REHTORI KEIJO HÄMÄLÄISEN PUHE:
Arvoisat rehtorikollegat, hyvät kutsuvieraat ja yhteistyökumppanit,
yliopistokeskuksen väki ja opiskelijat,
mina damer och herrar, ladies and gentlemen
On ilo ja suuri kunnia olla avaamassa yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuotta täällä Kokkolassa yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa. Olen itse ollut vasta reilun kuukauden Jyväskylän yliopiston rehtorina ja on ollut etuoikeus olla tutustumassa kaikkeen siihen ensiluokkaiseen toimintaan, jossa yliopistomme on mukana. Toiminta yhteistyökumppaniemme kanssa täällä Kokkolassa, sen laajuus, laatu ja vaikuttavuus on näyttäytynyt erinomaisena.
Uudistettu yliopistolaki korostaa yliopistojen perustehtävien lisäksi velvollisuutta toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa. Ministeriön ohjausmekanismina toimiva yliopistojen rahoitusmalli ei kuitenkaan sisällä suoraan tätä mittaavia indikaattoreita. Yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kvantitatiivinen mittaaminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi eikä hyvää ratkaisua tähän ole löytynyt. Varovaisen positiivista vastaanottoa on saanut Iso-Britanniassa suoritettu yliopistojen vaikuttavuuden arviointi, joka perustui narratiiveihin, vapaamuotoisiin kuvauksiin vaikuttavuudesta, jotka arvioitiin laaja-alaisin paneelein. Mikäli vastaava toimintamalli jalkautuisi Suomeen, Kokkolan yliopistokeskuksella olisi raportoitavana useita vaikuttavuuden menetystarinoita. Yliopistoilla on suuri merkitys taloudelliseen hyvinvointiin. Skotlantilaisen BiGGar Economicsin tänä vuonna tekemän selvityksen mukaan jokainen yliopistoon sijoitettu euro tuottaa keskimäärin yli 5 lisäeuroa suomalaiseen yhteiskuntaan. Koulutus on todellakin investointi, ei kuluerä. Sen ovat hienolla tavalla Kokkolan ympäristön julkiset ja yksityiset toimijat ymmärtäneet.
Suomen korkeakoululaitokselta on peräänkuulutettu profilointia, keskinäistä työnjakoa ja yhteistyön lisäämistä. Valtiovallan tarjoamista kepeistä ja porkkanoista huolimatta tämä prosessi on edennyt suhteellisen verkkaisesti. Pitäisikö onnistumisia tämän suhteen etsiä kenties yliopistokeskuksista, erityisesti täältä Kokkolasta. Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopisto tuovat tänne kukin oman profiilinsa mukaista komplementaarista osaamista ja yhteistyö on kitkatonta. Ja tuloksena syntyvä yhteiskunnallinen vaikuttavuus on kiistatonta.
Suomalainen korkeakoulujärjestelmä hakee parhaillaan visiota opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla vuoteen 2030. Ministeriön ohjaamana korkeakoulut ovat aloittaneet profilointityön, työnjaon ja yhteistyön terävöittämisen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tulee edistää toiminta, ei rakenteet edellä. Tasavertaisesti ja tunnistettuihin vahvuuksiin pohjautuen. Ministeriön Visio-2030 työn tuloksena tulisi purkaa lainsäädännön esteitä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä, jolloin opiskelijat voivat joustavasti siirtyä opinnossaan eteenpäin myös eri korkeakouluasteiden välillä.
Yliopistojen valtionrahoitus perustuu monimutkaiseen laskennalliseen malliin, jossa lukuisin eri indikaattorein seurataan yliopistojen tuloksellisuutta, pääsääntöisesti määrällisten mittareiden avulla. Vuonna 2019 malliin tulee uudeksi seurantakohteeksi laadullinen työllistyminen. Koulutuksen tulee tuottaa sellaista osaamista, jolle on käyttöä työmarkkinoilla ja jolla työllistyy. Vaikka mittarin rahallinen merkitys on pieni, sillä on suuri signaalivaikutus yliopistoille. Se kannustaa entistä enemmän panostamaan opintojen osaamisperustaisuuteen ja työllistyvyyteen. Vaikka yliopisto antaa myös selkeästi ammattiin tähtäävää professionaalikoulutusta, tulisi kaikkien opintojen sisältää elementtejä, jotka antavat eväät monipolviselle työuralle ja auttavat uusiutumaan työelämän murroksissa. Näitä kohtaamme vielä varmasti digitaalisaatiohypen jälkeenkin. Olen varma, että Kokkolan yliopistokeskus läheisessä dialogissa ympäröivän yhteiskunnan kanssa on vastannut laadullisen työllistymisen haasteeseen jopa emoyliopistojaan paremmin.
Digitalisaatio ravistelee koko yhteiskuntaa. Yliopistolaitos globaalisti on tienhaarassa. Uudistuuko yliopisto digitalisaation virrassa vai muuttaako se itse maailmaa? Tieto on muuttunut ajasta ja paikasta riippumattomaksi ja se väistämättä mullistaa koulutusrakenteita ja menetelmiä, vaikka itse oppimisen psykologinen prosessi ei hetkessä muuttuisikaan. Villeimpien visioiden mukaan koko perinteinen yhteen paikkaan tai kampukseen sidottu yliopistolaitosjärjestelmä romuttuu. Yhtäältä megatrendejä ovat urbanisoituminen, toisaalta fyysisesti hajautetut pilvijärjestelmät. Tähän kokonaisuuteen täytyy asemoida yliopistokeskusten tulevaisuus. Kun tiedon ja sen myötä osaamisen paikkaan sidotun dimension merkitys vähenee niin eikö yliopistokeskusten tulevaisuus näytäkin aurinkoiselta? Tässä voisi olla iskun paikka. Suomen koulutusrakenteen tulevaisuutta tulisikin tarkastella globaalien muutosten valossa, enemmän irti päivänpolitiikasta.
Dear audience
This fall, Finnish universities are facing a new challenge when international students coming from outside the European Union and the European Economic Area are obliged to pay tuition fees. As expected, based on the experiences of other Nordic countries, the number of applicants has dropped dramatically. However, new scholarship programs should guarantee that we still can welcome the most talented students. As a positive outcome, the fees have put pressure on the academic staff to produce internationally competitive curricula and teaching that match the expectations set by the fee. Now we have to overcome the challenge to extend our good reputation in teaching from a national to an international scale. This means that a lot of professional marketing is still required.
Tänään on eri tilaisuuksin juhlistettu monia hienoja saavutuksia. Kemiantutkimusta on tehty Oulun yliopiston johdolla Kokkolassa 10 vuotta ja sosiaalityön opetus ja tutkimus vahvistuvat tänään allekirjoitetuin uusin sopimuksiin. Vaasan yliopiston ensimmäinen kauppatieteen maisteriohjelma käynnistyy. Nämä kaikki koulutukset ovat esimerkkejä siitä, kuinka yliopistokeskus vastaa dynaamisesti alueelliseen työvoiman tarpeeseen tinkimättä kuitenkaan yliopistollisen koulutuksen laatutasosta.
Tänään on myös historiallinen päivä, kun pitkään valmisteltu kemian, biotalouden ja mineraalitalouden osaamiskeskittymä, Biolaakso -sopimus allekirjoitettiin juhlallisessa tilaisuudessa. Tämä 24 yhteistyökumppanin konsortio tulee merkittävällä tavalla edistämään alueen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, ja samalla se tuo merkittävää lisäarvoa Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle. Kiertotalous on keskeinen osa tutkimusta ja osaamiskeskittymä kokonaisuudessaan toteuttaa esimerkillisellä tavalla maakunnan älykkään erikoistumisen tavoitteita.
Kokkolan yliopistokeskus on ollut menestys ja Jyväskylän yliopisto on sitoutunut sen toiminnan jatkamiseen. Meillä oli tänään yhteistyöyliopistojen ja alueen keskeisten kumppaneiden kanssa hyvin rakentava kokous, ja yhteisenä tavoitteena on uusi kuusivuotinen, vuoteen 2024 ulottuva yhteistyösopimus.
Toivotan kaikille antoisaa lukuvuotta!
Have a most successful academic year 2017-18.
Kiitos