Väitös
la 7.10. klo 12.00, Normaalikoulu (yläkoulu-lukio, Yliopistonkatu 1), auditorio (3005)
FL Pirjo Pollarin englannin kielen väitöskirjan “(Dis)empowering assessment? Assessment as experienced by students in their upper secondary school EFL studies” tarkastustilaisuus Normaalikoulun yläkoulu-lukion auditoriossa. Vastaväittäjänä dosentti Raili Hildén (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Ari Huhta (Jyväskylän yliopisto).
Arvioinnilla suuri rooli, mutta vähän tutkimusta
Opiskelija-arvioinnilla on merkittävä asema kaikkialla koulumaailmassa. Jokainen lukiolainen saa vuosittain useita kurssiarvosanoja, joiden taustalla on kymmeniä erilaisia näyttöjä. Merkittävästä roolistaan huolimatta oppilas- ja opiskelija-arviointia on tutkittu vähän.
Pollari selvitti, kuinka lukiolaiset itse kokevat arvioinnin osana englannin opintojaan. Auttaako arviointi opiskelijoiden mielestä heitä opinnoissaan – kuten lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan pitäisi – vai lannistaako se heitä? Voivatko erilaiset arviointimenetelmät edistää arvioinnin positiivisia vaikutuksia?
Kokemukset yksilöllisiä – osaa arviointi ahdistaa
Lukiolaiset olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä nykyiseen arviointiin. Opiskelijat suhtautuivat arviointiin kuitenkin hyvin yksilöllisesti: osa voimaantui, osa koki asian merkityksettömäksi.
Tutkimuksessa huomio kiinnittyi opiskelijoihin, joille arviointi aiheutti ahdistusta ja voimattomuuden tunnetta. Stressaavana ja lannistavana se haittasi opintoja ja opiskelumotivaatiota. Ahdistusta heille aiheuttivat varsinkin tärkeät koetilanteet, kuten ylioppilaskirjoitukset. Tällaiset opiskelijat tuntuivatkin opiskelevan englantia lähinnä arvosanan tai ylioppilastutkinnon eivätkä niinkään omien päämääriensä vuoksi.
- Varsinkin tytöt kertoivat pelkäävänsä ylioppilaskoetta, Pollari toteaa.
Lisäksi nämä opiskelijat kokivat, etteivät käytetyt arviointimenetelmät antaneet heille mahdollisuutta osoittaa kaikkea osaamistaan. Myös ohjaavaa palautetta kaivattiin enemmän.
Auttavatko erilaiset arviointimenetelmät?
Kyselyn ohella väitöstutkimuksessa kokeiltiin kolmea erilaista arviointitapaa: portfolioarviointia, ns. lunttilappukoetta sekä henkilökohtaista palautetta. Monet opiskelijat kokivat nämä arviointimenetelmät hyvinä, sillä ne mahdollistivat mm. omien kiinnostuksenkohteiden, oppimistavoitteiden mukaisen opiskelun ja arvioinnin. Portfolioarviointi ja lunttilappukoe myös vähensivät koejännitystä. Mikään mainituista arviointimenetelmistä ei kuitenkaan osoittautunut ihanteelliseksi kaikille. Muutama opiskelija jopa karsasti kokeiltuja menetelmiä, sillä heistä ”tavallinen” arviointi olisi ollut paljon vaivattomampaa.
Lisää monipuolisuutta, palautetta sekä tutkimusta ja koulutusta
Vaikka tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä muihin lukioihin, arvioinnin ahdistamien opiskelijoiden kokemuksista on opittavaa yleisemminkin. Arvostelun tulisi olla mahdollisimman monipuolista. Formatiiviseen eli oppimista edistävään arviointiin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Erilaisia palautteenanto- ja itsearviointimenetelmiä tarvitaan enemmän.
Opiskelijoiden mahdollisuutta osallistua arviointiin ja sen suunnitteluun kannattaisi lisätä. Myös opettajien arviointiosaamiseen ja sen päivittämiseen tulisi kiinnittää suurempaa huomiota niin perus- kuin täydennyskoulutuksessa. Toivottavaa olisi, että tämä oppimisen, opintojen ja kouluelämän keskeinen osa-alue kiinnostaisi tutkijoita nykyistä enemmän.
- Arviointi ei todellakaan ole helppo tai yksiselitteinen asia, Pollari painottaa.
Lisätietoja:
Pirjo Pollari, pirjo.pollari@norssi.jyu.fi
Viestintäharjoittelija Sinikka Kauhanen, 040 8054483, sinikka.m.kauhanen@jyu.fi
Pirjo Pollari on Jyväskylän normaalikoulun englannin opettaja ja opettajankouluttaja. Jyväskyläläissyntyinen Pirjo Pollari valmistui Jyväskylän yliopistosta ensin filosofian maisteriksi ja myöhemmin filosofian lisensiaatiksi englanti pääaineenaan.
URN:ISBN:978-951-39-7178-6, ISBN 978-951-39-7178-6 (PDF), ISSN 1459-4331, ISBN 978-951-39-7177-9 (nid.), ISSN 1459-4323
Kuva: Riitta Huovila