HAMKissa syksyllä 2014 käyttöön otetulla moduuliopetusmallilla näyttää olevan positiivinen vaikutus opintojen etenemiseen.

Lukuvuodeksi 2014–2015 kaikki Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) opetussuunnitelmat uudistettiin niin, että tutkinnot muodostuvat 15 opintopisteen moduuleista. Moduulit ovat työelämälähtöisiä osaamiskokonaisuuksia, joista vanha opintojakso- ja oppiaineajattelu on häivytetty pois. Tilalla on ilmiöperustaisuus ja eri osaamisista muodostuvat oppimiskokonaisuudet.

Osa moduuleista on opiskelijoille pakollisia (tutkinnon ydinosaamisen moduulit), osa valinnaisia opiskelijan valitseman suuntautumisen tai työelämän tavoitteiden mukaan (profiloivat moduulit). Moduulit toteutetaan perätysten lukuvuoden aikana, jolloin opiskelijan samanaikaisesti opiskeltavien asioiden määrä on vähentynyt, samoin oppimistehtävät liittyvät entistä paremmin yhteen.

Moduulirakenne on muuttanut myös opettajuutta, sillä toimiminen moduuleissa edellyttää opettajilta tiimityötä ja yhteissuunnittelua. Opetus on entistä enemmän ohjaamista ja valmentamista, vähemmän valmiiksi pureksitun tiedon jakamista. Samalla lisättiin ohjauksen saatavuutta, jolloin ohjaavat opettajat ovat opiskelijan tukena tarvittaessa työpäivän aikana.

Opintopistekertymät kasvaneet

Lukuvuoden 2015-2016 tulosten perusteella näyttää siltä, että moduuliopetuksessa opiskelijoiden opintopistekertymät ovat kasvaneet aiempiin vuosiin nähden. Tämä positiivinen kehitys näkyy selvästi uudistuneessa opintojen kulun seurannassa, jossa hyödynnetään tiedon louhintaa HAMKin tietokannoista. Sen myötä vastuuhenkilöt voivat seurata yksittäisten opiskelijoiden etenemistä.

– Kyseessä ei ole kyttäys vaan mahdollisuus tukea ja ohjata opiskelijaa tarvittaessa. Parantunut eteneminen näkyy selvästi lukuvuoden aikana 55 opintopistettä saavuttaneiden opiskelijoiden osuuden kasvuna HAMKissa, vararehtori Janne Salminen toteaa ja muistuttaa, että ammattikorkeakoulujen rahoituksessa opintojen etenemisellä on huomattava merkitys, sillä lähes neljännes rahoituksesta määräytyy tämän suoriteluvun kautta.   

- Nämä ovat ensimmäisiä merkkejä siitä, että HAMKissa toteutettu koulutuksen perusteellinen uudistus tuottaa tulosta. Nopeampi ja suunnitelmien mukainen eteneminen on opiskelijan etu. Myös parantunut ja informatiivisempi opintojen etenemisen seuranta toimii nyt aivan eri lailla kuin ennen, Salminen iloitsee kehityksestä.

Opiskelijat tyytyväisiä

Myös opiskelijat ovat tyytyväisiä moduulimalliin siirtymiseen. – Moduulimalli on oikein hyvä tapa opetuksen toteuttamiseen.  Opintoni ovat edenneet alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, sanoo Lepaalla rakennetun ympäristön koulutuksessa kolmatta vuotta opiskeleva Sonja Kytömäki. Hän pitää moduulimallista, mutta näkee siinä myös kehitettävää.

– Moduulimallissa erityisen hyvää on se, että voi keskittyä useamman viikon kokonaisuutena tiettyyn aiheeseen ja siihen liittyviin harjoitustehtäviin. Toisaalta aikataulut ovat hyvin tiukkoja, enkä usko että olisi mahdollista nopeuttaa valmistumista suorittamalla moduuleita vielä tiiviimmällä tahdilla, Kytömäki sanoo.

Tiedon louhinta palvelee suunnittelua ja ohjausta

Oppiminen ja opintojen sujuva eteneminen ovat opetuksen kehittämisen lähtökohta HAMKissa, ja sen ohella on viime vuosina määrätietoisesti kehitetty tietotuotantoa, tiedon louhintaa, palvelemaan toiminnan suunnittelua ja ohjausta. Yhtenä tiedon louhinnan kohteena on ollut opintojen etenemisen helppo ja ajantasainen seuranta.

– Tiedon louhinnalla on tehty toimintaa näkyväksi, pystytty nopeammin reagoimaan asioihin ja tekemään korjaavia toimenpiteitä, kuvailee yliopettaja Tuija Engbom Teknologiaosaamisen yksiköstä. Esimerkiksi Teknologiaosaamisen yksikössä yhteismitallinen tieto on Engbomin mukaan ollut myös hyvä lähtökohta yhteiselle keskustelulle ja hyvien käytänteiden jakamiselle.

Lisätietoja moduuliopetuksesta, opintojen etenemisen seurannasta ja tiedonlouhinnasta antavat seuraavat henkilöt:

vararehtori Janne Salminen, p. 03 646 4282, janne.salminen@hamk.fi

koulutuksen kehittämispäällikkö Pirjo Kuisma, p 03 646 4517, pirjo.kuisma@hamk.fi

yliopettaja Tuija Engbom, p. 03 646 2701, tuija.engbom@hamk.fi

tiedonlouhinnan asiantuntija Jari Järvinen, p. 03 646 4238, jari.jarvinen@hamk.fi               

Vaasan ammattiopiston Studio Parcoksen kauneushoitolapuolen palvelut ovat nyt entistä paremmin saavutettavissa.

Studio Parcoksen kauneushoitola on uudistanut aukioloaikoja sekä parantanut kaksikielistä palveluaan. Kauneushoitola palvelee nyt myös iltaisin kello 18 asti, perjantaisin asiakaspalvelua tarjotaan myös ruotsinkielellä.

-          Uudistuksella haetaan entistä työelämälähtöisempää oppimisympäristöä ja pyritään antamaan työssäkäyvillekin mahdollisuuksia hyödyntää palveluitamme, kertoo kauneusalan opettaja Johanna Similä. Päätavoitteena luonnollisesti on, että opiskelijat saavat entistä enemmän työskennellä aidoissa työelämän tilanteissa.

Opetusvälineet kehittyvät, kauneussalongin valikoimaan on hiljattain lisätty myös uusia laitehoitoja.

-          Dual injector -laitehoidossa yhdistyvät radiofrekvenssi- ja elektroporaatiotekniikka. Dual Injector-hoito lisää kollageenin muodostusta, kuona-aineet poistuvat tehokkaammin ja iho kiinteytyy. Tehokkaampaa ihon kuorintaa toivoville on tarjolla ihoa uudistava timanttihionta-hoito, kuvailee Similä.

Studio Parcoksen palvelut ja nettiajanvaraus löytyvät Parcoksen kotisivuilta osoitteesta www.studioparcos.fi. Laajentuneet aukioloajat koskevat kauneushoitolaa, hiussalonki palvelee tutuilla aukioloajoilla. 

Lisätietoja: lärare Johann Similä, puh. 040 546 2516, johanna.simila@edu.vaasa.fi

Vaasan ammattiopisto, Vaasan aikuiskoulutuskeskus ja Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto yhdistyvät 1.1.2017. Uuden oppilaitoksen nimi on Vamia.

Lehdistötiedote
8. joulukuuta 2016

Suomalaiset toimistotyöntekijät käyttävät 6,6 tuntia eli lähes yhden päivän viikosta hallinnollisiin paperitöihin, kuten dokumenttien tulostamiseen ja lähettämiseen sähköpostitse. Jos aikaa säästyisi enemmän, käyttäisivät suomalaiset sen kaikkein mieluiten yhdessäoloon oman kumppanin ja perheen kanssa. Tiedot käyvät ilmi Adoben tekemästä kyselytutkimuksesta.

Kyselyn mukaan dokumenttien tulostamisen ja sähköpostin lähettämisen koetaan syövän kaikkein eniten aikaa toimistotyössä. Yli kolmasosa (34 %) suomalaisista vastaajista koki, että ainakin puolet tulostustöistä vie enemmän aikaa kuin alun perin oli ajatellut. 36 prosenttia vastaajista sanoi samaa dokumenttien lähettämisestä sähköpostitse. 

”Dokumenttien käsittelyyn tuntuu menevän jatkuvasti enemmän aikaa. Lähtökohdin yksinkertaisista töistä on tullut monimutkaisia ja aikaa vieviä ja ne aiheuttavat työntekijöille paineita. Samaan aikaan on nähtävissä, että niin fyysisten kuin digitaalisten dokumenttien etsimiseen menee liikaa aikaa ja resursseja. Pahimmassa tapauksessa dokumenttien kanssa sählääminen on voinut johtaa jopa sopimuksen menettämiseen asiakkaan kanssa”, sanoo Adobe Document Cloudin Pohjoismaiden markkinointipäällikkö Klara Lundquist.

Kyselyn mukaan paperitöiden tökkiminen on johtanut siihen, että 43 prosenttia suomalaisista vastaajista on joutunut tekemään ylitöitä työajan ulkopuolella tai viikonloppuisin ja loma-aikoina viimeisen 12 kuukauden aikana. Euroopan tasolla keskimäärin 64 prosenttia vastaajista on tehnyt ylitöitä työajan ulkopuolella, ja 49 prosenttia on työskennellyt viikonloppuisin ja loma-aikoina tehottoman toimistotyön seurauksena.

Digitalisaatio vaatii strukturoidumpaa työskentelyä

Modernissa työympäristössä työpöydälle kertyvät fyysiset dokumentit eivät välttämättä aiheuta työn tukkoisuutta. Sen sijaan sähköpostiin, vanhoihin kansioihin ja pilvipalveluihin kasaantuvat virtuaaliset tiedostot saattavat tuottaa työssä hankaluuksia. Lundquistin mukaan ongelmana ei ole tiedostojen digitoiminen vaan digitalisaation mahdollistamien työprosessien strukturointi.

“Ei riitä, että sähköpostilla korvataan postikorttien lähettäminen. Kyse on työprosessien parantamisesta ja siitä, että työntekijöillä on mahdollisuuus työskennellä missä ja milloin tahansa. Kyselyssämme kolme viidestä vastaajasta sanoo, että sähköinen allekirjoitus helpottaisi sopimusten tekoa ja on mahdollista silloinkin, kun ei istu tietokoneen ääressä.” 

Ratkaisuna ongelmiin nähdään paitsi parempien dokumenttikirjastojen luominen myös uusien aplikaatioiden ja sovellusten käyttöönotto.

”Suomalaiset vastaajat kokivat dokumentinhallintaratkaisujen entistä monipuolisemmat ja tehokkaammat toiminnot parhaiksi keinoiksi yksinkertaistaa monimutkaista työnkulkua. Suomessa ollaan myös avoimia uusille ratkaisuille. Lähes kolmasosa on valmis kokeilemaan ääniohjauksella toimivaa hakutoimintoa dokumenteille, ja neljäsosa pitää synkronoitavien mobiiliaplikaatioiden roolia tärkeänä. Haasteena onkin kehittää entistä parempia ratkaisuja, joilla työntekijät pääsevät tiedostoihin käsiksi muutamalla klikkauksella ilman tarvetta istua koneen ääressä. Automaattitäydennystoiminnot ja käyttäjäkokemuksen suunnittelu nousevat tällöin avainrooliin, jotta työn tuottavuutta saadaan parannettua”, Lundquist sanoo.

Vapaa-aikaa halutaan viettää kumppanin ja perheen kanssa

Tehottoman paperityön sijaan suomalaiset viettäisivät aikaa mieluiten oman kumppanin (56 % vastaajista) ja oman perheen kanssa (44 % vastaajista). Myös muissa Pohjoismaissa aikaa vietettäisiin mieluiten perheen ja kumppanin kanssa. Sen sijaan esimerkiksi Isossa-Britanniassa vastaajat tekisivät mieluummin projektityötä tai muita työtehtäviä (44 % vastaajista), ja ranskalaiset puolestaan käyttäisivät ajan treenaamiseen (44 % vastaajista).

Tietoja kyselystä

Kyselytutkimus toteutettiin Euroopassa syys-lokakuun aikana ja siihen osallistui 7 000 kokoaikaista toimistotyöntekijää, jotka käyttivät tietokonetta työssään päivittäin. Kyselyn toteutti Golin Adoben toimeksiannosta. Vastaajien jakauma oli seuraava: 2 000 vastaajaa Isosta-Britanniasta, Ranskasta, Saksasta ja Hollannista 1 000 vastaajaa per maa sekä Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta 500 vastaajaa per maa.

Lehdistömateriaalit:

• Tutkimusraportti (myös liitetiedostona)    
• Infograafi tuloksista (myös liitetiedostona)
• Peli: http://adobe-bingo.architectstage.com/

Lisätietoja antavat:

Adobe Systems Nordic
Jes Schyum
+45 26 70 46 70
jes.schyum@adobe.com

Hill+Knowlton Strategies
Anitta Pirnes
+358 40 4869 436
anitta.pirnes@hkstrategies.com

Lappeenrannan kaupunki juhlistaa Suomi 100 -juhlavuotta koko merkkivuoden 2017 ajan toimialojensa tuottamien palvelujen ja tapahtumien yhteydessä. Kukin toimiala tarjoaa vuoden aikana myös erityistä juhlavuoteen liittyvää, kaupunkilaisille tarkoitettua ohjelmaa. Esimerkiksi liikuntatoimi järjestää 100 päivää kestävän Satavarma liikkuja -kampanjan ja tekninen toimi toteuttaa Tulevaisuuden kuusi -istutuskampanjoita eri puolilla kaupunkia. 

Juhlavuosi on näyttävästi esillä Lappeenrannan museoiden, maakuntakirjaston, kaupunginteatterin ja kaupunginorkesterin ohjelmatarjonnassa. Kaikissa maakunnan kouluissa, oppilaitoksissa ja päiväkodeissa satavuotiasta isänmaata juhlitaan 6. huhtikuuta. 

Suomi 100 -juhlavuotta Lappeenrannassa valmistelleen toimikunnan puheenjohtaja, viestintäjohtaja Alina Kujansivu kertoo, että kuntalaisille halutaan tarjota mahdollisuus osallistua juhlavuoden viettoon samalla, kun he osallistuvat kaupungin järjestämiin tapahtumiin ja kampanjoihin tai käyttävät kulttuuripalveluja. 

– Tarkoituksena on, että juhlavuosi sävyttää palvelujamme kullakin toimialalla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että juhlavuosi näkyy aina liikuntapalveluista kukkaistutuksiin asti. Valtakunnallinen teema yhdessä tekeminen ja maakunnallinen teema karjalaisuus tulevat myös korostetusti esille kaupungin palveluissa ja tapahtumissa, Kujansivu kertoo. 

Suomen merkkivuosi nousee esille jo juhlavuoden kynnyksellä, kun uudenvuoden juhlassa 31.12. Lappeenrannan satamatorilla paljastetaan Suomi 100 -jääkirjaimet. Heti vuodenvaihteen jälkeen nähtävän ilotulituksen koreografia on toteutettu samanaikaisesti esitettävän Sibeliuksen Finlandian mukaisesti. 

Kesän koittaessa kaupungin merkittävien kohteiden kukkaistutukset ovat sinivalkoisia. Juhlaliputus sata päivää sataan toteutetaan keskikaupungilla 26.8.–6.12. 

Satavarmasti liikkeelle 

Muiden liikuntapalveluidensa rinnalla Lappeenrannan liikuntatoimi käynnistää 1. helmikuuta 100 päivää kestävän Satavarma liikkuja -kampanjan, jonka aikana aktivoidaan asukkaita liikkumaan.

Toinen kampanja, LiikuntaGrilli – syttyy vaikka sataa, toteutetaan kesällä. Kampanjan aikana 2.5.–27.8.2017 liikuntatoimen 50 euron hintaisen älykortin hankkija voi käyttää uimahalleja, urheilutaloa ja Joutsenohallia rajattomasti talojen aukioloaikojen mukaisesti. 

Uimahalleissa järjestetään äitienpäivänä Suomineidon uinnit ja isänpäivänä Willimies-uinnit.
 

Museo paljastaa Karjalan kasvot 

Lappeenrannan taidemuseon näyttely- ja ohjelmatarjontaan sisältyy muun muassa Karjalan kasvot -näyttely 3.6.–10.9.2017. Näyttelyssä Karjalaa ja sen eri kasvoja, metsiä, maisemia, kaupunkeja, kyliä ja ihmisiä esitellään niin vanhempien kuin joidenkin uudempienkin teosten välityksellä. Näyttelyn Karjala kattaa sekä rajan taakse jääneet alueet että Etelä- ja Pohjois-Karjalan. 

Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset / Kaski (1893) kiertää Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi viidessä suomalaisessa taidemuseossa. Lappeenrannassa kiertue on elo-syyskuussa. 

Etelä-Karjalan museossa avautuu 22. huhtikuuta Sodan värit – Värivalokuvia talvi- ja jatkosodasta -näyttely, jossa tutustutaan harvinaisiin värivalokuviin toisen maailmansodan ajalta.
 

Teatterissa Me suomalaiset 

Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi Lappeenrannan kaupunginteatteri on valinnut kevätkauden 2017 ohjelmistoonsa pääasiassa suomalaisia tekstejä eri ikäryhmille. Suomalaisuus korostuu myös teatterin vierailuesityksissä. 

Teatterin ensi-iltavuosi 2017 alkaa 12. tammikuuta H.C. Andersenin satuklassikolla Keisarin uudet vaatteet. Hella Wuolijoen Niskavuoren nuori emäntä jatkaa juhlintaa suurella näyttämöllä tammikuun lopulla. Maaliskuussa kantaesitykseksi valmistuu Helena Anttosen Terijoella, näytelmä täysihoitolan työntekijöistä ja asukkaista vuonna 1933. 

Meneillään olevat näytelmät Kuin ensimmäistä päivää sekä Jonni ovat myös molemmat kotimaisia tekstejä, ja Halua mut hiukan –revyyn tekstit ovat Juice Leskisen suomentamia.

Toukokuussa suurella näyttämöllä nautitaan suomalaisesta musiikista: musikaali Nahkatakkinen tyttö toteutetaan yhteistyössä Lappeenrannan lukioteatterin kanssa. Näytelmä perustuu Dingon musiikkiin.

Maakuntakirjastossa kerrotaan Suomen ja Etelä-Karjalan historiasta ja nykypäivästä 

Maakuntakirjaston juhlavuoden tapahtumissa nostetaan esiin kirjailijoita ja esiintyjiä, jotka kertovat Suomen ja Etelä-Karjalan historiasta ja nykypäivästä. Asioita tarkastellaan kaunokirjallisuudessa yksittäisen pienen ihmisen näkökulmasta tai nostetaan esiin suuria linjoja tietokirjallisuuden ja asiantuntijoiden avulla. 

Kirjaston lukupiireissä luetaan suomalaista kirjallisuutta ja myös lapsille on luvassa suomalaisuuteen liittyvää ohjelmaa.

Suomalaisuus esille kaupunginorkesterin ohjelmistossa 

Kaupunginorkesteri saavuttaa 107 vuoden iän vuonna 2017 ja on maamme vanhimpia orkestereita. Kaupunginorkesterin kevätkaudella Suomi 100 vuotta näkyy orkesterin konserttitarjonnassa. 

Kuljettaessa kohti itsenäisyyspäivää suomalaisuus lisääntyy ohjelmistossa, jonka huipennuksena soi kaupunginorkesterin ja Rakuunasoittokunnan yhteinen Suomi 100 vuotta -juhlakonsertti.

Lasten ja nuorten juhlavuosi 

6.4.2017 kaikissa Etelä-Karjalan maakunnan oppilaitoksissa ja päiväkodeissa juhlitaan satavuotiasta Suomea. Kyseisenä päivänä järjestetään samaan kellonaikaan maakunnan yhteistä ohjelmaa, ja loppupäiväksi koulut voivat suunnitella omaa Suomi 100 -ohjelmaansa. 

Lappeenrannan peruskoulut on ilmoitettu mukaan HundrED – 100 Koulua -hankkeeseen, jonka tavoitteena on auttaa Suomea pysymään opetuksen mallimaana myös tulevaisuudessa. 

Kouluissa Suomen juhlavuosi on esillä oppimiskokonaisuuksien ohella eri teematapahtumissa ja teemaviikoissa, esimerkiksi Suomen itsenäisyyden ajan historiaan perehdytään niin, että oppilaat valmistelevat aiheesta sisältöjä. 

Kasvatus- ja opetustoimen Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumiin liitetään Pontuksen uuden päiväkodin ja koulun vihkiäisjuhla syksyllä 2017. 

Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metkun lasten ja nuorten suurkonsertti Metkuillaan juhlistaa Suomen juhlavuotta 21.2.2017.

Suomi 100 teemana tapahtumissa ja juhlissa 

Lappeenranta Eventin vuosittain tuottamissa Kalevalan päivän juhlassa, Kesäkonserteissa, Lappeenrannan linnoituksen Vanhankaupungin päivillä, Sataman Valoissa sekä Ja Kitara Soi -festivaaleilla juhlavuosi on läpileikkaavana teemana. Samoin kaatuneitten muistopäivän, kansallisen veteraanipäivän, talvisodan päättymisen juhlapäivän, itsenäisyyspäivän sekä uudenvuoden juhlan teemana. 

Lappeenrannan kesä avataan 4. päivä kesäkuuta ja silloin kesäkonserttien avajaisten lisäksi avataan myös Lappeenrannan hiekkalinna. Kesäkonserttisarjassa tuotetaan 100 kesäistä konserttia ympäri Lappeenrantaa: toreilla, linnoituksessa, puistoissa ja kesäteatterilla. 

Sataman Valot -tapahtumassa 25.–26.8. juhlitaan teemalla vielä jäljellä 100 päivää Suomen satavuotissynttäreihin. 

Vuoden 2017 itsenäisyyspäivän pääjuhla toteutetaan Lappeenrannan jäähallissa yhteistyössä Maasotakoulun, Rakuunasoittokunnan, Lappeenrannan kaupunginorkesterin sekä lappeenrantalaisten kuorojen kanssa.

Tekninen toimi tuo esille luontoa, puistoja ja istutuksia 

Lappeenrannan tekninen toimi kunnioittaa ja huomioi Itsenäisyyden juhlavuotta kasvillisuuden keinoilla ja monipuolisen Suomen luonnon esittelyllä. 

Kaupungin kesäkukkaistutuksissa, merkittävissä kohteissa, kukkien väri on sinivalkoinen. Kaupunki ja Lappeenrannan seudun puutarhaseura tekevät kesäkukista kookkaan 100-logon Valtakadun puoleiselle vesitornin rinteelle. 

Tulevaisuuden kuusi -istutuskampanjalla jatketaan juhlakuusiperinnettä. Kuusia istutetaan perinteen mukaisesti yksittäin ja metsiköksi. Yksittäisiä istutustapahtumia järjestetään eri puolilla kaupunkia koulujen ja päiväkotien pihoilla ja läheisyydessä. 

Suomi 100 -juhlametsikkö istutetaan luonnon päivänä 26.8.2017 Veteraanipuiston viereen. Myös yhdistykset, järjestöt, yritykset ja yksittäiset henkilöt voivat istuttaa Tulevaisuuden kuusen kaupungin osoittamalle paikalle.
 

Liite: Suomi 100 Lappeenrannan palveluissa ja tapahtumissa
Liite: kuva Suomi 100_Leena Koskela
 

Lisätietoja 

Lappeenrannan kaupunki
Viestintäjohtaja Alina Kujansivu
puh. 040 724 8776
alina.kujansivu@lappeenranta.fi 

suomifinland100.fi

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on valinnut uudeksi koulutuspoliittiseksi asiantuntijakseen valtiotieteiden maisteri Heikki Isotalon. Isotalo aloittaa työssään tammikuussa 2017.

Koulutuspoliittinen asiantuntija vastaa muun muassa opetuksen kehittämisestä Helsingin yliopistossa, opetukseen liittyvien uusien trendien havaitsemisesta sekä opintojen työelämäyhteyksistä. Lisäksi asiantuntijan toimenkuvaan kuuluu oman alansa asioista viestiminen niin toimiston sisällä kuin ulkoisestikin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Isotalolla on kokemusta sekä ylioppilasliikkeestä että viestintätehtävistä. Hän on toiminut Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana vuosina 2012 ja 2013. Viestintäosaamistaan Isotalo on kartuttanut muun muassa Turun ylioppilaslehden ja Lauttakylä-lehden toimittajana sekä Kaskas Median ja Ihmisoikeusliiton harjoittelijana. Lisäksi Isotalo on toiminut useissa luottamustehtävissä.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän hallitukselle esitetään 16.12. FM Pirjo Kauhasta Jyväskylän aikuisopiston rehtorin viranhoitajaksi 1.1. – 31.12.2017.

Kauhanen on Jyväskylän ammattiopiston rehtori, jolla on myös vankka kokemus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta mm. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen rehtorina, Jyväskylän aikuisopiston yksikönjohtajana sekä edunvalvonnassa Ammatilliset aikuiskoulutuksen johtajat ry:n puheenjohtajana.

Vs. rehtorina 1.2.-31.12.2016 toimiva Marko Saaranen jatkaa ensi vuonna aikuisopiston yksikönjohtajana sekä liikevaihdoltaan kasvavan ao-koulutus Oy:n toimitusjohtajana.

Ammatillisen koulutuksen reformi ja mittavat koulutusleikkaukset luovat tarpeen tarkastella ensi vuonna koko kuntayhtymän organisaatio ja tulosalueet vuotta 2018 silmällä pitäen. Siinä yhteydessä myös tulosaluejohtajien ja rehtorien tehtävät järjestellään suhteessa uuteen organisaatioon.

Ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvä uusi lainsäädäntö on parhaillaan valtakunnallisesti lausuntokierroksella.

Lisätietoja

Vesa Saarikoski, johtaja, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, puh. 040 341 5100

Kanadalaista monikulttuurisen yhteiskunnan mallia ylistetään usein yhtenä maailman edistyksellisimpänä, inklusiivisimpana, avoimimpana ja suvaitsevimpana. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että julkisesti esitetyt sitoumukset toteuttaa inkluusiota ja tasa-arvoa sisältävät ehtoja. Nämä sitoumukset näyttävät pohjautuvan tiettyihin henkilökohtaisiin ja kollektiivisiin intresseihin, projektioihin ja mielihaluihin, jotka selkeästi rajoittavat mahdollisuuksia enemmistöjen ja vähemmistöjen välisille aidoille ja tasa-arvoisille suhteille, eritoten maahanmuuttajien ja kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla.

Tarkempi tarkastelu osoittaa, että nämä intressit heijastelevat kanadalaisen yhteiskunnan avoimuuden, suvaitsevuuden ja inkluusion narratiiveja, jotka ylläpitävät ideaa Kanadan kulttuurisesta ja eettisestä paremmuudesta. Ajatus paremmuudesta muuttaa inkluusion muotoa siten, että tullakseen osaksi yhteiskuntaa, ulkopuolelta tulevien yksilöiden pitää hyväksyä paikkansa tässä olemassa olevassa hierarkiassa, eikä Kanadan monikulttuurisessa mosaiikissa ole sijaa sitä kritisoiville äänille.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia käsityksiä kanadalaisilla korkeakouluopiskelijoilla on Kanadasta, kanadalaisista ja maahanmuuttajista. Tutkimuksen aineiston muodostaa kysely (n=1451), joka kerättiin seitsemästä kanadalaisesta yliopistosta vuosina 2013–2015. Kyselyn aiheena on korkeakoulutuksen kansainvälistyminen ja se on osa laajempaa Ethical Internationalization in Higher Education (EIHE) -projektissa (2012–2016) syntynyttä kyselytietokantaa.

- - -

Master of Science (Anthropology) Rene Suša väittelee Oulun yliopistossa 16.12.2016. Korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen liittyvän väitöskirjan otsikko on Social cartographies of internationalization of higher education in Canada. A study of exceptionalist tendencies and articulations (Sosiaalisia kartografioita korkeakoulutuksen kansainvälistymisestä Kanadassa. Tutkimus poikkeuksellisuuden tendensseistä ja artikulaatioista). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori M. Ayaz Naseem (Concordia University Montreal, Kanada) ja kustoksena professori emerita Rauni Räsänen Oulun yliopistosta. Väitöstilaisuus alkaa Linnanmaalla Kaljusensalissa (KTK 112) kello 12.

- - -

Oppiarvo ja nimi:
Master of Science (Anthropology) Rene Suša

Syntymäaika ja -paikka: 1983 Maribor, Slovenia

Yo-tutkintovuosi ja koulu: 2001, Prva Gimnazija Maribor

Tiedekunta ja laitos:
Kasvatustieteiden tiedekunta / kasvatustiede

Väitöskirjan www-osoite: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1459-7

Lapin AMKin verkkolehti Lumen avaa tällä kertaa etäisyyksien hallinnan keinoja ja mahdollisuuksia. Pitkien välimatkojen Lapissa aihe on äärimmäisen tärkeä, minkä vuoksi sen parissa työskennellään kaikilla AMKin koulutus- ja tutkimusaloilla.

Lehti on luettavissa osoitteessa www.lumenlehti.fi.

Vuoden viimeisen numeron on päätoimittanut yliopettaja, YTT Leena Viinamäki hyvinvointipalvelujen osaamisalalta.

Etäisyyksien hallinnan käsite ja tarpeet ovat laajat, mikä vuoksi artikkelit ja puheenvuorot on järjestetty kolmen teeman mukaan. Ensimmäiset kirjoitukset käsittelevät digitalisaation ja etäisyyden kysymystä yleensä. Sen jälkeen tulee käsittelyyn koulutuksen digilähtöinen kehittäminen ja lopuksi lähestytään etäisyyksien kysymyksiä työ- ja elinkeinoelämän kehittämisen näkökulmasta.

Kolumnistina vierailee tällä kertaa Vaasan yliopiston aluetieteen emeritusprofessori Hannu Katajamäki, jolta ei heru ymmärrystä suuruuden ekonomialle tai metropoliajattelulle:

"Suomea olisikin viisasta ja kansalaisten näkökulmasta oikeudenmukaista kehittää pienten paikallisyhteisöjen maana ja unohtaa maantieteelliseen todellisuuteemme huonosti sopiva ajatus metropoleista ja huippuyksiköistä", hän kirjoittaa.

Hannu Katajamäki kysyy myös, luovatko vain suurkaupunkiympäristöt kilpailukykyä. Ja perää logiikkaa ajatukselle, että ainoastaan yhdenlaiset ympäristöt synnyttävät yksilöissä luovuuden prosesseja. Kehittämisen kärjessä olevan poliittisen, taloudellisen, tieteellisen ja tiedonvälityksen eliitin Suomi-kuvasta hän kirjoittaa:

"Maantieteilijänä olen huolissani kehittäjäeliittimme tavasta hahmottaa Suomen alueellista todellisuutta. Eliitti käyttää Suomen sisäisessä kaukoliikenteessä lentokonetta ja sukkuloi kolmiossa Helsinki-Turku-Tampere junan ekstraluokassa tai yksityisautolla. Eliitille on syntynyt mielikuva kompaktista ja tiheäänasutusta maasta, jonka kaikki arjen etapit ovat saavutettavissa helposti. Siinä luolassa eliitti elää ja uskoo, luultavasti vilpittömästi, että semmoinen on koko Suomen todellisuus."

Kolumni on poikkeuksellisen suorasanainen ja toimii hyvänä johdantona - ja tahattomasti myös haasteena - ammattikorkeakoulun asiantuntijoille, jotka ovat laatineet etäisyyksien hallinnan teemasta artikkeleita ja puheenvuoroja, kukin oman erikoistumisalansa näkökulmasta.

Artikkeleissa ja puheenvuoroissa etäisyyden ja sen hallinnan teemaa ja keinoja käsitellään muun muassa e-kansalaisuuden, kotimaisen ja kansainvälisen verkostoyhteistyön, liikenteen ja logistiikan, sosiaalisen osallisuuden, matkailun, jakamistalouden, korkeakoulutuksen, elokuva- ja studiotekniikan ja -tuotantojen ja vanhustyön kannalta.

Lumen ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Kirjoitusten pääasiallinen kieli on suomi, mutta pääkirjoitus ja kolumni ovat aina saatavissa myös englannin kielellä. Seuraavan numero ilmestyy ensi vuoden huhtikuussa ja sen pääteemana on palveluliiketoiminta ja yrittäjyys. Kevätnumeron päätoimittaja on yliopettaja, KTT Marita Wahlroos.

Aiemmin ilmestyneet numerot

Numero 1/2015. Teemana Arktisuudesta elinvoimaa. Päätoimittaja rehtori Martti Lampela. Ilmestynyt 9.12.2015
Numero 1/2016. Teemana Luonnonvarojen älykkään käytön edistäminen. Päätoimittaja Seppo Saari. Ilmestynyt 28.4.2016
Numero 2/2016. Teemana Turvallisuusosaaminen. Päätoimittajana Merja Koikkalainen. Ilmestynyt 29.9.2016

Lisätietoja

Lehden toimitussihteeri, tiedottaja Heli Lohi (etunimi.sukunimi@lapinamk.fi), puh 040 524 9836.

Sitoutunut ja yhteisöllinen opiskelu on mahdollista myös verkossa, osoittaa kansainvälinen AE-PRO-hanke. Hankkeen maksuttomille verkkokursseille osallistui kahden vuoden aikana lähes 600 aikuiskoulutuksen ammattilaista ympäri Eurooppaa.

– Yhteinen kiinnostus aiheeseen ja matalan kynnyksen osallistumismahdollisuus houkuttelivat opiskelijoita vertaisoppimaan, uskoo hanketta koordinoivan Euroopan aikuiskoulutusjärjestön (EAEA) pääsihteeri Gina Ebner.

Koulutus onnistui sitouttamaan monet opiskelijat jopa kahdeksi vuodeksi, mikä ei ole verkko-opiskelussa itsestään selvää. Kurssit aktivoivat opiskelijoitaan kokemustenvaihtoon myös vapaa-ajalla.

– Tavoittelimme kursseilla samanlaista yhteisöllisyyden kokemusta kuin kasvokkaisessa lähiopetuksessa parhaimmillaan syntyy. Yllätyimme kuitenkin siitä, miten aktiivisesti osallistujat pitivät yhteyttä myös kurssien ulkopuolella ja miten he ovat pitäneet yhteyttä kurssien jälkeen, Gina Ebner toteaa.

Hankkeessa tuotettiin kaksi kurssikokonaisuutta aikuiskoulutuksen ammattilaisille. Ensimmäinen kurssi käsitteli aikuiskoulutuksen käytäntöjä ja vaikuttamistoimintaa Euroopassa. Toinen, tänä vuonna järjestetty kurssi pureutui siihen, miten aikuiskoulutuksella voidaan ratkaista pakolaiskysymyksen tai ilmastonmuutoksen kaltaisia isoja eurooppalaisia haasteita.

Auralan kansalaisopistosta eläkkeelle jäänyt rehtori Juhani Pörtfors osallistui molemmille kursseille. Tietoa kertyi erityisesti eurooppalaisista aikuiskoulutuskäytännöistä.

– Kiinnostavinta oli vertailla eri maiden aikuiskoulutusta. Suomellakin voisi olla opittavaa siinä, miten vaikkapa maahanmuuttajien koulutus on järjestetty eri maissa, Pörtfors sanoo.

Koulutuksen tuotoksena kootaan työkalupakki onnistuneen verkkokurssin suunnitteluun. Joulukuussa julkaistava, kaikille avoin opas kokoaa kursseilta saadut hyvät neuvot ja sitä voi hyödyntää verkkokurssien suunnittelussa.

The European Adult Education (Young) Professionals Learning Platform (AE-PRO) -hankkeen (2014–2016) tavoitteena on lisätä aikuiskoulutuksen ammattilaisten kansainvälistä osaamista. Hanke toteutti vuosina 2015–2016 kaksi kansainvälistä täydennyskoulutuskurssia aikuiskoulutuksen ammattilaisille. Hanketta koordinoi EAEA, ja Kansanvalistusseura vastaa hankkeen viestinnästä. Hanketta rahoittaa Euroopan komissio.

Lue lisää:

• AE-PRO-hankkeesta
• Souli-verkkomedian artikkelit hankkeesta

Lisätiedot: EAEA-tiedottaja Helka Repo, 040 511 2475, helka.repo@kvs.fi

Seniori-Vamos ja Helsingin Diakoniaopisto ovat luoneet yhteistyömuodon, jossa vanhustyön lähihoitajaopiskelijat suorittavat opintojaan paikallisten vanhusten parissa. Espoossa Omnia ja Seniori-Vamos aloittivat yhteistyökokeilun kuluneena syksynä.

Seniori-Vamoksessa tehdään tärkeää työtä poistamalla vanhusten yksinäisyyttä ja lisäämällä kotona asumisen mielekkyyttä. Käytännössä toiminta on yhteistä ajanviettoa kuten keskustelemista, ulkoilua ja yhdessäoloa. Toiminta on joustavaa ja perustuu vanhuksen tarpeisiin. Opiskelijat sopivat tapaamiset vanhusten kanssa ja yhteinen ajanvietto sovitaan vanhuksen toiveiden perusteella.

Opiskelijat pääsevät syventämään ymmärrystään vanhustyöstä. ”Toiminnan kautta opiskelijat ovat ymmärtäneet paremmin, mitä tarkoitetaan erilaisilla käsitteillä, kuten vanhuskäsityksellä tai vanhuksen elämäntarinalla”, kertoo sosiaali- ja terveysalan lehtori Eija Hoppu. Tapaamiset ovat muutakin kuin oppimista. ”Opettajalle antaa paljon kun saa olla todistamassa opiskelijan ja vanhuksen sykähdyttäviä kohtaamisia”, hymyilee Hoppu.

Vanhus-opiskelija-yhteistyön määrä tuplaantuu alkuvuodesta

Espoossa Seniori-Vamos on tavoittanut tähän mennessä noin 70 vanhusta. Omniasta toiminnassa on mukana kahdeksan opiskelijaa. Alkuvuodesta yhteistyötä jatketaan niin, että mukaan tulee toiset kahdeksan opiskelijaa lisää.

Lisätietoa

• Eija Hoppu, Omnia, p. 046 851 5003, eija.hoppu@omnia.fi
• Lähihoitaja tekee arvokasta työtä ikäihmisten kanssa: Tutustu vanhustyön opintoihin
• Kiinnostuitko vapaaehtoistyöstä vanhusten kanssa? Tutustu Seniori-Vamokseen

Huolellisuudella ja ennaltaehkäisyllä varmistat turvallisen joulun ja uudenvuoden. Sovi koko perheen kanssa turvallisuuskäytännöt: Kuka saa sytyttää kynttilät, milloin ja miten niitä poltetaan, miten ne sammutetaan? Miten vahingon sattuessa toimitaan? Missä ovat kodin alkusammutusvälineet ja kuinka hätäilmoitus tehdään?

JOULUKUUSSA SYTTYY 30 TULIPALOA PÄIVÄSSÄ

Joulukuussa syttyy keskimäärin noin 30 tulipaloa päivässä ja määrä on pysynyt viime vuodet tasaisena. Joulukuu onkin tulipalojen kokonaismärällä mitattuna talvikauden vaarallisin kuukausi.

Tilastollisesti suurin syy tulipaloihin on ihmisen oma toiminta. Joka päivä kahdeksassa kodissa palaa.

TURVALLISUUS ON PIENIÄ TEKOJA

Paloturvallisuudessa lähtökohtana on ennaltaehkäisy. Tunnista mahdolliset vaaranpaikat etukäteen, minimoi riskit, hanki kotiisi alkusammutusvälineitä sekä mieti, kuinka vahingon sattuessa toimitaan. Toimintatapoja on hyvä käydä läpi koko perheen voimin. Muistathan myös kylässä olevat sukulaiset ja vieraat. Miten poistuminen sujuu, kun isoäiti Elviira tarvitsee avukseen toisen ihmisen ja samaan aikaan perheen taaperotkin tarvitsisivat huomiota?

Kodin paloturvallisuus on pitkälti ihmisten omalla vastuulla. Palovaroitin on kodin paloturvallisuuslaitteiden numero ykkönen. Jokaista alkavaa 60 neliötä kohden tulee olla vähintään yksi palovaroitin. Testaa palovaroittimien toimintakunto kerran kuukaudessa. Jouluna on hyvä varmistaa myös, että läheisten, kuten isovanhempien, palovaroittimet toimivat.  

Hanki kotiisi vähintäänkin sammutuspeite. Kun kinkun rasvaliemi roihahtaa liedellä, on sammutuspeite oiva väline sammuttamiseen. Rasvapaloa ei saa missään nimessä sammuttaa vedellä, vaan se tukahdutetaan.

Pidä keittiö siistinä, älä jätä hellan läheisyyteen syttyvää materiaalia, huollata vialliset sähkölaitteet ja käytä niitä käyttöohjeiden mukaan, äläkä jätä elävää tulta yksin palamaan. Ennakointi kannattaa turvallisuusasioissa aina. Varmistetaan turvallinen joulun ja uudenvuoden aika yhdessä tekemällä!  

OPERAATIO VANHAINKODIN VALTAUS TOI TURVALLISUUSTIEDOT JA -TAIDOT LÄHELLE – ILOISTA JOULUMIELTÄ UNOHTAMATTA

Innostus ja jännitys oli lähes käsin kosketeltavaa, kun Jyränkölän setlementti ry :n Siltakodin pihaan Heinolassa kaartoi sekä vanhainkodin asukkaiden, omaisten että henkilökunnan yllätykseksi Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen ”tonttupartio” punaisella paloautolla perjantaina 9.12.2017. Yllätysiskusta ei kuitenkaan täysin ollut kyse, vaan Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen ja Suomen Palopäällystöliiton yhteistempauksesta erityisesti joulun aikaan liittyvistä riskeistä tiedottamiseksi ja turvallisuustiedon jakamiseksi.

- Joulun ja uuden vuoden aikaan liittyy iloisen juhlamielen ja yhdessäolon lisäksi tiettyjä riskejä ja yksinäisyyttä. Matka sukuloimaan voi olla pitkä ja kaikissa perheissä yhteisen joulun viettäminen ei ole mahdollista. Toisaalta suuri joukko pienessä ja erityisesti itselle ehkä vieraammassa tilassa on riski mm. paloturvallisuuden kannalta. Tällä tempauksella halusimme muistuttaa erityisesti kodin paloturvallisuuteen liittyvistä seikoista näin juhlakauden kynnyksellä ja toisaalta tuoda iloista joulumieltä erityisesti ikäihmisille. Monesti saamme lukea, että viranomaisilla ei ole aikaa sosiaaliselle kanssakäymiselle – tällä kertaa sitä järjestettiin ja vastaanotto oli loistava. Glögi ja hetken keskustelu palomiehen kanssa päivän ajatuksista saattoivat muodostua joillekin jopa päivän kohokohdaksi, toteaa koulutuspäällikkö Camilla Volanen Suomen Palopäällystöliitosta.

Heinolassa järjestetyssä tapahtumassa pelastuslaitos järjesti alkusammutusnäytöksen, jonka jälkeen kaikilla tapahtumaan osallistuneilla oli mahdollisuus päästä testaamaan omia alkusammutustaitojaan käytännössä. Toiminnallisen osuuden jälkeen turvallisuustietoa jaettiin vielä luennon muodossa ja tempaus päätettiin yhteiseen glögihetkeen.

Lisätietoja mielellään antavat:

Kun rakennuskanta vanhenee ja korjausrakentamisen määrä kasvaa, tarvitaan lisää kosteus- ja homevauriokorjauksen osaamista ja koulutusta.

Sisäilman huono laatu sekä kosteus- ja homeongelmat ovat yksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista, joka aiheuttaa merkittäviä terveydellisiä haittoja ja kansantaloudellisia kustannuksia. Rakennusten kosteusvauriot aiheutuvat monesti rakennusosien vanhenemisesta, suunnitteluvirheistä tai suunnitelmien puutteista, rakennustyössä tehdyistä virheistä, puutteista rakentamisen laadun hallinnassa sekä puutteellisesta huollosta tai käyttövirheestä.

Ammattitaitoisista suunnittelijoista, korjaajista ja valvojista on jo nyt suuri pula. Osaamistarve kasvaa koko ajan, kun kokeneet, eri aikakausien rakennusmenetelmien asiantuntijat jäävät eläkkeelle. Kun rakennuskanta vanhenee ja korjausvajetta esiintyy enenevissä määrin, on syytä kiireesti kehittää kosteus- ja homekorjaamisosaamista ja koulutusta.

Maksuton koulutus opettajille alkaa tammikuussa 2017

Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) järjestää rakennusalan ammatillisille opettajille ja opetuksesta vastaaville henkilöille ajankohtaista koulutusta kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisystä ja korjaamisesta. Koulutus perustuu terveydensuojelulain muutokseen ja asetukseen asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista. 1.3.2015 voimaan astuneella lakimuutoksella on pyritty muun muassa yhtenäistämään terveydellisiä olosuhteita koskevia selvityksiä ja tutkimuksia tekevien ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksia ja hyväksymismenettelyä. Koulutuksen sisällöissä tehdään tiivis läpileikkaus asetuksen mukaisen kosteusvaurion kuntotukijan osaamisvaatimuksiin ja -sisältöihin.

OPH:n rahoittama maksuton ”Opettaja kosteus- ja homevauriokorjauksen osaajana” -koulutus alkaa Hämeenlinnassa 17.1.2017 ja siihen sisältyy kahdeksan koulutuspäivää. Koulutus on toteutettu pääosin saman sisältöisenä vuotta aiemmin, jolloin koulutuksesta saatiin erinomaista palautetta. Koulutus perehdyttää rakennusfysikaalisesti riskialttiisiin rakenteisiin ja materiaalien vaurioitumismekanismeihin. Koulutuksessa tutustutaan kuntotutkimuksiin aitojen vahinkokohteiden kautta sekä tehdään mittausmenetelmien harjoituksia Hämeen ammattikorkeakoulun rakennuslaboratoriossa. Koulutuksen aikana perehdytään korjausvaihtoehtoihin ja niihin sisältyviin riskeihin. Kestävän hyvinvoinnin näkökulmasta käsitellään terveyteen ja työsuojeluun liittyviä säädöksiä sekä sisäympäristön epäpuhtauksia.

Koulutuksen aikana opettajat työstävät kehittämistyönä omavalintaiseen aiheeseen liittyviä opetusmateriaaleja omaan opetuskäyttöön. Kehittämistyössä hyödynnetään erilaisia sähköisiä työkaluja ja verkko-oppimisympäristöjä. Tavoitteena on, että koulutuksen kautta opettajat vievät ajantasaista tietoa organisaatioonsa, joiden kautta voidaan vaikuttaa kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisyyn.

Ilmoittautumiset koulutukseen 1.1.2017 mennessä osoitteessa: www.hamk.fi/ilmoittaudu > Teknologia ja liikenne > Opettaja kosteus- ja homevauriokorjauksen osaajana

Lisätietoja:

Hämeen ammattikorkeakoulu, Marja Savolainen, p. 040 749 3818 tai sp. marja.savolainen@hamk.fi

Elämme totuudenjälkeistä aikaa. Näin meitä on mediassa viime aikoina valistettu. Sananvapautta tulkitaan vapaasti ja sen rajoja koetellaan. Someraivo, vihapuhe, valeuutiset ovat juurtuneet arkisanastoomme.

– Hillitön kaupallisuus ja valhe ovat yhdessä iso yhteiskunnallinen uhka, josta olisi tosi tärkeä puhua, sanoo kirjailija Sirpa Kähkönen, jolle Kansanvalistusseura eilen torstaina myönsi vuoden 2016 Sivistyspalkinnon.

Hän pohtii modernin ajan mediakansalaisuuttta Kansanvalistusseuran kustantamassa oppimisen verkkomediassa Soulissa.

Kriittinen asenne on välttämättömyys

Kähkösen mielestä sananvapaus edellyttää taitoa seurata mediaa kriittisellä katseella. Siksi kansalaisyhteiskunta tarvitsee vahvistuksekseen aikuisille suunnattua mediakasvatusta. 

Kirjailija muistuttaa, kuinka Yhdysvaltain presidentinvaalin voittanut republikaanien ehdokas Donald Trump antoi äänestäjilleen lupauksia, joita hänen ei selvästi ollut tarkoituskaan pitää.

– Vaalit voitettuaan Trump peruu lupauksiaan. Kritiikitön usko lupauksiin on vajavaista kansalaisuutta ja kertoo poliittisen lukutaidon puutteesta, kirjailijoiden sananvapausjärjestöä Suomen Peniä johtava Kähkönen sanoo.

Souli on käsitellyt sananvapauden ja mediasivistyksen teemoja useaan otteeseen. Köyhyystutkija ja vihreä poliitikko Maria Ohisalo muistuttaa, että sananvapauden vastapari on sananvastuu.

– Moni ajattelee, että tärkeintä on saada kuuluville oma näkemys, eikä muista, että kunnioitus, rehellisyys ja faktat ovat yhtä tärkeitä.

Taustoita tietosi Soulin jutuilla:

• ”Sivistys vaatii aikaa”
• ”Sananvapaus ei periydy”
• Sananvapautta on puolustettava
• Kansanvalistusseura virittää sivistysdialogia
• Mediasokeus altistaa radikalisoitumiselle
• Sananvapauden vastapari on sananvastuu

Seuraa Soulia 

• verkossa
• Facebookissa
• Twitterissä.

Lisätiedot

• päätoimittaja Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, pirkko.ruuskanen-parrukoski@kvs.fi, 050 563 4671

Suomen tietokirjailijat ry jakoi syksyn apurahoina yli 1,5 miljoonaa euroa. Koko vuoden aikana yhdistys on jakanut ennätyksellisen määrän apurahoja, yhteensä 2 327 000 euroa.

Yhdistys jakoi syksyn 2016 apurahoina 1 542 500 euroa 495 hakijalle. Hakemuksia jätettiin kaikkiaan 789.

Apurahapäätökset valmisteli Suomen tietokirjailijat ry:n apurahatoimikunta, jonka puheenjohtajana toimii Joel Kuortti. Toimikunnan jäsenet ovat Tapio Katko, Päivi Kosonen, Heleena Puolitaival ja Kaija Vuorio sekä sihteerinä Jukka-Pekka Pietiäinen. Suomen tietokirjailijat ry:n hallitus teki kokouksessaan 8. joulukuuta päätöksen syksyn apurahansaajista apurahatoimikunnan esityksen mukaisesti.

Yhdistys jakaa apurahoja luovaan kirjalliseen työskentelyyn kaksi kertaa vuodessa sekä lisäksi jäsenilleen apurahoja laitehankintaa, matkaa, koulutusta ja työtilaa varten.

Suomen tietokirjailijat ry:n apurahat rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla.

Lista syksyn apurahan saajista löytyy Suomen tietokirjailijat ry:n verkkosivuilta:
www.suomentietokirjailijat.fi/apurahat/myonnetyt-apurahat/syksyn-apurahat/

Lisätietoja:

Apurahatoimikunnan sihteeri
Jukka-Pekka Pietiäinen | toiminnanjohtaja | Suomen tietokirjailijat ry
jukka-pekka.pietiainen@suomentietokirjailijat.fi | 050 543 9891

Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) julisti viime kesänä taidekilpailun, jolla haettiin taideteosta Porin uuden kampuksen aulaan. Kilpailu käytiin nimimerkeillä ja ehdotuksia tuli kaikkiaan 70. Toteutettava taideteos valitaan palkittavien töiden joukosta. Palkinnot julkistettiin 2. joulukuuta.

I palkinto: Heli Ryhänen, Pistokas

II palkinto: Jarno Vesala, Palaan pian

III palkinto: Jani Rättyä, Emo

Lisäksi annettiin kaksi kunniamainintaa:

Anne Meskanen-Barman, Kohtaaminen

Marko Lampisuo, Juna saapuu asemalle

Kilpailuraati koostui taiteilijoiden, taidealan ja SAMKin edustajista. Taidehanketta ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus, SAMK ja Citycon Oyj. Nyt jaettujen kilpailupalkintojen (5000/3000/2000 euroa ja kunniamaininnat 2 x 1000 euroa) lisäksi taideteoksen toteuttamiseen taiteilijapalkkioineen on varattu yhteensä 50 000 euroa.

Tuleva taideteos valmistuu paikalleen heinäkuun loppuun mennessä 2017. Uuden kampuksen vihkiäiset ovat syyskuussa 2017. Kampuksella tulee työskentelemään noin 3500 opiskelijaa ja 250 henkilökuntaan kuuluvaa. Kampus kokoaa SAMKin kaikki Porin toiminnot saman katon alle.

Lisätietoja taidekilpailusta: http://www.samk.fi/taidekilpailu

Teoskuvat taiteilijoiden luvalla vapaasti käytettävissä:

https://www.dropbox.com/sh/kxb4z4gx831h4mo/AAD2vgF-mH0GerHISjROokoIa?dl=0

Taiteilijat ja raadin kommentteja teoksista:

HELI RYHÄNEN on kuvataideakatemiasta ja Kankaanpään taidekoulusta valmistunut kuvanveistäjä, joka asuu Tampereella ja työskentelee Kankaanpään taidekoulun kuvanveiston opettajana. www.heliryhanen.fi

Pistokas-teoksessa tutut viherkasvit saavat paikan julkisessa tilassa ja yllättävässä leijailevassa muodossa. Teoksen pohjana on osallistava taustatyö opiskelijoiden parissa, jonka kautta selvitetään oppilaitoksen opiskelijoiden suosimat viherkasvit. Taustoituksen pohjalta taiteilija toteuttaa jättikokoisia pistokkaita, jotka leijuvat ilmatilassa. Tekijä hallitsee jännittävän muodon tekemisen ja tuttu sekä turvallinen onkin teoksen kautta mahdollista nähdä myös uusin silmin. Kasvit ympärillämme ovat merkityksellisiä ja keskeisessä roolissa. Teossuunnitelma mahdollistaa myös virtuaalisen lisätyn todellisuuden (augmented reality) tason toteuttamisen.

Kasvit ja sitä kautta ajatus kasvusta antaa hyvän vertauskuvan oppilaitoksessa tapahtuvasta henkisestä kasvusta. Ylösalaisin olo pakottaa miettimään asioita toiseltakin kantilta, välillä on hyvä kyseenalaista ja laittaa asiat päälaelleen.

Ehdotus sisälsi kaikki ne tavoitteena olleet julkisen teoksen vaatimukset, joita etsittiin: se on tilaa kohottava, käyttäjille suunnattu ja taiteellisesti korkeatasoinen, kiinnostava, moniulotteinen teos.

JARNO VESALA on TAMKista valmistunut kuvataiteilija ja kuvanveistäjä, joka on Vuoden nuori taiteilija 2013. Hän on syntynyt Raumalla ja asuu nykyisin Nokialla. www.jarnovesala.com

Palaan pian on rohkea ja yllättävä teos, jonka kutkuttava tarinallisuus jättää tilaa mielikuvitukselle. Teos on draamallisuudessaan samaan aikaan hauska ja jännittävä. Ehdotuksessa on huomioitu tilan käyttö kokonaisuutena. Teos ottaa haltuun arkkitehtonisen tilan lisäksi paikan erityislaatuisuuden oppilaitoksena. Hahmo on hyvin kokemuksellinen ja siihen voi samaistua: sen voi kokea tässä hetkessä tai ajatella, että se suuntautuu samalla myös tulevaan tai se koskettaa myös katsojan lapsenmielisyyttä. Teos ei yritä sulautua arkkitehtuuriin vaan toimii itsenäisesti teoksena. Tekijä on huomioinut hyvin myös valon ja varjon mahdollisuudet. Teos luo paikkaa, antaa sille merkityksen, herättää kysymyksiä, on aktiivinen ja aktivoiva.

Teoksen nimi kertoo paljon: Palaan pian, viittaa siihen, että ihmisen on lupa unelmoida, vaikka tietääkin jo etukäteen, että välttämättä lento ei kestä pitkään. Lento on kuitenkin sen arvoista, että aina kannattaa kokeilla.

JANI RÄTTYÄ on kuvataideakatemiasta valmistunut kuvataiteilija ja kuvanveistäjä. Hän on syntynyt Nivalassa ja asuu nykyisin Turussa. www.janirattya.com

Emo on sympaattisella muodollaan lämpimiä ajatuksia herättävä teos. Emo on kuin oppilaitos, äitihahmo, joka jatkuvasti synnyttää uutta. Valtava teos ottaa tilan kauniisti haltuunsa ja on materiaaleiltaan kontrastinen rakennukseen nähden. Sen aukot antavat katsojan ajatuksille tilaa ja luovat merkityksiä asioiden kantamisesta ja kuljettamisesta. Puurimat rytmittävät pinnan kiinnostavaksi ja teos luo humoristisellakin tavalla eteenpäin menemisen liikkeen.

Teos on vakuuttava, vakaa, merkityksellinen ja rohkea oppilaitoksen symboli.

Tämä työ jäi sympaattisuudessaan mieleen kilpailutöiden paljoudesta heti ensi katsomalta. Teos ottaa tilan haltuun ja puu materiaalina tuo mielenkiintoista kontrastia ko. tilaan. Ajatus lentämisestä on tässäkin työssä tärkeä. Se, että teos on avoin, siivittää ajatuksen päästä mukaan. Mitä jos minäkin pääsisin mukaan lennolle…

ANNE MESKANEN-BARMAN on Kankaanpään taidekoulusta valmistunut kuvanveistäjä, joka on lähtöisin Valkeakoskelta ja asuu Espoossa.

Kohtaaminen-teospari luo oman yksityisen todellisuuden vilkkaaseen aulatilaan. Taidehistoriastakin tutut taidokkaat hahmot uhmaavat painovoimaa ja luovat siten yllätyksellisen näyn, joka varmasti herättää katseen. Mahdoton onkin muuttunut mahdolliseksi. Teos on kiinnostava, kaunis ja tilan hyvin haltuun ottava. Hahmojen välinen jännitteisyys hallitsee koko korkeutta ja katsoja kulkiessaan välisilloilla pääsee tarkkailemaan tätä vuorovaikutusta eri kulmista. Lintu ja sitä tarkkaileva ihminen herättää leikkimielisyyden, seikkailun tunnelmia ja korostaa luonnon merkitystä.

MARKO LAMPISUO on TAMKista valmistunut turkulaislähtöinen taidegraafikko ja videotaiteilija, joka asuu Porissa. www.lampisuo.fi

Juna saapuu asemalle on videoteos. Siinä on kunnianhimoisella tavalla haettu digitaalista esitystapaa osaksi julkista tilaa. Teos hyödyntää esityspaikan tilallisuuden lisäksi maantieteellistä sijaintia lähellä rautatieasemaa. Teoksessa on läsnä aika, liike ja paikka monitasoisella tavalla ja pelkistettynä toteutuksena.

Lisätietoja:

Raadin puheenjohtaja, rehtori Juha Kämäri, 044 710 3033
Raadin taiteilijajäsen, kuvataiteilija ja läänintaiteilija Marjo Heino, 029 533 0822

Taiteilijoiden yhteystiedot:

Heli Ryhänen, 044 710 3040
Jarno Vesala, 044 508 4026
Jani Rättyä, 040 738 4265
Anne Meskanen-Barman, 050 537 6244
Marko Lampisuo, 050 538 5261

Turun kaupunki ehdottaa valtiolle mittavaa panostamista osaamisen ja koulutuksen kehittämiseen meri- ja valmistavan teollisuuden kasvun turvaamiseksi. Arvioitu lisärahoituksen tarve on 17 miljoonaa euroa, joka tulisi huomioida valtion ensi vuoden lisätalousarviossa.

Esitys osaamis- ja koulutusuudistuksesta on valmisteltu yhteistyössä Lounais-Suomen alueen yritysten ja kaupunkien, Turun korkeakoulujen, alan oppilaitosten sekä muun Suomen teknillisten yliopistojen kanssa.

Ehdotus sisältyy Turun kaupunginhallitukseen keskiviikkona 14.12. tulevaan laajaan katsaukseen meri- ja valmistavan teollisuuden myönteisistä näkymistä ja niitä tukevista mittavista toimista Turussa ja lounaisrannikolla. Ehdotus koulutuksen uudistamiseksi on jätetty perjantaina 9.12. maan hallitukselle, opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle.

Koulutusuudistuksen taustalla ovat Turun ja Lounais-Suomen meri- ja valmistavan teollisuuden kehitysnäkymät, jotka ovat ylittäneet kaikki odotukset. Kaikkine heijastusvaikutuksineen puhutaan jopa 30 000 henkilön työllisyysvaikutuksesta 2020-luvun puolivälissä. Myös rakennusteollisuus ja palvelusektori ovat myönteisessä kasvusuunnassa.

- Kyseessä on myönteinen haaste ja mahdollisuus koko Suomelle - positiivinen rakennemuutos, jonka merkitys ja vaikutukset ulottuvat paljon pitemmälle kuin lähivuosiin. Ydinkysymys on, miten Turun alueen ja Lounais-Suomen vahva talouskasvu saadaan maksimaalisesti hyödyttämään koko Suomen talouskehitystä ja elinvoimaisuuden kasvua. Koulutuksen volyymi ja laatu ovat tässä aivan ydinasia, Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell sanoo.

Lyhyen ja pitkän aikavälin koulutuksen kehittämistoimet ovat välttämättömiä meriteollisuuden ja muun valmistavan teollisuuden työvoimatarpeen ja tulevaisuuden menestymisen turvaamiseksi. Ehdotuksen taustajoukkoihin on liittynyt yhteensä 29 alueen yritystä.

Turkuun halutaan teknillinen tiedekunta

Koulutusuudistuksen taustalla on voimakas valmistelutyö, jossa Turun kaupunki on koonnut Turun ja Lounais-Suomen alueen korkeakouluilta ja oppilaitoksilta sekä teknillisiltä kumppaniyliopistoilta osaamisen kehittämisen tilannearviot sekä konkreettiset toimenpide-ehdotukset.

Turun kokoaman ehdotuksen mukaisen uudistetun koulutusjärjestelmän tulisi olla valmis viimeistään kevään 2018 yhteishaussa ja uudistuksen vaikutukset tulisi huomioida jatkossa oppilaitosten vuotuisissa valtionosuuskehyksissä.

Koulutusuudistuksen laajapohjainen kokonaisuus sisältää uusia ratkaisuja sekä insinöörikoulutukseen, DI-koulutukseen, 2. asteen ja aikuiskoulutukseen että koulutusta ja tutkimusta tukeviin rakenteisiin.

- Teknillisen tiedekunnan puuttuminen Turusta valmistavan teollisuuden ydinosaamisalueilla, esimerkiksi kone-, valmistus- ja tuotantotekniikassa, on pitkän aikavälin vakava rakenneongelma, johon tulee saada kestävä ja pysyvä ratkaisu, sanoo Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Yhteistyötä koordinoidaan TFT-verkostossa

Teknillisen alan korkeakouluyhteistyötä Turussa vahvistetaan edelleen. Yhteistyön alustana on toiminut 2016 käynnistetty Turku Future Technologies (TFT) - yhteistyöverkosto. Sen roolia täydennetään perustamalla TFT:n yhteyteen teknillisen alan osaamisen ja koulutuksen kehittämis- ja koordinaatioverkosto Turun korkeakoulujen toimesta.

Turun kaupungin näkemyksen mukaan koulutusuudistuksen tavoitteena ei ole ainoastaan koulutuksen volyymien nosto. Tarvitaan myös vaikuttavia ja pitkäjänteisiä toimia koko Suomen mitassa teknillisen alan vetovoiman ja imagon vahvistamiseksi koulutus- ja uravaihtoehtona läpileikkaavasti kaikille koulutusasteille.

Koulutusesityksen lisäksi Turun kaupunki on aloittanut laajat toimenpiteet kasvun tukemiseksi. Toimenpiteet koskevat asumista, työllisyys- ja maahanmuuttokysymyksiä, osaamista ja koulutusta, saavutettavuutta, logistiikkaa ja työvoiman liikkuvuutta.

Kokonaisuutta koordinoidaan Turun kaupungin konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmässä ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä konserniyhteisöjen, oppilaitosten, ELY-keskuksen, TE-palvelujen, Varsinais-Suomen liiton ja muiden kumppaneiden kanssa. Operatiivisesta toiminnasta vastaa Turku Science Park Oy, jonka toimintaa tullaan uudelleenjärjestämään haasteisiin vastaamiseksi.

Lisätiedot:

Turun kaupunki, kaupunginjohtaja Aleksi Randell p. 0400 500 822
Turun kaupunki, kaupunkikehitysryhmän johtaja Pekka Sundman p. 040 163 1561
Turku Science Park Oy, toimitusjohtaja Niko Kyynäräinen p. 050 559 0538

Turun kaupunginhallituksen esityslista 14.12.2016, Lisälista 1 (tulossa)
Turun yliopiston tiedote: Turkuun halutaan lisää tekniikan koulutusta

Jos haluaa muuttaa maailmaa, ei ole olemassa parempaa paikkaa aloittaa kuin koulu.

HundrED on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa vuonna 2017. HundrEDiin on etsitty 100 opetusinnovaatioita Suomesta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Saku Tuominen ja siihen kuuluu jäseniä mm. Opetushallituksesta, Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, OAJ:sta sekä eri yliopistoista.

Noin 700 hakemusta saapui HundrEDin ohjausryhmälle, joka valitsi niistä innovatiivisimmat osaksi HundrEDia. Suomessa HundrED kehittää koulua ja opetusta 100 kouluprojektin ja -kokeilun avulla.

Valitut HundrED projektit – Lahden perusopetuksen ja kaupunginteatterin yhteistyö yksi sadasta
 
Kouluissa tehtävät draamajaksot, opettajien perehdyttäminen draamamenetelmiin sekä teatteriyhteistyö muodostavat perustan Lahden kaupungin projektille nimeltään Kaupunginteatteri oppimisympäristönä. Hanke on ollut käytössä lahtelaisissa peruskouluissa jo toista vuotta ja saanut innostuneen vastaanoton. Tavoitteena on ollut tarjota tukea draamamenetelmien käyttöön opetustyössä sekä laajentaa ja syventää katsomiskokemusta teatterissa.

Draamakasvattaja Anna-Riitta Partanen suunnittelee jaksot opettajan ja ryhmän tarpeiden mukaan. Pääpaino voi olla vuorovaikutustaitojen ja ryhmädynamiikan kehittämisessä tai tarkasteltavaksi voidaan nostaa teema jostakin oppiaineesta.

Draamakasvattaja perehdyttää opettajia draamamenetelmien käyttöön myös koulu- tai aluekohtaisissa koulutustilaisuuksissa. Kuluvana lukuvuonna on käynnissä myös koulukiertue opettajille, jossa teatterilähtöisin keinoin tutkitaan vuorovaikutusta kouluneuvottelutilanteessa.

Lisäksi työhön kuuluu kiinteä yhteistyö Lahden kaupunginteatterin kanssa. Esimerkiksi kaupungin kulttuuriohjelman mukaisesti kaikki kolmasluokkalaiset käyvät teatterivierailulla, johon liittyy draamakasvattajan suunnittelema ja toteuttama ennakko- tai jälkityöpaja sekä opettajamateriaalia. Myös yläkoululaisille on tarjolla työpajoja ja taiteilijatapaamisia.

Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus huomioidaan tarjoamalla draamakasvattajan maksuttomia palveluita koko kaupungissa alueellisesti tasa-arvoisesti ja koulun painotusalueista riippumatta.

”Vaikka se oli leikkiä, musta tuntui ihan oikeesti.” Poika, 4.lk

Lisätietoja
Lahden kaupungin perusopetuspalvelut, draamakasvattaja
Anna-Riitta Partanen puh. 044 4164397 anna-riitta.partanen@edu.lahti.fi

HundrED
luova johtaja Saku tuominen, puh. 0400 605084 saku@hundred.org
https://hundred.org

TIEDOTE
JULKAISUVAPAA HETI

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry julkaisi lauantaina 10.12. AMIS 2016 –tutkimuksen tutkimusraportin. Raporttiin on koottu laaja-alaista ja ajankohtaista tietoa Suomen ammattiin opiskelevien nuorten arjesta, elämäntilanteesta, opinnoista ja tulevaisuuden näkymistä. AMIS-tutkimus on toteutettu aiemmin kolmesti, joten järjestyksessään neljäs tutkimus sisältää myös seurantatietoa vuodesta 2009 lähtien.

Tulokset kertovat ammattiin opiskelevien, ”amisten”, vahvasta arvostuksesta opintojansa ja alaansa kohtaan. Jopa 94 prosenttia ammattiin opiskelevista kertoo olevansa ylpeitä opiskelemastaan alasta. Myös heidän kokemuksensa opinnoista ovat erittäin myönteisiä, sillä 89 prosenttia ammattiin opiskelevista kokee olevansa motivoituneita opinnoistaan ja jopa 88 prosenttia täysin tai melko tyytyväisiä opetukseen koulussaan. Amikset suhtautuvat optimistisesti myös tulevaisuuteen ja mahdollisuuksiinsa työelämässä: noin 90 prosenttia heistä kertoo uskovansa, että tulee pärjäämään elämässä hyvin. Toisaalta 46 prosenttia amiksista kertoo pelkäävänsä, ettei löydä työtä valmistuttuaan. Erityisesti työnsaanti huolettaa humanististen, kasvatus- ja kulttuurialojen opiskelijoita. Varmimpia työpaikan löytämisestä ovat tekniikan ja liikenteen alan opiskelijat.

Positiivisista kokemuksista huolimatta opiskelun paljon työtä vaativaksi kokevien ammatillisten opiskelijoiden osuus on kasvanut viime vuosien aikana. Vuonna 2009 vastanneista 71 prosenttia ja vuonna 2016 jopa 82 prosenttia kertoo opinnoissa menestymisen vaativan paljon työtä. Noin kolmannes ammattiin opiskelevista kokee työrauhan olevan usein huono oppitunneilla, samoin kuin noin kolmannes kertoo kokeneensa kiusaamista tai syrjintää koulussa. Opiskelijoista noin neljännes kertoo tuntevansa itsensä yksinäiseksi, riittämättömäksi, masentuneeksi tai ahdistuneeksi.

– Vaikka AMIS-tutkimuksen tulokset ovat pääasiassa varsin myönteisiä, on vastanneiden joukossa myös niitä ammattiin opiskelevia, joilla asiat eivät ole yhtä hyvin, AMIS 2016 -tutkimuksen projektisihteeri Annukka Lehtikangas toteaa.

Opintojen ja tulevaisuuden näkymien ohella tutkimus valottaa ammattiin opiskelevien vapaa-aikaa. Tuloksista selviää esimerkiksi, että päihteiden käyttö näyttäisi olevan laskussa amisten keskuudessa. Vuonna 2011 opiskelijoista 30 prosenttia kertoi, että päihteillä on keskeinen rooli heidän elämässään. Vuonna 2016 opiskelijoista vain 15 prosenttia arvioi samoin. Vuoden 2016 AMIS-tutkimus on keskittynyt lisäksi maahanmuuttoon liittyviin asenteisiin. Tulosten mukaan kriittisesti maahanmuuttoon suhtautuvien ammattiin opiskelevien osuus on hieman vähentynyt.

Tutkimuksen aineisto kerättiin elo-syyskuussa sähköisellä kyselylomakkeella. AMIS 2016 -tutkimuksen toteutuksesta on vastannut OSKU ry yhdessä M3 Researchin kanssa. Tutkimusraportti löytyy kokonaisuudessaan sähköisenä osoitteesta http://bit.ly/AMIS2016.

Lisätietoja:

Annukka Lehtikangas
AMIS 2016 –tutkimuksen projektisihteeri, OSKU ry
0449788096, annukka.lehtikangas(at)osku.info

Tiedote
12.12.2016

Suomen ylioppilaiden taideyhdistys perustettiin

Joukko entisiä Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:n aktiiveja on perustanut tänään 12.12.2016 Suomen ylioppilaiden taideyhdistyksen.

Taideyhdistyksen tehtävänä on edistää sivistystä ja suomalaisen nykytaiteen tunnettuutta, harrastaa taidekasvatusta sekä lisätä Suomen ylioppilaskuntien liiton toimitilojen viihtyisyyttä ja arvokkuutta.

“Yhdistys tulee hankkimaan vuosittain taideteoksia Taideyliopiston Kuvataideakatemian lopputyönäyttelystä tai vastaavasta lopputyönäyttelystä. Hankitut teokset deponoidaan Suomen ylioppilaskuntien liitolle ripustettavaksi liiton toimitiloihin”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Lauri Pakkanen.

“Olemme todella iloisia SYL:ssa taideyhdistyksen perustamisesta! On erityisen hienoa, että alumnimme tukevat SYL:n toimintaa ja sen kasvatuksellista tehtävää laaja-alaisen sivistyksen ja aktiivisen kansalaisuuden edistäjänä. Nykypäivän sivistys- ja koulutuspoliittisessa keskustelussa taiteen merkitys jää usein paitsioon. Uskon, että yhdistyksen toiminta osaltaan muistuttaa taiteen merkityksestä akateemisessa maailmassa ja sivistyneessä yhteiskunnassa” sanoo SYL:n pääsihteeri Eero Manninen.

Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Lauri Pakkanen ja varapuheenjohtajaksi Kati Isoaho. Johtokunnan jäsenet ovat Arttu Laasonen, Rosa Meriläinen, Veikko Halmetoja sekä Olli-Pekka Koljonen. Kaikki ovat entisiä SYL-toimijoita.  

Ensimmäinen yhdistyksen lahjoittama teos on Tiitus Petäjäniemen Talo

Suomen Ylioppilaskuntien Liitolle tänään 12.12.2016 deponoitu teos on kahdesta osasta koostuva geometrinen maalaus. Teoksen nimi on Talo ja se on hankittu tänä vuonna Kuvan kevät -lopputyönäyttelystä.

Kuvataiteilija Tiitus Petäjäniemi tunnetaan monipuolisesta kuvailmaisustaan. Lopputyönäyttelyssä hänen abstrakti, modernismin perintöön pilke silmäkulmassa suhtautuva tyylinsä herätti ihastusta.

Lisätietoja yhdistyksestä:

puheenjohtaja Lauri Pakkanen 040-77 7970, lauri.pakkanen@iki.fi

johtokunnan jäsen Olli-Pekka Koljonen050-337 4651, ollipekkakoljonen@gmail.com

Lisätietoja Suomen ylioppilaskuntien liitosta:

pääsihteeri Eero Manninen,  045 631 7145, etunimi.sukunimi@syl.fi