaisin kiinnostuksen kohteensa on avustettuun lisääntymiseen liittyvä tematiikka, kuten esimerkiksi alan globaalit markkinat, sukusolujen luovutukset sekä kansainväliset sijaissynnytysjärjestelyt ja eri osapuolten asema niissä. Hän tutkii myös suomalaista hedelmöityshoito- ja vanhemmuuslainsäädäntöä osana Danske Helsefondin rahoittamaa oikeusvertailevaa tutkimushanketta (ART-Equal). Lisäksi hän on tutkinut vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimusta, edunvalvontaoikeutta ja yhdenvertaisuusoikeuksia.

Karjalainen arvioi, että hyvinvointioikeus on perinteisesti painottunut julkisoikeuteen. Itse hän on perehtynyt enemmän yksityisoikeuteen, mistä voi syntyä alalle kiinnostavia näkökulmia varsinkin tulevaisuudessa.

– Hyvinvointioikeudessa on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota yksityisten välisiin suhteisiin. Kenellä on velvollisuus toteuttaa esimerkiksi yhdenvertaisuusoikeuksia? Ja millä hinnalla? Mikä on yksilöiden vastuu toisiaan kohtaan? Miten tämän tulisi vaikuttaa yksityisen sopimisen piirissä?

– Nämä ovat suuria kysymyksiä, joihin joudutaan vastaamaan tulevaisuudessa ehkä jopa entistä enemmän, jos julkisen vallan velvollisuuksia puretaan ja toimintoja yksityistetään. Toisaalta monet oikeudet esimerkiksi perhe- ja työoikeuden alalla ovat sellaisia, että ne voivat tosiasiallisesti toteutua ainoastaan yksityisten välillä – niitä ei voida niin sanotusti ulkoistaa julkiselle vallalle. Näitä teemoja tulisi tulevaisuudessa tutkia entistä enemmän myös tieteidenvälisesti, Karjalainen toteaa.

Katja Karjalainen

Hyvinvointioikeuden professori 1.8.2024 alkaen, oikeustieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto

• Oikeustieteen tohtori, 2016, Helsingin yliopisto
• Kansainvälisen yksityisoikeuden dosentti, Helsingin yliopisto
• Keskeisimpiä asiantuntijatehtäviä tällä hetkellä:
  • NorFam-verkoston (Nordic Centre for Comparative and International Family Law) suomalainen osajohtaja
  • International Law Assocationin (ILA) Suomen osaston hallituksen jäsen ja Migration & Law -komitean jäsen
  • European Law Instituten 'Advance Choices for Future Disablement' -mallilaki projektin jäsen

Lisätietoja:
Professori Katja Karjalainen, p. 040 187 1964, etunimi.sukunimi (at) ulapland.fi

Itä-Suomen ensimmäisen reaalilyseon, Savonlinnan lyseon, perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 140 vuotta. Reaalilyseossa opetusohjelma poikkesi siten, että opetuksen painopiste oli klassisten kielten ja logiikan sijaan uudenaikaisissa kielissä, matematiikassa ja luonnontieteissä. Lyseon lukio juhlii mittavaa taivaltaan monipuolisella ohjelmalla 10.-12.10.2024.

Aleksis Kiven päivänä torstaina 10.10. klo 15.00 järjestetään peruskoulua käsittelevä seminaari ”Peruskoulu eilen, tänään ja huomenna”. Seminaarissa käsitellään peruskoulun menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta niin paikallisesta kuin valtakunnan tason näkökulmasta. Seminaarin asiantuntijoina kuullaan mm. lyseon entistä opiskelijaa ministeri Matti Louekoskea, Opetus- ja kulttuuriministeriön perusopetuksen uudistamisen työryhmän sihteeriä ja erityisasiantuntija Venla Berleniusta, sekä tulevaisuuden osalta erityisasiantuntija Miika Miininiä Lappeenrannan kaupungista. Paikallista näkökulmaa keskusteluun tuo lyseon rehtori Ismo Falck. Seminaarin yhteydessä voi tutustua lyseon historiasta kertovaan näyttelyyn.

Samana päivänä Savonlinnan lyseolla ja peruskouluissa vietetään myös avointen ovien päivää. Tarkoituksena on tehdä näkyväksi savonlinnalaista kasvatus- ja opetustyötä huoltajille sekä muille yhteistyötahoille.

Pääjuhlaa vietetään perjantaina 11.10. klo 13.00 Savonlinnasalissa. Samana iltana on mahdollisuus osallistua omakustanteisille juhlaillallisille. Entisten opiskelijoiden juhlaillalliselle tulee ilmoittautua erikseen juhlien tapahtumasivuilla olevan linkin kautta viimeistään 23.9.2024. Paikkoja on 200:lle ensimmäiselle ilmoittautuneelle.

Lauantaina 12.10.2024 vietetään entisten opiskelijoiden päivää, jolloin osallistujat voivat kokoontua luokkatapaamisiin entiseen oppilaitokseensa. Kokoontumista varten on varattavissa luokkatilat verkkosivuilla olevien ohjeiden mukaisesti.

Juhlaohjelma on tarkemmin nähtävillä tapahtumasivuilla, joista löytyy myös ilmoittautumisohjeet perjantain juhlaillalliselle.

Lyseon lukio » Lyseo 140 vuotta (onedu.fi)

Juhlatoimikunnan puheenjohtaja vuorineuvos Kari Jordan kertoo juhlavalmisteluiden etenevän hyvin. Kiinnostusta tapahtumaa kohtaan on toimikunnalle tulleen palautteen perusteella tuntunut olevan runsaasti. Hän toivottaakin yhdessä Lyseon nykyisen rehtorin Ismo Falckin kanssa niin entiset kuin nykyisetkin opiskelijat ja henkilökunnan lämpimästi tervetulleeksi juhlistamaan kunnioitettavaan ikään ehtineen oppilaitoksen juhlavuotta.

Savonlinnan lyseon historia pähkinänkuoressa

Savonlinnan lyseon lukio jatkaa vuonna 1884 perustetun Savonlinnan reaalilyseon perinteitä. Oppilaitos oli Itä-Suomen ensimmäinen reaalilyseo. Vuonna 1890 valmistunut lyseorakennus toimii nykyään kaupungintalona. Koulu muutti Piispanmäelle uuteen koulutaloon syksyllä 1966. Savonlinnan yhteislyseosta muodostettiin vuonna 1975 kaksi hallinnollisesti erillistä koulua: Piispanmäen lukio ja Piispanmäen yläaste. Piispanmäen lukion nimi muutettiin Savonlinnan lyseon lukioksi vuonna 1981.

Piispanmäen yläaste lopetti toimintansa 31.7.2002. Piispanmäellä sijaitsevan koulutalon nimi muuttui 1.8.2002 alkaen Savonlinnan lyseoksi, jossa toimivat tämän jälkeen Savonlinnan lyseon lukio ja Savonlinnan aikuislukio. Savonlinnan lyseossa opiskelee tällä hetkellä yhteensä 415 opiskelijaa. Oppilaitoksen rehtorina toimii Ismo Falck. Falckin mukaan reaalilyseon perintö näkyy lukio-opetuksessa myös tänä päivänä mm. luonnontieteiden painotuksessa ja kaksoistutkintoa suorittavien opiskelijoiden kohdalla. Profilaatiossa voimavaroja on laitettu tunnustusta saaneen Olympiakomitean alaisen urheiluakatemiatoiminnan kehittämiseen. Tänä päivänä kansainvälisyys ja ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrä ovat vahvassa kasvussa.

Ansioituneita ja tunnettuja Savonlinnan lyseon opiskelijoita kautta aikojen:

Joel Lehtonen, kirjailija, kääntäjä, toimittaja
Rauli Kristian Relander, presidentti
Erkki Melartin, säveltäjä, Helsingin Musiikkiopiston (myöh. Sibelius-Akatemia) johtaja
Eino Kalima, professori, teatterinjohtaja, ohjaaja
Taneli Kuusisto, professori, Sibeliusakatemian rehtori, säveltäjä
Erkki Pale, matemaatikko, vakuutusjohtaja
Veikko Helasvuo, professori, Sibeliusakatemian rehtori
Ere Kokkonen, elokuvaneuvos, elokuvaohjaaja ja näyttelijä
Simo Vuorilehto, vuorineuvos, yritysjohtaja
Kari Jordan, vuorineuvos, yritysjohtaja
Matti Louekoski, ministeri, kansanedustaja
Paavo Pelvo, taiteilija
Jouko Loikkanen, Tie- ja vesirakennuslaitoksen pääjohtaja, ministeri

Lisätietoja:

juhlatoimikunnan pj. Kari Jordan
rehtori Ismo Falck, Ismo.Falck@Savonlinna.fi, p. 044 417 4501
sivistystoimenjohtaja Mikko Ripatti, Mikko.Ripatti@savonlinna.fi, p. 044 417 4202

Karelia-ammattikorkeakouluun tuli yhteensä 9455 hakemusta keskiviikkona 11.9.2024 päättyneessä korkeakoulujen syksyn yhteishaussa. Karelian valitsi ensisijaiseksi hakukohteekseen 1167 hakijaa.   

Karelian hakutulosten kärkeen nousivat selkeästi kansainväliset koulutukset, International Business sekä Industrial Management, jotka olivat ensimmäistä kertaa mukana korkeakoulujen syksyn haussa.  

Suomenkielisistä koulutuksista Kareliassa oli haussa viisi sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta, jotka toteutetaan päivä- tai monimuoto-opintoina: geronomi-, terveydenhoitaja-, sosionomi-, sairaanhoitaja- sekä fysioterapeuttikoulutukset. Näistä vetovoimaisimpia olivat sosionomi- ja sairaanhoitajakoulutukset.  

Opiskelijoita valitaan koulutuksiin useammalla eri valintatavalla, joista yleisimmät ovat todistusvalinta sekä loka-marraskuun vaihteessa järjestettävä AMK-valintakoe sekä International UAS Exam. Opiskelijavalintojen tulokset julkaistaan viimeistään 21.11.2024. Opinnot alkavat tammikuussa 2025.

Oulun ammattikorkeakoulun vetovoimaisuus säilyi syksyn yhteishaussa korkealla tasolla. Oamkiin haki yhteensä 3 213 hakijaa, joista reilut 1 600 hakijaa oli merkinnyt Oamkin ensisijaiseksi hakutoiveekseen. Oamkissa oli tarjolla 417 aloituspaikkaa eli jokaista aloituspaikkaa haki keskimäärin lähes kahdeksan hakijaa.

Hakijamäärä laski viime vuodesta, mutta se oli odotettavissa, sillä tänä vuonna aloituspaikkojakin oli huomattavasti vähemmän tarjolla kuin vuonna 2023. Erityisesti englanninkielisten hakukohteiden suosio pysyi suurena.

– Suunnitelmamme mukaan Oamk kansainvälistyy lisää vuosi vuodelta. Olemme tyytyväisiä siitä, että vetovoimamme on kansainvälisesti korkealla tasolla, Oamkin rehtori Heidi Fagerholm sanoo.

Suosituin koulutus oli ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava englanninkielinen Modern Software and Computing Solutions. Koulutukseen oli kaksi erillistä hakukohdetta, Master of Business Administration ja Master of Engineering. Näiden hakukohteiden 40 aloituspaikkaa haki yli 600 ensisijaista hakijaa. Kaikkiaan hakijoita oli yli 1 400, eli 35 hakijaa jokaista aloituspaikka kohden.


Oamk satsaa joustavaan monimuoto-opiskeluun

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa hakijamäärällä mitattuna suosituin koulutus oli tieto- ja viestintätekniikan insinöörikoulutus. Koulutuksen 70 aloituspaikkaa haki yli 500 hakijaa, joista yli 200 oli valinnut koulutuksen ensisijaiseksi hakutoiveeksi.

Aikuiskoulutustukien suuret leikkaukset vaikuttavat jatkossa erityisesti työsskäyvien kansalaisten mahdollisuuksiin suorittaa opintojaan. Oamk vastaa tähän huutoon kehittämällä tutkintoja suuntaan, jossa etä- ja iltaopinnot sekä yleisesti joustavat mahdollisuudet opintojen suorittamiseen lisääntyvät. Oamk on lisäksi kehittänyt digipedagogiikkaa vuosia koko organisaation tasolla, joten se pystyy vastaamaan muutoksiin.

– Iso osa opiskelijoistamme opiskelee töiden ohessa ja olemmekin rakentaneet useista AMK- ja YAMK-tutkinnoistamme sellaisia, että opiskelun ja työssäkäynnin voi joustavasti yhteensovittaa, Fagerholm täsmentää.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen uusista opiskelijoista 60 prosenttia valitaan toisen asteen tutkintotodistuksen perusteella. Todistusvalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 14.10. Hakijat, jotka eivät tule hyväksytyksi todistusvalinnan kautta, voivat osallistua valintakokeeseen. Käytössä on ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen AMK-valintakoe, joka järjestetään 28.–30.10.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijavalinnat suoritetaan kirjallisen ennakkotehtävän tai valintakurssin perusteella. Syksyn yhteishaun opiskelijavalinnan tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 21.11.

Lisätiedot:
Anu Rosberg
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja
040 7032787
anu.rosberg@oamk.fi