Historiallisen suuret muutokset sosiaali- ja terveysalalla saivat Vaasan ammattikorkeakoulun VAMKin opiskelija Sini Karjalaisen tarttumaan opinnäytetyöaiheeseensa.
- Kun kysyin asiantuntijoilta, miten sote-, maakunta- ja valinnanvapausuudistus sekä työmarkkinoilla tapahtuvat muutokset vaikuttavat sosiaali- ja terveysalan työehtoihin, ei kukaan oikein osannut vastata minulle. Niinpä päätin itse alkaa tutkia aihetta, kertoo Karjalainen.
Karjalaista kiinnosti, millaisilla ehdoilla julkisella sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät palkansaajat tulevaisuudessa työskentelevät. Tutkimusta varten Karjalainen haastatteli valtakunnallisesti merkittäviä asiantuntijoita, jotka ovat perehtyneet sosiaali- ja terveysalan palvelusuhteen ehtoihin.
Järjestöt vaikuttavat
Perinteisesti työehtosopimustoiminta on vaikuttanut ehtoihin kaikkein eniten ja tulee Karjalaisen mukaan vaikuttamaan suuresti myös jatkossa. Erityisesti palkansaaja- ja työnantajajärjestöjen rooli nähtiin tutkimuksessa merkittävänä tekijänä.
- Myös poliittinen toiminta ja päätöksenteko, erityisesti sote-, maakunta- ja valinnanvapausuudistus, mullistavat ehtoja, Karjalainen sanoo.
Lisäksi taloustilanne maailmanlaajuisesti sekä tekninen kehitys työtehtävissä ja -ympäristöissä, muun muassa robotisaation ja tekoälyn myötä, nähtiin suurina vaikuttavina tekijöinä tulevaisuudessa.
Korkeakoulutetut pärjäävät
Tutkimuksessaan Karjalainen halusi selvittää, millainen olisi palkansaajien arvojen näkökulmasta kaikkein toivottavin, ei-toivottavin ja todennäköisin tulevaisuudennäkymä.
- Mikäli tulevaisuus sosiaali- ja terveysalalla kehittyy haastateltavien arvioiden mukaisesti, palkansaajat eivät tule työskentelemään lähimmän kymmenen vuoden sisään toivomillaan palvelussuhteen ehdoilla. Toisaalta työelämä ja palvelussuhteen ehdot eivät tule kehittymään myöskään kurjimmaksi mahdolliseksi skenaarioksi, Karjalainen kertoo.
Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalan palkansaajat työskentelevät Karjalaisen mukaan entistä epävakaammilla työmarkkinoilla. Suurin osa työskentelee heikommilla palvelussuhteen ehdoilla ja pienemmällä henkilöstömitoituksella, ja esimerkiksi pätkä- sekä osa-aikaiset työsuhteet tulevat lisääntymään.
- Vastaavasti korkeakoulutetut, ammattitaitonsa ajan tasalla pitävät ja erikoisosaajat säilyttävät hyvän työmarkkina-asemansa. Myös henkilöt, jotka jo asuvat seudulla, joissa on pula osaajista tai ovat valmiita muuttamaan sellaiselle seudulle, pärjäävät, Karjalainen ennakoi.
Aktiivisuus kannattaa
Palvelussuhteen ehdot sosiaali- ja terveysalallakaan eivät synny itsestään, vaan ovat jatkuvan neuvottelun kohteena. Niihin on Karjalaisen mukaan mahdollista vaikuttaa, vaikka ne ovatkin moninaisten intressien kohteena, ja niihin vaikuttavat monimutkaiset, osittain ennalta-arvaamattomat tekijät ja kehityskulut.
- Palkansaajilla on mahdollisuus vaikuttaa parhaiten aktivoitumalla sekä palkansaajajärjestöissä että yhteiskunnallisesti toimimalla, muun muassa äänestämällä ja järjestäytymällä. Tulevaisuus onkin pitkälti sellainen, millaiseksi ihmiset sen tekevät, Karjalainen pohtii.
Kuva on toimitusten vapaasti käytettävissä.
KUVATEKSTI: Sini Karjalaisella on pitkä työkokemus sosiaalialalta vanhus- ja vammaistyöstä. Karjalainen valmistuu VAMKista sosiaali- ja terveysalan ylempään amk-tutkintoon 16.6.2017. Kuva: Eliina Salmela
Lisätietoja:
Sini Karjalainen, puh. 040 846 6613, karjalainen.s@gmail.com