Maailman yliopistollisten museoiden asiantuntijat kokoontuvat ensi kertaa Jyväskylässä
Unescon kansainväliseen museoneuvostoon kuuluvien yliopistollisten museoiden konferenssi UMAC (University Museums and Collections) tuo Jyväskylään syyskuun ensimmäisellä viikolla noin 100 museoalan ja yliopistojen vaaliman kulttuuriperinnön asiantuntijaa eri puolilta maailmaa. Konferenssi järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa ja se tarkastelee yliopistomuseoita ja niiden kokoelmia globaalista näkökulmasta esineiden, ideoiden, ideologioiden ja ihmisten kautta.
Konferenssin ensimmäinen osuus pidetään Helsingin yliopistossa ja torstaina 7.9. osallistujat siirtyvät Jyväskylään. Tapahtuman päiväohjelma pidetään peruskorjauksen jälkeen käyttöön avatussa Jyväskylän yliopiston päärakennuksessa (C).
Konferenssissa tarkastellaan museoiden merkitystä yhteiskunnallisessa muutoksessa, yliopistollisten museoiden haasteita ja mahdollisuuksia sekä museotyön eettisiä ja ideologisia ulottuvuuksia.
- Yliopistot ovat vuosisatojen aikana tuottaneet valtavan määrän tutkimus- ja opetuskokoelmia, jotka eivät aina näy suurelle yleisölle. Yliopistollisten museoiden tehtävänä onkin avata näitä aarrearkkuja, tuoda tiedettä lähemmäs kansalaisia ja osoittaa, mitä tutkimus on ja mihin yliopistoja tarvitaan, kuvailee Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen museotoimintojen päällikkö Pirjo Vuorinen.
Euroopan museolaitoksen juuret ovatkin vahvasti sidoksissa juuri yliopistoihin, tutkimukseen ja opetukseen. Yliopistomuseot säilyttävät historiallisesta arvokasta opetus- ja tutkimusvälineistöä, yliopistojen historiallisia huonekaluja sekä laajoja taidekokoelmia. Yliopistolliset museot kokoelmineen kertovat myös maapallon ja sen eri yhteiskuntien muutoksesta.
Museoiden toiminta osoittaa, kuinka tieto on globaalia ja miten koulutus ja sivistys vaikuttavat yhteiskuntaan. Suomi ja Jyväskylä ovat esimerkkejä siitä, kuinka erityisesti tyttöjen ja naisten kouluttaminen on vaikuttanut yhteiskunnan kehittymiseen.
Suomessa museoiden asema on vahva, sillä museoiden on onnistunut valikoida näyttelyidensä aiheet ja toteutustavat yleisöä koskettaviksi. Vuonna 2016 tehtiin kävijäennätys, kun vierailuja eri museoissa tilastointiin 6,6 miljoonaa. Myös vuosilippuna 250 museoon toimiva vuonna 2015 ilmestynyt Museokortti on tuonut museon lähemmäksi kansalaisia.
Mukana UMAC-konferenssissa on Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksen tiedemuseo. Vuonna 1900 perustettu museo jakautuu kahteen osastoon: kulttuurihistoriallinen osasto tutkii, säilyttää ja esittelee Jyväskylän yliopiston ja tieteen historiaan liittyvää aineistoa. Vesilinnassa toimiva luonnontieteellinen osasto, Keski-Suomen luontomuseo, tutkii ja säilyttää keskisuomalaisen luonnon monimuotoisuutta sekä esittelee sitä perusnäyttelyssään että vaihtuvissa näyttelyissään. Museo tekee myös merkittävää ympäristökasvatustyötä ja esimerkiksi kaikki kaupungit ekaluokkalaiset vierailevat luontomuseossa.
Keskisuomalainen kulttuuri- ja luonnonperintö ovat näkyvässä osassa myös UMAC-konferenssissa: Helsingistä Jyväskylään osallistujat kuljetetaan Joutsan Rutalahden kylän kautta, jossa he tutustuvat Leivonmäen kansallispuistoon sekä suomalaiseen tanssikulttuuriin tanssilato Letkaliiterissä. Matka Jyväskylään jatkuu laivalla ja matkan aikana vieraille esitellään Pro Päijänne -hanke, jonka tavoitteena on saada Päijänteelle Unescon biosfääritunnus.
The 17th Annual UMAC Conference
Global Issues in University Museums and Collections: Objects, Ideas, Ideologies, People
Helsinki ja Jyväskylä 5.-8.9.2017
http://umac2017.helsinki.fi/
Lisätietoja konferenssin Jyväskylän osuudesta:
Museotoimintojen päällikkö Pirjo Vuorinen
pirjo.vuorinen@jyu.fi
040 550 6099
Jyväskylän yliopisto, Avoimen tiedon keskus, https://osc.jyu.fi