Reserviläisliitto kummeksuu esityksiä vapaaehtoisen ja sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen siirtymisestä sekä Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen pienentämisestä. Viikonloppuna esiin nousseet esitykset pohjautuvat vuosina 2010 ja 2014 hyväksyttyihin Vihreiden puolueohjelmiin.
Reserviläisliitto on jo aiemmin todennut, että näiden esitysten pohjana on virheellinen tilannekuva. Reserviläisliitto yhtyy valtioneuvoston tuoreen puolustuspoliittisen selonteon linjauksiin, joiden mukaan Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta tulee nostaa lähialueillamme tapahtuneen, sotilaallisen tilanteen kiristymisen sekä sodankuvan muutoksen johdosta.
Eduskuntakäsittelyssä olevassa puolustusselonteossa esitetään sodan ajan vahvuuden nostamista 50.000 hengellä mm. hybridisodankäynnin uhan johdosta. Siirtyminen vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen romuttaisi Suomen nykyisen, koko valtakunnan alueen puolustamiseen kykenevän ja reserviin pohjautuvan puolustusjärjestelmän. Esitetyssä vapaaehtoismallissa asepalvelukseen ei saataisi vuosittain riittävää määrää henkilöstöä ja palvelukseen astuvien taso olisi nykyistä merkittävästi heikompi. Juuri näiden syiden johdosta Ruotsi on muutama kuukausi sitten tehnyt päätöksen palaamisesta yleiseen asevelvollisuuteen.
Puolustusvoimien kansainvälisissä operaatioissa on toistuvasti huomattu, että Suomen yleisen asevelvollisuuteen pohjautuva puolustusjärjestelmä tuottaa erittäin korkeatasoisen reservin verrattuna moneen ammattiarmeijaan. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuudesta yli 95 prosenttia koostuu reserviläisistä, jotka muodostavat yleensä enemmistön myös erilaisten kansaainvälisten operaatioiden henkilöstöstä.
Yleinen asevelvollisuus on myös merkittävä tekijä suomalaisten korkean maanpuolustustahdon kannalta ja se muodostaa tärkeän kosketuspinnan kansalaisten ja puolustusvoimien välillä. Koulutettavien 20.000-30.000 varusmiehen ja -naisen kautta maanpuolustus vaikuttaa Suomessa vuosittain erittäin suureen joukkoon suomalaisia. Suomessa maanpuolustus koskettaakin monesta muusta maasta poiketen edelleen lähes koko kansaa ja nykymallinen asevelvollisuus nauttii kansalaisten selvän enemmistön kannatusta.
Eri tahojen käymissä keskusteluissa on pohdittu siirtymistä asevelvollisuuden lisäksi yleiseen kansalaispalvelukseen, joka koskisi myös naisia. Tämän palveluksen voisivat suorittaa ne naiset, jotka eivät suorita vapaaehtoista asepalvelusta ja ne miehet, jotka eivät terveydellisistä syistä voi varusmiespalvelukseen mennä. Uudistuksen myötä perinteinen siviilipalvelus poistuisi käytöstä. Kansalaispalvelus valmentaisi erilaisiin poikkeusolojen tehtäviin ja sen myötä yhteiskunnan yleiset kriisi- ja poikkeusolovalmiudet paranisivat.
Reserviläisliitto onnittelee reservin korpraali Touko Aaltoa puheenjohtajanimityksen johdosta. Lisätietoa puheenjohtaja Ilpo Pohjolalta, puh. 0400 182 700 tai s-posti ilpo.pohjola@reservilaisliitto.fi ja toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755 tai s-posti olli.nyberg@reservilaisliitto.fi.