Rakennusteollisuus RT tähtää koko rakennusalan ja yritysten toimintaympäristön uudistumiseen. Päämääränä on muun muassa parantaa alan asiakastyytyväisyyttä ja vetovoimaa sekä luoda edellytyksiä ennakoitavalle, kasvavalle ja kannattavalle yritystoiminnalle. Rakennusteollisuus RT:n uusi strategia vahvistettiin vuosiksi 2017–2022 liiton syyskokouksessa.

RT keskittyy toiminnassaan neljään tehtäväalueeseen, jotka ovat kasvu, kehitys, työelämä ja vaikuttaminen. Näistä vaikuttaminen on läpileikkaava tehtävä, joka tukee muiden tehtäväalueiden tavoitteiden saavuttamista. Tehtäväalueille sekä niiden tarkemmille osa-alueille on määritetty strategiset tavoitteet.

Osa tavoitteista koskee toimialatason muutoksia, jotka edellyttävät yritysten sitoutumista edistämään niitä omassa toiminnassaan. Yritysten toimintaympäristöä koskevat tavoitteet liittyvät esimerkiksi poliittisen päätöksenteon linjakkuuteen sekä sääntelyn ja viranomaistoiminnan sujuvoittamiseen.

”Pitkäjänteisyys on avainasemassa, oli kyse sitten liikenneinvestoinneista, maankäytöstä ja kaavoituksesta tai panostuksista koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen. On katsottava kauas ja tehtävä valintoja, jotta saadaan kokonaistaloudellisia, kansallista kilpailukykyämme ja hyvinvointia aidosti tukevia ratkaisuja”, painottaa Harri Kailasalo.

Harri Kailasalo toimii Lemminkäisen infraprojektit-liiketoimintasegmentin johtajana ja aloittaa Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtajana vuoden 2017 alussa. Hän on osallistunut strategian laatimiseen RT:n hallituksessa.

Kailasalo odottaa niin alan toimijoilta kuin muiltakin osapuolilta avointa vuoropuhelua ja yhteistyötä sekä valmiutta muuttaa omia toimintatapoja. Tässä on isossa roolissa myös digitalisaation hyödyntäminen.

RT:n visiona eli tavoiteltavana tulevaisuudenkuvana on ”Uudistumme yhdessä ja ylitämme odotukset”. Tätä arvioidaan jäsenten tyytyväisyydellä liiton toimintaan sekä toisaalta suomalaisten näkemyksillä rakennusteollisuuden vastuullisuudesta muun muassa tuotteiden ja palveluiden laadun, työllisyyden ja ympäristön ja ilmaston suhteen.

Lisätietoja:
Lemminkäisen infraprojektit-liiketoimintasegmentin johtaja Harri Kailasalo, puh. 0400 401 538 Rakennusteollisuus RT:n viestintäjohtaja Merja Vuoripuro, puh. 040 587 2642   Tutustu strategiaan tarkemmin RT:n nettisivuilla www.rakennusteollisuus.fi/strategia Tiedote löytyy myös RT:n verkkosivuilta www.rakennusteollisuus.fi/ajankohtaista.

Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtajaksi vuoden 2017 alusta alkaen on valittu Lemminkäisen infraprojektit-liiketoimintasegmentin johtaja Harri Kailasalo.

Vuoden 2017 alussa astuu voimaan RT:n sääntömuutos, jonka mukaan liiton hallituksella on kaksi varapuheenjohtajaa. Tarkoituksena on, että kullakin kaudella yksi kolmesta puheenjohtajasta edustaisi pk-yrityksiä.

Rakennusteollisuus RT ry:n ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n toimitusjohtaja Olli Nikula ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Pohjola Rakennus Group PRG Oy:n konsernijohtaja Juha Metsälä.

Rakennusteollisuus RT:n hallituksessa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien lisäksi yhdeksän jäsentä. Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus vuonna 2017:

Toimitusjohtaja Mika Airaksela, Rakennusliike Reponen Oy
Toimitusjohtaja Arto Pohjonen, Lujatalo Oy (uusi)
Toimitusjohtaja Juha Pekka Ojala, SRV Yhtiöt Oyj 
Toimitusjohtaja Tuomas Särkilahti, Skanska Oy (uusi)
Toimitusjohtaja Hannu Tuukkala, Parma Oy (uusi)
Toimitusjohtaja Kaj I. Hemming, Bröderna Hemming Ab
Toimitusjohtaja Nina Lindström, RTA-yhtiöt Oy (uusi)
Toimitusjohtaja Ville Hälinen, LVI-Aitta Oy
Toimitusjohtaja Harri Saarinen, Katman Oy (uusi)

Valinnat tehtiin Rakennusteollisuus RT ry:n syyskokouksessa 22.11.2016 Helsingissä.

Lisätietoja uudesta puheenjohtajasta Harri Kailasalosta.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Rakennusteollisuus RT:n viestintäjohtaja Merja Vuoripuro, puh. 040 587 2642

MONELLA NUORELLA HAAVEAMMATTI HUKASSA

Jo viidennen kerran järjestettävä Studentum Roadshow -koulutuskiertue starttasi lokakuun alussa. Kiertue tarjoaa nuorille apua koulutukseen liittyvissä ongelmissa ja auttaa heitä miettimään vastausta kysymykseen "Mikä minusta tulee isona?". Ympäri Suomen kiertävä koulutuskiertue vierailee 40 lukiossa, viidessä ammattikoulussa, kolmessa varuskunnassa sekä kolmilla koulutusmessuilla.

– Kun lukiolaisilta kysyy, mitä he ovat suunnitelleet tekevänsä toisen asteen opintojen jälkeen, vähintään puolet sanoo, ettei vielä tiedä, toteaa kiertueen projektipäällikkö Maija Etokari.

Kiertue pysähtyy Kokkolaan keskiviikkona 23. marraskuuta.

Studentum.fi-sivuston tekemä tutkimus osoittaa, että apua koulutusvalintaan saadaan tällä hetkellä pirstaleisesti hyvin monesta eri lähteestä. Koulutuskiertueella vastaillaan nuorten kysymyksiin ja autetaan heitä löytämään kiinnostavia jatko-opintovaihtoehtoja. Kiertueella suositellaan olemaan avoin useammille vaihtoehdoille.

– Koulutuskiertueen aikana nuorelle selvitetään vaihtoehtoja, mitä omilla kiinnostuksen kohteilla voi oikein tehdä. Aina ei tarvitse lähteä siihen ilmeisimpään, sanoo Etokari.

---------------------------------------------------------------------------------

Mahdollisuus haastatteluihin: Kokkolan yhteislyseon lukio (Kokkola)

Aika: Keskiviikko 23.11, klo. 10.20–13.10
Paikka: Kokkolan yhteislyseon lukio (Torikatu 41, 67100 Kokkola)

Lisätietoja Studentum Roadshowsta:
Maija Etokari
Projektipäällikkö
Puh: 040 060 6166
Email: maija.etokari@studentum.fi

Roadshow-lähettiläät
Sanna Tuomisto 
Studentum.fi 
050 911 2240 

Sofia Saari
Studentum.fi
040 766 5153

Tuki- ja liikuntaelinterveys (tule) jää usein huomioimatta ennen kuin se aiheuttaa oireita ja vaikuttaa toimintakykyymme. Kuitenkin yli miljoonalla suomalaisella on jokin tuki- ja liikuntaelinongelma tai -sairaus ja joka kolmas eläkeläinen kärsii tuki- ja liikuntaelinongelmien aiheuttamista toimintakyvyn vajauksista. Erilaiset kolotukset, jäykkyydet ja vihlaisut ovat etenkin iän karttuessa yhä yleisempiä. Iäkkäillä ihmisillä yleisiä tuki- ja liikuntaelinongelmia ja -sairauksia ovat polven ja lonkan nivelrikko, osteoporoosi, osteoporoottiset murtumat ja kaatumistapaturmat. Tule-ongelmat ja -sairaudet ovat masennuksen jälkeen suurin syy toimintakyvyttömyyteen ja ne vaikuttavat kykyyn ja halukkuuteen liikkua.

Yli 65-vuotiaille suomalaisille sattuu vuosittain

• 100 000 kaatumistapaturmaa, joista valtaosa tapahtuu kotona sisällä tai kotipihassa. Noin 40 000 kaatumistapaturmaa vaatii sairaalahoitoa. 
• Noin 7 500 lonkkamurtumaa ja näistä valtaosa on seurausta kaatumisista.

Tuki- ja liikuntaelinongelmat tulevat kalliiksi

Tule-kustannukset uhkaavat nousta lähitulevaisuudessa väestön ikääntymisen myötä. On arvioitu, että tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat Suomelle jopa 3-4 miljardia euroa. Esimerkiksi Lonkkamurtuman hoito maksaa noin 20 000 € potilasta kohden. Kustannukset voivat nousta jopa 50 000 €/potilas, jos henkilö ei kuntoudu murtuman jälkeen kotiin, vaan jää laitoshoitoon.

TULE kuntoon, seniori! -luennot tarjoavat ihmisille tietoa ja keinoja ehkäistä ja hoitaa tuki- ja liikuntaelinongelmia

Suomen Tule ry, Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry, Huoltoliitto ry, Selkäliitto ry, Suomen Nivelyhdistys ry ja Suomen Luustoliitto ry järjestävät yhteistyössä valtakunnallisen luentokiertueen nimeltä TULE kuntoon, seniori!

Luennolla käsitellään monipuolisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksia muun muassa nivelrikkoa, osteoporoosia ja selkäsairauksia, niiden syitä sekä ennaltaehkäisy- ja hoitomahdollisuuksia, kaatumistapaturmia ja kivun itsehoitoa. Luennoilla pyritään myös innostamaan ikääntyviä tuki- ja liikuntaelinterveyden itsehoitoon. Luentokiertueen toteuttamisen mahdollistaa RAY:n tuki.

Kaikille avoimet ja maksuttomat yleisöluennot järjestetään 14 paikkakunnalla ympäri maata syksyn 2016 aikana. TULE kuntoon, seniori! -luento järjestetään Joroisissa tiistaina 29.11.2016 klo 18.00 Lukion auditorio, Koulutie 1 79600 Joroinen, luennoijana Eeva-Liisa Julkunen.

Luentoa ennen paikalliset tule-yhdistykset ovat paikalla kertomassa oman yhdistyksen toimintamuodoista muun muassa vertaistuesta.

Lisätietoa Joroisten luennosta: Suomen Nivelyhdistys, Rauni Janhunen, puhelin: 050-5252 059.

Lisätietoa luentokiertueesta: Suomen Tule ry, toiminnanjohtaja Marja Kinnunen, puh. 050 354 5635, marja.kinnunen@suomentule.fi

Lisätietoa luennoista: http://www.suomentule.fi/toiminta/tule-kuntoon-seniori-luennot/

Facebook: https://www.facebook.com/TULE-kuntoon-seniori-luennot-1450203321902062/

 Monipuolinen teknologia-ala esittäytyy turuilla ja toreilla

Tiistaina 29.11. pyörähtävät suuret koneet käyntiin, kun ammatilliset oppilaitokset järjestävät yhdessä teknologiateollisuuden yritysten kanssa valtakunnallisen TeknologiaTiistai-tapahtuman. Päivän tapahtumat ovat kaikille avoimia, ja jokaiselle kiinnostuneelle löytyy varmasti jotakin. Luvassa on monipuolista tietoa ammatillisesta koulutuksesta sekä ammattiosaajista ja alan osaamistarpeista.

Turussa kauppakeskus Hansassa ja Raisiossa kauppakeskus Myllyssä Turun ammatti-instituutin, Raision seudun koulutuskuntayhtymän ja Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat esittelevät alan koulutusta klo 15 -19. Lisäksi esillä on paikallisten yritysten laitteita ja koneita. Osallistujilla on mahdollisuus kokeilla esimerkiksi 3D-tulostuskyniä, robottien ohjaamista sekä tutustua loistoristeilijöiden pienoismalleihin.

Turun Koneteknologiakeskuksessa Lemminkäisenkadulla on avoimet ovet klo 10 -16
Koneteknologiakeskuksessa pääsee tutustumaan koneteknologian laitteisiin sekä oppilaitosten ja yritysten yhteiseen innovatiiviseen oppimisympäristöön.

• Koneteknologiakeskus Turku, Lemminkäisenkatu 28

Nyt vietettävä TeknologiaTiistai-päivä on ensimmäinen, mutta ei viimeinen. Tavoitteena on, että tästä vuodesta alkaen joka vuosi marraskuun viimeisenä tiistaina vietetään yhteisesti TeknologiaTiistaita koko valtakunnassa, jolloin koululaisilla sekä heidän opettajillaan ja vanhemmillaan on mahdollisuus tutustua ammatillisen koulutuksen ja teknologiateollisuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Teknologiateollisuus ry on ollut mukana aktivoimassa oppilaitoksia ja yrityksiä ja näin tukenut päivän valtakunnallista toteutumista. Päivän aikana esitellään laajasti kaikkialla Suomessa kone- ja tuotantotekniikan opiskelua ja oppilaitoksia sekä ammattiosaajien työtä ja työpaikkoja.

Laivanrakennus on monille tuttua ja otsikoissa usein näkyvissä. Kone- ja tuotantotekniikka on myös paljon muuta: robotiikka, 3D-tulostus, koodaus, projektisuunnittelu ja kestävä kehitys ovat jokapäiväinen osa alan opiskelua ja työtä. Toki ei pidä unohtaa tuotesuunnittelua, hitsausta ja sorvausta, joita ilman ei laivojakaan rakenneta.

TeknologiaTiistain Varsinais-Suomessa järjestää VetoVoimaa teknologia-aloille -hanke. Hankkeessa ovat mukana

• Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen koulutus (Turun ammatti-instituutti)
• Salon seudun ammattiopisto
• Raision seudun koulutuskuntayhtymä RASEKO
• Lounais-Suomen ammattiopisto Novida
• Länsirannikon koulutus oy WinNova
• Koneteknologiakeskus Turku oy
• Turun ammattikorkeakoulu

Lisätietoja /
projektipäällikkö Anu Parantainen
anu.parantainen@turku.fi
puh. 044 907 3475

www.facebook.com/komeatulevaisuus

www.facebook.com/events/1164652356945170/

@komeatulevaisuus

WellBiit Oy on esimerkki yrityksestä joka palkkaa mielellään yli 50-vuotiaita ammattilaisia, asenne ratkaisee ei ikä! 

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Viimevuoden lopulla,  yrittäjä Yrjö Blåfield (79 v.) seurasi huolestuneena vuokralaisensa ajautumista konkurssiin. Hän halusi pelastaa sen pirteän ja elinvoimaisen Bluebiit™ -elektroniikkatuotemerkin ja osti WellBiit Oy:n.

Tästä alkoi tämän päivän liike-elämässä turhankin tuttu pelastusoperaatio ja liiketoiminnan kokonaisvaltainen uudistaminen kannattavaksi. Päätös kokeneiden ammattilaisten palkkaamisesta osoittautui oikeaksi valinnaksi, sillä reippaat puolet tämän nyt elinvoimaisen ja nuorekkaan yrityksen työntekijöistä on yli 50-vuotiaita. Yrjö on itsekin aktiivisesti mukana päivittäin ja tuo elektroniikkainsinöörin ja yrittäjän osaamista taloon.

Naisen, Lissu Suursalmen kipparoima WellBiit Oy osallistuu ahkerasti ammattilaisten uudelleentyöllistämistalkoisiin harjoittelupaikkojen ja tilapäistyön tarjoajana niin keski-ikäisille, kuin nuorille opiskelijoille. Nyt, kun vuosi on vierähtänyt, Bluebiit™ seisoo vankasti asiakaslupauksensa "Arjen iloksi ja avuksi" takana.  Tästä on esimerkiksi muillekin pienyrittäjille.

Hyödylliset lahjat suomalaisesta verkkokaupasta

Bluebiit™ on suomalainen tuotemerkki, joka on tunnettu markkinoiden keveimmistä, monikäyttöisistä varavirtalähteistään, trendikkäistä kuulokkeista ja kätevistä pienelektroniikan lisävarusteista. WellBiit Oy perheyhtiö joka kehittää, valmistaa ja maahantuo arkea ilahduttavaa Bluebiit™ -pienelektroniikkaa sekä hyödyllisiä teknologiatuotteita. 

Bluebiit™ -tuotteiden verkkokauppa uudistettiin ja avattiin varta vasten juuri joulun kynnyksellä, jotta näitä mielenkiintoisia ja hyödyllisiä arjen elektroniikkatuotteita ehdittäisiin hankkia myös pukinkonttiin. Tuotteet soveltuvat erinomaisesti hyödyllisiksi niin yksityis- kuin yrityslahjoiksi.  

Helsingin Lauttasaaressa toimiva yritys juhlii nyt kuluneen vuoden aikana massiivista liiketoimintansa uudistusta tarjoamalla uusilla Bluebiit.com -verkkosivuilla ison alennuksen kaikista tuotteista koko marraskuun ajan.

Anna saajan valita mieleisensä lahja itse 

Enää ei tarvitse murehtia mitä kenellekin antaa lahjaksi, sillä Bluebiitiltä voi hankkia nyt myös käteviä Lahjakortteja haluamallaan arvolla. Marraskuun ajan myös lahjakortit voi ostaa avajaisedulla. Lahjakortin saajalla on puoli vuotta aikaa valita mieleisensä tuotteet Bluebiitin kaiken aikaa laajentuvasta tuotevalikoimasta. Tämän helpommaksi ja vaivattomammaksi joululahjojen hankkiminen ei tule. 

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Osta lahjat valmiiksi pakattuina 

Enää sinun ei tarvitse stressata paketoinnista eikä odotella lahjojen pakkaustiskien jouluruuhkaisissa jonoissa. Bluebiitilta voit tilata asiakkaillesi, henkilökunnallesi, ystävillesi ja perheellesi mieluisat ja hyödylliset joululahjat kampanjahintaan vaikka valmiiksi pakattuina.

 -  Asiakkaamme voivat tilata arkea helpottavia tuotteitamme uudesta verkkokaupastamme valmiiksi lahjaksi pakattuina, WellBiit Oy:n toimitusjohtaja Lissu Suursalmi kertoo. - Kiireinen kuluttaja ja yritysasiakkaamme saa joululahjansa nyt ensimmäisen kerran avaimet käteen -palveluna ja voi keskittyä nauttimaan joulunodotuksesta hyvillä mielin, Lissu vakuuttaa.

Tilaa kaikki lahjat samasta paikasta Bluebiitin uudesta verkkokaupasta ja hyödynnä - 20 % kampanjaetu syöttämällä alennuskoodi ostoksien vahvistamisen yhteydessä. Posti tuo lahjat kätevästi vaikka kotiovelle.

Nyt helpoille jouluostoksille: Bluebiit.com

Kampanjakoodi: MARRASALE16. Alennus on voimassa 30.11.2016 saakka.

Vaivatonta joulunodotusta toivottaen: 

Bluebiitin tontut: Pirjo, Hanna-Liisa, Lissu, Niko, Tom, Jarno ja Yrjö

 __________________________________________________

Pieksämäellä pureudutaan ensi viikolla huono-osaisuutta parantaviin kysymyksiin. Diak on mukana toteuttamassa kahta tapahtumaa Itä-Suomessa, joihin toivotamme myös tiedotusvälineiden edustajat tervetulleiksi.

Maanantaina ja tiistaina 28.–29.11.2016 ovat koolla maamme eturivin huono-osaisuustutkijat ”Kylmän kauden köyhyyspolitiikka – Kannustimet ja selviytyminen Suomessa" -seminaarissa. Mukana päivillä on kolmisenkymmentä tutkijaa, mm. Juho Saari, Maria Ohisalo, Heikki Pursiainen, Anna-Maria Isola, Jorma Niemelä. Rahoittajan näkökulmaa avaa Markus Sovala Valtiovarainministeriöstä. Päivien aikana käsitellään yhteiskuntamme kaikkein heikommassa ja haavoittuvimmassa asemassa olevien hyvinvointia.

Keskiviikkona 30.11. kokoontuu ennennäkemätön joukko Itä-Suomen hankkeita esittelemään konkreettista toimintaansa ja tuloksiaan. Mukana olevat kaksikymmentä hanketta torjuvat kaikki huono-osaisuutta käytännön tasolla. Tule kokemaan, miten hanketyöllä saadaan konkreettisia tuloksia! Mukana kokemusasiantuntijoita, tutkijoita ja projektipäälliköitä.

”Itä-Suomessa on työttömyyttä sekä mielenterveys- ja päihdeongelmia monella mittarilla mitattuna muuta maata enemmän. Noin 80 %:lla ihmisistä menee melko mukavasti, mutta noin 20 %:lla ei mene ja tämän porukan osuus uhkaa vain kasvaa”, sanoo Sokran aluekoordinaattori Marjo Pulliainen Diakista.

Mitä siis tehdä, kun samanaikaisesti julkisia palveluja karsitaan ja kansa vain kurjistuu? Voidaanko asioille ylipäätään tehdä jotain?

”Kyllä voidaan”, Pulliainen vakuuttaa. ”Itä-Suomessa toimii noin 50 hanketta, jotka parantavat huono-osaisten ihmisten elämää kehittämällä tapoja auttaa heitä. Hankkeita on käynnissä työllisyyden, syrjäytymisen, mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoitoon. Ja uskomatonta mutta totta: tulosta syntyy!”

Liitteissä viestin lopussa lehdistötiedotteet ja ohjelmat molemmista tilaisuuksista. Molemmat tapahtumat toteuttaa Diakin ja THL:n yhteiskoordinaatio Sokra. Tutkijatapahtumassa mukana myös Itä-Suomen yliopiston Kuopion hyvinvointitutkimuskeskus KWRC. 

Lisätiedot:

Virpi Kuvaja-Köllner (28.-29.11. tutkijatilaisuus): puh. 040 509 0621, virpi.kuvaja-kollner@diak.fi

Marjo Pulliainen (30.11. hanketilaisuus): puh. 040 198 81 47, marjo.pulliainen@diak.fi

Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunnan fuksit ovat  ideoinneet ServiceJam -tapahtumassa, kuinka  Kankaan alueen liiketoimintoja voisi kehittää. Nyt JAMKin ensimmäisen vuoden restonomiopiskelijat pääsevät jatkojalostamaan näitä ideoita, kehittämään omia ratkaisuja ja luomaan erilaisia konsepteja Kankaan alueen toimijaverkostojen yhteistyön sekä oman yritystoiminnan edistämiseksi. Mukana on noin 80 JAMKin restonomiopiskelijaa.

Kehitystyössä pohditaan paitsi kohderyhmien tarpeita, myös soveltuvia ratkaisuja, tuotteita ja palveluita, ansaintalogiikkaa, tulolähteitä, yhteistyöverkostoja, markkinointia, teknologista älykkyyttä, resurssiviisautta, kiertotaloutta sekä muita mahdollisia lisäarvoja Kankaan alueen kohde- ja sidosryhmille.

Opiskelijoiden työskentelyä aiheiden ympärillä voit seurata täällä: http://kangaskanvas.weebly.com/. Tuloksia esitellään kehittäjäverkostoille 14.12.2016. klo 8.30-12.00.

Lisätietoja ja paikkatiedot:
Hanna-Maija Kiviranta, lehtori, 040 584 8938 ja Minna Tunkkari-Eskelinen, yliopettaja, 040 765 7151, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketoimintayksikkö

Lappeenrannan kaupunginvaltuuston kokousta voi seurata tuttuun tapaan netistä maanantaina 28. marraskuuta. Kokous alkaa poikkeuksellisesti jo klo 14.  Valtuustokäsittelyssä on muun muassa vuoden 2017 talousarvio, taloussuunnitelma vuosille 2018–2019 ja länsialueen palveluverkon jatkotarkastelu. 

Nettilähetys näkyy kaupungin verkkosivuilla www.lappeenranta.fi

Valtuustokokousta voi katsoa netistä myös jälkikäteen. Video tallennetaan kaupungin verkkosivuille pääsääntöisesti jo kokouksen jälkeisen päivän aikana, ja se löytyy kohdasta: Päätöksenteko ja talous > Kaupunginvaltuusto > Valtuuston kokousten videotallenteet. 

Esityslista on luettavissa etukäteen kaupungin verkkosivuilta kohdasta Päätöksenteko ja talous > Esityslistat ja pöytäkirjat. 

Esityslistan keskeisiä asioita ovat: 

– Länsialueen palveluverkon jatkotarkastelu

– Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, eteläinen osa-alue Vaihe 1

– Asemakaavan muutos ja tonttijako 201 Putkinotko kortteli 220, osa korttelia 212, kevyenliikenteen raitti ja torialue, Joutsenon kunnantalojen alue

– Asemakaavan ja tonttijaon muutos 54 Karhuvuori, kortteli 3, tontti 1 ja osa Viljapuistoa

– Asemakaavan ja tonttijaon muutos Hiessilta (57), kortteli 24 ja korttelin 25 tontit 5 ja 6, osa katu- ja lähivirkistysaluetta (Korvasienenkatu)

– Asemakaavan muutos ja tonttijako 33 Lauritsala, kortteli 74, tontti 16 (Lauritsalan kirkkokortteli)

– Asemakaavan ja tonttijaon muutos 25 Lentokenttä, kortteli 2 tontti 1, kortteli 5 tontti 1 ja osa suojaviheraluetta

– Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2018–2019

LISÄTIETOJA 

Viestintäjohtaja, II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu
puh.040 724 8776
alina.kujansivu@lappeenranta.fi

Tiedekeskus Heureka sai jälleen erittäin hyvät arviot Taloustutkimuksen vuosittaisessa Vapaa-ajankeskusten yrityskuvat 2016 -tutkimuksessa, jossa oli mukana kaikkiaan 26 kohdetta. Heureka on yhä neljänneksi tunnetuin kotimainen vapaa-ajankeskus. Yleisarvosanallaan 8,25 se sijoittuu kolmannelle sijalle. Kun otetaan huomioon kaikista mielikuvatekijöistä annetut arviot yhteensä, yltää Heureka kakkossijalle.

Tutkimuksessa mukana olleesta 26:stä vapaa-ajankeskuksesta Heureka on aiempien vuosien tapaan neljänneksi tunnetuin. Heurekan tuntee noin kuusi kymmenestä suomalaisesta. Yleisarvosanakseen Heureka sai tänä vuonna 8,25, jolla se sijoittuu kolmossijalle. Kaikkien mukana olleiden vapaa-ajankeskusten saamat yleisarvosanat vaihtelivat välillä 6,67–8,35 kouluasteikolla 4-10 (keskiarvo 7,92).

Heureka sijoittui kakkoseksi kaikkiaan yhdeksästä mielikuvatekijästä annettujen arvioiden perusteella kokonaisuutena. Tutkimuksessa kysytyt mielikuvatekijät olivat: hintataso, monipuolisuus, uudistukset kohteessa, henkilökunnan palvelualttius, kohteen/laitteiden kunto, siisteys, sijainti, sopivuus koko perheelle sekä kahvila-/ravintolapalvelut.

Suosittelutodennäköisyyttä selvitettiin tutkimuksessa kysymällä ”Kuinka todennäköistä on, että suosittelisitte yritystä?”. Heureka ylsi nettosuositteluindeksillä mitattuna toiselle sijalle.

”Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että kaiken kaikkiaan Heurekan imago on positiivinen ja asema vakaa” sanoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Sinikka Törmä.

”Olemme erittäin iloisia, että vapaa-ajan vietto Heurekassa tieteen ja oppimisen ilon parissa houkuttelee suomalaisia siinä missä huvipuistotkin. Tämä on erityisen mieluinen tulos nyt, kun Heureka on laajentumassa ja uudistumassa” toteaa Heurekan johtaja Tapio Koivu.

Taloustutkimuksen kirjekyselynä toteuttamaan Vapaa-ajankeskusten yrityskuvat 2016 -tutkimukseen vastasi yhteensä 3 459 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista syys-lokakuussa 2016. Tutkimus on osa Suomi tänään -monitilaajatutkimusta.

Lisätietoja:

Heureka: viestintä- ja palvelujohtaja Heli Ainoa, heli.ainoa@heureka.fi, puh. 040 9015 295.
Taloustutkimus Oy: tutkimusjohtaja Sinikka Törmä, sinikka.torma@taloustutkimus.fi, puh. 0400 813 563.

Raumalla järjestettiin marraskuun puolivälissä IdeaDrill-seminaari sekä opiskelijoiden innovaatiokilpailu, joissa pohdittiin kaupungin kaupallisen vetovoiman kehittämistä. Opiskelijakilpailussa voiton vei valotaideteos, joka muodostaa Vanhan Rauman sekä kaupunkiin tulevan kauppakeskuksen yhdistävän nähtävyyden.

IdeaDrill Rauma -innovaatiokilpailussa opiskelijoille annettiin tehtäväksi ideoida konsepti, joka vahvistaa Vanhan Rauman ja Länsirannan kauppakeskuksen muodostamaa palvelukokonaisuutta, sen vetovoimaisuutta ja elinkelpoisuutta. Kilpailuun osallistui seitsemän opiskelijajoukkuetta. Aikaa ehdotuksen työstämiseen oli kaksi päivää, ja kolme parasta työtä esiteltiin IdeaDrill-tapahtumassa. 

Parhaana ideana palkittiin Re-thinkers-joukkueen ehdotus Kanalin ympäristöön rakennettavasta valotaiteesta. Linda Kolehmaisen, Eveliina Suonpään ja Ida Koskisen luoma Valomeri alkaisi syksyllä järjestettävästä tapahtumasta ja siitä eteenpäin valotaidetta olisi esillä koko pimeän ajan. Tuomaristo näki tämän Vanhan Rauman ja kauppakeskuksen yhdistävän nähtävyyden toteuttamiskelpoiseksi ja uskoi, että sen avulla pystyttäisiin sekä osallistamaan että luomaan yhteisöllisyyttä.

IdeaDrill on Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMKin kehittämä konsepti, joka toteutettiin nyt neljättä kertaa. IdeaDrill Rauman innovaatiokilpailun järjestivät yhteistyössä Rauman Kauppakamari, Rauman kaupunki, Rauman Yrittäjät ry, Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK ja Skanska.

”IdeaDrill-kilpailussa opiskelijat pääsevät heti opintojensa alkuvaiheessa kiinni nykypäivän opiskeluun, joka vie nuoret entistä useammin pois luokkahuoneista tuottamaan itse omaa osaamistaan. Lisäksi tällaiset kilpailut ovat tärkeitä lisäämään nuorten työelämän valmiuksia. Kilpailun kautta he saavat rohkeutta työskennellä uudenlaisissa ympäristöissä erilaisten ihmisten kanssa sekä oppivat myymään ja markkinoimaan omia ideoitaan. Kilpailu kehittää myös monipuolisesti nuorten ryhmätyövalmiuksia”, kertoo Satakunnan ammattikorkeakoulun liiketoimintaosaamisen lehtori Teppo Lundell.

”On hienoa nähdä nuorten vapautuminen ja riemu, kun he huomaavat osaavansa oikeasti suunnitella toteuttamiskelpoisia ideoita ja pystyvänsä esittämään ne julkisesti suurellekin yleisölle. Samalla he saavat paljon itsevarmuutta niin opiskeluun kuin tulevaisuuden töihinkin. Yritykset puolestaan saavat nuorilta aitoja ja puolueettomia mielipiteitä toimintaympäristöstä sekä uudenlaisia, monipuolisia kehitysideoita”, Lundell jatkaa.

Tavoitteena kauppakeskuksen ja Vanhan Rauman synergia

Innovaatiokilpailua edeltäneessä paneelikeskustelussa painotettiin niin ikään yhteisöllisyyden ja yhteistyön merkitystä – Vanhasta Raumasta ja kauppakeskuksesta pitää saada kokonaisuus, ei kahta keinotekoisesti toisiinsa liitettyä irrallista palasta.

”Raumalla riittää ostovoimaa. Tästä kertoo muun muassa se, että monet yritykset ovat ottaneet meihin aktiivisesti yhteyttä ja kertoneet haluavansa tulla vuokralaiseksi kauppakeskukseen. Jo kauppakeskuksen suunnitteluvaiheessa onkin olennaista hyödyntää kauppakeskuksen ja Vanhan Rauman synergia. Kauppakeskuksen isoilla kansainvälisillä brändeillä kaupunkiin saataisiin imua, joka voitaisiin Vanhassa Raumassa hyödyntää pitämällä huoli omista tuotteista. Olennaista Vanhan Rauman ja kauppakeskuksen yhdistämisessä on muun muassa luoda tilallisia siirtymiä sekä kertoa kauppakeskuksessa Vanhasta Raumasta sekä päinvastoin”, kertoo Skanskan aluejohtaja Jari Pölönen.

IdeaDrill Rauma -innovaatiokilpailun tuomaristoon kuuluivat Jari Pölönen Skanskasta ja Teppo Lundell Satakunnan ammattikorkeakoulusta sekä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun professori Heli Marjanen, Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Marko Mikkola, yrittäjä Pekka Palmu ja Rauman yrittäjien puheenjohtaja Kari Wendelin.

Lisätietoja:

Skanska Talonrakennus Oy, aluejohtaja Jari Pölönen, puh. 0400 787 376, jari.polonen[at]skanska.fi

Skanska Oy, markkinointi- ja viestintäjohtaja Cristina Rinnetie-Uski, puh. puh. 040 5019816, cristina.rinnetie-uski[at]skanska.fi

Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK, lehtori Teppo Lundell, puh. 044 710 3531 teppo.lundell[at]samk.fi

Turun sivistystoimialan romanioppilaiden perusopetuksen tukeminen -hanke päättyy tämän vuoden lopussa. Toimintaa on tarkoitus jatkaa syntyneen yhteistyöverkoston turvin. Hankkeen päätöstilaisuus ja konsertti järjestetään torstaina 24.11.2016.

aika / to 24.11.2016 klo 17.00 – 19.30
paikka / Opetusravintola Taito / Auditorio, Lemminkäisenkatu 14 - 18 B, Turku

Median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen kuulemaan hankkeen tuloksista.

Romanioppilaiden perusopetuksen tukeminen -hankkeen kolme keskeistä tavoitekokonaisuutta:

1. Romanioppilaiden perusopetuksen loppuunsaattamiseen ja hakeutumiseen toisen asteen koulutukseen. Kehitetään saattaen vaihtaen järjestelmää perusopetuksen, toisen asteen ja nuorisotoimen kanssa
2. Romanihuoltajien tukeminen kasvatus- ja koulutuskysymyksissä. Romanihuoltajien tapaamisia teematilaisuuksissa ja leirillä tavanomaisten huoltajatapaamisten lisäksi.
3. opetushenkilöstön erityisesti yläkoulujen oppilaanohjaajien, toisen asteen opinto-ohjaajien ja uraohjaajien sekä nuorisotoimen ja elinkeino- ja työvoimatoimiston henkilöiden kouluttaminen. Romanitaustaisten työntekijöiden ja romaniopiskelijoiden tieto-taidon hyödyntäminen

Romanit ovat suomalainen kielellinen ja kulttuurinen vähemmistö, joka on asunut Suomessa yli 500 vuotta. Suomen romaneita arvioidaan olevan 10 000. Lisäksi Ruotsin puolella asuu noin 3 000 suomalaista romania. Romaneita elää koko maassa, suurin osa kuitenkin Etelä- ja Länsi-Suomen kaupungeissa. Romaneilla on vahva oma kulttuurinen identiteetti, mutta he tuntevat hyvin voimakkaasti olevansa suomalaisia. Romanien kansallispäivää on vietetty eri maissa vuodesta 1971 lähtien.

Liitteenä lisätietoa hankkeesta. Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.

Lisätietoja / Karita Blom, puh. 040 584 4035
koulunkäynninohjaaja, romanihanketyöntekijä
Samppalinnan koulu
karita.blom@turku.fi

Ohjelma 24.11.

17.00 / Seminaarin avaus  / Matkassa mukana
Rehtori / hankekoordinaattori Jorma Kauppila, Turun kaupunki

17.30 / Romanilasten perusopetuksen tukeminen -hanke, lasten ja perheiden parhaaksi
Erikoissuunnittelija Tuula Lindberg, Lounais-Suomen aluehallintovirasto

17:45 / Koulutus tulevaisuuden luojana
Sosiaalineuvos Väinö Lindberg, valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta

18.00 / Konsertti
Hilja Grönfors Trio

19.00 / Kakkukahvit

Lyhytaikainen taidelähtöinen toiminta tarjoaa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen työmenetelmiä, joilla voidaan tukea nuoren elämäntaidollisia valmiuksia. Taiteilijaohjaajan luotsaama taideviikko sisältää tilanteita ja tapahtumia, taitehetkiä, joissa elämäntaidolliset elementit tulevat lähelle nuorta siten, että niitä voidaan tunnistaa, kokeilla ja harjoitella. Elämäntaitojen äärellä työskentely on virittäytymisen, keskittymisen, työskentelyn, rentoutuksen ja palautumisen muodostama prosessi. Peruskoulun jälkeisen nivelvaiheen koulutuksessa järjestettävää taidelähtöistä työpajamuotoista toimintaa tarkasteltiin kehittävän tutkimuksen otteella Lasten ja nuorten säätiön Taidot elämään -hankkeessa (2013–2016). Hankkeen tutkijana toimi Fanny Vilmilä Nuorisotutkimusverkostosta.

”Kokonaisuudessaan taidelähtöinen työpajamuotoinen toiminta tukee nivelvaiheen koulutuksen tavoitteita. Missään tapauksessa ei voida kuitenkaan väittää, että taidelähtöisellä toiminnalla olisi aina ja kaikille samankaltaista vaikuttavuutta. Nivelvaiheen koulutuksessa olevat nuoret ovat lähtökohdiltaan hyvinkin erilaisissa tilanteissa ja näin ollen kokemus taideviikolta pohjautuu nuoren omaan persoonaan ja toimijuuteen. Osalle nuorista taidelähtöinen toiminta on nuoren identiteettiä vahvistavaa ja osalle kivaa tekemistä”, toteaa tutkija Fanny Vilmilä. Tutkimus osoittaakin, että nuoret kokevat taidelähtöisen toiminnan hyvin eri tavoin. Osalle nuorista toiminta johtaa omien tai muiden ryhmäläisten vahvuuksien oivaltamiseen. Toisille toiminta vahvistaa jo osattua. Toiminta voi myös olla yksinkertaisesti tavallisesta koulupäivästä mukavalla tavalla poikkeavaa tai aiheuttaa nuorelle ahdistusta.

Nivelvaiheen koulutuksen luonteella on merkittävä osa taidetyöpajan onnistumisessa. Ryhmien omille opettajille taideviikko tarjosi mahdollisuuden nähdä nuoret toisin silmin, jolloin ymmärrys ryhmästä ja yksittäisistä nuorista vahvistui. Opettajien mukaan toiminta synnytti yhteishenkeä, jolla oli merkitystä myös muuhun opiskeluun. Toisaalta monelle tutkimukseen osallistuneelle nuorelle taideviikko tarjosi korvaavan kokemuksen peruskouluun liittyville negatiivisille kokemuksille. Keskeinen tekijä korvaavien kokemusten syntymiseen oli tyypillisestä koulumaisesta työskentelystä poikkeava prosessi, jossa taiteilija kohtasi nuoret toimijoina, ei niinkään opetuksen kohteina. Herkkyys toimia luovasti taidekasvatuksen, kulttuurisen nuorisotyön ja sosiaalipedagogiikan keinoin eri tilanteiden luonteet huomioiden vaikuttaisikin olevan ehdoton vaade taiteilijaohjaajan osaamiselle silloin, kun työskennellään nivelvaiheen nuorten parissa.

Lasten ja nuorten säätiön toteuttaman Taidot elämään -hankkeen (2013–2016) tavoitteena on ollut vahvistaa taidetoiminnan avulla nuorten identiteettiä ja avata nuorille näkymiä heidän oman elämänsä mahdollisuuksiin. Hankkeen ytimessä oli taiteilijaohjaajien johdolla toteutettava taideprojektiviikko, jossa nuoret pääsivät koettelemaan taitojaan sirkus- ja elokuvatyöpajoissa. Hankkeen kehittävä tutkimus pohjautuu kahdentoista ammattistarttiluokilla toteutetun taidetyöpajan havainnointiin. Raportti sopii luettavaksi kaikille nuorten parissa työskenteleville ja taidekasvatuksesta kiinnostuneille.

Fanny Vilmilä: Elämäntaitojen äärellä. Taidetyöpaja nuorten elämäntaitojen vahvistajana. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9219, nro 182, verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9227, nro 102, ISBN 978-952-7175-12-5 (nid.), ISBN 978-952-7175-13-2 (PDF). Sarja: Kenttä. 65 s., 8 euroa

Tilaukset: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/kirjat

Julkaisu verkossa: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/verkkojulkaisut/1435-elamantaitojen-aarella

Lisätietoja: tutkija Fanny Vilmilä, Nuorisotutkimusverkosto, 050 527 7781, fanny.vilmila@nuorisotutkimus.fi

Lehdistötiedote
24. marraskuuta 2016

Kolmatta kertaa järjestetyn Adobe Nordic Creative Talent -kilpailun voittajat julkistettiin eilen. Jokaisesta Pohjoismaasta finaaliin selviytyi seitsemän nuorta luovaa kykyä. Suomen finalisteista voittajiksi valittiin Marina Veziko ja Staffan Sundström.

Vuoden 2016 kilpailijoita tuomaroivat Lisa Care Borg (Ruotsi), Claus Due (Tanska), Sanda Zahirovic (Norja) sekä Janne Hänninen ja Joni Kukkohovi. Tuomaroinnissa otettiin huomioon finalistien ammattitaito, alkuperäisyys, innovatiivisuus ja töiden estetiikka.

“Tämän vuoden kilpailussa näimme osallistujia laajasti kaikilta luovan-alan osa-alueelta. Töiden taso on ollut todella korkea, mikä teki tuomaroinnista erityisen vaikeaa. Tänä vuonna eniten finalistien joukosta loistivat Marina Veziko ja Staffan Sundström”, kertoo Adoben Creative Cloud -ratkaisuiden Pohjoismaiden markkinointipäällikkö Anna Rose. 

Tuomariston perusteluita voittajista:

Marina Veziko

”Marinan portfolio vaikutti ensin olevan jälleen yksi esimerkki trendistä, jota voisi kutsua nimellä ”ugly trend”. Töiden perusteellisempi tarkastelu osoitti kuitenkin hänen olevan todella tasokas suunnittelija. Kanavien monipuolisuus kertoo, että Marinan lähestymistapa on todella ajatteleva ja erittäin luova. Marinan portfolio on juuri sellainen kuin portfolion kuuluukin olla: se erottuu joukostaja tuo selvästi esille hänen lähestymistapaansa suunnittelua kohtaan, mikä on olennaisen tärkeää kaikkien luovien töiden osalta.”

Staffan Sundström

“Näimme useita valokuvaajien portfolioita, mutta Staffanin työt erottuivat muista selkeästi. Työt ovat todellista A-luokkaa ja ne on esitelty kauniisti. Kaiken kaikkiaan Staffanin töistä paistaa moitteeton toteutus niin sisällöllisesti kuin muodollisesti. Mikäli tämän päivän nuoret kyvyt tuottavat näin komeaa jälkeä, niin meillä on valoisa tulevaisuus edessämme.”

Voittajat palkittiin The Brick -pokaalilla, Adobe Creative Cloudin vuosilisenssillä ja CAP&Design-lehden vuosikerralla. Lisäksi heidän töitään esitellään tietokoneiden näytöillä valikoiduissa toimistoissa, CAP&Design -lehdessä ja Adoben Pohjoismaisissa kanavissa.

Lisätietoja antavat:

Adobe Systems Nordic
Jes Schyum
+45 26 70 46 70
jes.schyum@adobe.com

Hill+Knowlton Strategies
Anitta Pirnes
+358 40 4869 436
anitta.pirnes@hkstrategies.com

Nykyään koulutuksella on erilaisia haasteita johtuen mm. yhteiskunnan muuttumisesta tai teknologian nopeasta kehittymisestä. Teknologian kehittyminen on muuttanut opiskelutapoja, luonut erilaisia mahdollisuuksia etsiä ja löytää tietoa, ja etenkin vieraiden kielten näkökulmasta katsottuna teknologia on tarjonnut monenlaisia mahdollisuuksia käyttää vieraita kieliä muiden kielten oppijoiden kanssa eri ainerajojen tai jopa valtakunnan rajojen yli. Luokkahuoneen seinät eivät enää rajoita kielenkäyttötilanteita, eivätkä perinteiset kirjalliset kielioppi- tai sanastoharjoitukset välttämättä motivoi oppijoita innokkaaseen opiskeluun.

Tässä väitöstyössä tutkitaan muutoksen monimutkaisuutta vieraiden kielten koulutuksessa. Työ seuraa etnografisia suuntaviivoja pyrkien kertomaan, mitä kielikoulutuksessa on tapahtunut ja mitä tapahtuu tällä hetkellä. Työ jakautuu kahteen osioon; ensimmäisessä osiossa luodaan katsaus suomalaisen kielikoulutuksen historiaan ja teoreettiseen viitekehykseen, toisin sanoen siihen, mitä kielikoulutuksessa on tutkittu ja kuinka tutkimus on vaikuttanut ymmärrykseen oppimisesta ja näkemyksiin hyvästä kielikoulutuksesta. Työn toisessa osiossa esitellään viisi neksusanalyyttistä osatutkimusta.

Työn viisi osatutkimusta valaisevat osaltaan nykyistä kielikoulutusta ja kielikoulutuksen tulevaisuutta eri näkökulmista. Kaksi ensimmäistä osatutkimusta suoritettiin internet-kyselyllä. Kyselyihin osallistui poliittisia päättäjiä, tulevien kieltenopettajien kouluttajia sekä vieraiden kielten opiskelijoita. Vastauksista analysoitiin, millaisia motiiveja osallistujat kuvaavat vieraiden kielten oppimiselle ja opetukselle. Kolme seuraavaa osatutkimusta suoritettiin pääasiassa yliopistolla kielten opiskelijoiden, mutta myös peruskoulussa oppilaiden parissa, seuraten heidän toimintaansa niin oppijoina kuin opettajina.

Toiminnan analysoinnissa keskityttiin siihen, kuinka osallistujat kuvasivat kokemuksiaan näissä osatutkimuksissa, kuinka heidän henkilöhistoriansa ilmentyi toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa, sekä millaisia vuorovaikutusjärjestyksiä oppimis- ja opetustilanteissa tuli esille. Lisäksi pohdittiin teknologian ja oppimisympäristön vaikutusta niin opetukseen kuin oppimiseenkin.

Väitöstyön tuloksista käy ilmi, että muutos on monimutkainen ja monitahoinen prosessi, joka herättää niin positiivisia kuin negatiivisia tuntemuksia osallistujissa. Koulumaailmassa muutos näyttää tapahtuvan hitaasti; on helppoa puhua muutoksesta ja sen tarpeellisuudesta, mutta muutoksen ulottaminen käytänteisiin on vaikeampaa. Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma kuvailee muutostarvetta monin sanoin. Onkin mielenkiintoista seurata, jäävätkö muutokset tekstitasolle vai muuttuuko opetus ja oppiminen käytännössä.

Mikä sitten rajoittaa muutosta? Väitöstyön tulosten myötä yksi merkittävä muutosvalmiuteen vaikuttava tekijä on toimijan henkilöhistoria. Henkilöhistoria sisältää henkilön kokemukset ja uskomukset, jotka puolestaan vaikuttavat siihen, kuinka henkilö suuntaa tulevaan. Jos esimerkiksi opiskelijalla on hyviä kokemuksia koulusta, hän ei välttämättä ole halukas muuttamaan koulua tai opetuskäytänteitä.

Tämän väitöstyön tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi opetuksen, oppimisympäristöjen, opettajankoulutuksen suunnittelussa ja opetussuunnitelmatyössä. Lisäksi työssä esitetään konkreettisia työskentelytapoja, joiden avulla toimintaa voidaan arvioida laajasti alasta riippumatta.

- - -

Filosofian maisteri Maritta Riekki väittelee Oulun yliopistossa 2.12.2016. Englantilaisen filologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Navigating Change: nexus-analytic explorations in the field of foreign language education (Muutosta kartoittamassa: neksusanalyyttisiä tutkimuksia vieraiden kielten koulutuksessa). Vastaväittäjänä toimii Senior Lecturer Sylvi Vigmo Göteborgin yliopistosta ja kustoksena yliopistonlehtori Leena Kuure Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Kaljusensalissa (KTK 112) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Filosofian maisteri Maritta Riekki

Syntymäaika ja -paikka: 1963 Oulu

Yo-tutkintovuosi ja koulu: 1982, Toppilan lukio

Nykyinen työpaikka:
Oulun yliopisto, humanistinen tiedekunta

Tiedekunta ja laitos:
Humanistinen tiedekunta / Englantilainen filologia

Väittelijän yhteystiedot:
maritta.riekki@oulu.fi
040 5677 758

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1410-8

Kielenoppimisen tutkimuksessa huomio on viime vuosina kääntynyt luokkahuoneesta myös sen ulkopuolella tapahtuvaan oppimiseen. Tutkijoita on alkanut kiinnostaa yhä enemmän, miten vierasta kieltä voidaan oppia luonnollisena osana elämää. Väitöstutkimus tarkastelee englannin kieltä ja kielenoppimista osana lasten arkea.

Väitöstyössä haastetaan niin sanottua perinteistä tutkimusta, jossa päähuomio rajataan koulussa tapahtuvaan opetukseen ja testitilanteisiin. Väitöstyön osatutkimukset käsittävät useita konteksteja: oppilaiden koteja, opettajankoulutusta ja koulua. Koulu- ja luokkahuonekontekstin lisäksi kahden osatutkimuksen haastattelutilanteet oppilaiden kodeissa haastoivat vanhemmat – tärkeät "kielikasvattajat" – keskustelemaan ja tutkimaan omaa rooliaan lapsensa kielenoppimiseen liittyvien erilaisten käytänteiden tukijana.

Tutkimuksessa esitellään kielenoppimisen tutkimukseen soveltuva lähestymistapa, joka tuottaa uudenlaista näkökulmaa kielten opetuksen kehittämiseen pitkällä aikavälillä. Tutkimuksen tuloksena näkyväksi tuotettu ymmärrys kielen oppimiseen liittyvästä muutoksesta voi vaikuttaa välillisesti valtakunnallisiin linjauksiin, opetussuunnitelmaan ja opettajankoulutukseen.

Väitöstutkimuksen tutkimusstrategia – neksusanalyysi – osoittautui toimivaksi otteeksi tarkastella erilaisia oppilaan arkiympäristön tarjoumia vieraan kielen oppimiselle. Kielen oppiminen ja opetus nähdään monimutkaisena, ajoittain kaoottisena ja vähitellen yhteisöllisen toiminnan ja osallistumisen kautta kehittyvänä prosessina ja ekologiana.

Tutkimuksen aineistoa kerättiin koulusta, oppilaiden kotoa ja yliopiston kieltenopettajien koulutuksesta. Kieltenopiskelijoiden oppilaille toteuttaman kansainvälisen verkkoprojektin aikana tehtyjen havaintojen perusteella kaksi 12-vuotiasta suomalaista oppilasta valittiin osatutkimuksiin heidän erilaisten toimintatapojensa vuoksi.

Väitöskirjan neljästä osatutkimuksesta ensimmäinen kuvaa sitä, miten kouluprojektin aikaiset havainnot kiinnittivät opettajan huomion ja herättivät kiinnostuksen selvittää tarkemmin, mitä oppilaiden vapaa-ajalla kielen oppimisen suhteen tapahtui. Toisessa osatutkimuksessa selvitellään, millaista kielen oppimista tukevaa sosiaalista toimintaa kotiympäristö tarjosi oppilaan kielenoppimiselle. Kolmannessa osatutkimuksessa tarkastellaan kielenopettajan, oppilaan ja tämän vanhempien kesken käytyä keskustelua kielenoppimisen muuttuvista käsityksistä. Neljäs osatutkimus havainnollistaa, kuinka kieltenopiskelijat ottivat haltuunsa ekologisen kielenoppimisen näkemyksen ja sovelsivat sitä oppilaille suunnittelemassaan ja toteuttamassaan kieliprojektissa.

Käsitykset siitä, miten vieraan kielen oppimis/opetusprosessin nähdään tapahtuvan, nivoutuvat käytännössä niin huoltajan, oppilaan, opettajan kuin opettajaksi opiskelevan kielenoppijahistoriaan, omaksuttuihin käsityksiin, käytänteisiin ja uskomuksiin. Muutos on hidasta ja edellyttää monitahoista ja moninäkökulmaista keskustelua opetus-oppimisprosesseista tämän päivän arjessa, jossa vieraan kielen opettajilla ja opettajia kouluttavilla on keskeinen rooli.

- - -

Filosofian lisensiaatti Hilkka Koivistoinen väittelee Oulun yliopistossa 3.12.2016. Englantilaisen filologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Changing understandings of language learning and teaching: the perspectives of pupils, parents and future language teachers (Muuttuva ymmärrys kielenoppimisesta ja -opetuksesta: oppilaiden, vanhempien ja tulevien kieltenopettajien näkökulmia). Vastaväittäjänä toimii dosentti Peppi Taalas Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena dosentti Leena Kuure Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Kaljusensalissa (KTK112) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Filosofian lisensiaatti Hilkka Koivistoinen

Syntymäaika ja -paikka: 1960 Iisalmi

Yo-tutkintovuosi ja koulu: 1979 Iisalmen lukio

Nykyinen työpaikka:
Itä-Suomen yliopisto
029 445 1111

Tiedekunta ja laitos:
Humanistinen tiedekunta / englantilainen filologia

Väittelijän yhteystiedot:
hilkka.koivistoinen@uef.fi
044 560 5383

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1412-2

Kolme Nuorisotutkimusverkoston julkaisemaa kirjaa, Missä lapsuutta tehdään? (toim. Kirsi Pauliina Kallio, Aino Ritala-Koskinen ja Niina Rutanen), Koulua on käytävä (Petri Paju) ja Koulu on enemmän (Tomi Kiilakoski) on julkaistu verkkoversioina. Jälkimmäinen näistä on saatavilla edelleen myös painettuna kirjana, muut kaksi ovat loppuunmyytyjä. Verkkoversiot löytyvät osoitteesta http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisut/verkkokauppa/verkkojulkaisut.

Kirsi Pauliina Kallio, Aino Ritala-Koskinen ja Niina Rutanen (toim.): Missä lapsuutta tehdään?

Missä lapsuutta tehdään? -teoksessa käsitellään erilaisten lapsuuksien rakentumisen tiloja ja lapsuuden tapahtumapaikkoja lähestyen niitä kahdesta suunnasta. Tarkastelun lähtökohtana ovat yhtäältä lapsille tuotetut ja tarjotut tilat sekä lapsuudelle yleisemminkin luodut puitteet, joiden rakentumiseen osallistuvat monet tahot, kuten valtio instituutioineen, perheet arkisine käytäntöineen ja media poliittisine ja kaupallisine intresseineen. Toisaalta lähdetään liikkeelle lasten itse tuottamista paikoista.

Painettu kirja on julkaistu vuonna 2010.

Petri Paju: Koulua on käytävä. Etnografinen tutkimus koululuokasta sosiaalisena tilana

Härkälän kaupunki ja sen yhtenäiskoulu sijaitsevat eteläisessä Suomessa. Vuoden 2009 syysloman jälkeen yhtenäiskoulun 9C-luokassa aloitti kaksi uutta oppilasta, jotka olivat 42- ja 56-vuotiaita tutkijoita. Nuorisotutkimusverkoston organisoima Suomen ihanuus ja kurjuus -tutkimushanke oli tullut kaupunkiin.

Tämä on koulututkijoista toisen, Petri Pajun, kirjoittama väitöstutkimus, joka tarkastelee koululuokkaa sosiaalisena tilana. Tutkimuksessa esitellään ja analysoidaan sitä, miten tutkijoiden oman luokan elämä eteni aina seuraavan kevään Suvivirteen asti. Tutkimuksessa käsitellään koulunkäyntiä ja muuta, joka tapahtuu koulussa, muttei liity tiiviisti koulunkäyntiin.
 
Kun yhdeksäs luokka päättyy, lähes kaikki jatkavat koulua toisen asteen oppilaitoksissa. Kouluihin haetaan peruskoulun päättötodistuksella, joka kirjoitetaan kullekin yksilölle erikseen. Koulun aikana heidän on kohdattava ja ratkaistava koululaisen perusongelma: yksin jäämisen pelko.
 
Teos sopii luettavaksi koulusta kiinnostuneille, ammatti- ja maallikkokasvattajille sekä alan opiskelijoille.

Painettu kirja on julkaistu vuonna 2011.

Tomi Kiilakoski: Koulu on enemmän. Nuorisotyön ja koulun yhteistyön käytännöt, mahdollisuudet ja ongelmat

Mitä on nuorisotyö koulussa? Millaisia ovat koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytännöt? Millä tavalla nuorisotyön palveluja tulisi jatkossa järjestää? Miten nuoria voidaan tukea heidän kasvuympäristöissään?

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö on kansallisesti ja kansainvälisesti kiinnostuksen ja kehittämisen kohteena. Tutkija Tomi Kiilakosken Koulu on enemmän -teos käsittelee nuorisotyön ja koulun yhteistyön käytäntöjä, mahdollisuuksia ja ongelmia. Teos pohjautuu vuosina 2012–2014 toteutettuun Kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkosto Kanuunan rahoittamaan ja ohjaamaan hankkeeseen, jossa tutkittiin koulun ja nuorisotyön kehittymistä ja kehittämistä viidessä suomalaisessa kaupungissa.

Yleistajuinen teos on tarkoitettu kaikille nuorisotyöstä ja koulusta toimintaympäristönä kiinnostuneille.

Painettu kirja on julkaistu vuonna 2014, ja se on edelleen saatavilla. Kirjan voi tilata osoitteesta www.nuorisotutkimusseura.fi/verkkokauppa.

Tampereen ammattikorkeakoulu pitää Tampere3-hankkeen tavoitteita niin arvokkaina opiskelijoille ja yhteiskunnalle, että se on valmis jatkamaan neuvotteluja hankkeen edistämiseksi. Toteutuessaan Tampere3:sta syntyy koko Suomea hyödyttävä ja kansainvälisesti merkittävä korkeakouluyhteisö, jolla on laajaa vaikuttavuutta työ- ja elinkeinoelämään.

Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus päätti kokouksessaan 24.11.2016 valtuuttaa hallituksen puheenjohtajan ja rehtorin allekirjoittamaan Uusi yliopisto -säätiön säädekirjaan kuuluvan sitoumuksen Tampere3-korkeakouluyhteisön muodostamiseksi.

Tampereen kaupunginvaltuusto mahdollisti osaltaan tämän päättämällä kokouksessaan 21.11., että kaupunki osallistuu uuden yliopistosäätiön perustamiseen ja perustajajäsenenä sijoittaa omistamansa Tampereen ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeet tulevan säätiön pääomaan.
Tampereen kaupungin tiedote 21.11.2016

Lisätietoa:
Tampereen ammattikorkeakoulu
- hallituksen puheenjohtaja Matti Höyssä, p. 0400 625 972, matti.hoyssa@pp.inet.fi
- rehtori, toimitusjohtaja Markku Lahtinen, p. 050 524 6525, markku.lahtinen@tamk.fi

Turun kaupunki järjestää jälleen kaupungin kuudesluokkalaisille itsenäisyyspäiväjuhlan Turun Linnassa perjantaina 2.12.2016. Tämän vuoden teemana on reformaation juhlavuosi. Suomalaisen koulutuksen synty ja kehittyminen sekä reformaation jälkeen toteutunut kansalliskielten merkityksen ja kansanopetuksen kasvu loivat vahvaa pohjaa Suomen itsenäistymiselle 100 vuotta sitten.

Turun kaupungin kuudesluokkalaisten itsenäisyyspäiväjuhla
Paikka: Turun linna, Linnankatu 80, Turku
Aika: 2.12.2015 klo 11.15

Median toivotaan saapuvan paikalle klo 11.30 mennessä. Pukukoodi medialle on smart casual.

Luokat saapuvat Turun linnalle klo 11.15 alkaen opettajiensa johdolla ja siirtyvät linnan juhlakerrokseen tervehtimään kättelemällä tilaisuuden isäntää, Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa Seppo Lehtistä ja hänen vaimoaan Kaija Lehtistä.

Itsenäisyyspäiväjuhla alkaa isännän puheella klo 12. Lisäksi ohjelmassa on harmonikka- ja kitaramusiikkia. Vieraita tulee tervehtimään myös Turun Mikael, mainetta ja kunniaa uskonpuhdistuksen toteuttajana myöhemmin niittänyt Mikael Agricola. Juhlaohjelman lopuksi lauletaan Maamme-laulu sekä palkitaan paras käyttäytyjä. Ohjelman jälkeen luokat siirtyvät buffet-tilaan Kuningattarensaliin nauttimaan pientä naposteltavaa. Tilaisuus päättyy noin klo 13.

Turku on järjestänyt kuudesluokkalaisille itsenäisyyspäiväjuhlan vuodesta 2001 lähtien. Juhliin pääsevät vuosittain eri koulujen oppilaat. Tänä vuonna juhlaan osallistuu noin 350 koululaista opettajiensa kanssa Turun alakoulujen kuudensilta luokilta.

Lisätietoja:
Sari Haavisto
Suhdetoimintakoordinaattori, Turun kaupunki
puh. 050 5590 171
sari.haavisto@turku.fi

Linnan juhlien kulku

11.30 Median edustajien toivotaan olevan paikalla ennen vieraiden kättelyn alkua

n. 11.50
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen ja rouva Kaija Lehtinen ottavat vieraat vastaan Kuninkaan salissa

12.00 Tervetulopuhe, Seppo Lehtinen

12.15 Turun Mikael kertoo Tukholman ajastaan nuorena opiskelijana

Maamme laulu, orkesterin johdolla. Lauletaan säkeistöt 1 suomeksi ja ruotsiksi ja 11 suomeksi

12.25 Tarjoilu kuningattaren salissa. Tarjolla mehua (laseista) ja leivos, konvehti ja marmeladia

12.45 Paras käyttäytyjä palkitaan. Sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen ojentaa palkinnon yhdessä museopalvelujohtaja Olli Immosen kanssa

13.00 Tilaisuus päättyy

TeknologiaTiistai näkyy kaikkialla Suomessa - Kaakonkulmalta Lappiin. Tiistaina 29.11. ammatilliset oppilaitokset ja teknologiayritykset tekevät uuden kone- ja tuotantotekniikan ammatillisen koulutuksen näkyväksi - innostava oppimispolku oppilaitoksesta työelämään tulevaisuuden ammattiosaajille.

Ammatilliset oppilaitokset 50 paikkakunnalla eri puolella Suomea järjestävät yhdessä teknologiateollisuuden yritysten kanssa TeknologiaTiistai-tapahtumia. Yläkoululaiset, heidän opettajansa ja myös vanhempansa pääsevät näkemään kone- ja tuotantotekniikan opiskelua ja opiskelupaikkoja sekä ammattiosaajien työtä ja työpaikkoja. Tapahtumat eri puolilla Suomea ovat paikkakuntakohtaisia ja alueen toimijoiden yhteistyön tulos. TeknologiaTiistain toteuttajat Suomen kartalla. 

Ammatillisissa oppilaitoksissa paljon mahdollisuuksia

Omnian rehtori Maija Aaltolan mukaan on erinomaista, että koko maan kattavasti näytetään mitä ammatillisen koulutuksen uudistaminen merkitsee. Uudet laaja-alaiset tutkinnot tarkoittavat, että opiskelijalla on mahdollisuus erikoistua ja syventää osaamistaan yksilöllisillä valinnoilla. Työelämän kannalta parasta on, että työssäoppimista on helpompi räätälöidä yritysten osaamistarpeiden mukaisesti.

- Teknologiateollisuuden yrityksissä digitaalisuus on arkea ja siksi vahvasti esillä osaamistarpeissa. Meidän pitää nyt koulutuksella varmistaa, että tulevaisuudessa on riittävästi kehittämis- ja kehittymishaluisia ammattiosaajia.

 Kainuussa nostetaan näkyvästi esille teknologiayritysten saamat suuret tilaukset ja kerrotaan miksi kone- ja tuotantotekniikan koulutus on erinomainen vaihtoehto alueen yläkoululaisille.

 - Uskomme, että onnistumme innostamaan nuoria ja tuplaamme opiskelijoiden määrän. Investointimme uuteen oppimisympäristöön tukee työtämme, painottaa Liisa Härmä, tekniikan ja liikenteen alan koulutusjohtaja Kainuun ammattiopistosta.

Tampereella esitellään uutta kone- ja tuotantotekniikan tutkintoa sekä Tredun suunnitelmia uudesta digitaalista oppimisympäristöstä, joka mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun.

 - Kärkenä on henkilökohtaistaminen ja tulevaisuuden työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot, jotka eivät vielä ole potentiaalisten ammattiosaajien tiedossa, kertoo Tredun kone- ja tuotantotekniikan koulutuspäällikkö Timo Saari.   

Osaajille on todellinen tarve

TeknologiaTiistaista tehdään vuosittainen valtakunnallinen tapahtuma, jolloin yläkoululaiset, heidän opettajansa ja vanhempansa tutustuvat kone- ja tuotantotekniikan ammatillisen koulutuksen ja teknologiateollisuuden yritysten tarjoamiin mahdollisuuksiin.

 - Teknologiateollisuuden yrityksissä on töissä lähes 300 000 ihmistä, heistä puolella on ammatillinen tutkinto. Siksi on tärkeää, että oppilaitokset ja yritykset yhdessä nostavat ammatillisen koulutuksen tarjoamat mahdollisuudet näkyväksi korostaa Anne Ahkola-Lehtinen, Teknologiateollisuus.

Lisätietoja: Anne Ahkola-Lehtinen, Asiantuntija Osaaminen ja innovaatiot, Teknologiateollisuus ry
anne.ahkola-lehtinen@teknologiateollisuus.fi,  044 055 3345